4 MAASEUTU 4.1 Vapaa-ajan asukkaat ja maallemuuttajat: hyödyntämätön asiakaspotentiaali

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "4 MAASEUTU 4.1 Vapaa-ajan asukkaat ja maallemuuttajat: hyödyntämätön asiakaspotentiaali"

Transkriptio

1 UUDET TYÖN LÄHTEET Study /OP Sisällys 1 TAUSTAA: kansallinen, alueellinen ja paikallinen työllisyys 2 SUOMEN TYÖLLISYYSOHJELMA 2.1 Poikkihallinnollisia uudistuksia työttömyyden vähentämiseksi 3 ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN 4 MAASEUTU 4.1 Vapaa-ajan asukkaat ja maallemuuttajat: hyödyntämätön asiakaspotentiaali 5 UUSIA TYÖN LÄHTEITÄ: TOIMIALAKOHTAISET ESIMERKIT 5.1 Matkailu Case Puulataival 5.2 Tietoyhteiskunta ja teknologia-ala Case Kuuskaista Case Nicemedia 5.3 Etä- ja palvelutyö Case Kiuru Contact Center 5.4 Työllistämishanke Case Maaseutu Siili 5.5 Palveluala Case Kylätoimintakeskus Heiska Case Työosuuskunta Kimara 5.6. Luonnonvara-ala Case Lokan Luonnonvaraosuuskunta Case Bullberry Oy 5.7 Metsäala Case Metsäkiinteistöjen rajalinjojen aukaisuhanke Pohjois-Karjalassa 6 YHTEENVETO 7 LÄHTEITÄ 1

2 1. TAUSTAA: kansallinen, alueellinen ja paikallinen työllisyys Suomen hallituksen tavoitteena oli syksyllä 2003 työllisyyden kasvattaminen uudella työpaikalla hallituskauden loppuun eli vuoden 2007 kevääseen mennessä. Lisäksi työllisyysaste eli työllisten osuus vuotiaista oli tarkoitus nostaa 75 prosenttiin saman ajan kuluessa. Jo kevääseen 2004 mennessä tilanne kuitenkin vaikeutui ja hallituksen oman ilmoituksen mukaan työllisyysasteen nostotavoite tuskin toteutuu nykyisen vaalikauden aikana. Työllisyysaste on noin 66 prosentin tasolla ja koko vuoden 2004 Suomen työttömyysaste pysyttelee 9 prosentin tuntumassa. Vaikka talouskasvun jo lähes kolme vuotta kestänyt hidastuminen kahden prosentin luokkaan on tasoittanut alueellisten työllisyyserojen kasvua, niin etenkin Kainuun ja Lapin työllisyystilanne on edelleen heikko ja useissa Pohjois-Suomen kunnissa työttömyys on prosentin tasolla. Työllisyysasteella mitattuna pääkaupunkiseutu, ydinmaaseutu ja syrjäinen maaseutu poikkeavatkin toisistaan merkittävästi jälkimmäisen selväksi epäeduksi. Toisaalta vaikka pääkaupunkiseudun työllisyysaste on 74 prosenttia eli parikymmentä prosenttia parempi kuin syrjäisellä maaseudulla, Helsinki on keväällä 2004 julkaissut oman, varsin systemaattisen työllisyysohjelmansa. Pääkaupunkiseudun ja koko Suomen ongelma on paitsi absoluuttisten numeroiden valossa myös kansainvälisessä vertailussa pitkäaikaistyöttömien suuri määrä. Ja Helsinkiin on uutena ilmiönä syntynyt ns. suurkaupunkityöttömyyttä, jossa syrjäytyminen uhkaa siirtyä sukupolvelta toiselle. Siitä huolimatta, että tilanne on kääntynyt huolestuttavaan suuntaan, historiallisesti tarkasteltuna työllisyysaste on koko maata ajatellen kuitenkin parantunut: vuonna 1997 työllisiä oli 63.3 prosenttia ( vuotiaita työllisiä oli 35.7 ja naisia 60.3 prosenttia) mutta vuonna 2001 työllisiä oli jo 68.1 prosenttia ( vuotiaita 45.7 ja naisia 65.4). Suomen asettama pitkän aikavälin tavoite on 75 prosentin työllisyysaste vuonna Vaikka tämäkin tavoite on siis tällä hetkellä karkaamassa käsistä, sen saavuttamisen ei kuitenkaan pitäisi olla ylivoimaista: vuonna 1990 tilanne oli niin hyvä, että työllisyysaste oli prosenttia. Tosin laman seurauksena se romahti vuonna 1994 pohjalukemiin eli 61 prosenttiin. Vaikka kymmenessä vuodessa on tultu ylöspäin, ja joinakin vuosina jopa yli viiden prosentin talouskasvun siivittämänä, ongelmana on sitkeä pitkäaikaistyöttömyys ja etenkin vähemmän koulutetun väestön vaikea työllistyvyys. Nykyisen kansallisen työllisyysohjelman tavoitteena onkin rakenteellisen työttömyyden alentaminen ja osaavan työvoiman saatavuuden varmistaminen. Eräiden arvioiden mukaan on mahdollista, että vuoden 2010 tienoilla Suomea voi vaivata työvoimapula. Kohdatakseen nykyiset ja tulevat haasteet hallitus on perustanut erityiset määräaikaiset ohjelmat työllisyyden, yrittäjyyden sekä tietoyhteiskunnan kehittämiseksi. Työllisyysohjelmalla tähdätään työvoiman tarjonnan parantamiseen ja yrittäjyysohjelmalla koetetaan parantaa työvoiman kysyntää. Hallituksen tavoitteita toteutetaan varsin laajalla poikkihallinnollisella yhteistyöllä, jossa ei unohdeta innovaatioiden ja tietotekniikan roolia. 2

3 2. SUOMEN TYÖLLISYYSOHJELMA Vuosien aikana työllisyysohjelmalla pyritään a) aktivoimaan työttömyyskorvauksilla eläviä, b) ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä, sekä c) alentamaan nuorisotyöttömyyttä. Nuorille onkin suunniteltu ns. yhteiskuntatakuu, jolla ohjataan työhön, koulutukseen, työharjoitteluun tai työpajaan ennen kolmen kuukauden työttömyyden täyttymistä. Lisäksi työllisyysohjelmaan liittyy työllistämistukijärjestelmän uudistaminen, työkyvyttömien eläkkeelle siirtämisen selvittäminen, työpajatoiminnan vakinaistaminen ja oppisopimuskoulutuksen lisääminen, sekä laki sosiaalisista yrityksistä, joka tuli voimaan vuoden 2004 alusta. Myös työssä olevien osaamistasoa pyritään nostamaan ja pitämään ihmiset pitempään työkykyisinä ja -haluisina. Tavoitteena on, että työurat pitenisivät vuoteen 2010 mennessä 2-3 vuodella nykyisestä. 2.1 Poikkihallinnollisia uudistuksia työttömyyden vähentämiseksi Varsinkin pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät tarvitsevat työministeriön mukaan erityispalveluja, joiden tuottamiseksi toteutetaan työvoimapalvelujen rakenteellinen uudistus vuosina Työvoimatoimistojen palvelumalliuudistuksen tavoitteena on eriyttää toisaalta ns. tavallinen työnvälitys työnhakukeskuksiin sekä toisaalta vaikeasti työllistyvien palvelut ja resurssit työvoiman palvelukeskuksiin. Näistä noin 40 uudesta palvelukeskuksesta rakennetaan alue- ja paikallistason viranomaisten ja muiden palveluntuottajien asiantuntijaverkosto, joka aktivoi työnhakuun sekä tarjoaa tukea työllistettävien elämänhallintaan. Hankeverkosto koostuu työministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, opetusministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, Kelasta ja Kuntaliitosta. Ne työvoimatoimistot, joiden alueille perustetaan em. työvoiman palvelukeskukset, saavat ns. työnhakukeskukset avoimille työmarkkinoille suunnattavaa palvelutoimintaa varten. Myös sähköiset verkkopalvelut liitetään saumattomasti työvoimatoimistojen palvelumalliin, jonka uudistamisessa ovat mukana työministeriö, kauppa- ja teollisuusministeriö, TE-keskukset, työvoimatoimistot ja kunnat sekä tarvittaessa myös muut yhteistyötahot kuten työmarkkinajärjestöt. Työttömyyden kovaan ytimeen pureutuminen on ollut edellistenkin hallitusten tavoitteena mutta toistaiseksi ydin on pitänyt pintansa. Se miten sinänsä tarpeelliset hallinnolliset ja organisatoriset uudistukset luovat uusia työpaikkoja on vielä avoin kysymys. Toisaalta globalisaation puristuksessa ja etenkin äkillisten ja yllättävien alueellis-paikallisten työttömyyskriisien iskiessä hallintokoneistolta kokonaisuudessaan voidaan edellyttää entistä tehokkaampia toimia. Asiakasintensiivinen ja ns. ylisektoraalisesti ennakkoluuloton ote uusiin työllistämisen muotoihin kuten osuuskunnat ja sosiaaliset yritykset saattaa tuottaa pysyvästi työllistäviä tuloksia. Esimerkiksi työllisyyskoulutuksen jatkuvan kurssittamisen keinot on todettu vaikutuksiltaan vaatimattomiksi useissa selvityksissä. Eikä lyhytaikainen tukityöllistäminenkään ole kovin paljon parempia tuloksia tuottanut, vaikka ilman sitä monen olisi ollut erittäin vaikea työllistyä ensinkään. Toisaalta kohdennettu kurssittaminen esim. osuuskuntayrittäjyyteen on luonut useita uusia työpaikkoja eri puolille maata kuten muutamat tapausesimerkit jäljempänä osoittavat. Työttömyyden ainakin osittaisia ratkaisuyrityksiä on tehty myös työvoimakulujen alentamisen näkökulmasta. On ehdotettu esimerkiksi alempaa sisääntulopalkkaa työmarkkinoille tultaessa. Tai 3

