Tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin tavoitetila. Johtaja Riitta Maijala

Transkriptio

1 Tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin tavoitetila Johtaja Riitta Maijala

2 Tutkimusinfrastruktuurien määritelmä Tutkimusinfrastruktuurit ovat tutkimusvälineiden, laitteistojen, aineistojen ja palveluiden varanto, joka mahdollistaa innovaatiotoiminnan eri vaiheissa tapahtuvan tutkimus- ja kehitystyön tukee organisoitunutta tutkimustyötä, tutkijankoulutusta ja opetusta ylläpitää ja kehittää tutkimus- ja innovaatiokapasiteettia Esimerkiksi laitteistoja, tietoverkkoja, tietokantoja, tutkimuskeskuksia, tutkimusasemia, kokoelmia, kirjastoja tai arkistoja

3 Tutkimusinfrastruktuurien muodot Keskitetty (single-sited) usein aloilla, jotka vaativat suuria investointeja kallisiin laitteisiin voi myös sisältää etäkäyttöyksiköitä tai -mahdollisuuksia Hajautettu (distributed) käytettävät resurssit ovat maantieteellisesti hajallaan voi myös tuottaa yhteisiä keskitettyjä palveluja Virtuaalisia (virtual) esimerkiksi tietokannat ja arkistot tutkijat pääsevät käyttäjiksi omilta työasemiltaan

4 Paikallisia Tutkimusinfrastruktuurien sijainti tutkimusorganisaation tai yrityksen paikallinen infrastruktuuri tutkimuksellisesti merkittävä ao. toimijan kannalta toimijat vastaavat pääasiallisesti itse rahoituksesta Kansallisia tutkimuksellisesti merkittävä ja tuottaa lisäarvoa kansallisesti hyödyntäjinä merkittävä määrä kansallisia tutkijoita käyttämiselle periaatteessa vapaa pääsy kansallista rahoitusta sekä toimijoiden omarahoitusosuus Kansainvälisiä tutkimuksellisesti merkittävä ja tuottaa lisäarvoa kansainvälisesti hyödyntäjinä merkittävä määrä kansainvälisiä tutkijoita käyttämiselle periaatteessa vapaa pääsy osallistuvien maiden rahoitus

5 Esimerkkejä tutkimusinfrastruktuureista CERN-LHC EATRIS ICOS EISCAT 3D Aalto Ice Tank PRACE KDK Keskitetty hajautettu - virtuaalinen

6 Eurooppalainen yhteistyö ESFRI (European Strategy Forum on Research Infrastructures) perustettu 2002 koostuu tutkimusministeriöiden ja rahoittajien sekä komission edustajista ESFRI:n tiekartalle on valittu uusia yhteiseurooppalaisia tutkimusinfrastruktuureja ja nykyisten merkittäviä päivityksiä. Tulevaisuuden tarpeet arvioidaan vuoden ajalle Ensimmäinen tiekartta 2006; päivitetty 2008 ja 2010 (48 hanketta) Eurooppa-neuvoston asettama tavoite: 60% ESFRI-hankkeista toteutusvaiheessa vuonna 2015 Useissa Euroopan maissa on laadittu kansallinen tiekartta FI, UK, DE, FR, ES, NL, SE, DK, NO, jne

7 ESFRI Roadmap 2010 Social Sc. & Hum. ( 5 ) Life Sciences ( 13 ) Environmental Sciences ( 9 ) Energy ( 7 ) Material and Analytical Facilities ( 6 ) Physics and Astronomy ( 10 ) e-infrastructures (1) SHARE BBMRI ELIXIR ICOS EURO- ARGO ECCSEL EUROFEL ELI TIARA* PRACE European Social Survey ECRIN INFRA FRONTIER LIFEWATCH IAGOS Windscanner EMFL SPIRAL2 CTA CESSDA INSTRUCT EATRIS EMS EPOS EU-SOLARIS European XFEL E-ELT SKA CLARIN EU- OPENSCREEN EMBRC SIAEOS EISCAT_3D JHR ESRF Upgrade KM3NeT FAIR DARIAH Euro BioImaging ERINHA BSL4 Lab COPAL IFMIF NEUTRON ESS SLHC-PP* ILC- HIGRADE* ISBE MIRRI HiPER ILL20/20 Upgrade ANAEE *Projects from CERN Strategy for Particle Physics MYRRHA suomalaisosall. Distributed research infrastructures Single sited research infrastructures

