Tutkimuksen infrastruktuurit

Transkriptio

1 JULKAISU 5/2010 TUTKAS Tutkijoiden ja kansanedustajien seura Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa Toimittanut Ulrica Gabrielsson

2 Tutkijoiden ja kansanedustajien seura TUTKAS järjesti keskiviikkona seminaarin "Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa". Tilaisuuden avasi Tutkaksen puheenjohtaja, kansanedustaja Kimmo Kiljunen. Alustajina toimivat Dr. Leonidas Karapiperis, Advisor, Directorate General for Research ERA: Research Programmes and Capacity, pääjohtaja Markku Mattila, Suomen Akatemia, rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto, professori Eero Vuorio, Executive Manager, BBMRI, johtaja, professori Olli Kallioniemi Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM), johtaja Juha Haataja, CSC Tieteen tietotekniikan keskus ja professori Markku Kulmala, fysiikan laitos, Helsingin yliopisto. Kommenttipuheenvuoron pitivät kansanedustajat Inkeri Kerola (kesk.), Sirpa Asko-Seljavaara (kok.), Tuula Peltonen (sd.) ja Outi Alanko- Kahiluoto (vihr.). Tähän julkaisuun sisältyvät kaikki tilaisuudessa pidetyt alustukset.

3 SISÄLLYSLUETTELO Seminaarin ohjelma European Research Infrastructures and the ESFRI Road Map Dr. Leonidas Karapiperis, Advisor, Directorate General for Research ERA: Research Programmes and Capacity Suomen kansallinen infrastruktuuritiekartta ja rahoitusjärjestelmä Pääjohtaja Markku Mattila, Suomen Akatemia Tutkimuksen infrastruktuurit ja tutkimusedellytykset Helsingin yliopiston strategiassa Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto Eurooppalainen biopankkiverkosto Professori Eero Vuorio, Executive Manager, BBMRI Biolääketieteen tulokset kohti kliinisiä sovelluksia Johtaja, professori Olli Kallioniemi, Suomen molekyylilääketieteen instituutti (FIMM) Biologisen tiedon tallentaminen ja järjestäminen Johtaja Juha Haataja, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen infrastruktuurit Professori Markku Kulmala, fysiikan laitos, Helsingin yliopisto

4 Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa keskiviikkona kello Eduskunnan Pikkuparlamentin auditorio Tilaisuuden avaus Kansanedustaja Kimmo Kiljunen European Research Infrastructures and the ESFRI Road Map Dr. Leonidas Karapiperis, Advisor, Directorate General for Research ERA: Research Programmes and Capacity Suomen kansallinen infrastruktuuritiekartta ja rahoitusjärjestelmä Pääjohtaja Markku Mattila, Suomen Akatemia Tutkimuksen infrastruktuurit ja tutkimusedellytykset Helsingin yliopiston strategiassa Rehtori Thomas Wilhelmsson, Helsingin yliopisto Kahvitauko Eurooppalainen biopankkiverkosto Professori Eero Vuorio, Executive Manager, BBMRI Biolääketieteen tulokset kohti kliinisiä sovelluksia Johtaja, professori Olli Kallioniemi, Suomen molekyylilääketie teen instituutti (FIMM) Biologisen tiedon tallentaminen ja järjestäminen Johtaja Juha Haataja, CSC Tieteen tietotekniikan keskus Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen infrastruktuurit Professori Markku Kulmala, fysiikan laitos, Helsingin yliopisto Kommenttipuheenvuorot Kansanedustaja Inkeri Kerola, keskusta Kansanedustaja Sirpa Asko-Seljavaara, kokoomus Kansanedustaja Tuula Peltonen, sdp Kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto, vihreät Keskustelua

5 European Research Infrastructures and the ESFRI Road Map Tutkas Seminar Helsinki 2 June 2010 Leonidas Karapiperis, DG Research European Commission 1

6 2 Outline Research Infrastructures in ERA EU Framework Programme Actions for RIs ESFRI Next steps

7 Research Infrastructures Definition Facilities, resources, and related services used by the scientific community for conducting basic and applied research in the whole range of S&T fields. This includes: - major scientific equipment (e.g. synchrotrons, telescopes, research vessels) - scientific collections, archives and structured information - ICT-based e-infrastructures (grids, communication networks) Single-sited, or distributed (network of distributed centres) ~ RI of international relevance in the EU Present expenditure: ~ 100 bn capital investment + 10 bn /year 3

8 4 Research Infrastructures Importance for Europe Essential for Europe s researchers to stay at the forefront of research development in all S&T fields Attract the best researchers from across the world Allow training thousands of researchers and technicians in the most advanced technologies Key component of Europe s competitiveness in both basic and applied research

9 5 Research Infrastructures Key Challenges Overcome fragmentation in Europe in the field of Research Infrastructures Improve the efficiency of services and access to European Research Infrastructures Cope with their increasing cost and complexity Optimise implementation of global projects Better integrate RIs in innovation process

