LOPPURAPORTTI. LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA hanke. Tatja Karvonen Projektipäällikkö

Transkriptio

1 LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA hanke Tatja Karvonen Projektipäällikkö LOPPURAPORTTI NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE - VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän tulisi olla tasavertaisia X- ja Y-kromosomien määrästä riippumatta. Ei ole aivan sama, miten asioihin suhtautuu. Ansaitset saman kuin muutkin. Aivan saman.

2 1-3 taustatiedot 4. Projektin lähtökohdat, tavoitteet ja kohderyhmät Hankkeen tavoitteena oli sukupuolten välisen horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation vähentäminen suunnitelmallisesti Lapin koulutus- ja työmarkkinoilla. Hanke edisti sekä naisten että miesten kiinnostusta ja pääsyä perinteisesti vastakkaisen sukupuolen valloittamille aloille. Laki miesten ja naisten välisestä tasa-arvosta uudistui tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen osalta vuonna Laki edellyttää oppilaitoksilta ja yli 30 henkilön työpaikoilta tasaarvosuunnitelmaa. Hankkeen tavoitteena oli edistää lappilaisten oppilaitosten tasaarvosuunnitteluvelvoitteen noudattamista sekä parantaa olemassa olevien tasaarvosuunnitelmien laatua. Tavoitteena oli myös saada kaikkiin Lapin 21:een kuntaan lain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma sekä parantaa kuntatyöntekijöiden tasa-arvotietoisuutta. Lisäksi tavoitteena oli pyrkiä tiedottamisen avulla muokkaamaan lappilaisten asenteita ja lisätä tietoutta muun muassa opetushenkilöstön keskuudessa eri ammattialoista erityisesti horisontaalisen ja vertikaalisen segregaation lieventämiseksi. Lapin yliopiston tutkimuksen tavoitteena oli luoda mahdollisimman kattava kuva Lapissa olevasta segregaatiosta ja tätä kautta tuoda sukupuolten välisen tasa-arvon huomioivia näkymiä Lapin työ- ja koulutusmarkkinoista. Lisäksi tutkimuksen avulla haluttiin tehdä näkyväksi ja purkaa tiedotusvälineiden ja uutisten sekä talouden sukupuolten välistä segregaatiota. Tutkimusteemojen lopputuloksena oli tarkoitus valottaa Lapin tulevaisuutta vaihtoehtoisten, sukupuolen huomioivien skenaarioiden avulla. Oppilaitoksissa hankkeen kohderyhmänä olivat opetushenkilökunta, vanhemmat ja oppilaat ja kunnissa ja kuntayhtymissä työntekijät sekä luottamushenkilöt. Lisäksi kohderyhmänä olivat työttömät työnhakijat, työttömyysuhan alaiset henkilöt ja työvoimatoimiston ohjaus- ja neuvontahenkilöstö sekä työvoimapoliittista koulutusta tarjoavat tahot / kouluttajat ja työpaikkojen rekrytoijat, johtajat ja työntekijät. Projektin tarpeellisuus vahvistui hankkeen aikana. Tilastot osoittavat segregaation jyrkkyyttä Lapissa, ja hankkeen kenttätyössä kävi ilmi, että tasa-arvon edistämistä hidastavat asenteet ovat tiukassa Lapissa. Tasa-arvoa ei nähty aina tärkeänä tai sen nähtiin jo toteutuneen. Tästä kertoi esimerkiksi se, että Lapin Letka -hankkeen laajuus herätti aluksi keskustelua sellaisissakin foorumeissa, jotka eivät suoraan liittyneet hankkeen toimintaan. Näissä keskusteluissa todettiin, että Lapissa on tällä hetkellä tärkeämpiäkin satsauksen kohteita kuin sukupuolten välinen tasa-arvo koulutuksessa ja työelämässä. Tämä kertoo siitä, että sukupuolten välisen tasa-arvon edistämistä ei nähty vielä osana laajempaa organisaatioiden kehittämistä, joka parantaa koulutuksen ja työelämän laatua ja samalla myös tuottavuutta sekä vaikuttavuutta. Lapin Letka -hankkeen tavoitteena olikin saada tasa-arvonäkökulma luonnolliseksi osaksi oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toimintaa. 2

3 5. Projektin toteutus ja yhteistyö Laajan hankkeen onnistuneen toteuttamisen edellytyksenä on, että hankkeen kaikki osapuolet sitoutuvat hankkeen toimintaan. Hankkeen hallinnoijan ja osatoteuttajien työnjaosta ja velvollisuuksista sovittiin yhteistyösopimuksissa. Nämä asiat käytiin kaikkien toimijoiden kanssa läpi hankkeen käynnistyessä ja vielä tarkentaen hankkeen eri vaiheissa. Hankkeen hallinnoija (Lapin ammattiopisto) koordinoi hanketta, mahdollisti hankkeen toimijoille tukiverkoston sekä järjesti hankkeen toimijoille tasa-arvotyötä tukevaa koulutusta ja tuotti tasa-arvosta oppimateriaaleja. Hankkeen toteuttajat organisoituivat projektiryhmäksi, joka kokoontui säännöllisesti noin 4 kertaa vuodessa. Lisäksi emohankkeen työntekijät tukivat, avustivat sekä konsultoivat osatoteuttajia. Vuosi 2008 oli hankkeen käynnistämisvuosi. Käynnistys tapahtui hyvin verkkaisesti. Käynnistyksen hitaus johtui siitä, että rahoittaja ei voinut tehdä heti hankkeen alussa Eurajärjestelmään päätöksiä ja näin ollen kaikki osatoteuttajat eivät halunneet riskillä aloittaa hanketta. Vuoden 2009 nimittäjä oli hallinnollinen urakka, koska hankesuunnitelmaa piti uudistaa rahoittajan uusien ohjeiden mukaan siten, että jokainen kumppani olikin osatoteuttaja. Tästä johtuen kaikkien osatoteuttajien kanssa piti käydä uudet yhteistyöneuvottelut ja laatia uudet yhteistyösopimukset sekä tehdä muutos hankesuunnitelmaan. Vuonna 2010 hankkeessa päästiin varsinaisesti käsiksi hankkeen tavoitteisiin ja toimintaan. Tuolloin myös hankkeen projektiryhmän toimintatapa alkoi vakiintua ja jokaisella osatoteuttajalla oli annettavaa muille hankkeessa mukana oleville. Vuodesta 2011 lähtien hankkeesta alkoi tulla todellisia tuloksia. Seuraavana vuonna hankkeessa päästiin kehittelemään eteenpäin jo tuotettuja materiaaleja sekä levittämään niitä. Hankkeen viimeinen kokonainen toimintavuosi painottui hankkeen tuotteiden levittämiseen ja juurruttamiseen. Vuonna 2014 hankkeella oli kohtuullisesti aikaa tehdä loppuraportointi, viimeistellä loput toimenpiteet sekä levittää hyviä käytäntöjä ja innovaatioita. Hankkeeseen tehtiin kaksi ulkoista arviointia, joiden tavoitteena oli lisätä hankkeen vaikuttavuutta ja antaa vinkkejä tulevaan toimintaan. Ulkoiseen arviointiin osallistui tiiviisti hankkeen ohjaus- ja projektiryhmä. Ensimmäinen ulkoinen arviointi tehtiin toiminta-ajalta Se valmistui tammikuussa Toinen arviointi tehtiin vuonna Tässä tarkasteltiin hankkeen toimintaa ajalta sekä arvioitiin aikaisemman arvioinnin toimeenpanoa. Tarkemmin ulkoisen arvioinnin tuloksista ja johtopäätöksistä voi lukea väliraporteista 2011 ja Lisäksi tässä loppuraportissa ulkoisesta arvioinnista esiin tulleita asioita käsitellään kohdassa 9. Innovaatiot. Hankkeeseen on tehty EU -säädösten mukainen paikanpäällä tehtävä varmennus ja tilintarkastus ajalta Näiden tarkastusten perusteella hankkeen toiminnassa ei ole ollut mitään huomautettavaa. Projektin tärkeänä tukiverkostona toimi erityisesti päätoteuttajalle Valtava - kehittämisohjelma, joka tuki tasa-arvohankkeiden työtä järjestämällä tasa-arvokoulutusta, projektitapaamisia muiden tasa-arvohankkeiden kanssa sekä olemalla mukana hankkeiden järjestämissä avoimissa seminaareissa. Näihin tapaamisiin hankkeen hallinnoija osallistui aktiivisesti. Osatoteuttajat osallistuivat Valtavan järjestämiin tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan. Hanke teki tiivistä yhteistyötä Valtava-kehittämisohjelmassa mukana olevien 3