8 Kansainväliset tutkimusinfrastruktuurit Hiukkasfysiikan tutkimuskeskus CERN Molekyylibiologian laboratorio EMBL Fuusiokoereaktori ITER Synkrotronilaboratorio ESRF Avaruusjärjestö ESA Eteläinen observatorio ESO Tutkajärjestelmä EISCAT

9 Horisontti 2020 Horisontti 2020 ohjelman budjetti n. 71 mrd. euroa ( ) Tiedepilari n. 21,6 mrd euroa, josta tutkimusinfrastruktuurit n. 2,2 mrd euroa 1. Developing the European research infrastructures (RIs) preparation, implementation and operation of ESFRI and other world-class RIs integration of and transnational access to national and regional RIs development, deployment and operation of e-infrastructures 2. Fostering the innovation potential of RIs and their human resources encourage RIs to act as early adopters or developers of cutting-edge technology to promote R&D partnerships with industry to facilitate industrial use of RIs and to stimulate innovation clusters support training and exchanges of staff managing and operating RIs 3. Reinforcing European RI policy and international cooperation support partnerships between relevant policymakers and funding bodies, mapping and monitoring tools for decision-making and also international cooperation activities.

10 Horizon 2020 RI i.e. INFRADEV /2015: Implementation and operation of crosscutting services and solutions for clusters of ESFRI and other relevant research infrastructure initiatives Specific Challenge: If different research infrastructure initiatives such as ESFRI projects, other world class research infrastructures, e-infrastructures and Integrating Activity projects are developed, implemented and operate in isolation, there is a risk of fragmentation, lack of interoperability between them and parallel development of divergent solutions to same problems. There is a need in Europe to coordinate common activities, to develop and deploy common underpinning technologies and services and to implement common and efficient solutions on issues such as, for example, architecture of distributed infrastructures, distributed and virtual access management, development of common critical physical and virtual components (e.g. detectors, components for data management) and policies for data acquisition, access, deposit, sharing and re-use.

11 Kansallinen ekosysteemi nykyisellä tiekartalla Yhteiskunta ja hum. tiet. Bio- ja terveys tiet. Ympäristötiet Energia Materiaalitiede ja analytiikka Fysiikka, avaruus ja tekniikka e-infrastruktuurit Kansainväliset sopimukset EMBL JET ITER ESRF Max-lab CERN, ESO ESA, EISCAT Uudet eurooppalaiset CESSSDA CLARIN EATRIS BBMRI ICOS JHR ESRF päivitys MAX IV E-ELT EISCAT-3D PRACE Kansalliset olemassa olevat Arkistolaitos KDK Virusvektorilab. Biokeskus- Suomi SMEAR Pallas- Sodankylä Micronova AY:n Kylmälab JY Kiihdytinlab. CSC:n Palvelut FUNET Uudet Kansalliset Tiekartan päivitys Tiekartan päivitys Tiekartan päivitys Tiekartan päivitys Tiekartan päivitys Tiekartan päivitys Tiekartan päivitys Merkittävät paikalliset Kysely Kysely Kysely Kysely Kysely Kysely Kysely Huom! Taulukossa on mainittu vain osa kaikista tiekarttahankkeista

12 Tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin visio 2020? Korkeatasoinen tutkimusinfrastruktuuri nostaa Suomen tietotasoa ja mahdollistaa yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan uudistumisen tieteelliseen osaamisen perustuen TAI Suomalaiset tutkimusinfrastruktuurit ovat korkeatasoisia ja kansainvälisesti kilpailukykyisiä ja mahdollistavat siten yhteiskunnan ja elinkeinotoiminnan uudistumisen ja osaamisperusteisen kasvun