10 Returns and Stakeholders Attraction of private funding Attraction of students to Science Industry-University collaboration (by open access) Brain exchange Instead of brain drain Political visibility and success Improved public research expenditure Higher tax income Improvement of Regional resources Improved local infrastructure (transport, energy, housing,...) New scientific Knowledge new science opportunities International RI More funding to research (structural&industl) Jobs and employment, Local expenditure Improved education & training opportunities Technology and innovation opportunities High quality public Procurement Improved environmental aspects Scientific tourism Construction and competitivity of ERA Possible proprietary use Business opportunities Attraction of industries Spin off companies Higher staff mobility with industry 6 6

11 7 World-class research infrastructures is one of the key building blocks of the ERA Excellent research institutions and universities Single labour market for researchers ERA World-class research infrastructures Well-coordinated research programmes and priorities (joint programming) Opening of the ERA to the world Effective knowledge sharing

12 Role of the Community Research Infrastructures actions 1) Optimising the use and balanced development of the best existing research infrastructures in Europe 2) Helping to create in all fields of S & T new research infrastructures of pan-european interest 3) Supporting policy development e.g. ESFRI, e-irg, impact studies international cooperation ERIC 8

13 9 FP Research Infrastructures action - Evolution of budget from FP2 to FP7 Budget ( M /year) RSFF CNI + PP DS RTD, NA Access budget 0 FP2 ( ) FP3 ( ) FP4 ( ) FP5 ( ) FP6 ( ) FP7 ( )

14 Support given by FP7 Research Infrastructures action Existing infrastructures New infrastructures Integrating activities Design studies e-infrastructures Construction ( Preparatory phase; construction phase) ESFRI Roadmap Policy development / Programme implementation ( call FP7-INFRASTRUCTURES ) 10

15 Number of RIs supported for Transnational Access evolution from FP2 to FP7 Number of transnational users (FP7): ~ 7000 per year Computer Sciences Social Sciences 320 Total for FP7: 575 (estim.) 250 Mathematics and Computer Sciences Social Sciences and Humanities 248 Life Sciences 79 Number of RIs Life Sciences Environment and Earth Sciences Engineering and Energy Physics and Astronomy Environment Engineering FP2 ( ) FP3 ( ) FP4 ( ) FP5 ( ) 94 Physics 99 FP6 ( ) FP7 FP7 ( ) ( )

16 12 Characteristics of pan-european Research Infrastructures (incl. e-infrastructures) Offer cutting-edge, essential services, on a noneconomic basis, within an ERA outlook for Conducting leading-edge research Knowledge transmission, knowledge exchanges and knowledge preservation Clear pan-european added value, e.g. part of users coming from non-host countries Selection through international peer-review competition at world level; results published/shared in the public domain

17 Towards a coherent policy for Research Infrastructures: ESFRI 13 A European Strategy Forum on Research Infrastructures launched in April 2002 Brings together representatives of the 27 Member States, the Associated States, and one representative of the European Commission (EC) To discuss the long term vision at European level and to support the development of a European RI policy From about 240 proposals, 44 projects have been identified through several review stages between 2006 and 2008

18 The ESFRI roadmap Identifies 44 new (or major upgrade of) Research Infrastructures of pan-european interest The EC funds 3 additional projects from the CERN Council strategic roadmap for particle physics* Social Sc. & Hum. ( 5 ) Life Sciences ( 10 ) Environmental Sciences ( 10 ) Material and Analytical Facilities ( 6 ) Physics and Astronomy ( 11 ) Energy ( 4 ) e-infrastructures (1) SHARE BBMRI ELIXIR ICOS EURO- ARGO EUROFEL ELI TIARA * ECCSEL PRACE European Social Survey ECRIN INFRA FRONTIER LIFEWATCH IAGOS EMFL PRINS CTA JHR CESSDA INSTRUCT EATRIS EMSO EPOS European XFEL SPIRAL2 FAIR IFMIF CLARIN EU- OPENSCRE EN EMBRC SIAEOS EISCAT_3D ESRF Upgrade E-ELT SKA HiPER DARIAH Euro BioImaging ERINHA BSL4 Lab COPAL AURORA BOREALIS NEUTRON ESS KM3NeT ILC- HIGRADE * Distributed research infrastructures Single sited research infrastructures ILL20/20 Upgrade SLHC-PP * The term distributed RI, as used by ESFRI, refers to a facility with one unique name and legal status, one management structure, one strategy and development plan, and having one annual report and fiscal address although its research facilities are located in different sites and different countries 14

19 15 Implementation of the Roadmap End of 2009: Ten (10) new RIs under implementation : agreement reached; the construction phase of these projects is ongoing or imminent; Eight (8) new RIs moving to implementation : stakeholders are clearly engaged; Ten (10) additional projects into the definition of leading country, financial & technical aspects This has been possible thanks to the synergy with the EC, EP and Council: an EU budget of 135M has supported the start-up phase of several RIs, and the Council, supported by the EP, has approved the new ERIC regulation

20 16 The ESFRI roadmap Observed impacts The ESFRI Roadmap Attracted Member State s attention to the importance of RIs and to the projects of the ESFRI roadmap Stimulated the development of national roadmaps and the setting-up of priorities in relation to the ESFRI roadmap Mobilised many countries to host an ESFRI project or participate in others

