Matka-ajan ajantasainen ennustaminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Matka-ajan ajantasainen ennustaminen"

Transkriptio

1 ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE474/04 Matka-ajan ajantasainen ennustaminen Pilottikokeilu Satu Innamaa VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA

2 Matka-ajan ajantasainen ennustaminen Pilottikokeilu Satu Innamaa VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Tutkimusraportti RTE474/04 Espoo 2004

3

4 Satu Innamaa Matka-ajan ajantasainen ennustaminen. VTT, Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka, Tutkimusraportti RTE474/ s. Avainsanat Matka-aika, liikenteentiedotus, neuroverkko, mallintaminen TIIVISTELMÄ Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata ajantasainen malli, joka ennusti matka-aikaa kaksikaistaiselle päätiejaksolle kenttämittausten perusteella. Tutkimus jakautui kahteen osaan: Ensin arvioitiin ennustemallin toimintaa pilottikokeilun perusteella. Tämän jälkeen selvitettiin, voitaisiinko mallin toimintaa parantaa tilanteissa, joissa tulokset eivät olleet tyydyttäviä. Ennustemallit perustuivat monikerrosperseptronineuroverkkoihin. Arvioinnin päätulokset osoittivat, että ennustemalli oli parempi kuin nykyinen, ei-ennustava järjestelmä. Erään tieosan ennustemalli ei kuitenkaan suoriutunut tehtävästään pilottikokeilun aikana yhtä hyvin kuin mallin tekovaiheen tulosten perusteella odotettiin. Tämä saattoi olla seurausta siitä, että ruuhkailmiö oli muuttunut hieman. Mallin jatkokehityksen päätulokset osoittivat, että mallia voitiin parantaa huomattavasti, kun neuroverkko opetettiin uudella aineistolla. Tutkimuksen tärkein johtopäätös oli, että jopa yksinkertainen malli, joka tekee lyhyen aikavälin matka-aikaennusteita neuroverkon avulla, parantaa matkaaikatiedon laatua huomattavasti verrattuna suoraan mittauksiin perustuviin matka-aikaarvioihin. 3

5 Satu Innamaa Matka-ajan ajantasainen ennustaminen. [Online prediction of travel time Experience from a pilot trial] VTT Technical Research Centre of Finland, Building and Transport, Research Report RTE474/ p. Keywords Travel time, traffic information, neural networks, modeling ABSTRACT This study was designed to present an online model, which predicted travel time for an interurban two-lane two-way highway section based on field measurements. The study included two parts. First, the performance of the pilot version of the prediction model was evaluated based on a trial period. Second, the possibility to improve the model in case of its unsatisfactory performance was examined. The prediction model was based on multilayer perceptron neural networks. The main results of the evaluation showed that the prediction model outperformed a non-predictive system. However, the prediction model for one section had not performed as well during the pilot trial period as was expected based on offline results. This might be due to a slight change in the congestion phenomenon. The main results of the further development showed that the model could be improved considerably when the neural network was trained with new data. The main implication of this study was that even a simple prediction model making short-term forecasts of travel time with neural networks improves the quality of travel time information substantially compared with an estimate based directly on latest measurements. 4

6 ALKUSANAT Liikenne- ja viestintäministeriö sekä Tiehallinto rahoittivat tutkimuksen matkaajan ajantasaisesta ennustamisesta. Tutkimus oli osa ministeriön Liikennetelematiikan rakenteiden ja palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelmaa (FITS) Tutkimuksen tekemisestä vastasi Satu Innamaa VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikasta. Mallien uudelleen ohjelmoinnista vastasi Mikko Kallio VTT:ltä. Tutkimuksen etenemistä valvoi asiantuntijaryhmä, johon kuuluivat Seppo Öörni liikenne- ja viestintäministeriöstä, Sami Luoma, Jyri Mustonen, Mauri Pyykönen ja Jyri Vilhunen Tiehallinnosta, Matti Pursula Teknillistä korkeakoulusta sekä Risto Kulmala VTT:ltä. Neuraalilaskennassa on hyödynnetty CSC Tieteellinen laskenta Oy:n myöntämiä resursseja. 5