4 hankkeiden kanssa, erityisesti Tassu-, Entre Akatemian- ja Voimaa hoivaan 2:sen kanssa. Lapin Letkan keskeinen toimintatapa oli koko hankkeen aikana se, että yleistä tasa-arvotietoa vietiin sinne missä ihmiset jo luonnostaan ovat. Hanke oli tiedottamassa hankkeesta ja levitti tuotettua tasa-arvomateriaalia monissa avoimissa tapahtumissa. Hankkeen materiaalien tuottamisessa hyödynnettiin eri asiantuntijoita, erityisesti opetushenkilökuntaa. Lisäksi tasaarvomateriaaleja tehtiin sen mukaan, miten ja missä niitä tarvittiin. Tässä erityisen hyvänä esimerkkinä toimivat tasa-arvonverkkokurssi ja peruskoulumateriaali. Kurssin ja pkmateriaalin tuottaminen aloitettiin, kun opettajat eri oppilaitoksista kertoivat tasaarvomateriaalin vähäisyydestä ja uudenlaisen oppimateriaalin tarpeesta. Tämä toimintatapa oli yksi merkittävä syy siihen, miksi hankkeen tuottamat yli 20 erilaista tasaarvonopetusmateriaalia on levittäytynyt laajalle ja niillä on ollut erittäin kova kysyntä. Hanke oli osa valtakunnallista Valtava-kehittämisohjelmaa. Tästä johtuen hanke on antanut lausuntoja esimerkiksi Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisohjelmaan vuosille sekä Hallituksen tasa-arvo-ohjelman väliraporttiin vuonna Lisäksi hanke on ollut aktiivisesti luomassa yhteiskunnallista keskustelua tasa-arvosta Lapissa. Muun muassa kevään 2011 eduskuntavaalien alla järjestettiin tasa-arvovaalipaneeli, johon kutsuttiin mukaan edustajat kaikista niistä puolueista, jotka olivat asettaneet ehdokkaita Lapissa. Samaan aikaan luotiin tasa-arvovaalikone lappilaisille kansanedustajaehdokkaille ja vaalikoneen vastauksista oli Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien nettisivuilla kahden viikon ajan bannerit. 6. Julkisuus ja tiedottaminen Yleinen tiedottaminen ja nettisivut Hankkeen yksi tavoite oli tuoda tasa-arvo lappilaisten tietoisuuteen median kautta. Hankkeen aktiivinen yhteydenpito tiedotusvälineisiin tuotti hyvää tulosta. Hankkeen tuottamien juttuvinkkien, tiedotteiden ja kutsujen vuoksi tasa arvosta on ollut uutisia ja juttuja hankkeen toiminta-aikana yli 120 lappilaisessa ja pohjois-suomalaisessa mediassa. Hankkeen aikana näkyi selvästi myös mediassa tapahtunut muutos. Tiedotus ja taustatilaisuuksiin oli vuodesta 2012 lähtien vaikea saada toimittajia paikalle. Media oli kyllä kiinnostunut sukupuolten välisestä tasa arvosta, mutta heillä ei ollut aikaa perehtyä asiaan. Hyvin laadittujen tiedotteiden ja henkilökohtaisen yhteydenoton jälkeen, toimittajat kirjoittivat uutisia tasa arvosta. Hankkeessa tuotettuja materiaaleja ja hyviä käytänteitä haluttiin levittää mahdollisimman kattavasti. Hankkeen olemassa oleva nettisivu valittiin tärkeimmäksi kanavaksi. Sivustosta rakennettiin hankkeessa toteutettujen koulutuksien, opetusmateriaalien, uusien toimintatapojen, selvityksien, tutkimuksien ja hyvien käytänteiden tietopankki. Tästä johtuen hankkeen loppuvaiheessa sivuston käytettävyys räätälöitiin materiaalien levittämistä varten ja sivujen ilme päivitettiin. Edellä mainitun lisäksi www -sivusto on hakukoneoptimoitu sekä sisällöllisesti että teknisesti, jolloin sen löydettävyys esimerkiksi Googlen hakukoneen avulla paranee. Optimoinnissa käytettyjä sanoja olivat esimerkiksi tasa-arvo, sukupuoli, segregaatio, koulutusvalinnat, työelämä, tasa-arvosuunnitelma, lapin, letka, aivansamamulle, valtava, lao, mies ja nainen. 4

5 Lisäksi sivuston otsikot kategorisoitiin ja käytettyihin kuviin lisättiin sivuston sisältöön liittyviä metatietoja. Hankkeen nettisivuilla on neljä uutta domain:ia; tasa-arvomateriaali.fi, sukupuolinäkökulma.fi, tasaarvo.fi, tasa-arvosuunnitelma.fi. Uusien domainien myötä hakukoneet ja tiedonhakijat löytävät sivuston entistä paremmin. Yhä useampi etsii Internetistä tietoa matkapuhelimella tai tabletilla. Lisäksi erilaisissa tapaamisissa on korostunut opettajien ja kouluttajien tarve hyvälle, mobiiliystävälliselle opetusmateriaalille. Tähän mahdollisuuteen tartuttiin syyskuun 2013 aikana, jolloin wwwsivusto räätälöitiin mobiililaitteille. Muutoksien jälkeen sivusto on ollut käytettävissä matkapuhelimilla, tableteilla ja muilla laitteilla. Lapin Letkan nettisivuilla on käyty hankkeen alusta helmikuuhun kertaa. Yksilöityjä käyntejä oli Kaikkia sivuja oli katseltu yhteensä kertaa. Pääsivun lisäksi suosituimpia aloitussivuja olivat muun muassa tasa-arvovaalikoneen 2011 tulossivu (711 katselua), yhteystiedot, eri kampanjoiden sivut, materiaalisivut, ja äskettäin (1/2014) julkaistun suvauskoneen sivu (137 katselua). Aloitussivujen jälkeen suosittuja sivuja olivat edellä mainittujen lisäksi tietoa tasa-arvosta -sivu (1671 katselua) ja materiaalipankin eri materiaalisivut. Sivuilla käynneistä tehtiin 5% erilaisilla mobiililaitteilla. Sosiaalisen median kanavat ja valitut sisällöt Hanke aloitti sosiaalisen median hyödyntämisen vuonna 2010 tasa-arvomateriaalin levittämisessä Facebook-sivustolla. Vuosien myötä hanke on lisännyt sosiaalisen median kanavien käyttöä. Flickr on kuva/videopalvelu- ja online-yhteisö -sivusto, jossa voi jakaa omia kuviaan ja videoita, ja arvostella muiden. Flickr:n mukaan sivustolla oli viisi miljardia kuvaa syyskuussa Sivustolla on mahdollista hakea ja luokitella kuvia ja sivusto tarjoaa maksutta mahdollisuuden ladata palveluun 100 megatavua kuvia kuukaudessa. Flickr:iin on laitettu hankkeen koko kuvamateriaali sekä osa videoista. Pinterest on virtuaalinen ja sosiaalinen visuaalisuuteen perustuva ilmoitustaulu, jonne voi kiinnittää mielenkiintoisia kuvia, videoita ja artikkeleja. Sivustolle on linkitetty hankkeessa tuotetut videot, kuvat sekä linkit tasa-arvo-aiheiseen Neutral Space -peliin. YouTube on internetissä toimiva videopalvelu. YouTuben kautta käyttäjä voi lisätä omia videoita tai katsoa sekä ladata muiden käyttäjien lisäämiä videoita. YouTube on Internetin suosituin suoratoistovideopalvelu. YouTubessa ovat kaikki hankkeen aikana tuotetut videot. Videoita on katseltu helmikuuhun 2014 mennessä yhteensä 9504 kertaa. Suosituin video on ollut Laitoshuoltaja -video, jota on katsottu 2540 kertaa. SlideSharen tarkoituksena on helpottaa Powerpoint -esitysten (ja myös muilla ohjelmilla tehtyjen kalvojen) esittämistä ja jakamista verkossa. SlideShare on rakennettu siten, että palveluun ladatut esitykset muutetaan automaattisesti selaimessa katseltavaan muotoon. Esityksen voi helposti liittää blogiin tai muulle nettisivuille. Lisäksi esityksiä voidaan avainsanoittaa (tagata), kommentoida ja kuvailla. Hankkeen tuottamat koulutus ja muut 5

6 asiantuntijamateriaalit on tallennettu SlideShare -palveluun. Suluissa on tieto siitä, kuinka monta kertaa tiettyä materiaalia on käyty katsomassa helmikuuhun 2014 mennessä: Ihan läpällä vaan häirintäkortit (193) Seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva häirintä korttisarja (348) Sexual harassment and harassment on the basis of the gender (143) -Tasa-arvoa amikseen työkaluja ryhmänohjaajille (lisätty 2/2014) Sukupuolten tasa arvo koulutusvalinnoissa diat (116) Työyhteisön tasa arvo diat (120) Sukupuolten tasa arvo työelämässä diat (131) Sukupuolisensitiivisyys opetuksessa diat (192) Sukupuolivaikutusten arviointi diat (108) Henkilöstöpoliittinen tasa arvosuunnitelma pikaopas (352) Oppilaitoksen toiminnallinen tasa arvosuunnitelma pikaopas (140) -Tasa-arvo ja sukupuoli mediassa -tutkimuksen diat (93) -Valtio tuli väliin -tutkimuksen diat (68) Facebookissa on mahdollista perustaa erilaisia ryhmiä liittyen harrastuksiin tai mihin tahansa muuhun yhdistävään tekijään. Ryhmissä voi keskustella ja saada kätevästi tietoa esimerkiksi tulevista tapahtumista. Hankkeella on 2010 vuodesta asti ollut Facebook-sivu ja sitä on päivitetty säännöllisesti. Sivustolla on 152 aktiivista tykkääjää. Facebook -sivulle on lisätty kaikki hankkeen aikana tuotetut videot ja kuvat. Lisäksi kanavaa on hyödynnetty tiedottamisessa ja keskustelun herättäjänä. Mediaseuranta Hankkeessa on tehty mediaseurantaa Seurantaa on tehty Lapin Kansan, Pohjolan Sanomien ja Helsingin Sanomien uutista. Mediaseurannan yhteenvetoaineisto on toimitettu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto on tutkimuksen ja opetuksen valtakunnallinen palveluinfrastruktuuri. Se arkistoi ja välittää kotija ulkomaisia sähköisiä tutkimusaineistoja tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun. Kaikki palvelut ovat maksuttomia ja näin ollen laajan joukon käytettävissä. Hankkeen mediaseuranta löytyy osoitteesta Sisäinen tiedottaminen Hankkeen sisäisessä tiedottamisessa tiedotuskanavina käytettiin organisaatioiden sisäisiä viestintävälineitä kuten Lapin ammattiopiston viikkotiedotteita ja Intraa. Ohjaus- ja projektiryhmän sisäisessä tiedottamisessa on käytetty sähköpostia, koska yhteistä kaikille osatoteuttajille avointa Intraa yms. ei ole ollut käytettävissä. 6