21 17 The ESFRI roadmap Potential further impacts Harmonization/standardization in the operation of distributed RIs Coordination and optimisation of national and European investments European projects stimulate complementary national investment (e.g. development of national Centers for Free-Electron Laser Science to take advantage of opportunities that will be offered by X-FEL)

22 Community legal framework for new research infrastructures A European Research Infrastructure Consortium (ERIC) An easy-to-use legal instrument providing: the spirit of a truly European venture a legal personality recognized in all MS some privileges / exemptions allowed at a national level for intergovernmental organisations Membership: Member States and Associated Countries Third States Intergovernmental organisations A State may be represented by one or more public entities or private entities with a public-service mission 18

23 19 Finland s participation in FP7 RI projects (as of end 2009) 45 participations in 35 projects (10 related to e- infrastructures) Participation in 14 preparatory Phase projects (out of 34) Additional support to two ESFRI projects (without formal participation in Preparatory Phase)

24 Next steps Implementation of ESFRI Roadmap Improved governance Implementing new ERIC legal framework Continue to support integration of existing RIs to ensure their optimum use and development Enhance international dimension of RIs Elaborate role of RIs in the next FP 20

25 For further information ESFRI on CORDIS ERIC FP7 Programme ERA 21

26 Thank you for your attention 22

27 Suomen tutkimusinfrastruktuurit ja tiedepoliittiset linjaukset Markku Mattila Pääjohtaja

28 Suomen Akatemian tavoitteita parantaa tutkimuksen laatua, uudistumista, kansainvälisyyttä, kilpailukykyä ja tieteidenvälisyyttä edistää yhteistyötä niin kansallisissa kuin kansainvälisissä tutkimusinfrastruktuureissa tukee tutkijankoulutusta sekä osaamisen, asiantuntijuuden ja tietopääoman kasvattamista suomalaiset tutkimusympäristöt kansainvälisesti houkuttelevia

29 TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KÄSITE Tutkimusinfrastruktuurit (jäljempänä infrastruktuurit) ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittä tutkimuskapasitettia (Kansallisen tason infrastruktuurit, nykytila ja tiekartta; Opetusministeriön julkaisuja 2009:1)

30 TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIN KÄSITE Keskitetty (single-sited) infrastruktuuri on tarkoituksenmukainen aloilla, jotka vaativat suuria investointeja kalliisiin tutkimuslaitteisiin. Keskitettyyn infrastruktuuriin voi kuulua myös etäyksiköitä tai sillä voi olla myös etäkäyttömahdollisuuksia. Hajautettu (distributed) infrastruktuuri on luonteva aloilla, joissa käytettävät resurssit ovat maantieteellisesti erillään. Hajautettu infrastruktuuri voi myös tuottaa yhteisiä, keskitettyjä palveluja. Virtuaalisia (virtual) infrastruktuureja ovat esimerkiksi tietokannat, arkistot, yms., joihin tutkijat pääsevät käyttäjiksi omilta työasemiltaan

31 Tutkimuksen infrastruktuurit Asia jo pitkään tiedepoliittisella agendalla: TTN 2006: ehdotus 20 milj. tasokorotus - ei toteutunut TTN 2008: ehdotus 55 milj. tasokorotus

32

33 Johtopäätös On painavia syitä todeta, että perusedellytykset korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen harjoittamiselle suomalaisissa yliopistoissa eivät ole pysyneet kunnossa. Suomen tieteen tila ja taso 2009, s

34 Kehittämissuosituksia Tutkimuksen infrastruktuurit - tiekartan esittämät investoinnit toteutettava vuoteen luotava kansallinen infrastruktuurien rahoitusjärjestelmä Tutkimusjärjestelmän kansainvälistäminen - kansainvälinen näkyvyys ja aktiivinen osallistuminen EU-ohjelmiin - julkaisustrategia Tiede yhteiskunnassa - tutkimuksen asemaa yhteiskuntapolitiikassa vahvistettava (esim. Itämeri)

35

36 ESFRI Suomen aktiivinen osallistuminen ESFRI-hankkeisiin on tärkeää vahvistaa Suomen tutkimusjärjestelmää tukee Euroopan tutkimusaluetta (ERA) rakentaa tieteen kansainvälisyyttä avaa tien kansainvälisiin verkostoihin Suomalaisten tutkijoiden tulisi päästä johtavaan rooliin jossakin/joissakin hankkeissa Pohjoismainen yhteistyö tutkimusinfroissa toimivaa

37 Tutkimusinfrastruktuurit hyvinvoinnin edistäjänä

38

39 Innovaatiopoliittiset perusteet tutkimusinfrastruktuureille Tutkimusinfrastruktuuripolitiikka on osa kansallista tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa. Jotta tutkijat voivat tehdä työtään tuloksellisesti, he tarvitsevat käyttöönsä ajantasaisen tutkimusinfrastruktuurin. Sen rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito vaativat pitkäjänteistä suunnittelua ja taloudellista sitoutumista. Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö on entistä tärkeämpää tutkimusinfrastruktuurien rahoituksessa ja käytössä. Suomalaista tutkimusinfrastruktuuria on tarkasteltava kokonaisuutena, ja sitä on kehitettävä määrätietoisesti