7

8 Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ...3 ABSTRACT...4 ALKUSANAT JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT Tutkimuskohde Aineisto Ennustemallit TULOKSET MALLIN JATKOKEHITYS TULOSTEN TARKASTELU...25 LÄHDELUETTELO

9

10 1 Johdanto Tienkäyttäjä arvioi henkilökohtaisella tasolla tieosan tai tietyn liikennejärjestelmän osan liikennevirran sujuvuutta sillä perusteella, kuinka häiriöttä ja odotustensa mukaisesti hän voi matkata. Tärkein objektiivinen liikennevirran sujuvuuden mittari on matka-aika (Luoma 1998). Tieverkon välityskykyä voidaan käyttää tehokkaasti hyväksi antamalla tienkäyttäjille ajantasaista liikennetietoa. Ennen matkan alkua saatu tieto vaikuttaa pääasiassa reitinvalintaan ja ajoitukseen, kun taas matkan aikana saatu tieto vaikuttaa reitinvalinnan ja ajotapaan. Alan julkaisuissa on esitelty vain harvoja ajantasaisesti toimivia matka-ajan ennustemalleja. EU:n DACCORD-projektissa tutkittiin induktioilmaisintietoon perustuvia ajantasaisia lyhyen aikavälin matka-ajan ennustemalleja (van Grol, Danech-Pajouh, Manfredi & Whittaker 1999; van Grol, Lindveld, Manfredi & Danech-Pajouh 1999; Lindveld ym. 2000). Kolmea menetelmää kokeiltiin kolmessa hyvin varustellussa moottoritiekohteessa. Tutkimuksen tekijät arvioivat, että matka-aikaennusteiden laatu oli riippuvainen liikennevirran ominaisuuksista. Sellaisissa kohteissa, joissa liikenneolosuhteet olivat suhteellisen vakaat, voitiin soveltaa melko yksinkertaisia menetelmiä. Tulokset osoittivat, että induktioilmaisimiin perustuvilla ajantasaisilla matka-aika-arvioilla voitiin saavuttaa noin 10 prosentin virhetarkkuus kohtalaiseen ruuhkaan asti. Ajantasaisilla menetelmillä oli kuitenkin vaikeuksia sopeutua liikenteenseurantajärjestelmien toiminnalliseen suorituskykyyn. Tutkimuksen tekijät päättelivät, että kokeillut matka-aikaennustemallit eivät joko olleet riittävän vakaita käytettäviksi tuotantoympäristössä tai niitä ei voitu kunnolla koetella, koska testikohteessa ei esiintynyt ruuhkaa. Toinen ajantasainen sovellus oli malli, joka teki lyhyen aikavälin matka-aikaennusteita moottoritiejaksolle Floridassa ja esitti ne ajantasaisesti Internetissä (Ishak & Al-Deek 2002; Al-Deek 2003). Ennuste tehtiin epälineaarisella aikasarjamallillilla, joka sai tiedot tiheästi asennetuilta induktioilmaisimilta. Suurin osa havainnoista tuotti korkeintaan 10 prosentin virheen, kun taas kaiken kaikkiaan keskivirhe oli 0,01 prosenttia ja standardipoikkeama 6,2 prosenttia. Tulokset osoittivat, että mallin hyvyys huononi nopeasti liikenteen ruuhkautuessa. Pahassa ruuhkassa virheet olivat suuruudeltaan prosenttia. Virheet vaihtelivat -0,25 minuutista +0,50 minuuttiin mailia kohti. Molemmat yllä mainitut tutkimukset liittyivät moottoritiekohteisiin, joissa oli korkealaatuinen induktioilmaisimiin perustuva liikenteenseurantajärjestelmä. Tuloksia ei kuitenkaan voi yleistää sellaisenaan kaksikaistaisille teille, joilla on suhteellisen pieni välityskyky ja jotka on harvoin varustettu vastaavantasoisilla seurantajärjestelmillä kuin yllä mainittujen tutkimusten vilkasliikenteiset moottoritiet. 9