7 Viestintäkampanjat ja tapahtumat Yksi merkittävä osa-alue Lapin Letkan toiminnassa ovat olleet kaikille lappilaisille suunnatut kampanjat, joilla on pyritty kehittämään työn ja koulutuksen rekrytointia tasa-arvoisemmaksi. Usein kyse on ollut samaan aikaan stereotypioiden purkamisesta, tasa-arvotiedon lisäämisestä ja sukupuolinäkökulman esiin nostamisesta. Stereotypioiden, luutuneiden käsitysten ja segregaation purkaminen on hienovaraista toimintaa. Asioihin tartuttaessa jouduttiinkin usein pohtimaan, ettei toimenpiteillä tultaisi vahingossa vahvistaneeksi juuri sitä, mitä yritettiin purkaa. Toisaalta aihe taas vaati ronskejakin otteita, jotta vuosikymmenien saatossa rakentuneisiin käsityksiin ja rajoihin saisi aikaan edes pieniä säröjä. Onneksi Lapin Letkassa oli mahdollista kokeilla rohkeasti erilaisia tapoja purkaa stereotypioita ja segregaatiota sekä avata ihmisten silmiä näkemään asioita laajemmin. Varsinaiset kampanjat toteutettiin sanomalehdissä, ulkomainoksissa ja sosiaalisessa mediassa. Toisaalta samaan päämäärään pyrittiin myös useilla, kaikille lappilaisille suunnatuilla, avoimilla yleisötilaisuuksilla ja tapahtumilla. Esimerkiksi vuonna 2010 kansainvälisenä naistenpäivänä Lapin Kansassa ja Pohjolan sanomissa oli sivun kokoiset ilmoitukset, joiden tavoitteena oli saada lappilaiset pohtimaan naisten aseman kehitystä viimeisen 500 vuoden aikana. Tasa-arvonpäivänä kyseisten lehtien sivuilla taas kysyttiin, millainen miehen tulee olla. Vuosien 2011 ja 2013 naistenpäivinä järjestettiin kaikille avoimet keskustelutilaisuudet, joissa paikalle kutsutut puhujat käsittelivät naiseutta ja tasa-arvoa rennolla otteella. Sama rento, mutta ajatuksia synnyttävät ote leimasi myös Kemissä ja Rovaniemellä järjestettyjä Mitä mies? tilaisuuksia. Usein on näyttänyt siltä, että tasa-arvoseminaarien yleisö koostuu vuodesta toiseen samoista kasvoista pääasiassa koulutetuista naisista. Lapin Letkan tilaisuuksia on järjestetty myös virka-ajan ulkopuolella baarissa ja yökerhossa. Tasa-arvosta on puhuttu tosiasiat todeten ja toisia kunnioittaen. Nämä kokeilut ovat onnistuneet. Yleisöä on ollut, uusia kasvoja on nähty ja mukaan on saatu myös runsaasti miehiä. Kampanjoista ja tapahtumista voit lukea tarkemmin Sama kuvaus löytyy myös Lapin Letkan nettisivuilta kohdasta Kokemuksia ja oivalluksia > Stereotypioiden ja rajojen rikkomista. Muuta Hankkeen toiminta-aikana tavoitettiin yli 8000 ihmistä henkilökohtaisesti sekä järjestettiin lähes 400 erilaista tilaisuutta, koulusta tai tapahtumaa. 7

8 7. Ongelmat ja suositukset Hankkeen aikana tuli selvästi esille, että oppilaitosten tasa-arvosuunnitelmat olisi hyvä laatia lukuvuoden mukaan. Tällöin tavoitteiden asettaminen, toimenpiteet ja arviointi tulisi samassa syklissä kuin muukin oppilaitoksen toiminta. Toisaalta taas henkilöstöpoliittinen tasaarvosuunnitelma erityisesti kunnissa on hyvä laatia kalenterivuoden eli talousarviovuoden mukaan. Hankkeen toiminta-aikana koulutuksen kentällä on tapahtumat paljon. Ammattikorkeakoulujen lainsäädäntö on muuttunut ja ministeriö on päättänyt 2.asteen koulutuspaikkojen uudelleenkohdentamisesta. Tämä tarkoitti suuria muutoksia hankkeessa mukana oleville oppilaitoksille. Hankkeen lopussa keskustelu painottui siihen, miten tulevaisuudessa toisen asteen koulutusta tullaan järjestämään ja mitä koulutusta Lapissa voidaan jatkossa antaa. Nämä keskustelut ja siitä seurannut epävarmuus oppilaitoksissa näkyi myös hankkeen toiminnassa samaan tapaan miten se näkyi vuosina ammattikorkeakouluissa. Erityisen valitettavaa on ollut huomata, kuinka tasa-arvon saaminen osaksi organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa on liian paljon kiinni yksittäisten henkilöiden asenteesta ja innostuksesta tehdä töitä tasa-arvon eteen. Näyttää siltä, että kaikessa kehittämistoiminnassa on voimassa samat lainalaisuudet, mikäli joku tai jotkut eivät suhtaudu asiaan suotuisasti niin asiat eivät etene ja toisaalta taas, jos henkilö ymmärtää ja kokee asian tärkeäksi kehitystä tapahtuu hyvinkin nopeasti. Tämä tapahtuu riippumatta siitä, miten tarkasti kehittämistoimet on kirjattu yhteisesti hyväksyttyihin papereihin. Lisäksi Yliopiston tutkimusosuus Lapin Letka hankkeessa on tuonut selvästi esille, että sukupuolten välinen tasa-arvo ja segregaation purkaminen eivät ole ainoastaan tekemisissä yksilöllisten valintojen vaan yhtälailla rakenteellisten, valtaan ja hallintaan liittyvien käytäntöjen ja toistojen kanssa. Organisaatioiden on ollut helppo tehdä ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma, mutta niiden päivittäminen ja jalkauttaminen on ollut vaikeampaan. Erityisen haasteellista tämä on ollut lappilaisissa kunnissa. Kuntien oli helppo ottaa vastaan konsultointia suunnitelmaa tehtäessä, mutta kunnat eivät osanneet hyödyntää hankkeen tarjoamaa konsultointia työn jalkauttamiseen ja juurruttamiseen. Mikäli segregaatiota halutaan todella purkaa, tarvitaan siihen aina yksilöiden omakohtaista kokemusta. Tämän ovat osoittaneet hankkeen työvoimapoliittiset koulutukset ja TETharjoittelu. Omakohtaisen kokemuksen rinnalle tarvitaan myös yleisen mielikuvan muokkaamista valitusta ammattialasta. Tämän vuoksi onkin erittäin valitettavaa, että Työvoima- ja yrityspalveluita koskevan lainsäädäntöön tehtiin muutos, jonka seurauksena uusia ohjaavia ja valmentavia koulutuksia ei ollut enää mahdollista tehdä vuodesta 2013 lähtien. Osassa oppilaitoksia oli haasteellista saada opiskelijoita aidosti mukaan tasa-arvotyöhön. Kemi- Tornion ja Humakin ammattikorkeakouluissa sekä Peräpohjolan opistolla opiskelijat saatiin kuitenkin helposti osallistumaan tasa-arvotyöhön, kun heitä siihen pyydettiin. Opiskelijat 8