40 Ajantasaisen tutkimusinfrastruktuurin haasteita rakentaminen, kehittäminen ja ylläpito pitkäjänteinen suunnittelu määrätietoinen kehittäminen taloudellinen sitoutuminen kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö priorisointi 14

41 ESFRI projektit Suomen tiekartalla 2009 Proposal for the Roadmap Construction Construction Stage Costs M *) national /ESFRI Social Sciences and Humanities 21,1 Finnish Language Resource Consortium (FIN-CLARIN) ,0 ESFRI European Social Surv ey (ESS) not existent ESFRI Council of European Social Sciences Data Archiv es (CESSDA) ,1 ESFRI Environmental Sciences 24,1 LIFEWATCH and Fin LTSER ,6 national/ ESFRI Env ironmental and Atmospheric Sciences (ICOS) ,5 ESFRI Biomedical and Life Sciences 48,6 The European infrastructure for phenoty ping and archiv ing of model mammalian genomes (Infrafrontier)* *) 15estimation in ,1 ESFRI European Adv anced Translational Research Infrastructure (EATRIS)** ,0 ESFRI European Life Science Infrastructure for Biological Information (ELIXIR) ,5 ESFRI Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure (BBMRI)** ,0 ESFRI Energy Research 10,0 Jules Horowitz Materials Testing Reactor (JHR MTR ) ,0 ESFRI Materials Science and Analytics 44,6 European Sy nchrotron Radiation Facility (ESRF) ,6 ESFRI Physics and Technology 8,2 Facility for Antiproton and Ion Research (FAIR) ,5 ESFRI e-infrastructures 73,0 Partnership for Advanced Computing in Europe (PRACE) ,0 ESFRI

42 Vuoden 2004 infrastruktuurihaku Ensimmäinen infrastruktuurihaku vrt. laitehaku Hakijoina yliopistot, tutkimuslaitokset tai muut taustaorganisaatiot Priorisoidut listat Vähintään 25 % omavastuuosuus Hakemuksia 29 organisaatiolta 271 hakemusta haettu rahasumma 51,3 M Rahoitus osoitettiin 108 hankkeelle yhteensä 20 M

43 Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi Arviointia varten pyydettiin vapaamuotoiset selvitykset infrastruktuurin merkityksestä ja vaikutuksesta kesäkuussa 2006 Anna Kalliomäki, Henriikka Katila, 2006 Selvityksistä tuli ilmetä infrastruktuurin - tarpeellisuus tieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kannalta - strateginen merkittävyys - valtakunnallinen merkittävyys - yhteiskäyttö (eri ryhmät, useat yliopistot, tutkimuslaitokset tms., myös kansainvälisesti) - merkittävyys tutkimustulosten hyödyntämisessä Vastausprosentti

44 Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 1. Infrastruktuurin tarpeellisuus tieteellisen tutkimuksen ja tutkijakoulutuksen kannalta - välttämätön tutkimuksen tekemiselle (33%) - tutkimusta on pystytty laajentamaan uusille aihealueille - tutkimuksen laadun parantuminen ja työskentelyn tehostuminen (20%) - runsas käyttäjäkunta ja korkea käyttöaste (17%) - erittäin tarpeellinen tutkijankoulutuksen kannalta - infrastruktuurin merkitys tuotetuissa opinnäytetöissä ja tohtorien määrässä (50%) - opetuksen ja kurssivalikoiman monipuolistuminen (25%) - modernin laiteosaamisen lisääntyminen (10%)

45 Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 2. Infrastruktuurin - strateginen merkittävyys - valtakunnallinen merkittävyys - edesauttaa tutkimusryhmän kilpailukykyä kansainvälisellä tasolla (40%) - vahvistaa tutkimusta yliopiston, laboratorion tai tutkimusryhmän strategisilla painoaloilla (10%) - tutkimusedellytysten paraneminen, kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön lisääntyminen (30%) - ainoa laatuaan Suomessa (20%) - yhteistyön lisääntyminen Suomessa tai kansainvälisesti (40%)

46 Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 3. Infrastruktuurin yhteiskäyttö - vähintään kahden organisaation yhteiskäytössä (75%) - yritysyhteistyötä (20%) kemia, biokemia, tietotekniikka, fysiikka, solu- ja kehitysbiologia teollisuusprojektit, Tekes- ja EU-hankkeet - kansainvälinen yhteistyö infrastruktuurin käytössä (50%) Eurooppa, USA, Kanada, Uusi-Seelanti, Kiina, Venäjä, Etelä-Afrikka - globaali käyttäjäyhteisö avoimet tietokannat, virtuaalikirjasto, GRID-infrastruktuuri