11 Tämä raportti kuvaa ajantasaista mallia, joka teki lyhyen aikavälin matkaaikaennusteita kaksikaistaiselle päätiejaksolle. Ennusteet perustuivat matkaaikojen ja pistekohtaisten liikennettä kuvaavien suureiden kenttämittauksiin. Tutkimus koostui kahdesta vaiheesta: Ensin ennustemallin hyvyys arvioitiin pilottikokeilun perusteella. Mallin hyvyyttä verrattiin aiempiin mallin tekovaiheessa saatuihin tuloksiin. Lisäksi tuloksia verrattiin sellaisen ei-ennustavan järjestelmän tuloksiin, joka arvioi matka-aikaa suoraan viimeisten mittaustulosten perusteella. Tutkimuksen toisena osana selvitettiin mahdollisuutta parantaa mallin suoritusta tilanteissa, joissa ennusteiden ei arvioitu olevan tyydyttäviä. Mallin heikkouksia parannettiin tämän jatkokehitystyön avulla. 10

12 2 Aineisto ja menetelmät 2.1 Tutkimuskohde Tutkimus suoritettiin valtatiellä 4 Lahden ja Heinolan välisellä tieosuudella. Tutkimuskohde oli 28 kilometriä pitkä kaksikaistainen päätie, jolla oli suunnittain vaihteleva ohituskaista. Keskimääräinen kesän vuorokausiliikennemäärä oli noin ajoneuvoa (Tiehallinto 2001). Koska kohde sijaitsi kahden moottoritien välissä, ruuhka oli ongelma liikenteen huipputuntien aikana. Tieosa oli varustettu automaattisella matka-aikojen seurantajärjestelmällä. Järjestelmä perustui kuvankäsittelyyn ja neuroverkkosovellukseen, joka luki automaattisesti rekisterikilpiä (Eloranta 1999). Kamerailmaisimet oli asennettu neljään poikkileikkaukseen (A D, kuva 1) ja induktioilmaisin yhteen poikkileikkaukseen (C) tiejaksolla. Ennusteen tekemisessä voitiin hyödyntää edellä mainittujen ilmaisimien lisäksi induktioilmaisimia, jotka sijaitsivat 11,9 kilometriä paikan A eteläpuolella ja 9,1 kilometriä paikan D pohjoispuolella lähellä sijaitsevien kaupunkien toisella puolen. Muuttuvat opasteet, jotka oli sijoitettu 4,2 kilometriä paikasta A etelään ja 1,5 kilometriä paikasta D pohjoiseen, kertoivat suunnittain odotettavissa olevan matka-ajan kohteena olevaan kaupunkiin. Camera station Heinola Lahti 9.1 km B 8.7 km C 10.3 km Camera station D 9.1 km Inductive loop detector 11.9 km A Inductive loop detector Kuva 1. Kaistojen lukumäärät, tieosien pituudet ja liikenteen seurantalaitteet tutkimuskohteessa. 11