9 järjestivät seminaareja, markkinoivat omaa alaansa sekä tekivät tasa-arvoon liittyviä opinnäytetöitä. Työn haasteellisuutta lisäsi se, että jokaisella oli mielipide sanasta tasa-arvo, ja se mielipide oli usein erittäin tunnelatautunut. Tähän haasteeseen hanke vastasi siten, että tasa-arvosta puhuttiin erittäin konkreettisella ja riittävän selvällä tavalla. Valtavirtaistamisen ongelmat ja suositukset Valtavirtaistamisen haasteisiin törmättiin, vaikka monella saralla saatiin asioita erinomaisesti eteenpäin. Valtavirtaistaminen on tasa-arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa-arvo sisällytetään kaikkeen toimintaan. Tasa-arvon edistäminen ei ole siis mikään erillinen asia, vaan se tulisi sisällyttää kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Ihannetilanteessa tasa-arvon valtavirtaistaminen on erinomaista valmistelua ja päätöksentekoa. Ensimmäinen valtavirtaistamista hidastanut seikka oli se, että monessa organisaatiossa on ns. hakattu kiveen erilaiset työryhmät ja valmistelukoneistot, joihin hankkeen työntekijän oli vaikea päästä mukaan. Tässä auttoi kuitenkin se, että hankkeen työntekijät esittivät määrätietoisesti toiveet päästä työryhmiin mukaan. Valitettavasti tähän vaikuttaa liian paljon yksittäisen ihmisen omat asenteet tasa-arvoon. Ne henkilöt, jotka näkevät tasa-arvossa vielä parantamisen varaa, ovat avanneet ovet. Toisaalta taas ne henkilöt, jotka suhtautuvat välillä hyvinkin kriittisesti tasa-arvoon, eivät ole ovia aukoneet. Toinen tärkeä syy siihen, miksi tasa-arvon eteneminen on joissakin organisaatioissa hidasta tai jopa vaivalloista, on tasa-arvotiedon puute. Tasa-arvoa ei osata ottaa huomioon, koska oma tietotaito on sen suhteen vaillinaista. Tästä näkökulmasta asia on erittäin ymmärrettävää. Asia korjaantuu sillä, että tasa-arvo-osaamista laajennetaan esimerkiksi henkilöstökoulutuksen avulla. Jotta valtavirtaistaminen saadaan etenemään laajemmin, vaatii se siis pinttyneiden asenteiden putsaamista, yleisen tasa-arvotietoisuuden lisäämistä muun muassa koulutuksen keinon sekä antamalla lisää valmiuksia tehdä tasa-arvotyötä. Lapin Letka pyrki erityisesti koulutuksilla, konsultoinneilla sekä kampanjoilla lisäämään lappilaisten tietoa ja osaamista tasaarvokysymyksissä, jotta valtavirtaistaminen etenisi mahdollisimman monessa organisaatiossa. Tasa-arvotyön tekemiseen konkreettisella tasolla vaikuttavat ihmisten yleisten asenteiden ja ennakkoluulojen lisäksi tasa-arvotyön perinne ja totutut tasa-arvotyön käytännöt. Lapin Letkan ennakkoluuloton, avarakatseinen, tasa-arvon näkeminen myös miesten asiana ja konkreettinen tekeminen ovat herättäneet tasa-arvotyön kentällä myös hämmennystä ja epäilyjä. Suomessa on totuttu, että tasa-arvotyön tekeminen on naisten yksinoikeus ja se on vahvasti feministisesti latautunutta toimintaa. Tämä on osaltaan hidastanut myös Lapin Letkan työtä, sillä edellä mainittuun käsitykseen tasa-arvotyöstä liittyy valitettavasti negatiivista painolastia. Hankkeen käytännön työssä tätä painolastia onkin täytynyt purkaa ja osoittaa ihmisille, että tasaarvotyötä voidaan tehdä monella tapaa ja siitä voi seurata konkreettisia hyötyjä koulutuksen ja työelämän arkeen. 9

10 Tasa-arvotyön kentällä voi havaita myös ristiriitaisia näkemyksiä siitä, mikä on oikea tapa tehdä tasa-arvotyötä ja kuka sitä saa tehdä. Lapin Letkan näkökulmasta tämä on ollut valitettava piirre, joka hidastaa tasa-arvon aitoa edistämistä ja valtavirtaistamista. Lapin Letkan toiminnassa punainen lanka on kuitenkin ollut alusta asti se, että ainoaa oikeaa tapaa tehdä tasa-arvotyötä ei ole ja tasa-arvo kuuluu kaikille. Tämä on yksi syys siihen, miksi hanke on saavuttanut paljon konkreettisia tuloksia monenlaisista tässäkin raportissa kuvatuista hidasteista ja esteistä huolimatta. 8. Projektin tulokset 8.1. Hakeutuminen ja valmistuminen tasaisemmin toisen sukupuolen valloittamille koulutusaloille. Yksi keskeisimmistä Lapin Letka -hankkeen tavoitteista on ollut sukupuolen mukaisen työnjaon eli segregaation purkaminen koulutuksessa ja työelämässä. Nykyiset työelämän tehtävät ja vaatimukset huomioiden on luonnollista, että myös työelämän segregaation purkaminen lähtee koulutuksesta. Hankkeen toimenpiteet segregaation purkamiseksi koulutusvalintojen yhteydessä voi jakaa kahteen kokonaisuuteen. Ensimmäinen ja tämän otsikon alla käsiteltävä kokonaisuus pitää sisällään toimenpiteitä, joissa koulutusvalikoimaa, koulutusten sisältöjä ja oppilaitosten käytäntöjä muuttamalla on pyritty edistämään naisten ja miesten hakeutumista toisen sukupuolen valloittamille aloille. Toinen kokonaisuus käsittää oppilaitosten kanssa toteutetut markkinointitoimenpiteet segregaation purkamiseksi. Niitä käsitellään tarkemmin kohdassa 8.6 Oppilaitosten markkinointi huomioi paremmin vähemmistösukupuolen ja uudistaa markkinointimenetelmiä ja -kanavia. Hankkeen aikana toteutettiin useita, keskenään hyvinkin erilaisia, koulutuksen segregaation purkamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Lukumäärä huomioiden, kaikkia niitä ei ole järkevää tai edes mahdollista käsitellä tässä loppuraportissa. Siitä syystä tähän on poimittu neljä toimenpidettä, joiden kautta toiminnan koko kirjo ja luonne aukenevat lukijalle. Samaa käytäntöä noudatetaan myös muissa tämän pääotsikon kohdissa. Tässä käsittelemättä jäävien toimenpiteiden kuvaukset löytyvät Lapin Letka -hankkeen nettisivuilla olevista väliraporteista ja muista kuvauksista osoitteesta Seuraavaksi käsiteltävät neljä toimenpidettä on kuvattu lähinnä sisällön ja toteuttamisprosessin näkökulmasta. Mikäli kyseiset toimenpiteet ovat sisältäneet myös esimerkiksi innovaatioita tai hyviä käytäntöjä, niistä näkökulmista toimenpiteitä käsitellään tarkemmin kyseisten otsikoiden alla. Tilastoinnin kehittäminen Koulutusalojen välisen sukupuolijakauman tarkastelemisen luonnollinen edellytys on, että opiskelijatilastot ovat tarkasteltavissa sukupuolen mukaan eriteltyinä. Lähtötilanne useimpien oppilaitosten kohdalla on ollut kuitenkin se, että käytettävistä opiskelijatilastoista ei ole saatu opiskelijamääriä sukupuolen mukaan eriteltynä. Jaottelun tekeminen on toki aina mahdollista esimerkiksi nimien perusteella, mutta käsityönä suoritettuna se ei ole tarkoituksenmukaista. Lisäksi joissakin oppilaitoksissa, joissa oppilastilastointiohjelmat taipuisivatkin sukupuolen 10

11 mukaiseen erittelyyn, tilastointia ei ole aina tehty sukupuolen mukaan, koska sitä ei ole pakko tehdä tai sitä ei ole nähty tarpeelliseksi. Ongelma on huomioitu myös hankkeen ensimmäisessä ulkoisessa arvioinnissa, jossa aihetta käsiteltiin laajasti. Arvioinnin perusteella ongelma on lyhyesti sanottuna se, että koulutuksen tilastot ja tilastoinnin perusteet laaditaan valtakunnallisesti eri asiantuntijaorganisaatioissa. Lisäksi, kuten jo edellä todettiin, kaikkien yksittäisten oppilaitosten oppilastilastointiohjelmat eivät siis tue sukupuolinäkökulmasta tuotettua tilastointia. Arviointia käsiteltyään Lapin Letka -hankkeen ohjausryhmä asettikin kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan oppilaitoksissa seurattavaksi indikaattoreiksi tulisi saada: mies- ja naisopiskelijoiden hakeutuminen eri aloille eri oppilaitoksissa sekä aloittavat mies- ja naisopiskelijat eri koulutusaloilla. Hanke käynnisti keskustelut OPH:n ja OKM:n kanssa, jotta Kesu:ssa olevat tavoitteet ja vaatimukset saataisiin ammatillisille oppilaitoksille sellaisiksi, että sukupuoli näkyy valtakunnallisesti vaadittavassa tiedonkeruussa. Lisäksi hanke informoi hankkeessa mukana olevien ammattikorkeakoulujen johtoa siitä, että sukupuolten välinen tasa-arvo on syytä ottaa huomioon myös tilastojen ajoissa. Keskusteluissa tuli esille, että OPH ei aio muuttaa tapaansa kerätä tietoja. OPH:n vastaus oli seuraavanlainen: Koulutuksen järjestäjät toimittavat OPH:lle laskentapäivinä opiskelijoista tiedot rahoitusta varten. OPH ei kerää tietoja henkilötasolla, vaan rahoitukseen tarvitaan tiedot kokonaisopiskelijamääristä eri aloilla. Vuosittain toteutettava ammatillisen koulutuksen kustannusten tiedonkeruu (kustannuskysely) pohjautuu lakiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta ja lain määrittämänä tarkoituksena on kerätä rahoituksen määräämiseksi tarpeellisia tietoja. Koska rahoitus ei määräydy sukupuolen mukaan, tietojenkeruun laajentaminen ei ole tältä osin mahdollista. Koska tietojenkeruun laajentaminen sukupuolta koskevaksi ei toteutunut OPH:n vaatimusten kautta, jäi Lapin Letka -hankkeen argumenteiksi sukupuolinäkökulman huomioimisesta saatava laadullinen hyöty ja oppilaitoksen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman vaatimukset. Oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelmahan edellyttää joka tapauksessa tarkastelemaan opiskelijamääriä eri aloilla sukupuolen mukaan eriteltyinä. Sukupuolen lisääminen opiskelijatilastoissa huomioitavaksi muuttujaksi on osoittautunut yllättävän vaikeaksi useissa oppilaitoksissa. Joissakin pienemmissä oppilaitoksissa, kuten Peräpohjolan opistossa onkin nähty yksinkertaisemmaksi jatkaa sukupuolen mukaista tilastointia käsityönä. Siellä sukupuolen huomioiminen on Lapin Letka -hankkeen aikana vakiintunut pysyväksi toimintatavaksi niin hakeneiden, aloittaneiden kuin valmistuneidenkin opiskelijoiden osalta. Ammattikorkeakoulujen kohdalla edellytetään sukupuolen mukaan eriteltyä opiskelijatilastointia. Rovaniemen ammattikorkeakoulun tilastointiohjelmasta ei kuitenkaan ole ollut mahdollista saada ajoa sukupuolen mukaan eriteltynä, vaikka sukupuoli huomioidaankin taustamuuttujana. Tähän tilanteeseen löytyi luova ratkaisu tilastokeskuksen tilastoista, joissa jokaisen ammattikorkeakoulun kaikki alat löytyvät sukupuolen mukaan eriteltyinä. Valtakunnallinen tiedonkeruu tukee siis ammattikorkeakoulujen tasa-arvotyötä, mutta näin ei 11