4 työnantajan lakisääteisten sivukulujen eli työnantajamaksujen alentamista matalapalkka-aloilla. Mallia on haettu mm. Ranskasta ja Alankomaista, joissa työvoimakuluja alentavat kokeilut ja usein myös pysyvät käytännöt sekä uudet työpaikat ovat jo arkipäivää. Arvion mukaan työnantajamaksujen porrastamisella voitaisiin Suomessa työllistää matalapalkka-aloilla yli uutta henkilöä. (Holm ja Vihriälä: Matalan tuottavuuden työn tuki, 2002). 3. ALUEELLINEN KEHITTÄMINEN Hallitusohjelman mukaan tavoitteena on sosiaaliseen ja alueelliseen tasapainoon tähtäävä politiikka. Muuttoliike, työttömyys ja väestön ikääntyminen edellyttävät etenkin syrjäseuduilla uusia kehittämistoimia, joihin sitoutuvat ja osallistuvat valtio, kunnat, maakuntaliitot, TE-keskukset ja elinkeinoelämä sekä alueelliset, seudulliset ja paikalliset toimijat. Ajatuksena on, että alueiden väliset erot tunnustetaan ja kehitystä tuetaan erityisesti heikoimmilla alueilla. Lähtökohtana on elinkeinoelämän kilpailukyvyn parantaminen siten että työllisyysaste nousee kaikissa maakunnissa, mutta etenkin Lapissa ja Kainuussa. Hallituksen linjauksen mukaan ensisijaista on kansallinen alueiden kehittäminen, jota EU:n alue- ja rakennepolitiikka täydentää ja tukee. Eri ministeriöt määrittelevät oman hallinnonalansa aluekehitystavoitteet ja -toimenpiteet vuoden 2004 syyskuun loppuun mennessä. Aluekehitysviranomaisina toimivat maakuntien liitot, joiden on otettava huomioon valtakunnalliset tavoitteet maakuntaohjelmia valmistellessaan. Maakuntaohjelmia suunniteltaessa ja toteutettaessa on lisäksi otettava huomioon kaikki kehittämisohjelmat, EU:n alueelliset rakennerahasto-ohjelmat sekä kansalliset erityisohjelmat kuten aluekeskusohjelma, maaseutupoliittinen kokonaisohjelma, osaamiskeskusohjelma ja saaristoohjelma. Tähän varsin mittavaan alueiden kehittämiskokonaisuuteen sisältyy tiivistetysti seuraavaa: 1) kilpailukyvyn kansallinen ja kansainvälinen parantaminen, 2) yrittäjyyden edistäminen etenkin alueellisesti, 3) työllisyysasteen nostaminen kaikilla alueilla, 4) tietoyhteiskunnan kehittäminen eli nopeat yhteydet kaikille vuoden 2005 lopussa, 5) ympäristön ja sen kaikinpuolisen vetovoimaisuuden parantaminen, 6) kunnallisten peruspalveluiden saatavuudesta ja laadusta huolehtiminen, 7) palvelurakenteiden ja palveluiden tuottamistapojen uudistaminen, 8) kehitettävä kilpailukykyisiä kaupunkiseutuja, vahvoja kuntakeskuksia sekä maaseutualueita, 9) riittävien taloudellisten voimavarojen osoittaminen alueille, sekä 10) valtion toimintojen alueellistaminen. Lisäksi tehostetaan alueellista innovaatiopolitiikkaa osana kansallista innovaatiojärjestelmää. Siten mm. korkeakoulut ja osaamiskeskukset kytketään tiiviimmin innovaatio- ja teknologiapolitiikkaan. Alueellista yrittäjyyttä edistetään perustamalla noin 50 yrityspalvelupistettä. TE-keskuksia kehitetään, ja selvitetään mm. niiden sisäisten osastorajojen poistamista. Investointituen (mm. kyläkaupat) lisäksi luodaan alkaville yrityksille tarkoitettuja rahoitusmuotoja. Varsinkin maaseudun työllisyyden ylläpitämiseksi kehitetään nykyistä monipuolisempaa ja joustavampaa yritysrahoitusta. Matkailun kentällä hallitus aikoo kehittää sisävesiliikennettä sekä 4

5 maaseutu-, kulttuuri- ja luontomatkailua uusien työpaikkojen luomiseksi erityisesti maan itä- ja pohjoisosissa. Myös ympärivuotiseen vapaa-ajanasumiseen kannustetaan, samoin mökillä tehtävään etätyöhön. Kylätoiminnan kannalta kiintoisaa on, että paikallista omaehtoista kehittämistyötä vahvistetaan kylä- ja asukastoiminnalla sekä toimintaryhmätyöllä, jotka kattavat koko maan. Hallitus seuraa asettamiensa kehittämistavoitteiden toteutumista sekä maakuntatasolla että maakunnan sisällä erityyppisillä alueilla. Tarkastelun kohteina ovat mm. koulutustaso, työllisyys- ja työttömyystaso, työpaikkojen ja työttömien määrä verrattuna vuoteen 2000, muuttoliike, huoltosuhde (ei-työlliset/työikäiset), alueellinen bruttokansantuote, yritysten määrä (uudet ja lopettaneet), kuntatalous, sekä asukkaiden hyvinvointi, esim. sairastavuusaste. Tilanteessa, jossa monet alueet ja seutukunnat yhä menettävät väestöään, talot ja pihat autioituvat sekä kyläkoulut ja -kaupat sulkevat lopullisesti ovensa, hallituksen toimenpiteet tulevat tarpeeseen. Miten nykyisen kehityksen suunta muuttuu, jää nähtäväksi, mutta tavoitteellisella ja innovatiivisella alue- ja paikallistoiminnalla on tilauksensa etenkin työllistämisen sektorilla. Myös EU:n komissio on tarttunut jäsenvaltioidensa työllisyystilanteeseen ja näyttää edellyttävän ripeitä toimia, jotta Lissabonin ja Tukholman kokousten tavoitteet vuosilta 2000 ja 2001 eivät jäisi tyhjiksi puheiksi. Alankomaalaisen Wim Kokin johtaman työllisyystyöryhmän raportissa todetaankin mm. että tarvitaan aktiivista ja ennaltaehkäisevää työvoimapolitiikkaa sekä yrittäjyyden edellytysten ja toimintaympäristön parantamista aina siihen mittaan, että yrittäjyydestä voisi tulla uravaihtoehto kaikille. EU:n työllisyysryhmä kehottaakin jäsenmaita toimimaan päättäväisesti ja nyt. (Komission tiedonanto neuvostolle. Yhteinen työllisyysraportti ). 4. MAASEUTU Työttömyys koettelee Euroopan eri maita ja etenkin eri alueita monin tavoin. Suomenkin sisällä erot ovat suuria kuten työllisyysasteen vaihteluista voidaan päätellä: 1) kaupunkien läheinen maaseutu (kaupunkien työssäkäyntialuetta) 66 prosenttia, 2) ydinmaaseutu (vahva alkutuotanto tai monipuolinen elinkeinorakenne) 63 prosenttia, ja 3) harvaan asuttu maaseutu (yksipuolinen elinkeinorakenne, heikko kuntatalous) 55 prosenttia. OECD:n luokittelun mukaan suomalaisista lähes 80 prosenttia asuu edelleen maaseutumaisissa kunnissa. Ja selvitysten mukaan moni kaupunkilainen asuisi mielellään maaseudulla, mikäli se olisi esim. työn vuoksi mahdollista. Maaseudun monipuolistumiskehityksellä on omat voimanlähteensä ja rajoittavat tekijänsä. Maaseudun uudistumisprosessit muovautuvat niiden yhteisvaikutuksesta. Monipuolistuminen ilmenee yritysten, verkostojen, osa-aikatyön tekijöiden tai esimerkiksi vapaaehtoisjärjestöjen työn tuloksena syntyvinä kehityspisteinä. Kehityspisteiden voimanlähteenä voi olla paikallinen yritys tai yrittäjyys, osaaminen, luonto, vapaa-ajan viettomahdollisuus tai muu voimavara. (Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita, 2004). 4.1 Vapaa-ajan asukkaat ja maallemuuttajat: hyödyntämätön asiakaspotentiaali 5