13 2.2 Aineisto Pilotin ennustemalli (Innamaa 2002) perustui noin neljän kesäkuukauden aikana vuosina 2000 ja 2001 koottuun aineistoon (opetusvaiheen aineisto). Yöajan (22:00 08:00) havainnot poistettiin aineistosta pienen liikennemäärän vuoksi. Matka-aika-aineistona käytettiin automaattisen mittausjärjestelmän tuottamaa raaka-aineistoa. Se sisälsi tieosalla pysähtyneet tai siltä poikenneet ajoneuvot sekä virheelliset matka-aikahavainnot, jotka olivat seurausta rekisterikilpien väärinlukemisesta. Näitä raaka-aineiston poikkeavia yksittäisiä matka-aikahavaintoja ei suodatettu ajantasaisesti, koska havaintojen määrä tiedonhakujaksoa kohti ei ollut riittävä sen arvioimiseen, mitkä havainnot olivat todellisia ja mitkä poikkeavia. Ennustemallin täytyi ottaa huomioon ajantasaisessa toiminnassa esiintyvät viiveet. Malli haki viiden minuutin välein sekä yksittäiset matka-aikahavainnot että keskiarvotiedot induktioilmaisimilta. Matka-ajan mittaaminen aiheutti viiveen, joka oli yhtä pitkä kuin matka-aika itse. Matka-aikatiedon tiedonsiirtoviive oli sitä vastoin hyvin pieni. Induktioilmaisintieto saatiin tavallisesti minuutin viiveellä. Matka-aikaennustemallia ajettiin ajantasaisesti, ja tieto ennusteista ja liikenteen mittaustiedoista koottiin lokeihin. Tutkimuksessa käytettiin 14 kuukauden aikana koottuja lokeja (arviointivaiheen aineisto). Suoraan mittauksiin perustuvan matkaaikatiedon (ei-ennustava järjestelmä) lokit koottiin vertailuaineistoksi samalta aikajaksolta vuosilta 2002 ja Tutkimuskohteeseen asennettiin pilottikokeilujakson alussa kesäkuussa 2002 muuttuva opaste, joka antoi ruuhkaolosuhteissa tietoa vaihtoehtoisesta reitistä rinnakkaistiellä. Tämä tieto sai aiempaa useamman ajoneuvon valitsemaan vaihtoehtoisen reitin ja siten muutti ruuhkailmiötä hieman. 2.3 Ennustemallit Ennustemallit tehtiin monikerrosperseptronineuroverkkoina (Innamaa 2002). Neuroverkkojen rakenteen perusperiaatteet perustuivat Innamaan ym. (2002) kokemuksiin. Piilokerrosten määräksi asetettiin yksi, ja piiloneuronien määrä valittiin siten, että opetusjoukon havaintojen määrä oli vähintään viisi kertaan estimoitavien parametrien määrä. Piiloneuronien maksimimääräksi asetettiin kuitenkin 20, jotta opetusprosessi saatiin pidettyä nopeana ja neuroverkkojen rakenne yksinkertaisena. Syöteaineisto normeerattiin siten, että sen keskiarvoksi tuli nolla ja keskihajonnaksi yksi. Piilokerroksen aktivaatiofunktioksi valittiin hyperbolinen tangentti ja vastekerroksen lineaarinen funktio. Neuroverkot opetettiin Fletcher-Reevesin päi- 12