12 tapahdu 2. asteella. Työvoimakoulutukset Jos halutaan purkaa sukupuolen mukaista työnjakoa, on siihen vaikea keksiä yksinkertaisempaa ja konkreettisempaa tapaa, kuin naisten kouluttaminen miesvaltaisille aloille ja miesten kouluttaminen naisvaltaisille aloille. Koska tähän tuntui olevan selkeää tarvetta yhtä lailla työnantajien kuin työntekijöiden tahoilta, toteutettiin Lapin Letka - hankkeen yhteydessä seitsemän työvoimakoulutusta vuosien aikana. Koulutukset toteutettiin yhdessä Lapin ELY -keskuksen Koordi -hankkeen kanssa, joka vastasi koulutusten hallinnoinnista. Horisontaalisen segregaation purkamisen lisäksi tavoitteena oli edistää sukupuolinäkökulman huomioimista opetuksessa. Perusedellytys koulutuksille oli, että alalla oli joko olemassa olevaa tai odotettavissa olevaa työvoiman tarvetta. Muita edellytyksiä olivat esimerkiksi ne, että alalle toivottiin lisää naisia tai miehiä ja, että paikallinen TE -toimisto arvioi potentiaalisen kiinnostuneiden joukon riittävän suureksi. ESR-hankkeille ominaisesti etsittiin ja kokeiltiin uusia tapoja koulutusten toteuttamiselle. Pyrkimyksenä ei kuitenkaan ollut keksiä työvoimakoulutusta uudelleen, vaan kehittää ja hienosäätää olemassa olevia käytäntöjä. Keskeisin uutuus koulutuksissa oli yksinkertaisesti koulutusten suuntaaminen alalla vähemmistönä työskentelevälle sukupuolelle. Sukupuolen mukaisen työnjaon purkamisen ajateltiin toteutuvan avartamalla ihmisten näkemystä olemassa olevista vaihtoehdoista ja madaltamalla alalla vähemmistönä työskentelevän sukupuolen hakeutumiskynnystä. Tilastojen ja haastattelujen perusteella näin myös tapahtui. Toisaalta vaikutukset ulottuivat myös monelle muulle tasolle, jonka Lapin Letkan nettisivuilta löytyvät koulutuksista tehdyt yhteenvedot ja selvitykset osoittavat. Käytännössä koulutusten toteutus käynnistyi yhteistyössä toteutetusta suunnittelusta Lapin Letkan, Lapin Ely -keskuksen Koordi -hankkeen ja paikallisten TE -toimistojen välillä. Suunnitteluvaiheessa koulutukset muun muassa sovitettiin yhteen kansallisella rahalla toteutettavien koulutusten kanssa. Valmentavien koulutusten kohdalla edellytyksenä olivat tiedossa olevat realistiset jatkopolut ammatilliseen koulutukseen. Koulutusten sisällöissä ei vielä tarjouspyyntövaiheessa ollut merkittäviä eroja ns. sekaryhmille toteutettaviin vastaaviin koulutuksiin verrattuna. Alojen ammattitaitovaatimuksethan ovat samoja sukupuolesta riippumatta. Joitakin seikkoja, kuten riittävää tutustumista alan työtehtäviin ja erityisen tuen tarpeen huomioimista, korostettiin kaikkien koulutusten kohdalla. Lisäksi koulutukset sisälsivät osion työelämän tasa-arvosta, jossa kouluttaja saattoi hyödyntää Lapin Letkan laatimaa materiaalia. Kilpailutuksen ratkettua koulutuksen järjestäjä otettiin mukaan markkinoinnin ja koko koulutuksen tarkempaan suunnitteluun. Lisäksi koulutuksen järjestäjälle annettiin tarpeen niin vaatiessa tasa-arvokoulutusta sekä toimitettiin hankkeen tuottamaa tasa-arvomateriaalia opetuksen tueksi. TE -toimistojen tavanomaisten ilmoituskäytäntöjen ja asiakastyössä tapahtuvan ohjauksen lisäksi sovittiin Lapin Letkan, TE -toimiston ja koulutuksen järjestäjän kesken muista tarpeellisista markkinointikeinoista. Tavallisesti tämä tarkoitti lehti-ilmoittelua 12

13 paikkakunnan ilmaisjakelulehdissä. Useimpien koulutusten kohdalla järjestettiin kohderyhmälle suunnattu infotilaisuus, joissa osassa oli mukana myös työnantajia sekä alalla työskenteleviä vähemmistösukupuolen edustajia. Koulutuksen käynnistymisestä oltiin useimpien koulutusten kohdalla yhteydessä myös tiedotusvälineisiin, joiden kautta koulutukset saivat runsaasti näkyvyyttä lappilaisessa mediassa. Sukupuolen huomioiminen tuli konkreettisimmin esille koulutusten lopullisissa sisällöissä ja käytännön toteutuksessa. Mitään patenttiratkaisua sukupuolen huomioimiseen ei kuitenkaan löytynyt, vaan kyse oli koulutuskohtaisista, usein pienistäkin asioista. Ne taas yleensä löytyivät, kun niin haluttiin. Tämä halu ja oikea asenne varmistettiin aloituspalaverilla, johon koulutuksen järjestä sitoutui osallistumaan jo tarjouksessaan. Hieman yksinkertaistettuna; aloituspalaverin aikana koulutuksen toteuttamisesta vastaavien henkilöiden kanssa pohdittiin, mitä tulevan koulutuksen kohdalla olisi syytä erityisesti huomioida. Tarpeen vaatiessa koulutusten toteuttamistapoja muokattiin ryhmille paremmin sopiviksi vielä koulutusten kuluessakin. Toteutetut koulutukset -Rakennusalan perustutkinto naisille (Ylitornio ) - Miehiä hoiva-alalle (valmentava koulutus, Rovaniemi 2009) -Lähihoitajakoulutus miehille (Rovaniemi ) -Sosiaali- ja terveysalalle ohjaava koulutus miehille (Kemi ) -Naisia talonrakennusalan tehtäviin (valmentava koulutus, Rovaniemi 2011) -Kaivosalan eri tehtäviin valmentava koulutus naisille (Sodankylä 2011) -Kaivosalan eri tehtäviin valmentava koulutus naisille (Kolari ) Vuoden 2013 lopulla tehtiin läpileikkaus koulutukseen osallistuneiden 73 henkilön työmarkkinatilanteesta. Sen mukaan työssä avoimilla työmarkkinoilla oli 28 (38%), työssä muualla kuin avoimilla työmarkkinoilla oli palkkatuella 3 (4%), työttömänä 17 (23%), työelämän ulkopuolella 16 (22%), koulutuksessa 8 (11%) ja 1 (1%) työllistymistä edistävissä palveluissa. Työelämän ulkopuolella olevista 12 ei ollut uusinut työnhakua. On oletettavaa, että he ovat töissä avoimilla työmarkkinoilla, mutta eivät ole ilmoittaneet asiasta TE -toimistoon. Tällä olettamuksella avoimilla työmarkkinoilla olevien määrä olisi 40 eli 55% kaikista hankkeen koulutuksiin osallistuneista. Hankkeen järjestämien työvoimakoulutusten vaikuttavuus on ollut erittäin hyvä. Riko rajat-tet Syyt koulutusalojen sukupuolen mukaiseen jakautumiseen lähtevät jo historiasta, kotoa ja perusopetuksesta. Esimerkiksi yläluokkalaisten kohdalla on aivan tavallista, että toisen sukupuolen valloittamaa koulutusalaa ei mielletä itselle edes vaihtoehdoksi. Toisaalta, myös hakeutumiskynnys omalle sukupuolelle epätyypilliselle alalle voidaan kokea korkeaksi. Lapin Letka -hanke ja Rantavitikan peruskoulu Rovaniemeltä tekivät TET -harjoitteluun liittyvää yhteistyötä vuosien välillä. Lukuvuoden aikana kaikki 7-13