47 Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi 4. Infrastruktuurin merkittävyys tutkimustulosten hyödyntämisessä Yleisesti ottaen hyödynnettävyyttä ei vielä vuonna 2006 pystytty ainakaan tieteelliseltä kannalta arvioimaan. "Olisi mielenkiintoista selvittää, miten tutkimustulosten hyödyntäminen on toteutunut viiden vuoden päästä." mahdollistanut paikallisille yrityksille maksullisen palvelututkimuksen - myötävaikutus uuden yrityksen perustamiseen - tutkimustuloksista syntyneet patentit - tutkimustulosten hyödyntämisodotuksia mm. mikro- ja nanoelektroniikkateollisuudessa, maa- ja metsätaloudessa, lääketeollisuudessa - lääketieteelliset saavutukset ja kansanterveyden edistäminen patentoitavat lääkeaineet, uudet yhteydet geenien ja tautiprosessien välillä, uusien sytostaattien kehitystyö

48 Vuoden 2004 infrastruktuurihaku - vaikuttavuusarviointi Yhteenveto Ohjelmassa tuettiin strategisesti merkittäviä infrastruktuurihankkeita - strateginen merkittävyys joko kansainvälisen kilpailukyvyn paranemisen tai oman organisaation strategisten painoalojen tukemisen kautta Rahoitetut infrastruktuurit valtakunnallisesti erittäin merkittäviä tutkijankoulutuksen kannalta - modernien infrastruktuurien tarjoama laiteosaaminen Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö ja -käyttö - hyvät laitteet houkuttelevat tutkijoita - mahdollisuus yritysyhteistyölle - yhteiskunnallisesti merkittävää tulosten hyödyntämistä

49 Infrastruktuurit Suomen Akatemian näkökulmasta Korkeatasoisen infrastruktuurin varmistaminen on välttämätöntä tieteen uusien tulosten saavuttamisessa Infrastruktuurien kehittäminen tukee Akatemian linjauksia: kansainvälistyminen osaamisen ja kilpailukyvyn kasvattaminen tutkimuksen laadun parantaminen huippututkijoita ulkomailta Suomeen Akatemian hallitus esitti elokuussa 2008 rahoituksen kiireellistä järjestämistä Akatemia toteuttanut infrastruktuurihakuja vuosina 1996, 1999,

50 SUOMEN AKATEMIAN LINJAUKSET Pysyvien rakenteiden ja toimintaprosessien luominen välttämätöntä Kansainvälisissä tehtävissä tiivis yhteistyö ministeriöiden ja muiden rahoittajien kanssa 1. Suomen Akatemia on aktiivinen toimija ja yhteistyökumppani. 2. Työnjaosta sovitaan Suomen Akatemian ja opetusministeriön kesken. 3. Suomen Akatemia tukee ehdotusta kansallisen toimielimen perustamista ja sen sijoittamisesta

51 SUOMEN AKATEMIAN LINJAUKSET 4. Akatemia rahoittaa tutkijoiden pääsyä hyödyntämään kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusinfrastruktuureja. 5. Akatemia pyrkii vaikuttamaan kansallisen ja kansainvälisen tason tutkimusinfrastruktuuripoliittisiin ratkaisuihin. 6. Akatemian budjettiin tulee varata oma momentti ja riittävä määräraha tutkimusinfrastruktuureille

52 Valmistelutyö Suomessa Tutkimuksen tietoaineistot: Kansallinen digitaalinen kirjasto hanke (valmisteilla) Kansallisen tason tutkimusinfrastruktuurit NYKYTILA JA TIEKARTTA (Opetusministeriö 2009; Valtion tiede- ja teknologianeuvoston ja opetusministeriön työryhmien muistiot vuosilta 2003, 2004, 2007, 2008 ja 2009 Valmistelutyö Euroopassa European Strategy Forum on Research Infrastructures (ESFRI) è INFSO/ e-irg è 26

53 Tutkimuksen infrastruktuurit Helsingin yliopistossa Rehtori Thomas Wilhelmsson 1

54 Tutkimusinfrastruktuurit [ ] ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa tutkimus- ja kehitystyön innovaatiotoiminnan eri vaiheissa, tukee organisoitunutta tutkimustyötä sekä ylläpitää ja kehittää tutkimuskapasiteettia. Kansallisen tason infrastruktuurit: Nykytila ja tiekartta. Opetusministeriön julkaisuja 2009:

55 Helsingin yliopisto on mukana sekä kansainvälisissä että kansallisissa tutkimusinfrastruktuureissa 1. Kansainväliset infrastruktuurit ESFRI-hankkeet CERN 2. Kansalliset Biokeskus Suomi, FIMM N. 70 kansallisen tiekartan infrastruktuuria 3. Yliopiston sisäiset Erillislaitospolitiikka Tiedekuntien tutkimus- ja opetusinfrastruktuurit

56 Yliopiston strategia ja tutkimusinfrastruktuurit HY:n infrastruktuuriohjelma Lisäpanostuksia infrastruktuureihin Infrahaku Painoalat Tutkimusinfrastruktuuritoimikunta Perustettiin rehtorin päätöksellä korvaamaan aiempi laitetoimikunta Valmistelee yliopistolle infrastruktuuriohjelman Esittää rehtorille omien investointien kohdentamispäätökset sekä priorisoi Suomen Akatemian infrastruktuurihaun hakemukset Strategiassa korostamme infrastruktuuri-investointien pitkäjänteisyyden merkitystä