13 Kansallisen ekosysteemin kehittäminen Laaja käyttäjäkunta yliopistot, ammattikorkeakoulut, tutkimuslaitokset, sairaalat, yritykset kartoituksen avulla parempi kokonaiskuva tilanteesta Kansallinen ja kansainvälinen yhteistyö edellyttää edelleen lisäpanostuksia Profiloituminen ja priorisointi tutkimus ohjaa tutkimusinfrastruktuuritarpeita? paikallinen, kansallinen, eurooppalainen ja kansainvälinen priorisointi Elinkaariajattelu mukaan suunnitteluun alusta alkaen perustaminen ja rakentaminen ylläpito ja käyttö käytöstä poisto Rahoitussuunnitelma alustava jaksottaminen elinkaariajattelun mukaisesti investointi- ja käyttökustannukset jaoteltuna eri vuosille

14 Kansallisen ekosysteemin kehittäminen Opetuksen ja/tai tutkimuksen infrastruktuurit synergiaedut etieteen mahdollisuudet ja haasteet mm. aineistojen digitointi, tallennus, käyttöön saattaminen tietoverkot, tallennuskapasiteetti, tieteellinen laskenta e-infrastruktuurien hyödyntäminen Innovaatiotoiminnan edistäminen uutta innovaatiotoimintaa yhdessä teollisuuden kanssa tarjoaa uusia yritysideoita ja työpaikkoja alan huippuosaajille rakentamisvaihe tarjoaa tuotekehitys-, toimitus- ja teknologiansiirtomahdollisuuksia yrityksille ja voi toimia merkittävänä referenssinä

15 Suomalaisen ekosysteemin haasteita Pitkäjänteinen ja laaja-alainen sekä korkeakoulujen ja muiden toimijoiden strategiat huomioonottava politiikka ja rahoitus ovat vielä kehittymässä Tutkimusinfrastruktuuritarpeiden kartoittaminen ja hankkeiden priorisointi on sekä kansallisesti että kansainvälisesti edistynyt, mutta vaatii edelleen työtä Tutkimusinfrastruktuurien hyödynnettävyys koko yhteiskunnan tasolla ml. myös uusien mahdollisuuksien luominen elinkeinoelämään vaatii parannusta Tutkimusinfrastruktuurien laadun, tutkijakunnan tason ja käyttäjämäärän sekä kansainvälisyyden nostaminen Yhteiskäytön ja yhteiskäytettävyyden edistäminen Mekanismit väliinputoajien tunnistamiseksi puuttuvat Seurannan ja raportoinnin kehittäminen

16 Korkeatasoinen ekosysteemi mahdollistaa TKI-toiminnan edellytyksiä Kustannustehokkaan ja laadukkaan toiminnan Kansainvälisesti korkeatasoisen tutkimuksen Kriittisen tutkimusyhteistyön massan Tutkimuksen kansainvälistymistä Houkuttelevan tutkimusympäristön ulkomaisille tutkijoille Korkean teknologian teollisuutta kehittämään tuotteita ja palveluja Tiedon avoimuuden edistämisen

17 Tutkimusinfrastruktuurien ekosysteemin tavoitetilaan vaikuttavat Erilaiset tutkimusinfrastruktuurit Paikalliset kansalliset kansainväliset Keskitetyt hajautetut - virtuaaliset Rakennettavat käytössä poistettavat Tieteenalakohtaiset - monitieteiset Tahtotila ja mahdollisuudet Tutkimusyhteisön kiinnostus ja tutkimustyön taso Teknologian antamat mahdollisuudet ja uuden kehittäminen Elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tarpeet ja mahdollisuudet Paikalliset, kansalliset ja EU:n prioriteetit Käytettävissä olevat resurssit