14 vityksellä, joka kuuluu konjugaatti-gradienttimenetelmiin (Demuth & Beale 1998). Matka-aikaa ennustettiin sekä pohjoiseen menevälle tiejaksolle AD että etelään menevälle tiejaksolle DA. Ennustemallit antoivat vasteena niiden ajoneuvojen mediaanimatka-ajan, jotka olivat aloittamassa tieosan ennusteen tekohetkeä seuraavan viiden minuutin aikana. Syötteinä käytettiin viimeisiä mittauksia. Käytettävissä olevia syötemuuttujaehdokkaita olivat viimeksi mitattu mediaanimatkaaika eri osalinkeille sekä liikennemäärä ja keskinopeus induktioilmaisimilla. Muuttujat valittiin syöteaineistoon sillä perusteella, kuinka hyvin ne korreloivat ennustettavan matka-ajan kanssa. Nämä korrelaatiokertoimet määritettiin ruuhkan aikana kootuista havainnoista. Syöteaineistosta poistettiin matka-ajat sellaisilta osalinkkeiltä, jotka eivät olleet koskaan ruuhkautuneet aineiston keruujakson aikana, koska nämä matka-ajat korreloivat heikosti ennustettavan matka-ajan kanssa (korrelaatiokerroin alle 0,2). Ne muuttujat, joiden korrelaatiokerroin oli tätä raja-arvoa korkeampi, valittiin syötteeseen. Pohjoiseen menevän tiejakson AD matka-ajan ennustemallin syöte koostui kaikkien muiden paitsi osalinkin CD matka-ajoista, keskinopeudesta paikassa C ja liikennemäärästä induktioilmaisimilla paikan A eteläpuolella, läheisen kaupungin toisella puolen ennen osuutta. Etelään menevän tiejakson DA matka-ajan ennustemallin syöte taas koostui paikasta D alkavien osalinkkien matka-ajoista sekä liikennemäärästä paikassa C ja paikan D pohjoispuolella, läheisen kaupungin toisella puolen ennen osuutta. Syöteaineisto koottiin kolmen viiden minuutin havainnon aikasarjasta, eli kolme viimeistä mediaania annettiin syötteenä. Opetuksessa matka-aikatiedon siirtoviiveenä pidettiin nollaa ja pistekohtaisen tiedon kymmentä minuuttia. Koska jokainen peräkkäinen viiden minuutin jakso ei sisältänyt havaintoja jokaiselta ilmaisimelta, syötteille piti kehittää päivityssääntö, jotta malli voisi toimia joustavasti pienistä aineistokatkoksista huolimatta. Tästä syystä osalinkkien matka-aika päätettiin pitää muuttumattomana, kunnes uusi arvo mitattiin. Jos mediaani perustui useamman kuin yhden ajoneuvon matka-aikaan, syötesuureen arvo päivitettiin. Kahden havainnon mediaaniksi valittiin arvoista pienempi. Jos mediaani perustui ainoastaan yhden ajoneuvon matka-aikaan, syötesuureen arvo päivitettiin silloin, kun se erosi edellisestä arvosta korkeintaan 20 prosenttia. Tällaisella menettelyllä pyrittiin rajoittamaan yksittäisen poikkeavan arvon vaikutusta syötteeseen. Joskus tiedonkeruukatkokset olivat pitkiä ja syötesuureen arvo piti todeta tuntemattomaksi. Jokaista ilmaisinyhdistemää vasten tehtiin erillinen neuroverkko, koska mallin pitäisi kyetä ennustamaan myös tilanteissa, joissa kaikki ilmaisimet eivät toimi. Jos siis tiedonkeruukatkoksen pituus oli korkeintaan 30 minuuttia, syötteen arvo pidettiin muuttumattomana, kunnes saatiin uusi mittaustulos. Jos 13

15 taas katkos oli 30 minuuttia pidempi, ennuste tehtiin neuroverkolla, joka oli opetettu ilman kyseistä puuttuvaa tietoa. Matka-aikaa ei ennustettu, jos liian moni tai yksikin kriittinen ilmaisin oli poissa toiminnasta, koska järjestelmän uskottavuuden kannalta oli olennaisen tärkeää, ettei liian epävarmoja ennusteita näytetty. Mallin hyvyyden tärkeimpänä mittarina pidettiin oikein ennustettujen matka-aikojen osuutta ruuhka-aikana, kuten Innamaa (julkaistavaksi esitetty) suositteli. Ennuste tulkittiin oikeaksi, jos mitattu arvo oli 10 prosentin virhemarginaalin sisällä siitä. Liikennevirtaa pidettiin ruuhkautuneena, jos nopeus laski alle 75 prosenttiin 100 km/h vapaasta nopeudesta. Ne neuroverkot, jotka olivat alle 60 prosenttia ruuhka-ajasta oikeassa mallin tekovaiheessa (opetusvaihe), jätettiin pois. Tästä oli seurauksena, että pohjoiseen menevän tiejakson AD matka-aikaa ennusti 10 neuroverkkoa ja etelään menevän tiejakson DA 13 neuroverkkoa. Neuroverkot opetettiin Matlab-ohjelmistolla, mutta ne ohjelmointiin uudelleen ennen mallin soveltamista ajantasaisesti. Tämä uudelleenohjelmointi tehtiin Lab- VIEW-ohjelmointikielellä. Ennustemalli toimi kuvan 2 mukaisesti ja sen käyttöliittymä on esitetty kuvassa 3. Luetaan ajoneuvokohtaiset matka-ajat Lasketaan linkkikohtaiset mediaanit Luetaan LAM-tiedot Tarkistetaan syötesuureet Valitaan käytettävä malli Normeeraus Neuraalilaskenta eli ennusteen teko Käänteinen normeeraus eli ennusteen muuttaminen normaaliin muotoon Kuva 2. Toimintakaavio ennusteen tekemiselle. 14