57 Järkevä infrastruktuuripolitiikka Tiedekunnat Yhteistyökumppanit Erilliset laitokset

58 Huipulle ja yhteiskuntaan! Korkeatasoiset tutkimustulokset Tutkimushenkilöstö Tutkimus- ja innovaatiopalvelut Pitkäjänteinen investointi tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen ja ylläpitoon Osasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

59 Toiveita tulevalle hallitukselle Luodaan keskitetty ja koordinoitu tutkimuksen infrastruktuuripolitiikka (UNIFI:n hallitusohjelmatavoitteet) sasto / Henkilön nimi / Esityksen nimi

60 Eurooppalainen biopankkiverkosto (BBMRI) ja Biokeskus Suomi (BF) Eero Vuorio Tutkas

61 Esityksen sisältö 1. BBMRI (Biobanking and Biomolecular Resources Research Infrastructure) ESFRItiekartalla. Valmisteluvaihe. 2. BBMRI-ERIC: monikansallisen biopankin rakennusvaihe 3. Biokeskus Suomi: kansallisten bioalan infrastruktuuriverkostojen perustaminen ja teknologiapalveluiden rahoittaminen 4. BBMRI.FI: kansallisten biopankkien organisoituminen. Miten Suomen tulisi osallistua BBMRI-ERIC:in toimintaan?

62 BBMRI:n valmisteluvaihe Biopankkien verkostorakenteen luominen (52 osallistujaa ja noin 200 liitännäisjäsentä); tietokannan luominen nykyisistä potilasperäisistä näytekokoelmista. Suuruuden ekonomia, kansainvälisen yhteistyön esteiden vähentäminen ja yhteisten toimintaohjeiden laatiminen. Myös tutkimuksessa ja diagnostiikassa tarvittavien biotunnistemolekyylien kokoelma. Käytettävien tiedonkeruu-, analyysi- ja tallennusmenetelmien & toimintaperiaatteiden yhdenmukaistaminen. Tietoturvan vahvistaminen ja eettisten ja yhteiskunnallisten seikkojen huomioiminen.

63 BBMRI:n hajautettu rakenne Keskustoimisto (Itävalta) Kansalliset koordinaatiokeskukset (BBMRI.FI) Kansall. biopankit teknol.keskukset rekisterit jne Sairaaloiden ja yliopistojen biopankit; tutkimusyksiköt

64 Euroopan maiden osallistuminen BBMRI:hin

65 Alkamassa BBMRI:n rakennusvaihe (construction phase) Oikeusaseman saavuttaminen: ERIC (European Research Infrastructure Consortium); uusi,monimutkainen hakuprosessi Edellyttää jäsenmaiden sitoutumista ja taloudellista tukea Perustamiasiakirja ja sopimuskäytännöt työn alla

66 BBMRI:n rakennusvaihe Suomalaistutkijat aktiivisesti mukana STM:n edustaja mukana OKM:ltä tukea kansalliseen valmisteluun (BBMRI, EATRIS ja ELIXIR), mutta... - ei biopankkilakia - kansallinen työnjako epäselvä (vastuutaho?) - neuvotteluvaltuudet jäsenmaksuasioissa ja perustamisasiakirjoissa?

67 BBMRI:n suunniteltu hallintorakenne Assembly of Members Finance Committee Funders Scientific and Stakeholder Patients Clinicians Ethical Advisory Committee Director General Executive management Committee of (nodes &facilities directors) Board Industry Partners Users Facilities Facilities node BBMRI.XX Participants Participants 1

68 Biokeskus Suomi Biocentrum Helsinki Biocenter Kuopio Biocenter Oulu BioCity Turku Biotekniikan Instituutti (HY) Institute of Medical Technology, Tampere Yhteistyösopimus FIMM (Suomen molekyylilääketieteen keskus)

69 Suomalaisen tutkimusinfrastruktuurin kehittäminen Biokeskus Suomen keskeisin tehtävä on biokeskusten infrastruktuurien ja teknologiapalveluiden kehittämien yhteistyössä ministeriöiden ja jäsenyliopistojen kanssa, synergiaetuja tavoitellen ja päällekkäisyyksiä välttäen

70 Infrastruktuuriverkostot Bioinformatiikka Biologinen kuvantaminen Genomitutkimuksen metodit Malliorganismit Proteomiikka and metabolomiikka Kantasolut ja biomateriaalit Rakennebiologia ja biofysiikka Translationaalinen tutkimus Virukset, geeninsiirrot ja soluhoidot

71 Biokeskus Suomen infrastruktuuriverkostot ESFRI-hankkeitten tukena Biokeskus Suomen infrastruktuuriverkostot kokoavat lähes kaikki ESFRI-hankkeissa toimivat kansalliset tahot ja tarjoavat täten valmiin kansallisen rakenteen eurooppalaiseen yhteistyöhön.