6 Haja-asutusalueilla asuu säännöllisesti, keskimäärin runsaan kahden kuukauden ajan vuodessa, noin 1,8 miljoonaa vapaa-ajan asukasta; vakinaisten asukkaiden määrä näillä alueilla on noin 1 milj. Kesämökkibarometrin 2003 (Tilastokeskus, Sisäministeriö 2004) mukaan vapaa-ajan asukkaiden tulotaso on keskimäärin korkeampi kuin paikallisella väestöllä. Kesämökkiläiset käyttävät saatavilla olevia palveluja kuten kauppapalveluja sekä usein myös korjaus/rakennus-, lämmitys-, vartiointi-, siivous-, nuohous- ja aurauspalveluja. Useilla seuduilla näiden palvelujen systemaattista tarjontaa ei kuitenkaan kysynnästä huolimatta juurikaan esiinny. Kokonaisuudessaan mökkeilyn taloudellinen merkitys on vuodessa 2,9 miljardia euroa kun kaikki lasketaan mukaan. Kesämökkeily on pysynyt jokseenkin vakaalla tasolla jo pitkään. Sen sijaan uutena ilmiönä voitaneen pitää sitä, että vuosina syntyneistä suurten kaupunkien asukkaista 16 prosenttia aikoo muuttaa pysyvästi maaseudulle sitten kun he siirtyvät eläkkeelle. Lisäksi joka viides aikoo lisätä maaseudulla sijaitsevan kakkosasunnon käyttöä. (Hunnakko ja Palm, 2002). Eläkeläiset voivat olla joillekin kunnille kehityksen voimavara. Uusien asumisen ja vapaa-ajan mahdollisuuksien kehittämiseksi kuntien on hakeuduttava innovatiiviseen yhteistyöhön yritysten ja ns. kolmatta sektoria edustavien järjestöjen kanssa. Uusia palveluja tarvitaan ja niille on myös kysyntää. (Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita, 2004). Samoilla linjoilla ovat olleet jo aikaisemmin mm. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä sekä Maaseutusopimustyöryhmä. (Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, 2003). Tekemätön työ ja usein myös myytävät palvelut ja hyödykkeet on siis tavallaan tunnistettu, mutta asiakaslähtöinen palveluliiketoiminta ei ole laajamittaisesti käynnistynyt. On luultavaa, että uudet mm. moniosaamiseen ja monialaisuuteen perustuvat maaseudun työpaikat eivät toteudu ilman paikallisen tason määrätietoista ja riittävästi resursoitua kehittämistä, johon kuuluvat osaltaan niin koulutus, rahoitus kuin uudet yrittäjyyden muodotkin. Työllisyysraporteissaan ja -suunnitelmissaan niin EU:n komissio kuin Helsingin kaupunkikin erikseen mainitsevat työllisyyden kehittämiseksi yhteisöllisyyden ja osuustoimintayrittäjyyden. Luontevaa olisi, että samat keinot otettaisiin tavoitteellisesti käyttöön myös Suomen maaseudulla. 5. UUSIA TYÖN LÄHTEITÄ: TOIMIALAKOHTAISET ESIMERKIT Seuraavassa esitellään uuden työn lähteinä kymmenen tapausesimerkkiä eri puolilta Suomea ja eri toimialoilta. 5.1 Matkailu Vasta EU:n rakennerahastokauden alkaessa Suomen matkailuelinkeinoakin alettiin systemaattisesti ja laajalti kehittää maaseudulla. Juuri matkailu yleisesti ja matkailuinvestoinnit erityisesti näyttävät saaneen varsin suuren hyödyn eri ohjelmista ja niiden tuomasta rahoituksesta. Etenkin Pohjois- ja Itä-Suomen elinkeino- ja työllisyysnäkymät olisivat varsin vaatimattomia ilman vahvaa EU:n ja valtion panostusta. Toisaalta Suomessa on alueita, kuten Turun saaristo ja myös osin ns. Väli- Suomi, jotka ovat jääneet paljolti ilman kehittämishankkeita ja tuki-investointeja. Yhtenä syynä voi olla mm. se, ettei ole löytynyt riittävästi paikallista tai alueellista yksituumaisuutta siitä mitä pitäisi matkailullisesti kehittää. Elämyksillä olisi kuitenkin kysyntää ja siis hankkeilla tilaisuutensa. 6

7 Toisaalta on käynyt ilmeiseksi, että useimmilla alueilla Saaristomereltä aina Kainuun vaaroille ja Lapin tuntureille ei ole juuri muuta elinkeinoa kehitettäväksi kuin matkailu, olipa se luonto-, maatila-, kulttuuri- tai elämysmatkailua. Kansainvälisessä kilpailussa Suomi ei vetoa niinkään luontonsa monimuotoisuudella, biodiversiteetillään, vaan hiljaisuudella, puhtaudella ja turvallisuudella. Mm. näitä ulottuvuuksia voitaisiin hyvin käyttää kesäisen vesistömatkailun, joka onkin hallituksen ohjelmassa, sekä ympärivuotisen maaseutu- ja kylämatkailun kehittämisessä Case Puulataival Puulataival-hanke on alueellisten matkailuun liittyvien yrittäjien verkostoitumis- ja yhteistyöhanke, jonka on käynnistänyt Etelä-Savossa sijaitsevan Hirvensalmen kunnan alueella toimiva Puulataival ry. Tavoitteena on edistää elinkeinotoimintaa alueella ja kehittää matkailua järviluontoa kunnioittaen. Hanke markkinoi matkailutuotepaketteja potentiaalisille asiakaskohderyhmille tarkoituksenmukaisten myyntikanavien kautta. Olennaista on noin kymmenen matkailuyrityksen kiinteä yhteistyö ja keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Yritykset toimivat majoitus-, ravintola- ja ohjelmapalvelualoilla ja asiakas saa valita kalastus-, luonto-, ratsastus-, soutu- ja melonta- tai seikkailumatkoista itselleen sopivan kokonaisuuden. Mukana on myös kulttuurihistoriallista ulottuvuutta perinnemaatiloineen sekä lapsille tarkoitettuja sisältöjä satumaailmoineen. Tarkoituksena on myös kehittää, tuottaa ja markkinoida terveyden ylläpitoon ja hyvinvointiin liittyviä palveluita kuten terveysruokaa, hierontaa, turvehoitoa ja luontoliikuntaa. Visiona onkin, että vuonna 2010 Hirvensalmi tunnetaan nimenomaan hyvinvointipalveluistaan. Kehittämishanke aloitti toimintansa maaliskuussa 2002 ja se päättyi vuoden 2003 lopussa. Kokonaisbudjetti oli euroa, josta 20 prosenttia rahoittivat hankkeessa mukana olevat toimijat, joiden yhteenlaskettu liikevaihto oli 0,5 milj. euroa. Loppuosa koostui valtion ja kunnan tukikelpoisesta rahoituksesta, jossa yhteistyökumppaneina ovat olleet Etelä-Savon TE-keskuksen maaseutuosasto sekä paikallinen toimintaryhmä Veej jakaja ry. Osallistujat määrittelevät yritysten välisen yhteistyön jatkumisen muodot hankkeen päätyttyä. Hankkeen työllistävä vaikutus keskittyy ennen muuta yrittäjien ja yrittäjäperheiden omistamien pienehköjen matkailukohteiden markkinatilanteen vakiinnuttamiseen sekä kasvun mahdollisuuksien luomiseen. Kilpailu matkailun kentällä on myös kiristymässä, joten tarvitaan voimavarojen yhdistämistä niin tuotekehityksessä kuin markkinoinnissakin. Työpaikkoja voi syntyä vain, mikäli yritysten kasvuedellytyksiin on panostettu riittävästi. Uutena työn lähteenä matkailu ja sen erilaiset hankkeet on siis keskeisessä osassa etenkin harvaanasutulla maaseudulla. Hankkeen nimi: Puulataival Yhteystiedot: Puulataival ry, Haukanmäentie 23, Hirvensalmi. Toimiala: Matkailu Alue: Etelä-Savo Kohderyhmä: Matkailu- ja palveluyrittäjät Yhteistyöosapuolet: Toimintaryhmä Veej jakaja ry, Etelä-Savon TE-keskuksen maaseutuosasto, palveluyrittäjät, Puulataival ry. 7

8 5.2 Tietoyhteiskunta ja teknologia-ala Nykyvaiheessaan tietoyhteiskunnan rakentaminen perustuu joka kotiin tuotavan laajakaista- tai vastaavan teknologian varaan. Hallitus on ottanut tavoitteekseen, että vuoden 2005 loppuun mennessä kaikilla on käytettävissään nopeat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet. (Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma, 2004). Keväällä 2004 näyttää siltä, että tavoite toteutuu laajalti. Suurelta osin myönteinen kehitys perustuu siihen, että eri puolilla maata monet kunnat ja kaupungit sekä muut yhteisöt ovat ottaneet asiassa aktiivisen rooliin. Ne eivät ole jääneet odottelemaan valtiovallan tai teleoperaattoreiden toimenpiteitä vaan aloittaneet asukaslähtöisesti sekä kylä- ja seutukunnittain oman tietoverkon rakentamisen Case Kuuskaista Syksyllä 2002 selvitettiin ns. Kuusiokuntien (Alavus, Kuortane, Lehtimäki, Soini, Töysä, Ähtäri ) eri kylillä oman laajakaistaverkon tarvetta. Kiinnostuksensa ilmaisi yli 1900 alueen taloutta, mistä seurasi että saman syksyn aikana päätettiin perustaa verkko-osuuskunta verkon rakentamiseksi kylille. Seuraavana kesänä Kuusiokunnat ja verkko-osuuskunta Kuuskaista tekivät yhteistoimintasopimuksen alueen tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi ja infrastruktuurin rakentamiseksi. Verkkopalveluiden kehittämishanke sai kunnilta alkurahoitusta ja hankkeelle palkattiin tekninen asiantuntija; samalla laadittiin alueellisia verkkosuunnitelmia. Kylillä hanketta vetivät kylien omat yhdyshenkilöt. Kun hankkeen toteuttaminen varmistui, verkon rakentaminen tarjosi työtä useille toimijoille: maaurakointi eli kaapeleiden maahan auraus, kuituhankinnat ja kuitu-urakoinnit eli tarvittavat kuitutyöt verkossa, verkon aktiivilaitteet ja niiden asentaminen sekä kotitalouksiin että verkon ytimeen, ja verkon ylläpitopalvelut. Osuuskunta kilpailutti em. työt ja hankinnat. Osuuskunta Kuuskaista on jo verkottanut yli kymmenen kylää ja taajamaa erittäin nopeilla yhteyksillä ( megabittiä sekunnissa), jotka sallivat niin internetpuhelut kuin kaksisuuntaiset tv-lähetyksetkin. Hanke jatkuu useita vuosia ennen kuin kaikki kylät ja kotitaloudet ovat valokuituverkon piirissä. Varsinaisen verkon rakentamisen maksavat osuuskunnan jäsenet ja EU sekä valtio puoliksi, rahaa kuluu useita miljoonia euroja. Uutta työtä on siis tarjolla etenkin verkon rakentamisvaiheessa ja ylläpidossa. Mutta nopeat yhteydet mahdollistavat myös uudenlaisen palveluliiketoiminnan kuten atk-tuki sekä uusien ajasta ja paikasta riippumattomien yritysten sijoittumisen kyliin ja taajamiin. Toisaalta nopeat laajakaistatai monipalveluyhteydet avaavat entistä paremmat mahdollisuudet etätyön tekemiselle vaikkapa kotoa käsin. Hankkeen nimi: Kuuskaista Yhteystiedot: Verkko-osuuskunta Kuuskaista, Ostolantie 6, Ähtäri. Tuija Riukulehto, toimitusjohtaja, +358(0) , Toimiala: Teknologia-ala Alue: Pohjanmaa Yhteistyöosapuolet: Kunnat, kyläyhdistykset, Pohjanmaan TE-keskus, verkko-osuuskunta Kuuskaista. 8