14 luokkalaiset olivat TET:ssä yhden päivän keittiöllä ja siivouksessa omassa koulussaan. Tämän lisäksi tytöt olivat yhden päivän kouluisännän mukana ja pojat yhden päivän koulun yhteydessä toimivassa esikoulussa. TET -järjestelyn avulla pyrittiin mahdollisimman laajamittaiseen koulun työtehtävien tuntemukseen sekä lisäksi hälventämään ennakkoluuloja perinteisiä nais- ja miesvaltaisia aloja kohtaan. Yksi koulun 8-luokista osallistui varsinaiseen Riko rajat TET -harjoitteluun. Tämä tarkoitti sitä, että 8B-luokan tytöt suorittavat viikon tutustumisen miesvaltaisen alan työpaikassa ja pojat vastaavasti naisvaltaisella alalla. Lapin Letka neuvotteli TET -paikat luokalle valmiiksi, joten oppilaille jäi tehtäväksi valita listalta itselleen mieluisin vaihtoehto. Osa työpaikoista kävi myös itse esittelemässä ennen TET- harjoittelua luokalle toimintaansa sekä tettiläisten tulevia tehtäviä. Lisäksi Lapin Letka järjesti luokalle vierailijoita, jotka työskentelivät omalle sukupuolelleen epätyypillisellä alalla. Jos ennakko-odotukset osalla oppilaista olivatkin hieman epäilevät, oli TET:n jälkeinen palaute pelkästään positiivista. Ainakin osittain se välittyy myös videolta, jonka kaksi Lapin Letka - hankkeessa TET -harjoittelussa ollutta oppilasta tekivät luokan TET -jakson kokemuksista. Video löytyy Lapin Letkan YouTube -kanavalta osoitteesta Peräpohjolan opiston valintakoe Oppilaitoksissa on kiinnitetty huomiota siihen, että koulutukseen hakeutuneiden, valintakokeeseen valittujen ja koulutukseen valittujen opiskelijoiden määrissä on eroja sukupuolen mukaan tarkasteltuna. Syynä voi toki usein olla yksinkertaisesti naisten paremmat hakupisteet. Aina se ei kuitenkaan selitä koko tilannetta, jolloin on usein syytä tarkastella myös muita tekijöitä. Jo edellä, tilastoinnin hyödyntämisen yhteydessä mainittu Peräpohjolan opisto, toimii hyvänä esimerkkinä tässäkin asiassa. Peräpohjolan opistossa asiaan kiinnitettiin huomiota käymällä läpi talon vallitsevat valintakoekäytännöt. Soveltuvuuskokeeseen valmistautuminen tehtiin yhdessä koulutustiimin kanssa ja ennakkotehtävät ja valintakokeessa käytettävät menetelmät suunniteltiin huolella, jotta ne kohtelisivat samanarvoisesti molempia sukupuolia. Ennakkotehtävät luettiin pareittain, jonka jälkeen keskusteltiin erilaisista kuvauksista ja ilmaisuista, joita hakijat käyttivät. Näin opetushenkilöstö pohti yhdessä tietylle sukupuolelle tyypillistä tapaa kuvata asioita ja sukupuolten välinen ero tuli huomioitua ja tarvittaessa siihen voitiin palata yksilöhaastattelun yhteydessä. Tällä käytännöllä varmistetaan se, että sukupuoleen usein liitettävät stereotyyppiset oletukset tai odotukset eivät vaikuta tulkintoihin, joita hakijoista tehdään. Sukupuolinäkökulman huomioiminen valintakokeessa lisää hakijoiden oikeudenmukaisuutta ja opiskelijavalinnan toteutumista nimenomaan osaamisen ja alalle soveltuvuuden perusteella. Mieshakijoiden ja valituksi tulleiden miesten määrä on viime vuosina lisääntynyt Peräpohjolan opistossa. Syy löytynee luultavasti yhtälailla uudistetusta ja sukupuolinäkökulman paremmin huomioivasta markkinoinnista, kuin kuvatuista uudistuksista valintakokeen kohdalla. 14

15 8.2 Tasa-arvolain vähimmäisvaatimukset osana opetussuunnitelmia Oppilaitoksen toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (609/1986) velvoittaa viranomaisia ja oppilaitoksia sekä muita koulutusta ja opetusta järjestäviä tahoja huolehtimaan siitä, että naisilla ja miehillä on samat mahdollisuudet koulutukseen ja ammatilliseen kehitykseen ja että opetus, tutkimus ja oppiaineisto tukevat tasa-arvon toteutumista (5 ). Tämä merkitsee sitä, että opetusta tai oppimateriaalia ei saa käyttää ennakkoluulojen tai kaavamaisten perhe- ja työelämää koskevien sukupuoliroolien ja jakojen luomiseen tai ylläpitämiseen. Tasa-arvolain mukaan kaikkien oppilaitosten peruskouluja lukuun ottamatta tulee laatia toiminnallinen eli opetusta ja opiskelua koskeva tasa-arvosuunnitelma yhteistyössä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman avulla kehitetään opetuksen laatua ja yleistä hyvinvointia oppilaitoksessa. Toiminnallisen tasaarvosuunnitelmatyön tarkoituksena on ennen kaikkea edistää tasa-arvoa arjen käytännöissä konkreettisilla toimenpiteillä sekä selvittää oppilaitoksen tasa-arvotilanne, tuoda esille mahdolliset ongelmakohdat ja puuttua niihin. Tasa-arvoselvityksen pohjalta kirjataan konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet epäkohtien poistamiseksi ja tasa-arvon edistämiseksi. Suunnitelmassa tulee kiinnittää erityistä huomiota tasa-arvon toteutumiseen opiskelijavalinnoissa, opetusta järjestettäessä ja opintosuorituksia arvioitaessa sekä toimenpiteisiin, joilla pyritään seksuaalisen häirinnän ja sukupuolen perusteella tapahtuvan häirinnän ehkäisemiseen ja poistamiseen. Suunnitelma tulee päivittää vuosittain ja sen tulee sisältää arvio aikaisempaan suunnitelmaan sisältyneiden toimenpiteiden toteutumisesta ja niiden vaikutuksista. Tasa-arvoselvitys voidaan sopimuksen mukaan tehdä vähintään kerran kolmessa vuodessa (6b ). Lapin Letkan tavoitteena oli saada hankkeessa mukana olleiden viiden oppilaitoksen toiminnalliset eli opetusta ja opiskelua koskevat tasa-arvosuunnitelmat vähintään lain vaatimalle tasolle. Yhdellä mukana olleella oppilaitoksella tällainen suunnitelma jo oli. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että suurin osa toimijoista aloitti suunnitelman laadinnan aivan alusta. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen käynnistyi oppilaitoksissa vaiheittain vuodesta 2009 lähtien. Emohanke tuki tasa-arvosuunnitelmatyötä järjestämällä oppilaitosten tasa-arvosuunnitteluun osallistuville henkilöille tasa-arvokoulutusta ja konsultointia. Tasaarvolakiin ja tasa-arvosuunnitteluun liittyvät koulutukset vedettiin hankkeen oman projektitiimin toimesta, mutta myöhempiin koulutuksiin kilpailutettiin myös hankkeen ulkopuolisia asiantuntijoita. Koulutusten tavoitteena oli vastata mahdollisimman hyvin kunkin toimijan tarpeita ja tukea oppilaitoksen tasa-arvosuunnitelma- ja muuta tasa-arvotyötä. Oppilaitoksen toiminnallisen tasa-arvosuunnitelman laatiminen vei aikaa etenkin, jos siitä ei ollut aiempaa kokemusta. Suunnitelman laatiminen alusta asti kesti usein kokonaisen vuoden. Suunnitelman laadinta alkoi oppilaitosjohdon virallisella päätöksellä ja tasa-arvotyöryhmän perustamisella. Tasa-arvotyöryhmään nimettiin yleensä erialojen opettajia, opinto-ohjaaja, markkinoinnin asiantuntija, opiskelijoita ja johdon edustaja. Tasa-arvotyöryhmän toiminnassa haasteeksi muodostui usein riittävä opiskelijaedustus, sillä työryhmään oli vaikea löytää innokkaita opiskelijoita tai heidän osallistumisensa oli muuten vähäistä. Opiskelijaedustus on kuitenkin välttämätön tasa-arvosuunnitelman laadinnassa minkä takia esimerkiksi Lapin 15