16 Kuva 3. Pilottiversion käyttöliittymä järjestelmälle, joka teki ajantasaisia lyhyen aikavälin matka-aikaennusteita. Ennusteet esitettiin viivoin ja kenttämittaushavainnot pistein molemmille suunnille. 15

17 3 Tulokset Kaikkia eri ilmaisinyhdistelmille tehtyjä malleja (pohjoiseen menevälle tiejaksolle AD 10 neuroverkkoa ja etelään menevälle tiejaksolle DA 13) ei käytetty pilottikokeilun aikana (arviointivaihe). Pohjoiseen menevällä tiejaksolla AD käytettiin kolmea ja vastakkaisella suunnalla viittä neuroverkkoa yli kolmen tunnin ajan ruuhkaisissa olosuhteissa (taulukko 1). Kaikki nämä mallit ennustivat matka-ajan oikein keskimäärin prosenttia ajasta. Ruuhkaisissa olosuhteissa oikein ennustettujen osuus vaihteli välillä prosenttia ajasta. Taulukko 1. Ennustemallin ajantasaiset tulokset arviointivaiheen aikana. AD on pohjoiseen menevä tiejakso ja DA etelään menevä. PD tarkoittaa paikasta D pohjoiseen. Tiejakso Toimimaton kamera Itoimimaton induktioilmaisin Otoskoko Otoskoko ruuhkassa Oikein ennustettujen osuus (%) Ruuhkassa oikein ennustettujen osuus (%) Keskimääräinen neliövirhe (min 2 ) Keskimääräinen virheen itseisarvo (min) Keskimääräinen suhteellisen virheen itseisarvo (%) AD DA ,0 0,9 4,9 C ,0 1,1 5,3 C ,6 1,1 6,0 - PD ,3 0,8 4,6 C + PD ,6 1,1 6,5 C ,1 1,0 5,2 C ,2 0,9 5,3 PD ,7 0,9 4,7 Ennustemalli suoriutui ajantasaisessa ympäristössä (arviointivaihe) huonommin kuin mallin tekovaiheen tulosten pohjalta odotettiin (taulukko 2). Ajantasaisesti ruuhkassa oikein ennustettujen matka-aikojen osuus oli pohjoiseen menevälle tiejaksolle AD noin 20 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin opetusvaiheen ennusteilla. Etelään menevälle tiejaksolle DA ero oli pienempi: noin 10 prosenttiyksikköä. Ennustemalli suoriutui kuitenkin tehtävästään selvästi paremmin kuin eiennustava järjestelmä. 16