9 5.2.2 Case Nicemedia Informaatio-osuuskunta Nicemedia sijaitsee Pukkilan kirkonkylässä, kunnan omistamassa Tietotalo-kiinteistössä, joka on entinen pankkitalo. Pukkilassa asuu kaksi tuhatta henkeä ja työttömyysprosentti on noin kahdeksan. Erään nuorisoprojektin myötä taloon hankittiin vuonna tietokoneita mm. etätyötä varten. Sen jälkeen eli vuonna 1999 käynnistettiin kolmen kuukauden kurssi Yrittäjyyteen valmentava atk-täydennyskoulutus, joka toteutettiin työvoimatoimiston järjestämänä työvoimakoulutuksena. Kurssille otettiin kymmenen pukkilalaista työtöntä, joille annettiin valmiuksia erikoistua yritysten atk-palveluihin kuten nettisivuihin, multimediaan sekä käännös- ym. töihin. Lisäksi he saivat oppia yrityksen perustamisesta. Kurssilla luennoitiin myös osuuskunnan perustamisen hyödyistä ja haitoista, ja kurssilaiset keskustelivat aiheesta. Vähitellen he alkoivat kallistua sille kannalle että osuuskunta olisi oikea muoto yrittämiselle. Muunlaisen yrittäjyyden alkupääoman kustannukset ja onnistumisen riskit koettiin liian suuriksi. Heti kun koulutusjakso oli ohi, kahdeksan kurssilaista perusti osuuskunta Nicemedian. Kunnalta vuokrattiin tilat Tietotalosta ja toiminta lähti käyntiin. Alusta asti osuuskunnan toimintaan kuuluivat atk-tukipalvelut ja -koulutus, internet-sivujen tekeminen, sekä perinteiset toimistopalvelut kuten kirjanpito- ja tilitoimistopalvelut. Nicemedia on nyt toiminut yli neljä vuotta. Työntekijöitä on kahdeksan ja omistajia seitsemän. Periaatteessa osuuskunta tekee samoja asioita kuin alussakin; osaamista ja ammattitaitoa vain on hankittu matkan varrella lisää. Nicemedian ehkä tunnetuin tuote on Tonttipörssi (www.tonttiporssi.fi) joka kattaa koko Itä- Uudenmaan ja sisältää kaikki kuntien myynnissä olevat tontit. Mm. Kuntaliitto on esitellyt sitä esimerkkinä hyvin toteutuneista hankkeista ja sen levittämisestä muihin kuntiin ja maakuntiin käydään neuvotteluja. Nicemedia on vuokrannut koko Tietotalon kunnalta ja toimitiloissa työskentelee kaksi etätyöntekijää. Nicemedia on myös hallinnoinut Sitran rahoittamaa Oppivat seutukunnat -tietoyhteiskuntaprojektia, jolloin henkilöstöä oli kahdeksan lisää. Tietotalo on myös levittänyt ja nostanut tietokoneosaamisen tasoa maatalousvaltaisessa ympäristössään. Talossa on myös kaksi yleisöpistettä. Nicemedian työntekijät ovat organisoituneet siten että osuuskunnalla on toimitusjohtaja, websuunnittelija, atk-päällikkö sekä -suunnittelija ja toimitussihteeri ja kirjanpitäjä. Toistaiseksi kaikilla on samansuuruinen palkka, jota on tilapäisesti jouduttu alentamaankin. Liikevaihto on kuitenkin neljässä vuodessa viisinkertaistunut, ja osuuskuntalaiset sekä muut uskovat hyvän ja yritteliään hengen voimaan. Nicemedia toimintaperiaatteet ovat pysyneet samoina vuodesta toiseen. Laadulla kilpaillaan kaikessa mitä tehdään. Perustajien mukaan osuuskunta syntyi hyvään aikaan eli juuri silloin kun yritysten ja yhteisöjen internet-sivut alkoivat yleistyä ja palveluiden tuottajille löytyi kysyntää. Myöhemmässä vaiheessa tilanne olisi ollut huonompi ja tänä päivänä pelkkä internetsivujen tekeminen ja ylläpito eivät ole kovin tuottoisaa toimintaa. Niinpä Nicemediakin on laajentanut toimikenttäänsä. Kaikkiaan voidaan sanoa, että Nicemedia on hyvä esimerkki osuuskuntamuotoisesta yritystoiminnasta, joka on vuosien varrella joustavasti sopeutunut vallitsevaan markkinatilanteeseen. Hankkeen nimi: Osuuskunta Nicemedia 9

10 Yhteystiedot: Nicemedia, Keskustie 15, Pukkila. Soilikki Raita, toimitusjohtaja, +358(0) , Toimiala: Teknologia- ja palveluala Alue: Itä-Uusimaa Kohderyhmä: Työttömät Yhteistyöosapuolet: Pukkilan kunta, työvoimahallinto. 5.3 Etä- ja palvelutyö Edelliset tapausesimerkit muodostavat kuvaa maaseudun internet- ja tietoyhteiskuntahankkeista. Tunnettua kuitenkin on, että suurin osa etätyöntekijöistä asuu toistaiseksi suurimpien kaupunkien keskustoissa. Etätyö ei ole vielä siis juurtunut pitkien etäisyyksien Suomeen, vaikka suhteellisesti tarkasteltuna maa sijoittuu etätyön kärkiluokkaan koko Euroopassa. Toisaalta on jo jonkin verran näyttöä esimerkiksi siitä, että maallemuuttoa harkitsevat ja etenkin paljon aikaansa vapaa-ajan asunnollaan viettävät olisivat entistä valmiimpia tekemään etätöitä, mikäli siihen vain olisi mahdollisuus. Kuinka paljon etätyö sinänsä luo uutta työtä, on vain arvailtavissa, mutta luultavaa on, että esimerkiksi maalle muuttavat itsenäiset etäyrittäjät tarvitsevat erilaisia tukipalveluita, jotka puolestaan avaavat paikallisia työllistymismahdollisuuksia. Ongelmana onkin, miten seudun palvelutarjonta kykenee näyttämään toimivuutensa ja lisäämään siten ratkaisevasti kylä- tai seutukunnan vetovoimaisuutta uuden yrittäjän sijoittumiskohteena Case Kiuru Contact Center Nykyaikainen tietotekniikka sallii laajamittaisen, keskitetyn palveluyritystoiminnan miltei missä tahansa. Erilaiset puhelinpalvelu- ja contact center -tyyppiset asiakaspalveluyritykset ovat löytäneet uuden voimavaran maaseutukylien työikäisistä. Parikymmentä henkeä ympäri vuoden, sekä kesäisin vielä kymmenen lisää työllistävä Kiuru Contact Center Oy on etämyyntiä ja -markkinointia harjoittava yritys Kiuruveden kunnassa. Saadakseen lisää koulutettuja työntekijöitä yritys tarjoaa uutena toimintamuotona mahdollisuuden oppisopimuskoulutukseen, jonka aikana voi suorittaa merkonomin tutkinnon. Tarjolla on siis sekä työtä että ammatillista koulutusta. Hankkeen takana ovat Kiuruveden työvoimatoimiston ja Kiuru Contact Centerin lisäksi Pohjois-Savon ammatillinen instituutti sekä Ylä-Savon ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän oppisopimusyksikkö. Oppisopimustyösuhteen kesto riippuu koulutettavan aiemmasta ammatillisesta koulutuksesta. Esimerkiksi kokonaan ilman koulutusta oleville aikuisille sopimuksen kesto on kaksi vuotta, mutta lisäkoulutuksena vanhoille merkonomeille se kestää kuusi kuukautta. Yrityksen näkökulmasta oppisopimuksella saadaan lisää osaavaa ja yritykseen sitoutuvaa työvoimaa. Henkilöstön kannalta koulutus tarjoaa mahdollisuuden päivittää aiemmin opittua. Toimiala: Palvelu- ja teknologia-ala Yhteystiedot: Kiuru Contact Center Oy, Asematie 28, Kiuruvesi. Kari Heinonen, myyntijohtaja, +358(0) Alue: Pohjois-Savo Kohderyhmä: Yrityksen nykyiset ja uudet työntekijät 10