16 ammattiopistolla päädyttiin hyödyntämään jo olemassa olevia opiskelijaraateja. Oppilaitoksessa toimii raadit, joiden tehtävä on tuoda opiskelijoiden näkökulma ja kehittämisehdotukset oppilaitoksen arjesta henkilöstön tietoon. Opiskelijaraadit edustavat oppilaitoksen eri aloja ja kokoontuvat säännöllisesti. Raadit osallistuvat tasaarvosuunnitelmatyöhön kommentoimalla suunnitelmaa ja esittämällä omia näkemyksiään ja kokemuksia sukupuolten tasa-arvosta opiskelijan arjessa. Tasa-arvotyöryhmän kokoonpanot vaihtelivat oppilaitoksittain ja usein tasaarvosuunnitelmatyö liitettiin osaksi jonkin olemassa olevan työryhmän tai tiimin työtä. Näin tasa-arvosuunnittelusta tuli normaali osa jonkin työryhmän jokapäiväistä työtä ja se varmisti työn jatkuvuuden. Esimerkiksi Lapin ammattiopistolla tasa-arvosuunnittelu kuuluu Hyvinvointipalvelut -tiimin vastuulle. Tiimissä on edustettuna tahot, joille kuuluu muutenkin tasa-arvosuunnittelussa usein esille nousevat asiat kuten opetukseen, työssä oppimiseen tai opiskeluilmapiiriin liittyvät asiat. Lisäksi Hyvinvointipalvelut -tiimin edustajat voivat viedä tasa-arvosuunnitelmassa esille nostettuja asioita eteenpäin tahoille, joiden vastuulle ne kuuluvat. Tasa-arvotyöryhmät toteuttivat tasa-arvosuunnitelman pohjaksi tasa-arvoselvityksen, jossa tarkasteltiin opiskelijatilastoja ja opiskelijakyselyjä. Opiskelijatilastojen tarkastelu sukupuolen mukaan ei kuitenkaan ole automaattista, sillä ainakin toisen asteen oppilaitoksissa tiedot joudutaan kokoamaan käsin. Oppilaitoksen rahoituksen perusteeksi ei vaadita sukupuolen mukaan kerättyä dataa, minkä takia sitä ei tuoteta automaattisesti (ks. horisontaalisen segregaation purkaminen, tilastot). Työ täytyy tehdä tasa-arvosuunnitelmaa varten erikseen, mikä vaatii isoissa oppilaitoksissa valtavasti työaikaa. Oppilaitoksissa toteutettiin lisäksi erillinen tasa-arvokysely opiskelijoille ja henkilöstölle. Jatkossa tasa-arvoon liittyvät tärkeimmät kysymykset pyrittiin liittämään säännöllisiin opiskelija- ja henkilöstökyselyihin, jotta sukupuolten tasa-arvoon liittyvää tietoa saataisiin automaattisesti virallisista kyselyistä. Esimerkiksi Laon tasa-arvosuunnitelmatyön yhteydessä kehitettiin Laon säännöllisten opiskelijakyselyjen sukupuolinäkökulmaa ja sen käsittelyä osana normaalia raportointia. Esimerkiksi markkinointi- ja alkuohjauskyselyn ja valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset analysoidaan jatkossa myös sukupuolinäkökulmasta ja raportoidaan niiltä osin kuin tyttöjen ja poikien välillä esiintyy selviä eroja. Nämä tiedot auttavat huomioimaan sukupuolen paremmin ja tarttumaan ongelmiin, jotka koskettavat erityisesti tyttöjä tai poikia. Kyselyjen raporteista saadaan myös tarvittava tieto tasaarvosuunnitelman toimenpiteiden pohjaksi ilman erillisiä kyselyjä tai selvityksiä. Sukupuolinäkökulma saatiin näin luonnolliseksi osaksi oppilaitoksen tiedonkeruuta. Jatkossa varsinainen tasa-arvoselvitys laaditaan lain edellyttämällä tavalla vähintään kerran kolmessa vuodessa. Tasa-arvotyöryhmät valitsivat tulosten perusteella tärkeimmät kehittämiskohteet, joihin työryhmä laati tavoitteet ja toimenpiteet. Jotta toimenpiteet voitaisiin oikeasti toteuttaa, niiden tulee olla mahdollisimman konkreettisia ja lähellä oppilaitoksen käytännön arkea. Toimenpiteille määriteltiin aikataulu ja vastuuhenkilö, jotta niiden toteutumista voitiin seurata ja arvioida. Tavoitteet ja toimenpiteet liittyivät esimerkiksi vähemmistösukupuolen entistä parempaan huomioimiseen oppilaitosmarkkinoinnissa, tasa-arvonäkökulman liittämiseen esimerkiksi orientoiviin opintoihin, seksuaaliseen häirintään puuttumisen toimintamallin laatimiseen, henkilöstölle suunnattujen tasa-arvoon liittyvien koulutusten järjestämiseen tai 16

17 sukupuolinäkökulman huomioimiseen opiskelijoiden perehdytyksessä eri aloilla. Oppilaitoksen johto hyväksyy tasa-arvosuunnitelman yleensä vuodeksi kerrallaan. Suunnitelman toimenpiteiden toteutumista arvioidaan tasa-arvotyöryhmässä kerran vuodessa, minkä pohjalta suunnitelma päivitetään. Valmiista suunnitelmasta tiedotetaan opiskelijoita esimerkiksi opiskelijatapahtumissa ja aihetta sivuavilla oppitunneilla. Tasa-arvosuunnitelma käsitellään henkilöstön kanssa esimerkiksi eri tiimeissä tai kehittämistyöryhmissä. Valmis suunnitelma laitetaan myös verkkoon, jotta jokainen kiinnostunut voi perehtyä siihen helposti. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen ja käytännön toteuttaminen vaatii aikaa ja tasa-arvoosaamista. Lapin Letka -hanke on tarjonnut hankkeen toteuttajille koulutusta ja konsultointia, mikä on vahvistanut jokaisen toimijan osaamista tasa-arvosuunnittelussa. Suunnitelman laadinta vaatii tasa-arvotyöryhmän säännöllistä ja aktiivista työskentelyä, mikä ei välttämättä ole helppoa oppilaitosten kiireisessä ja muutospaineisessa arjessa. Uuden toimintatavan luominen ja tasa-arvonäkökulman valtavirtaistaminen oppilaitoksen arkeen vaatii aikaa ja erityisesti asenteiden muuttumista. Tasa-arvosuunnittelun liittäminen osaksi oppilaitoksen normaalia kehittämistä ja suunnittelutyötä vaatii oppilaitosjohdon vahvan sitoutumisen ja jo olemassa olevan ja pysyvän työryhmän, jolle kuuluu vastuu tasa-arvon edistämisestä. Alle on koottu Lapin Letka -hankkeessa mukana olleiden lappilaisten oppilaitosten tasaarvosuunnitelmat, jotka on laadittu tai päivitetty yhteistyössä hankkeen kanssa vuosina Suunnitelmat löytyvät Lapin Letkan nettisivuilta. - Kemi-Torniolaakson koulutuskuntayhtymä Lappian tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma Lapin ammattiopiston tasa-arvosuunnitelma Peräpohjolan Opiston tasa-arvosuunnitelma Rovaniemen ammattikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitosten toiminnallinen tasa-arvosuunnitelma (Lapin ammattiopisto, Lapin matkailuopisto ja Lapin urheiluopisto) Hankkeessa mukana olleella HUMAK:lla (Tornion kampus) on koko HUMAK -verkoston yhteinen tasa-arvosuunnitelma, minkä takia kampustasolla ei voitu puuttua valtakunnan tason tasa-arvosuunnitteluun. Sallan kunnassa oli tavoitteena laatia hankkeen tukemana oppilaitoksen toiminnallinen tasaarvosuunnitelma lukiolle. Tätä varten Sallassa kerättiin tilastoja ja tehtiin tasa-arvokysely. Hanke järjesti Sallan opetustoimelle ja tasa-arvotyöryhmälle useita koulutuksia ja konsultointia aina tarvittaessa. Suunnitelmaprosessi on kuitenkin edelleen kesken johtuen muun muassa henkilöstövaihdoksista. Lapin Letka konsultoi myös Saamelaisalueen koulutuskeskuksen toiminnallista tasaarvosuunnitelmaa heidän pyynnöstään vuonna

18 Hanke osallistui tiiviisti Rovaniemen koulutuskuntayhtymän hallinnon ja johtamisen kehittämiseen. Vuonna 2010 alkanut opetussuunnitelman uudistustyö valmistui kesällä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän opetussuunnitelman yleisessä osassa ja laatuympyröissä tasa-arvonäkökulma on kiinteästi mukana. 8.3 Henkilöstöpoliittiset tasa-arvosuunnitelmat Tasa-arvolaki edellyttää jokaiselta yli 30 henkilöä työllistävältä työnantajilta tasaarvosuunnitelmaa. Jokaisella työnantajalla on lain mukaan yleinen velvollisuus edistää tasaarvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan on toimittava siten, että avoimiin työpaikkoihin ja tehtäviin hakeutuu sekä naisia että miehiä. Työnantajan on edistettävä naisten ja miesten sijoittumista tasapuolisesti erilaisiin tehtäviin ja luotava heille yhtäläiset mahdollisuudet edetä urallaan, esimerkiksi koulutuksen ja urasuunnittelun avulla. Lapin Letkan yhtenä tavoitteena oli saada Lapin kuntien henkilöstöpoliittiset tasaarvosuunnitelmat lain vaatimalle tasolle. Kuntia pyrittiin saamaan mukaan hankkeeseen jo esiselvitysvaiheessa vuosina , mutta tällöin viralliseksi yhteistyökumppaniksi (osatoteuttajaksi) lähti vain Salla. Hankkeen aikana mukaan saatiin kuitenkin vielä seitsemän kuntaa. Kunnat kokivat todennäköisesti helpommaksi tulla hankkeeseen mukaan jälkeenpäin ilman, että heidän täytyi virallisesti sitoutua hankkeeseen. Kaiken kaikkiaan hankkeen toiminta oli onnistunutta, sillä ennen hanketta ajantasainen suunnitelma puuttui yhdeksältä kunnalta ja hankkeen päättyessä vain kahdelta kunnalta. Lisäksi henkilöstöpoliittisia tasaarvosuunnitelmia laadittiin ja päivitettiin hankkeen avustamina eri kuntayhtymissä ja oppilaitoksissa. Tasa-arvosuunnittelun prosessi kunnassa Lapin kesäyliopisto (kumppani vuosina ) otti vastuulleen hankkeessa tehtävän kuntien konsultointi- ja koulutustyön, jonka emohanke viimeisteli kesäyliopiston työntekijän jäätyä pois kyseisestä tehtävästä. Lapin kesäyliopiston ensisijainen toimintatapa oli konsultoida ja kouluttaa lappilaisten kuntien työntekijöitä siten, että he pystyvät omatoimisesti laatimaan lain edellyttämän henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman ja edistämään tasaarvoa omassa organisaatiossaan. Lapin kesäyliopiston toiminta käynnistyi hankkeessa helmikuussa Tärkeimpänä tavoitteena oli lakisääteisten henkilöstöpoliittisten tasaarvosuunnitelmien valmistuminen niihin kuntiin, joista ne kokonaan puuttuivat. Toisena tavoitteena oli olemassa olevien suunnitelmien laadun parantaminen niin, että ne täyttäisivät paremmin lain velvoitteet. Käytännössä yhteistyö kuntien kanssa eteni siten, että Lapin kesäyliopiston hanketyöntekijä kävi kunnissa kertomassa joko yhdelle tai muutamalle kunnan johtoryhmän jäsenelle hankkeesta ja mahdollisuudesta saada apua tasa-arvosuunnitelman laatimiseen. Tämän jälkeen kyseiset henkilöt nimesivät kunnassaan tasa-arvotyöryhmän. Osassa kuntia tasaarvosuunnittelun aloittamisesta päätettiin erikseen kunnanhallituksessa. Monissa kunnissa perustettiin erilliset tasa-arvontyöryhmät, mutta tasa-arvotyöryhmänä saattoi toimia myös kunnan yt -ryhmä, mikä on kannatettava toimintatapa tasa-arvon valtavirtaistamisenkin näkökulmasta. Tasa-arvotyöryhmien koko vaihteli neljästä 13 henkeen. Tasa-arvotyöryhmien toiminnassa koettiin toisinaan ongelmalliseksi ajanpuute tai kunnan haluttomuus aidosti sitoutua tasa-arvon edistämiseen. Tasa-arvosuunnittelun vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, 18