72

73 BBMRI.FI pohjoismaisen esimerkin mukaisesti Koordinaatiotaho Biocenter Finland WP1 Hankkeen koordinointi ja johtaminen (THL/BF) WP2 Epidemiologiset näytekokoelmat (THL) WP3 Tautiorientoituneet näytekokoelmat (yliopistot, SHPt) WP4 Näytteiden molekulaarinen karakterisointi (BF, FIMM) WP5 IT-ratkaisut (CSC, SHPt, FIMM); WP6 Rekisterien hyödyntäminen (ReTki) WP7 Näytteiden käsittely-, säilytys- ja jakeluyksikkö (THL, FIMM, SHP) WP8 Eettiset, juridiset ja taloudelliset ratkaisut (STM, OPM, SA, etc)

74 Miten suomalainen biopankkitoiminta tulisi kytkeä eurooppalaiseen prosessiin? Epidemiologiset kohortit (THL) ovat mukana Yliopistojen ja sairaanhoitopiirien näytekokoelmat eivät Metodien ja prosessien standardisointi, IT-harmonisointi etenee Euroopassa huolimatta siitä onko Suomi mukana! Mikä on Suomen ambitiotaso? Vastuuministeriöt STM & OKM. Millaisiin toimintamalleihin halutaan/voidaan sitoutua? Biopankkilainsäädännön puute

75 Biolääketieteen tulokset kohti kliinisiä sovelluksia Olli Kallioniemi Johtaja, Suomen molekyylilääketieteen instituutti FIMM FIMM - Institiute for Molecular Medicine Finland

76 Translaatio: Tämän päivän keskeinen haaste biolääketieteen tutkimuksessa Tutkija Löydös Lääkäri/ Potilas Diagnoosi Lääke Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 2

77 Uuden polven DNA sekvenoinnin kehitys Isolta genomikeskukselta kuluva aika ihmisen koko genomin (3200 Met x 10X) sekvenointiin 2001: 10 vuotta (>200 M ) 2008: 4 päivää (200,000 ) 2009: 4 tuntia (50,000 ) 2010: 14 min (<10,000 )* *Beijing Genome Institute: 130 HiSeq Illumina sekvenaattoria

78 Tarve translationaaliselle tutkimukselle Biolääketieteen läpimurtojen hyödyntäminen pysähtyy kuiluun koska akateeminen tutkimus ei johda kaupallisesti tai kliinisesti hyödynnettäviin löydöksiin Keskeinen kilpailukykyyn liittyvä haaste maailmassa, myös Euroopan (ja erityisesti Suomen) kannalta Kuilu suurentunut tieteen nopeiden edistysaskelten ja yritysmaailman muutosten myötä EATRIS hanke pyrkii rakentamaan Eurooppalaista infrastruktuuria translationaalisen tutkimuksen edistämiseksi Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 4

79 EATRIS - European Advanced Translational Research InfraStructure in Medicine Biolää ääketieteellinen tutkimus Yliopistot & tutkimuslaitokset Kliininen lääketiede, terveydenhuolto Teollisuus Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 5

80 EATRIS: Eurooppalainen translationaalisen infrastruktuurin valmisteluhanke Infrastruktuuri tutkimuslöydösten viemiseksi kohti kliinisiä sovellutuksia Lääkekehitys Kuvantaminen Rokotteet Diagnostiikka Suomi vetää diagnostiikan kehittämisen infrastruktuurin määrittelyä Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 6

81 Translationaalisen tutkimuksen merkitys poliittisesti Tutkijat, laitokset ja tutkimusrahoittajat: Lääkärit: Tutkimuksen hyöty ja sovellukset paranevat Uusia ja parempia hoitoja oikeille potilaille Potilaat ja kansalaiset: Tutkimuksen hyöty ty, arvostus ja ymmärrys Terveydenhuoltojärjestelm rjestelmä: Tehokkuus, oikea hoito oikeille potilaille Elikeinoelämä: Parempia tuotekehitysmahdollisuuksia Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 7

82 Biolääketieteen infrastruktuurit liittyvät läheisesti toisiinsa ja niitä on syytä kehittää yhdessä THL Biopankki Terveystiedot Tutkimustulokset Kansalliset tutkimusinfrastruktuuriverkostot FIMM Biomedinfra.fi CSC IT-ratkaisut Bioinformatiikka Tiedon louhinta ja mallitus Riskiarviot ja -mallit Diagnostiikan kehitys Henkilökohtainen lääketiede Tutkimusta, tietoa ja terveyttä suomalaisille Kilpailukykyä Suomelle EU:lle Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 8

83 Esimerkki diagnostiikan kehittämisen tarpeesta 100 Lääkeresponssi (%) 80 Kipulääkkeet Syöpälääkkeet 0 Spears et al., Trends Mol Med, 2001; 2 Lazarou et al., JAMA, 1998 Jonathan Knowles Translationaalisen tutkimuksen ja henkilökohtaisen lääketieteen FiDiPro professori (HY/FIMM) Aiemmin tutkimusjohtajana Hoffman La Roche, Basel Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 9

84 Paremman diagnostiikan merkitys Molekyylidiagnostiikka 1 Spears et al., Trends Mol Med, Lazarou et al., JAMA, 1998 Lääkehoito ja lääketutkimus tulisi kohdentaa spesifisiin potilasryhmiin, jotka siitä hyötyvät. Tunnistus molekyylibiologisten ominaisuuksien ja diagnostisten biomarkkerien avulla Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 10