11 Yhteistyöosapuolet: Kiuruveden kunta, työvoimatoimisto, Pohjois-Savon ammatillinen instituutti, Kiuru Contact Center Oy. 5.4 Työllistämishanke: uusiin töihin käden taidoilla Vaikka tietoyhteiskuntakehitys on vallitseva megatrendi, kaikille se ei kuitenkaan avaa uusia työllistymisen mahdollisuuksia. On jopa puhuttu digital divide -ilmiöstä, jossa osa väestöstä jää kokonaan tietokoneistumisen ulkopuolelle. Ongelmaan liittyy se, että monet eivät asuinpaikkansa tai ammattinsa takia saa syntymään juuri minkälaista suhdetta tietoyhteiskuntaan (Castells, 2001). Heillä on usein kuitenkin muita tietoja ja taitoja, jotka voivat auttaa työllistymisessä, kunhan prosessi vain saadaan liikkeelle Case Maaseutu Siili Kokkolan seudun maaseutumaisten kuntien Himanka, Kannus, Kälviä ja Lohtaja alueella työttömyys on vähentynyt ja tilanne on osin kohtuullisen hyvä. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta kehitys ei kuitenkaan ole ollut niin myönteistä. On muodostunut osin vaikeasti työllistettävien joukko, joiden on lähes mahdoton suoraan työllistyä tarjolla oleviin työkohteisiin. Alueella on puutetta ns. tavallisista työkohteista. Seutukunnan pitkäaikaistyöttömät eivät ole kovinkaan koulutettuja; he ovat työelämässä ollessaan tehneet pääosin töitä käsillään. Näiden henkilöiden kouluttaminen ryhmänä johonkin tiettyyn ammattiin on vaikeaa ja tällöin alueen työnantajat kokevat, että heitä ei ole mahdollista työllistää. Maaseudulla on kuitenkin olemassa lukuisa joukko töitä, jotka soveltuvat erinomaisesti näille työttömille. Työkohteet ovat myös olemassa, mutta tarvitaan hanke, jotta työ ja tekijät kohtaavat toisensa. Ja kohtaavat vielä siten, että työttömillä on tukenaan verkosto. Maaseutu Siili -hanke parantaa vaikeasti työllistyvien hyvinvointia ja työllistymistä käynnistämällä Kannuksen kaupungin alueella yksilöidyn maaseudun ihmisille suunnatun kehittämishanketyön. Hankkeen rahoitus päätetään vuosittain. Toiminta käynnistetään vuonna 2004 Kannuksessa ja hanketta laajennetaan vuosina seutukunnan muihin kuntiin, saatujen kokemusten pohjalta. Tavoitteena on etsiä mahdollisimman pysyvä ratkaisu alueen pitkäaikaistyöttömien tilanteeseen, joko yhdistelmätuen tai muun työvoimapoliittisen keinon avulla. Ajatuksena on tarjota monipuolisia työvaihtoehtoja, jotka nousevat työllistyvän omista lähtökohdista. Työt ovat sellaisia, että niitä voidaan tehdä kunhan niihin saadaan opastus ja tarvittaessa pienimuotoinen, yksilöity koulutus. Tällaisia mahdollisia työkohteita ovat maisemanhoito, vanhan rakennuskannan purkaminen ja kunnostaminen, erilaisten luontokohteiden ja retkeilyalueiden kunnostaminen ja ylläpito, maaseudun asumista tukevat työt kuten polttopuiden teko, lumityöt, pihojen kunnostaminen ja ylläpito. Myös erilaiset kestävää kehitystä tukevat työt kuten kierrätys eli rakennusjätteiden lajittelu, kodinkoneiden ja laitteiden purkaminen voivat työllistää. Tavoitteena on luoda eri toimijoista verkosto, jonka avulla työtön henkilö pääsee kiinni työelämään ja näin hänen valmiutensa vastaanottaa työtä avoimilta työmarkkinoilta paranee. Samalla etsitään ja kartoitetaan jatkuvasti sopivia työkohteita sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta käyttäen hyväksi myös Työllisyyden kehittämisyhdistys Siili ry:n aikaisemmassa toiminnassa esille tulleita tehtäviä. Siili ry palkkaa henkilöitä eri työkohteisiin, lisäksi hanke välittää työntekijöitä sopiviin kohteisiin. 11

12 Toiminta-ajatuksena on jaksottaa tehtävät toimenpiteet lyhyempiin kokonaisuuksiin, jolloin työ, valmennus ja ohjaus suunnitellaan jokaiselle työllistettävälle erikseen. Hankkeella on projektipäällikkö, joka kouluttautuu yhteistyössä työvoimatoimiston kanssa työnohjaus- ja verkostoitumiskoulutuksessa. Hän myös luo hankkeen aikana yhteistyöverkoston eri toimijaryhmien välille. Tällaisia verkostoja ovat työttömän tukiverkosto (Kokko-työsäätiö asiantuntijapalveluineen), kaupunki toimintakeskuksineen ja kunnan kuntouttavan työtoiminnan työryhmät. Sekä lisäksi alueen kyläyhdistykset ja muut toimijat, ja Keski-Pohjanmaan aikuisopisto (täsmäkoulutus) sekä Kokkolan työvoimatoimisto. Pyrkimyksenä on toteuttaa toimintaa pitkäjänteisesti ja etsiä monipuolisesti ratkaisuja pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden auttamiseksi. Onnistumista seurataan erillisellä indikaattorilla henkilöiden edistymisestä sekä pysyvien työllistymisratkaisujen määrää. Näitä seikkoja arvioidaan myös hankkeen ohjausryhmässä. Hankkeen nimi: Maaseutu Siili Yhteystiedot: Toimiala: Kädentaidot, työllisyyshanke Alue: Keski-Pohjanmaa Kohderyhmä: Pitkäaikaistyöttömät Yhteistyöosapuolet: Työllisyyden kehittämisyhdistys Siili ry, Kannuksen kaupunki, kunnat, kyläyhdistykset, työvoimatoimistot, Keski-Pohjanmaan aikuisopisto. 5.5 Palveluala EU-maissa uskotaan yleisesti, että työllistymiskehitys on paljolti riippuvainen palvelusektorin innovatiivisesta kyvystä työllistää. Yhtä yleisesti näyttää kuitenkin siltä, että monilta mailta sekä toisaalta alueilta puuttuu selkeä strategia kehittää palveluyhteiskuntaa. Tai kuten muutamat visionäärit jo kutsuvat, elämysyhteiskuntaa (Gallouj, 2002; Jensen, 1999). Etenkin kylien ja taajamien oman kansalaisaktiivisuuden ansiosta on kuitenkin syntynyt useita hankkeita, joilla on pysytetty tietyt peruspalvelut kuten posti tai kirjasto tai kunnallisia palveluja omalla kylällä. Varsinkin hoiva- ja hyvinvointipalvelujen tarjoaminen niin lapsille kuin vanhuksillekin tuottaa uusia työtehtäviä. Laajoja palvelukeskittymiä toteuttaneet hankkeet kuten Velkuan saaristokunnan kehittämä palvelukeskus Kummeli tai Otavan palvelupiste Mikkelin kaupungissa ovat saaneet rinnalleen myös kyläkohtaisia toteutuksia kuten esimerkki Heiskan kylältä Pirkanmaalta osoittaa. Työosuuskunta Kimara taas todistaa, miten palveluntuottajat ja asiakkaat löytävät toisensa osuuskuntapohjalta Kaakkois-Suomessa Case Kylätoimintakeskus Heiska Toimijana on Pirkan Kylät ry, joka vuokrasi Pirkanmaalla sijaitsevalta Hämeenkyrön kunnalta ränsistyneen maalaistalomiljöön vuonna Erilaisilla hankkeilla, joissa on ollut mukana paitsi talkooväkeä myös Ikaalisten käsi- ja taideteollisuusoppilaitos sekä pitkäaikaistyöttömiä yhdistelmätuella ja työharjoittelussa, on peruskorjattu tai uudisrakennettu 10 pihapiirin rakennusta. Tavoitteena on luoda puitteet Pirkanmaan maakunnalliselle kylätoimintakeskukselle, jossa aatteellisen kylätoiminnan lisäksi tarjotaan kaupallisia ravintolapalveluita ja vuokrataan tiloja 12

13 varojen keräämiseksi. Vuosina Heiskalla toimii työllistämisprojekti, joka vuosittain työllistää 20 henkeä. Kylätoimintakeskus Heiskan hanke on saanut tukea POMO- ja ALMA-ohjelmista ja työvoimahallinnolta. Yksityinen rahoitus on katettu omalla liiketoiminnalla ja varainhankinnalla sekä talkootyöllä. Ongelmana on kuitenkin ollut omarahoitusosuuden hankkiminen ja siitä aiheutunut maksuvalmiuden kireys. Tuloksena hankkeesta on paitsi ehyt ja arvokas maalaistalomiljöö myös työpaikkoja: kokopäivätyössä on ollut keskimäärin kolme henkeä sekä työllistettäviä 7-10 henkeä puolipäiväisesti. Työllistettynä ollut emäntä otti toukokuussa 2004 yksityisyrittäjänä hoitaakseen kylätoimintakeskuksen ravintolapalvelut. Uuden yrittäjän lisäksi talo tarjoaa ylläpitopalveluissa töitä 1-2 hengelle. Hankkeen nimi: Kylätoimintakeskus Heiska Yhteystiedot: Ahrolantie 4, Hämeenkyrö. Mauno Lassila, toiminnanjohtaja, +358(0) Toimiala: Palveluala Alue: Pirkanmaa Kohderyhmä: Työttömät Yhteistyöosapuolet: Pirkan Kylät ry, Ikaalisten käsi- ja taidetyöoppilaitos, työvoimahallinto, POMO- ja ALMA-ohjelmat Case Työosuuskunta Kimara Savitaipaleen 4000 asukkaan kunnassa toimivan Työosuuskunta Kimaran kolme ensimmäistä vuotta ovat olleet jatkuvaa kehitystä ja kasvua. Jopa niin että toiminta on laajentunut ympäristökuntiin Länsi-Saimaan alueelle. Jäsenmäärä on kolminkertaistunut ja sen myötä ovat siis työvalmiudet lisääntyneet sekä työskentelyalue laajentunut. Liikevaihto on kasvanut yli odotusten. Koska osuuskunta ei kerää voittovaroja yritykseen, tulot menevät palkkoina työn tekijöille. Vaikka Kimarasta saa tekijän työlle kuin työlle, ongelmana on miten tiedottaa ja markkinoida asia kustannustehokkaasti palveluiden tarvitsijoille. Myös yleinen tietämys osuuskuntamuotoisesta liiketoiminnasta on vielä vähäistä ja osin siksi myös ennakkoluuloista; toiminta saatetaan sekoittaa jopa kuntien järjestämiin sosiaalitoimen palveluihin. Lähtölaukauksena Kimaralle oli työhaluisten työttömien toivomuksesta vuonna 1999 järjestetty työvoimapoliittinen, osuuskuntatoimintaan ohjaava koulutus. Kurssilla oli 13 henkilöä, joista kahdeksan päätti perustaa monialaosuuskunnan. Koska yksittäisen jäsenen omistusosuus jäi alle 15 prosentin, säilyi jäsenillä heidän työttömyysturvansa. Tällaista ns. turvaverkkoa ei muilla yrittäjillä ole. Yrityksen perustamiseen liittyvät asiakastarvekartoitukset, liiketoimintasuunnitelma ja erilaiset muut tarvittavat asiakirjat tehtiin kurssin aikana harjoitustehtävinä. Samalla luotiin suhteet alueen kuntiin ja avainhenkilöihin. Vertaiskouluttajat olivat käytännön osuuskuntayrittäjiä läheisestä Lappeenrannan kaupungista. Osuuskunnan rekisteröintipäätös tuli vuoden 2000 alussa ja samalla Kaakkois-Suomen TE-keskus myönsi osuuskunnalle 10 kuukauden omatoimisuusavustuksen toiminnanohjaajan palkkaamiseksi, 13