19 että etenkin johto on mukana tasa-arvotyössä. On suositeltavaa, että ryhmässä on sekä henkilöstöä että johtoa, jotta tasa-arvotyöhön sitoutuminen ei jää näennäiseksi. Henkilöstön osallistaminen tasa-arvotyöhön vähintään tiedottamisen muodossa on myös tärkeää. Kun työryhmät oli perustettu, hanke järjesti niille aloituskoulutuksen tasa-arvosuunnitelmasta. Tämän jälkeen kunnat käynnistivät itsenäisesti lakisääteisen tasa-arvoselvityksen teon ja suunnitelman kirjoittamisen. Kuntien tasa-arvotyöryhmät tekivät palkkakartoituksia ja erittelyjä naisten ja miesten tehtäviin sijoittumisesta. Pienissä kunnissa palkkakartoituksen tekeminen koettiin kuitenkin haasteelliseksi. Työntekijöiden vähäisen määrän vuoksi anonymiteetti oli uhattuna, jos tarkastelu tehtiin ammattiryhmittäin tai hinnoittelutunnuksittain, koska tiettyihin ryhmiin sijoittui vain yksi tai muutama ihminen. Koska paljastumisia pelättiin ja rahaa palkkaerojen korjaamiseen ei ollut, oli tästä johtuen paikoin myös haluttomuutta tehdä tarkka palkkakartoitus. Koska tasa-arvosuunnitelmaan liittyvän lakisääteisen palkkakartoituksen tekeminen aiheutti Lapin kunnissa yleisesti päänvaivaa, Lapin Letka järjesti kunnille ja muille asiasta kiinnostuneille organisaatioille aiheeseen liittyvän koulutuksen keväällä Osa kunnista toteutti myös koko henkilöstöä koskevan verkkopohjaisen tasa-arvokyselyn. Kunnat käyttivät kyselyn tekemiseen muun muassa tasa-arvokyselytyökalua, joka on kehitetty TaY:n työelämäntutkimuskeskuksen tasaarvohankkeessa ( Aloituskoulutuksen jälkeen kunnissa tavattiin tasa-arvotyöryhmien palavereissa, joissa Lapin kesäyliopiston työntekijä oli lähes aina mukana. Tasa-arvotyöryhmien palavereissa edettiin siten, että ensimmäisissä tapaamisissa käsiteltiin suunnitelmaan sisältyvää tasa-arvoselvitystä ja sen tuloksia, ja seuraavissa palavereissa pohdittiin selvityksen pohjalta tavoitteita ja toimenpiteitä tasa-arvon edistämiseksi. Lappilaisten kuntien tasa-arvosuunnitelmissa asetettiin tavoitteita esimerkiksi segregaation purkamiseen, seksuaalisen ja sukupuoleen perustuvan häirinnän ja syrjinnän ehkäisemiseen sekä miesten ja naisten palkkauksen oikeudenmukaisuuden toteutumiseen. Tasa arvosuunnitelman valmistuminen kesti eri kunnissa keskimäärin yhden vuoden. Seuraava haaste liittyi suunnitelmien jalkauttamiseen ja käytännön toteuttamiseen. Monille kunnille tuntui riittävän, että virallinen asiakirja on vain olemassa, eikä se näy käytännön arjessa. Jos asetut tavoitteet ja toimenpiteet eivät ole riittävän konkreettisia, käytännön toteutus jää tekemättä. Jos tasa arvosuunnittelu on onnistuttu sisällyttämään osaksi normaaleja arjen käytäntöjä, se tulee todennäköisemmin myös näkymään käytännön toiminnassa. Hanke jatkoi yhteistyötä muutamien kuntien kanssa myös suunnitelmien jalkauttamisvaiheessa. Apuna käytettiin muun muassa hankkeen tarjoamaa tasaarvokampanjaa, joka suunniteltiin mainostoimiston kanssa. Kampanjassa laadittiin kuntien wctiloihin suunniteltuja julisteita, joilla heräteltiin omia työntekijöitä havaitsemaan tehtävien sukupuolittuminen sekä se, miten eläköitymisen seurauksena avautuvat työpaikat tehtävästä riippumatta soveltuvat sekä naisille että miehille. Julisteita jaettiin yhteen kuntaan noin kappaletta. Hanke tuki kuntien tasa-arvosuunnitelmien jalkauttamistyötä myös tasaarvokoulutuksilla kuntien tarpeiden mukaisesti. Sallan kunta on yksi hyvä esimerkki siitä, miten tasa-arvosuunnitteluun paneuduttiin ja sitouduttiin. Sallan tasa-arvotyöryhmästä kolme jäsentä kävi esimerkiksi Turussa Kuntaliiton järjestämässä koulutuksessa. Koulutuksessa työryhmän yhteinen ymmärrys tasa-arvosta 19

20 vahvistui ja matkan aikana alettiin kehittää Sallassa käyttöön otettavia tasa-arvon laatutasoja, joita kuvataan tarkemmin Hyvät käytännöt -osioissa. Tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Muutamissa Lapin kunnissa tasa-arvosuunnitelmaa ei lähdetty tekemään alusta asti, vaan olemassa olevaa suunnitelmaa päivitettiin. Hanke järjesti esimerkiksi Rovaniemellä ja Kemissä tilaisuuksia liittyen tasa-arvosuunnitelmien päivittämiseen. Hankkeessa tasaarvosuunnitelman päivittämisessä panostettiin enemmän niihin kuntiin, joilla jo oli tasaarvosuunnitelma, mutta joka ei täyttänyt sisällöllisesti lain velvoitteita tai sitä ei oltu päivitetty lain edellyttämällä tavalla. Kuntien välinen yhteistyö tasa-arvosuunnittelussa Lapin Letka kannusti hankkeen yhteistyökuntia myös keskinäiseen yhteistyöhön tasaarvosuunnittelussa. Esimerkiksi Posion ja Pelkosenniemen kunnissa oltiin saman haasteen edessä; miten hyödyntää kunnassa toteutettavaa työhyvinvointikyselyä kokemuksellisen tasaarvon mittaamiseksi. Lapin Letkan toimesta järjestettiin yhteispalaveri molempien kuntien edustajien kanssa. Tapaamisessa etsittiin yhdessä hyviä ja pysyviä käytäntöjä työhyvinvointikyselyiden hyödyntämiseen. Posion kunta lähestyi myös Sallan kuntaa tasaarvosuunnitteluun liittyvien kokemuksien vaihdon merkeissä. Tällaiset yhteistyöverkostot jäävät todennäköisesti elämään myös hankkeen päättymisen jälkeen. Kuntayhtymien tasa-arvosuunnittelu Lapin Letka konsultoi ja koulutti myös kuntayhtymien toimijoita tasa-arvosuunnitteluun liittyvissä asioissa. Hanke konsultoi Pelkosenniemen-Savukosken kansanterveystyön kuntayhtymää tasa-arvosuunnitelman laadinnassa heidän pyynnöstään. Hanke järjesti kuntayhtymän tasa-arvotyöryhmälle tasa-arvosuunnitteluun liittyvän koulutuksen ja osallistui tasa- arvotyöryhmän kokouksiin. Lisäksi hankkeen työntekijä osallistui valmiin tasaarvosuunnitelman esittelyyn kuntayhtymän henkilöstön koulutustilaisuudessa keväällä Lisäksi Lapin Letka tarjosi konsultointia ja koulutusta Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tasa-arvotyöryhmälle henkilöstöpoliittisen tasa-arvosuunnitelman päivittämisessä. Hanke osallistui myös sairaanhoitopiirin esimiehille järjestettyyn tasa-arvosuunnitelman jalkauttamiseen liittyvän koulutuksen toteuttamiseen. Lapin Letka oli mukana myös Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstöpoliittisen tasaarvosuunnitelman päivittämisessä. Kuntayhtymän tasa-arvotyöryhmänä toimi Yt -toimikunta, jolle hanke järjesti aiheeseen liittyvän koulutuksen. Kuntayhtymän työntekijöille tehtyyn työolobarometriin lisättiin muutama kysymys sukupuolten välisestä tasa-arvosta ja taustamuuttujaksi otettiin sukupuoli. Työolobarometrin tulokset toimivat tasaarvosuunnitelman pohjana. Myös Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappiassa laadittiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma hankkeessa mukana olleen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun työntekijän avustuksella. 20