85 Mitä diagnostiikan infran kehittämiseen tarvitaan? Biopankkinäytteet Kliiniset seurantatiedot, kliininen osaaminen ja yhteistyö Molekyyliprofilointi ja bioinformatiikka Diagnostisten analyysien laboratoriokehitys, testaus ja validointi Diagnostiikan kehitysprosessin osaaminen (IPR, regulatoriset seikat, kaupallinen yhteistyö) Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 11

86 Suomen edellytykset translationaalisen tutkimuksen (esim. diagnostiiikka) kehittämisessä Korkeatasoinen kliininen tutkimus Perinteisesti hyvä tutkija-klinikko yhteistyö Mittavat biopankkiaineistot Rekisterit, tutkimustiedot, terveydenhuolto-organisaatio Informaatioteknologia Diagnostiikan alan osaaminen, perinteet, yritykset Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 12

87 Mitä toimenpiteitä tarvitaan? Sitoutuminen keskeisiin bio- ja lääketieteen infrastruktuureihin EU-tasolla ja Suomessa Pitkäjänteisen rahoituksen varmistaminen biolääketieteen infrastruktuureihin, jotka tukevat translaatiota: Translationaalinen tutkimus (EATRIS) Bioinformatiikka (ELIXIR) Biopankki (BBMRI) Tutkimus- kehitystarkoitukseen soveltuvan biopankkilain voimaantulo, mahdollistaen tietojen tallentamisen, yhdistämisen ja analyysin Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 13

88 EATRIS - European Advanced Translational Research InfraStructure in Medicine Biolää ääketieteellinen tutkimus Yliopistot & tutkimuslaitokset Kliininen lääketiede, terveydenhuolto Teollisuus Akateeminen infrastuktuurihanke tutkimuksen hyödyn ja merkityksen optimoimiseksi Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 14

89 Translaatio: Tämän päivän keskeinen haaste biolääketieteen tutkimuksessa Tutkija Löydös Lääkäri/ Potilas Diagnoosi Lääke Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 15

90 Translaatio: Tämän päivän keskeinen haaste biolääketieteen tutkimuksessa Akateem. tutkimus SA OKM Yritysmaailma TEKES STM TEM Tutkimuksen infrastruktuurit Euroopassa ja Suomessa 16

91 Biologisen tiedon tallentaminen ja järjestäminen Juha Haataja palvelujohtaja, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd.

92

93 Suomi tiiviissä yhteistyössä Biolääketieteessä vahva painotus integraatioon (biopankit, bioinformatiikka, lääketieteelliset sovellukset)

94 Suomalainen e-infrastruktuuri biolääketieteessä EBI

95 Ympäristöystävällisiä ja edullisia ICT-palveluja: Hyödynnä viileää ilmastoa ja vapaajäähdytystä Air vs Water cooling 5

96 Vanhoista paperitehtaista ja ruukeista datakeskuksia? 6

97 Ilmakehä- ja ympäristötutkimuksen infrastruktuurit Markku Kulmala Helsingin yliopisto

98 Atmospheric CO 22 Concentration Year 2008 Atmospheric CO 2 concentration: 385 ppm 38% above preindustrial

99 Trajectory of Global Fossil Fuel Emissions CO 2 Emissions (GtC y -1 ) Actual emissions: CDIAC Actual emissions: EIA 450ppm stabilisation 650ppm stabilisation A1FI (Avgs.) A1B A1T A2 B1 B Growth rate year ppm y Raupach et al 2007, PNAS; Global Carbon Project 2009

100

101 Atmospheric Brown Cloud (Pollution)

102 The Climate System: Interactions The climate system: interactions A. Grelle, 2005

103 How to meet the research needs? empirical and experimental (laboratory, field, instrument developing...) theoretical (basic theories, simulations, model development..) Kulmala et al., 2009, EUCAARI, ACP

104

105 ICOS Integrated Carbon Observation System A research Infrastructure to measure, understand and predict the global cycles of greenhouse gases

106 Finnish ICOS stations ICOS station Supporting station Construction phase (2 + 2 M funding) Operation phase ICOS/ERIC/HQ in Finland

107 PALLAS GAW

108 SMEAR II-station (boreal forest, country side)

109 Continuous Measurements

110 Suomen tutkimustoiminta Tieteelliset tavoitteet: Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten ymmärtäminen Ilmastojärjestelmän ja ekosysteemien toimintamekanismien ja vuorovaikutusten ymmärtäminen Ilman laatu ja sen vaikutusten ymmärtäminen Tiedepoliittiset tavoitteet: Suomi maailman kärkeen ilmakehä- ja ilmastotutkimuksessa Tutkimusresurssien vahvistaminen Eurooppalaisen tutkimusinstituutin perustaminen Nobel-palkinto Suomeen Yhteiskunnalliset tavoitteet: Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sen vaikutuksiin sopeutuminen Tutkimustiedon tuominen yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon Monipuolisten ilmastoalan asiantuntijoiden kouluttaminen