14 toimistotilan vuokraamiseksi sekä tarvittavien toimistovälineiden hankkimiseksi. Tuki ja toiminnan organisointi olivat ensiarvoisen tärkeää. Etenkin kun työhön halukkaita alkoi ilmoittautua toimistolla. Tehtäväkenttä on laaja: remonttityöt kuten muuraukset ja maalaukset keskittyvät kesään niin kuin myös mökkien siivoamiset ja kunnostamiset. Tekijät työllistävät usein itsensä lähellä omaa asuinpaikkaansa ja tekevät etenkin juuri keväisin ja kesäisin monialaisesti pitkää päivää. Lomat pidetään sesongin jälkeen. Kannustavaa on kun toimistolta kysytään samaa muuraria kuin naapurilla oli mökillään viime kesänä. Koska suusta suuhun -viestintä markkinoi tehokkaasti, jokainen työ on tehtävä moitteettomasti, jotta työt jatkuisivat. Osuuskunta, jossa on nykyisin yli 20 jäsentä, on myös verkostoitunut paitsi sisäisesti, esimerkiksi työpareiksi, myös erilaisten seudullisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään mm. Länsi- Saimaan kehittämisyhdistyksen eli paikallisen toimintaryhmän sekä Etelä-Karjalan Kylät ry:n kanssa. Kaakkois-Suomen osaamiskeskus ja Lappeenrannan Seudun Elinkeino ja Matkailu Oy ovat myös projekteineen yhteistyökumppaneita esim. koulutusasioissa. Verkostoista huolimatta hyvän tulevaisuuden avaimet ovat jokaisen työosuuskunnan jäsenen käsissä. Aktiivisuudella ja monialaisella osaamisella Kimaran toiminta kasvaa varmasti entisestään. Hankkeen nimi: Osuuskunta Kimara, monialaosuuskunnan perustaminen Yhteystiedot: Länsi-Saimaan Työosuuskunta Kimara, Kirkkotie 6, Savitaipale, puh Toimiala: Palveluala Kohderyhmä: Työttömät ja sivuammatin harjoittajat Alue: Kaakkois-Suomi Yhteistyöosapuolet: Kaakkois-Suomen TE-keskus, Savitaipaleen kunta. 5.6 Luonnonvara-ala Suomen luonnossa metsissä ja järvissä on runsaat kala- ja riistakannat sekä marja- ja sienimaat. Kuitenkin esimerkiksi sienisadosta poimitaan vuosittain vain noin 5 prosenttia, ja sekin etupäässä Itä-Suomessa, jossa on viime vuosina innostuttu mm. herkkutattien keräämiseen ja vientiin aina Italiaa myöten. Kokonaisuutena tarkastellen puhtaat metsämarjat sekä kalansaaliit jäävät kuitenkin paljolti hyödyntämättä. Työllistäviä poikkeuksiakin onneksi on Case Lokan Luonnonvaraosuuskunta Yksi Sodankylän kunnan pohjoisimmista kylistä, Lokan kylä, ei suostu häviämään kartalta. Pohjoissuomalaista kylää ovat koetelleet monet katastrofit. Neuvostopartisaanit tuhosivat kylän toisen maailmansodan alkuvaiheissa ja sodan lopulla saksalaiset polttivat sen mitä jäljelle oli jäänyt. Myöhemmin voimayhtiö Kemijoki Oy rakensi alueelle Suomen suurimman tekojärven energiantuotannon tarpeisiin ja taas kylä oli hävitä tällä kertaa veden alle. Kyläläisten aktiivisuuden vuoksi kylää ei kuitenkaan hukutettu ja tänä päivänä Lokan tekojärvi tuokin elannon usealle kymmenelle hengelle. Lokan kylä on Lapin elinvoimaisimpia kyliä. Siellä on toistasataa asukasta, ja kylässä toimivan osuuskunnan ansiosta myös pääkaupunkiseudulla voidaan nauttia Lokan Jalosteen päätuotteesta eli siikafileistä. Ennen kuin tähän on päästy, on kuitenkin pitänyt innovoida, ja on vaadittu oikeiden 14

15 ihmisten toimintaa oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa. Lisäksi on uskallettu tehdä päätöksiä osittain yrityksen ja erehdyksen kautta. Vuonna 1994 Lokan kylän tilanne ei näyttänyt kovin valoisalta. Kylän pääelinkeinoilla eli kalastuksella, poronhoidolla ja metsänhoidolla meni todella heikosti. Kalansaaliit olivat parhaista vuosista pienentyneet ja jalostamattomasta kalasta saatu hinta oli alhainen. Samanaikaisesti sattuivat myös poroelinkeinon hetkellinen laskusuhdanne ja metsätalouden rakennemuutos: metsurit korvattiin monitoimikoneilla. Tilanne kylässä näytti erittäin synkältä. Työpaikat olivat häviämässä ja kylä tyhjenemässä. Kyläläiset päättivät kuitenkin taistella olemassaolostaan kuten niin monta kertaa aikaisemminkin. Panostaminen matkailun kehittämiseen ja hiihtohissien tai kylpylän rakentamiseen jokaiseen mahdolliseen tunturiin oli näihin aikoihin Lapin kunnissa erittäin suosittua. Lokan kylässä tämä ei kuitenkaan käynyt päinsä, sillä kylä sijaitsee lähes sadan kilometrin etäisyydellä Sodankylän kunnan keskustaajamasta eikä kylässä ollut soveliasta tunturia. Kylään johtava tie asettaa matkailulle myös erityisvaatimuksia, sillä se päättyy kylän kalasatamaan eikä kylään voi poiketa ikään kuin ohikulkumatkalla, vaan paikalle on tultava tarkoituksella. Nyt tilanne kylässä on täysin erilainen kymmenen vuoden takaiseen verrattuna. Kylää yhdistävä tekijä on Lokan luonnonvaraosuuskunta ja sen järjestämät aktiviteetit. Osuuskunta hoitaa työpalveluiden kuten talonmiespalveluiden myynnin, kylän koulun kouluruokailun, ateriapalvelut vanhuksille sekä poronlihatuotteiden jatkojalostuksen ja myynnin. Kylästä lähtee päivittäin myös jatkojalostettua kalaa, josta noin 95 prosenttia kuljetetaan pääkaupunkiseudulle. Vuosittain osuuskunnan käsiteltävän kalan määrä on noin kiloa eli lähes puolet koko järven kalansaaliista. Matkailuakin on toki kylässä kehitelty. Ei tosin rakennettu hiihtohissiä vaan myös matkailussa on pysytty perinteisissä tuotteissa. Osuuskunta myy majoitusta välittämällä kylän vapaa-ajan asuntoja ja järjestää matkailun ohjelmapalveluita kuten merikotkan bongausretkiä. Kaikkiaan matka kylän nykytilanteeseen on kuitenkin ollut pitkällinen prosessi, johon on kuulunut koulutusta, tuotekehitystä ja asennemuutosta. Mikäli kyläläiset, joita oli vuonna 1994 noin 150 henkeä, eivät olisi kylätoimikunnan johdolla ryhtyneet mihinkään kehittäviin toimiin, olisi uhkakuvana ollut kylän autioituminen. Kyläläisten yhteinen päätös kriisin hetkellä oli keskittyä olemassa oleviin vahvuuksiin eli alkutuotannon tuotteiden jatkojalostukseen. Aluksi eli vuonna 1995 käynnistettiin työhallinnon tuella ensimmäinen poronlihan käsittelyyn perehdyttävä kurssi. Vähän myöhemmin ja useiden kalankäsittelykurssien sekä harjoitusmaisen kurssiyrityksen jälkeen havaittiin kuitenkin että kylän tulevaisuus on juuri kalassa ja kalankäsittelyssä. Vuoden 1997 alussa järjestettiin vielä työhallinnon rahoittama osuuskuntakoulutus, jonka jälkeen oli selvää että osuuskunta olisi oikea yritysmuoto. Koulutuksen aikana tehtiin osuuskunnan liiketoiminta- ja markkinointisuunnitelmat, ja toiminta käynnistyi Sodankylän kunnan rooli on ollut huomattava osuuskunnan toiminnan käynnistyttyä. Osuuskunnan itse kalankäsittelyyn eli pääasiallisesti siikafileiden jalostamiseen tekemien investointien lisäksi kunta on investoinut satamaan rakennettuun kalankäsittelyhalliin useita satoja tuhansia euroja tilojen saneeraamiseksi EU-vaatimukset täyttäviksi työtiloiksi. Hallissa on mm. jäähuone ja pakkasvarasto. Kunta on lisäksi tukenut osuuskuntaa ostamalla kylän koulun kouluruokailun ja talonmiespalvelut osuuskunnalta. Aloite näihin toimenpiteisiin on tullut kunnalta. 15

16 Kuuden toimintavuoden jälkeen osuuskunnan liikevaihto on noin euroa ja sen vuosittainen kasvu on säännöllisesti ollut 20 prosentin luokkaa. Toiminnassa on mukana edelleen sama määrä jäseniä kuin osuuskuntaa perustettaessakin eli 25 henkeä. Osuuskunta on alusta alkaen ollut hyvin yritysmäinen ja koko toiminta pohjautuu siihen, että osuuskunnan toiminnan täytyy olla kannattavaa liiketoimintaa. Osuuskunta on hoitanut jonkin verran myös kylän kehittämistoimintaa ja se vastasi noin vuoden kestäneen kehittämishankkeen hallinnoinnista ja omarahoituksen maksamisesta. Hankkeen seurauksena Lokan kylään perustettiin kalastusvälineitä valmistava yritys ja rakennettiin matkailua palvelevat luontopolut ja lintutornit. Osuuskunnan menestyksestä siis hyötyvät kaikki kyläläiset. Hankkeen nimi: Lokan Luonnonvaraosuuskunta/Lokan Jaloste Yhteystiedot: Lokan Luonnonvaraosuuskunta, Tarvastie 1 A 1, Sodankylä Toimiala: Luonnonvara-ala Kohderyhmä: Työttömät kalastajat ja poronhoitajat Alue: Itä-Lappi Yhteistyöosapuolet: Sodankylän kunta, työvoimahallinto, Lapin TE-keskus Case Bullberry Oy Toholammin kunnan Härkänevan kylä perustettiin vuonna 1948, kun ensimmäiset asukkaat raivasivat vaivaiskoivua kasvaneen suon pelloiksi ja rakensivat kylälle ensimmäiset talot. Härkäneva on asutuskylä ja sinne on tullut ihmisiä eri puolilta Keski-Pohjanmaata ja Karjalan Uukuniemeltä. Nykyään kylässä on yli 30 taloutta ja noin sata asukasta. Maatilojen lisäksi kylässä on yritystoimintaa kuten maanrakennusurakointia, metsätyökoneurakointia ja turvealan liiketoimintaa. Lisäksi on hoitoalan, sähkö- ja rakennusalan yrityksiä, sekä marjanviljelyä. Vuonna 1997 kyläläiset perustivatkin Bullberry Oy:n, joka jalostaa marjoja hilloiksi ja mehuiksi sekä pakkaa alihankintana vettä. Yrityksen perusti 18 kyläläistä ja tarkoitus oli luoda maatalouden tilalle ja rinnalle uusia elinkeinoja. Asiasta oli keskusteltu jo 1980-luvulla, jolloin kylään perustettiin perheyritys Finn Spring Oy. Bullberryn perustamisesta puhuttiin aluksi pienessä piirissä, mutta pian laajemminkin kylän palavereissa. Käytännön perustamistyöhön saatiin apua ensin kunnan elinkeinoasiamieheltä ja myöhemmin mukaan tulivat Pohjanmaan TE-keskuksen yritys- ja maaseutuosastot. Apua saatiin myös kylähankkeiden neuvojilta ja pankki toimi tärkeänä yhteistyötahona. Liikevaihto oli aluksi noin euroa ja nykyisin jo euroa. Investointeja on tehty kaiken aikaa ja liiketoiminta on edelleen kasvussa. Yrityksien menestyminen on tuonut Härkänevalle vaurautta, elinvoimaa ja virkeyttä. Kylällä halutaan toimia ja itseluottamus on menestyksen myötä kasvanut. Kyläläiset ovat tyytyväisiä siihen, että aikaisempi raivaajasukupolvi on saanut perinteen jatkajan. Nykyinen sukupolvi luo kylälle työpaikkoja ja yrityksiä. Uudet kehityshankkeet antavat kylälle koko ajan lisää haasteita ja ponnisteltavaa. Haitaksi voidaan katsoa liikenteen kasvaminen: kesällä 4-5 rekka-autoa kuljettaa päivittäin tavaraa kylään ja kylästä. Vettä pakkaava Finn Spring työllistää noin 30 henkeä. Kyläläisten perustama Bullberry tekee yrityksen kanssa tiivistä yhteistyötä. Bullberry työllistää neljä henkeä sekä kesäisin vielä saman 16

17 verran lisää, kun töitä tehdään kahdessa vuorossa. Yritykset työllistävät lisäksi välillisesti 10 henkilöä kuljetuksiin, lämpöhuoltoon ja kiinteistönhoitoon. Useat kyläläiset toimivat myös muissa elinkeinoissa, joten kylällä on selvää työvoiman tarvetta. Härkänevan kylässä käydäänkin töissä muilta kyliltä, lähikunnista sekä kauempaa. Myös nuoret saavat omasta kylästä kesätöitä. Kylätalous on muuttanut ratkaisevasti kylän elämää ja olosuhteita. Työpaikkaomavaraisuus on tuonut kylään paluumuuttajia ja näköpiirissä onkin uusien asuntojen rakentamista sekä lisää asukkaita. Hankkeen nimi: Bullberry Oy, yhtiön perustaminen Yhteystiedot: Bullberry Oy, Lylyntie 31, Sykäräinen. Vesa Kinnunen, +358(0) Toimiala: Luonnonvara-ala Kohderyhmä: Oman kylän väki, noin 10 henkeä Alue: Pohjanmaa Yhteistyöosapuolet: Kyläyhdistys, kunta, Finn Spring Oy, Pohjanmaan TE-keskuksen yritys- ja maaseutuosastot, paikallispankki. 5.7 Metsätalous ja metsäpalveluala Vanhan sanonnan mukaan Suomi elää puusta. Vaikka elinkeinorakenne on viime vuosikymmeninä monipuolistunut, etenkin maaseutu seisoo puujalkojen varassa, ja edelleenkin koko metsäklusterin nettoviennin arvo on huomattava osa Suomen kokonaisviennistä. Metsäala työllistää suoraan useita eri ammattilaisia kuten metsureita, metsäkoneen kuljettajia, metsänhoidon suunnittelijoita, metsäkone- ja palveluyrittäjiä jne. Metsäluonto liittyy myös matkailuun ja luonnonvara-alaan sekä tietenkin varsinaiseen metsäteollisuuteen tehtaineen ja logistiikkaketjuineen. Metsäklusterin työllistävä vaikutus on siis suuri ja se tuottaakin kaiken aikaa innovatiivisesti uusien palvelujen tarjoajia ja tekijöitä. Metsissä on käyttöä myös uudella teknologialla, kuten GPSpaikannuslaitteilla ja tietokantaohjelmilla, joilla on keskeinen osuutensa esim. kiinteistöjen rajalinjojen avaamisessa suurten ja sankkojen metsien keskellä Case Metsäkiinteistöjen rajojen aukaisuhanke Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjalassa sekä myös Pohjois-Savossa ja Itä-Lapissa käynnistyneiden hankkeiden tavoitteena on luoda toimintamallit, joilla voidaan toteuttaa umpeenkasvaneiden, maanomistajien välisten metsärajalinjojen aukaisu ja rajapyykkien paikallistaminen. Osoittamalla kiinteistöjen omistajille rajojen tarkka sijainti kehitetään metsänhoitotöitä sekä lisätään yksityismetsistä markkinoille tulevan puun määrää. Rajojen paikantamisella ja avaamisella helpotetaan kaikkien metsässä työskentelevien ja liikkuvien toimintaa. Hankkeella saadaan tarkat rajatiedot siirrettäviksi kiinteistörajatietokantoihin. Samalla pyritään luomaan uusia työpaikkoja metsureille ja toisaalta edistämään metsätalousyrittäjyyttä ja tällä tavoin torjumaan tulevaisuudessa uhkaavaa metsäalan työvoimapulaa. Toisaalta siis metsätilojen rajat ovat hälyttävästi kasvaneet umpeen, toisaalta Pohjois-Karjalassa on lukuisia työttömiä metsureita, jotka pystyvät avaamaan rajat ja maisemat. Toistaiseksi eivät työnantajat ja työntekijät ole kuitenkaan kohdanneet, mutta hankkeen myötävaikutuksella työ ja tekijät löytävät toisensa. Kajaanin metsänhoitoyhdistyksen alueella on käynnissä vastaavanlainen hanke, jonka tulokset ovat olleet niin rohkaisevia, että hankkeen toteutusmallia voidaan soveltaa myös Pohjois-Karjalassa. Samoin metsureiden työllistyminen työosuuskunnan kautta on onnistunut hyvin esim. Pudasjärvellä. 17

18 Hankkeen hakijana on Pohjois-Karjalan metsänomistajien liitto ry. Hanke toteutetaan Pohjois- Karjalan alueella yhteistyössä metsänomistajien liiton, työvoimahallinnon, työosuuskunta Sontikan ja metsänhoitoyhdistysten kanssa. Varsinaisena kohderyhmänä ovat pitkäaikaistyöttömät ja työttömät metsurit ja muut metsäammattilaiset. Välittömänä kohderyhmänä ovat Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistysten toimihenkilöt. Muina hyödynsaajina ovat pohjoiskarjalaiset metsänomistajat, metsäalan yrittäjät, metsäyhtiöt, metsäkeskus, ympäristökeskus, maanmittauslaitos, kunnat, ja metsässä liikkujat. Hankeen pitkän ajan kehitystavoitteena on, että metsurit ja muut metsäammattilaiset työllistävät aktiivisesti itsensä työosuuskunnan kautta tai muuten. Osatavoitteet: 1) Luodaan metsureiden ja metsäammattilaisten työllistämismalli yhteistyötahojen kanssa. 2) Pitkäaikaistyöttömiä metsureita (45) ja muita metsäammattilaisia (30) koulutetaan työvoimapoliittisena koulutuksena. 3) Koulutetaan rajalinjojen merkitsijöinä toimivat metsäammattilaiset (30) ja toimihenkilöt (60) paikkatiedon osaajiksi. 4) Työllistetään 36 työtöntä metsuria ja 27 muuta työtöntä metsäammattilaista. 5) Merkitään metsätilojen rajoja 5300 km, josta avataan 4000 km metsurien toimesta. 6) Siistitään ja avataan maisemia sekä tehdään muita metsänhoidollisia toimenpiteitä. Kaikkiaan työllistetään siis yli 60 työtöntä metsäalan henkilöä; samalla heidän ammattitaitonsa palautuu koulutuksen avulla, joten syrjäytymiskehitys estyy. Kustannuksia säästyy metsänomistajilta, metsäyhtiöiltä, metsänhoitoyhdistyksiltä, metsäkeskukselta, ympäristökeskukselta, metsäalan yrittäjiltä sekä muilta, kun tilojen metsät paikallistetaan helposti ja nopeasti. Maakuntaan saadaan hankkeen myötä merkittävästi lisää metsäalan paikkatiedon osaamista, ja metsurit sekä rajojen merkitsijät pystyvät työllistämään itsensä hankkeessa syntyneen yhteistyöverkon ja työosuuskunnan avulla. Toteutettavat toimenpiteet ovat tiedottaminen, työmaakohteiden markkinointi metsänomistajille ja toimeksiantosopimusten tekeminen, GPSpaikannuslaitteiden vuokraus, sekä moottorisahojen ja muiden tarvikkeiden hankinta. Lisäksi koulutettaville ja muille tehdään työterveystarkastukset ja työkuntotestit. Tavoitteena on työllistämismallin rakentaminen, joka toimii myös hankkeen jälkeen. Hankkeen nimi: Tilarajojen ja maiseman raivaus Pohjois-Karjalassa TIMARA-hanke Yhteystiedot: Kirkkokatu 16 C 36, Joensuu. Matti Saramäki, toiminnanjohtaja, +358(0) Toimiala: Metsätalous, ympäristönhoito Kohderyhmä: Työttömät metsurit ja muut metsäalan ammattilaiset Alue: Pohjois-Karjala Yhteistyöosapuolet: Pohjois-Karjalan metsänomistajien liitto ry, Pohjois-Karjalan TE-keskuksen työvoimaosasto, Työosuuskunta Sontikka, metsänhoitoyhdistykset. 18

19 6. YHTEENVETO Suomessa uudet työn lähteet, niiden innovointi, etsiminen ja luominen, sekä etenkin hyvien käytäntöjen levittäminen ja juurruttaminen, ovat meneillään olevan vuosikymmenen suurimpia yhteiskunnallisia haasteita. Periaatteessa ja käytännössä haaste koskee kaikkia toimijoita olipa kyse valtiosta, maakunnasta tai paikallishallinnosta. Tai liikeyrityksistä, tai etenkin kasvavasta kolmannesta sektorista, jonka aktiivisuuden varaan monet hankkeet ja niiden toteutukset suoraan rakentuvat. Suomen kansallisessa työllisyysohjelmassa on kuitenkin varsin vähän merkkejä uusista työn ja työllistymisen muodoista. Ilman uudenlaisen, myös tietoteknologian sekä hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen mahdollisuuksista ammentavan palvelusektorin ja -yrittäjyyden sekä toisaalta ilman tasa-arvoisen kansalaisyhteiskunnan vahvaa ja luovaa kehittämistä monet työn lähteet jäävät pimentoon (Himanen, 2004). Esimerkiksi rakenteellisen työttömyyden alueellisesti ja paikallisesti merkittävä helpottaminen on globaalissakin maailmantaloudessa mahdollista. Mutta se edellyttää eri toimijoiden yksituumaista, tavoitteellista verkostoitumista ja paikallisen yritys- ja yhteisötalouden osaamispääoman kehittämistä, sekä etenkin yksilökohtaista inhimillisen pääoman jatkuvaa kartuttamista. Kansallisista innovaatiohankkeista ja -strategioista huolimatta, tai ehkä juuri siksi, yksittäisten ihmisten osaamisella ja sosiaalisilla visioilla voi olla työllistämisessäkin käänteentekevä, ratkaiseva merkitys. Kannustava ja luova, sekä uudet työn muodot tunnistava ote on avainasemassa tulevaisuuden työpaikkoja luotaessa. 19

20 LÄHTEITÄ Alueellisen innovaatiopolitiikan haasteita. Tutkimustulosten tulkintaa. Alueiden kehittäminen 16/2004. Kirjoittajat: Lievonen, Jorma & Lemola, Tarmo. Sisäasiainministeriö. Castells, Manuel (2001): The Internet Galaxy. Oxford: Oxford University Press. Gallouj, Faiz (2002): Innovation in the Service Economy: the new wealth of nations. Edward Elgar Publishing Inc. Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelma (2004). Helsinki, Valtioneuvoston kanslia. Handbok. Social ekonomi byaekonomi. Text Margita Lukkarinen. Red. Ann-Sofie Smeds- Nylund. Svenska Studiecentralen Himanen, Pekka (2004): Välittävä, kannustava ja luova Suomi. Katsaus tietoyhteiskuntamme syviin haasteisiin. Eduskunnan kanslian julkaisu 4/2004 (pdf). Holm, Pasi &Vihriälä, Vesa (2002): Matalan tuottavuuden työn tuki. Tarpeellinen keino työllisyyden parantamiseksi Suomessa. Pellervon Taloudellinen Tutkimuslaitos. Helsinki. Hunnakko, Pekka & Palm, Jarmo (2002): Suurten ikäluokkien eläkeläisten maallemuuttopotentiaali. Vaasan yliopiston julkaisuja n:o 100. Jensen, Rolf (1999): The Dream Society. Komission tiedonanto neuvostolle. Yhteinen työllisyysraportti , EU Bryssel Maaseudun uudet työt. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän julkaisu 7/2003. Ståhle, Pirjo & Sotarauta, Markku (2003): Alueellisen innovaatiotoiminnan tila, merkitys ja kehityshaasteet Suomessa. Esiselvitys. Eduskunnan kanslian julkaisuja 8/2002 (pdf). Tilastokeskus, Sisäasiainministeriö: Kesämökkibarometri

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Valokuituverkon suunnitteluilta

Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Valokuituverkon suunnitteluilta Kahvit Tilaisuuden avaus; kunnan edustaja Laajakaista kaikille 2015 hanke ja sen eteneminen Kainuussa; Kainuun maakunta Näköpuhelimesta hyvinvointia

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen

Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa Pentti Kananen Paras sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa 1 17.11.2009 Pentti Kananen Valtioneuvoston selonteko 12.11.2009 Hallinnollisten rakenteiden kehittämisen ohella keskeistä on palvelurakenteiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.7. klo 9.00 Kesäkuu ei tuonut ta työttömyyden kokonaiskuvaan Vuosimuutokset ovat pieniä, Kajaanin työttömyys kasvoi touko-kuussa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ

MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Lapin maaseutufoorumi 20.-21.2.2012 MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OSANA ALUEKEHITTÄMISTÄ Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri 20.2.2012 Maaseutu on oma politiikanalansa ja nivoutuu monin

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00

Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla. Työllisyyskatsaus, huhtikuu klo 9:00 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Etelä-Savon työttömien määrä 30 % suurempi kuin vuoden 2008 suhdannehuipulla Työllisyyskatsaus, huhtikuu 2014 20.5.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Vuoden

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014

Kainuun työllisyyskatsaus, marraskuu 2014 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 23.12. klo 9.00 Työttömyys kasvoi Kainuussa kuussa selvästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin Uusia työttömiä on aiempaa vähemmän,

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille

Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työ- ja elinkeinoministeriön terveiset seudullisille yrityspalveluille Työkaluja seudullisten yrityspalveluiden työhön ajankohtaista TE-toimistosta, Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 23.9.2015 Tuija Groop

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta

Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Koulujen päättyminen nosti naisten työttömyysastetta Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2012 24.7.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa

Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa NÄKYMIÄ MAALISKUU 2012 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste erityinen huolenaihe Etelä-Savossa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2012 20.3.2012 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00

Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa. Työllisyyskatsaus, helmikuu klo 9.00 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2015 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Lomautukset lisääntyivät Etelä-Savossa helmikuussa Työllisyyskatsaus, helmikuu 2015 24.3.2015 klo 9.00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli helmikuun lopussa

Lisätiedot

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan

Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Haetaan kaupallisia kalastajia Lokkaan Markku Ahonen, Lapin kalatalouden toimintaryhmä Risto Pyhäjärvi, Lokan Luonnonvara osuuskunta Marjaana Aarnio, Sodankylän kunta KALATALOUDEN TOIMINTARYHMÄT Euroopan

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi- ja terveysteknologia Syrjäytyminen

Lisätiedot

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle

ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ. Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle ONNISTUVA SUOMI TEHDÄÄN LÄHELLÄ Kuntaliiton strategia valtuustokaudelle 2017-2021 MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit Kaupungistuminen Elämäntapojen muutokset Älykäs hyvinvointi-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten

Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten NÄKYMIÄ JOULUKUU 2013 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Miesten työttömyysaste marraskuussa Etelä-Savossa lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin naisten Työllisyyskatsaus, marraskuu 2013 20.12.2013 klo 9:00 Työttömät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00

Yli työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa. Työllisyyskatsaus, kesäkuu klo 9:00 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2014 ETELÄ-SAVON ELY-KESKUS Yli 9 000 työtöntä Etelä-Savossa kesäkuun lopussa Työllisyyskatsaus, kesäkuu 2014 22.7.2014 klo 9:00 Työttömät työnhakijat Etelä-Savossa oli kesäkuun lopussa

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi

Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille. Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi Turvaa, kasvua ja työtä suomalaisille Pääministeri Matti Vanhanen Hallituksen politiikkariihi 23.- Hallitus varautuu huonoon kehitykseen Lähivuosina Suomi velkaantuu kymmenillä miljardeilla Työllisyydestä

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Joukkoliikenteen uusi aika

Joukkoliikenteen uusi aika Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat

Lisätiedot