18 Taulukko 2. Ruuhkassa oikein ennustettujen osuus ajantasaiselle ennustemallille verrattuna aiempiin opetusvaiheen tuloksiin ja ei-ennustavaan järjestelmään. AD on pohjoiseen menevä tiejakso ja DA etelään menevä. PD tarkoittaa paikasta D pohjoiseen. Tiejakso Toimimaton kamera Toimimaton Ennustemalli (%) induktioilmaisin Ajantasainen Opetusvaihe Ei-ennustava järjestelmä (%) AD DA C C PD C + PD C C PD Yllä esitetyt tulokset eivät kuvaa mallien vahvuuksia ja heikkouksia, vaan vasta ruuhkan kehittymisen ja vastaavien ennusteiden yksityiskohtainen analysointi antaa käsityksen niistä. Tästä syystä yksittäisiä ruuhkapäiviä tutkittiin yksityiskohtaisesti ja mallin toimintaa kuvaamaan annettiin neljä esimerkkiä. Yksityiskohtainen analyysi osoitti, että malli kykeni ennustamaan matka-ajan etelään menevälle tiejaksolle DA, kun osalinkki DC ruuhkautui. Malli ei havainnut muiden osalinkkien ruuhkia (kuva 4). Tällainen ruuhka johtui aina satunnaisesta liikenteen häiriöstä, ei ylikysynnästä. Ennustetun ruuhkan muoto oli oikea, mutta ennuste tuli minuutin viiveellä, kun syötetiedot puuttuivat induktioilmaisimelta, joka sijaitsi paikan D pohjoispuolella (kuva 5). Ennuste oli minuuttia myöhässä eikä ruuhkahuippu ollut aina oikealla tasolla, kun syötetiedot puuttuivat kamerailmaisimelta paikasta C ja induktioilmaisimelta, joka sijaitsi paikan D pohjoispuolella (kuva 6). Ennusteita ei tehty olosuhteissa, joissa kaikki ilmaisimet olisivat toimineet. 17

19 Travel time (min) :00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 Time of day Measured value Forecast Forecast+10% Forecast-10% Kuva 4. Sellainen osalinkillä CB tapahtuneen onnettomuuden aiheuttama ruuhka etelään menevällä tiejaksolla DA, jota malli ei havainnut Travel time (min) :00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 Time of day Measured value Forecast Forecast+10% Forecast-10% Kuva 5. Etelään menevän tiejakson DA ennuste oli minuuttia myöhässä, mutta oikealla tasolla, kun liikennemäärätiedot paikan D pohjoispuolelta puuttuivat ja ruuhka sijaitsi linkillä DC. 18

20 Travel time (min) :00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 23:00 Time of day Measured value Forecast Forecast+10% Forecast-10% Kuva 6. Ennuste etelään menevälle tiejaksolle DA oli liian alhainen ja 20 minuuttia myöhässä, kun kamerailmaisimen C matka-aikatiedot ja liikennemäärätiedot paikan D pohjoispuolelta puuttuivat. Tavallinen, ylikysynnästä johtuva ruuhka alkoi pohjoiseen menevällä tieosalla AD osalinkiltä BC ja levisi sieltä osalinkille AB. Arviointijakson aikana oli kuitenkin myös ruuhkia, jotka alkoivat suoraan osalinkiltä AB. Käytettävissä olleesta aineistosta ei voitu määritellä tällaisen ruuhkan syytä. Ennustetun ruuhkan alkuhetken ajoitus oli monesti oikein pohjoiseen menevällä tiejaksolla AD. Joissain tapauksissa malli ei kuitenkaan ennustanut oikein tasoa, jolle ruuhka nousi, ja sen hetken ajoitus, jolloin ruuhka alkoi helpottaa, oli usein myöhässä (kuva 7). 19

21 60 50 Travel time (min) :00 13:00 14:00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 22:00 Time of day Measured value Forecast Forecast+10% Forecast-10% Kuva 7. Pohjoiseen menevälle tiejaksolle AD tehty malli ennakoi ruuhkan alkuhetken oikein, mutta taso, jolle ruuhka nousi, ja hetki, jolloin ruuhka alkoi helpottaa, olivat väärin. Pohjoiseen päin menevälle tiejaksolle AD tehty malli ei ennustanut matka-aikaa kaikissa olosuhteissa tyydyttävästi. Sitä vastoin etelään menevälle tiejaksolle DA tehdyn mallin suoritusta voitiin pitää tyydyttävänä, vaikkei se ollutkaan yhtä hyvä kuin odotettiin. Huonompaa suorituskykyä voidaan ainakin osittain selittää satunnaisilla liikenteen häiriöillä, jotka aiheuttivat opetusaineistossa esiintyneistä ruuhkista eroavia ruuhkia. Tästä huolimatta ennustemalli toimi paljon paremmin kuin ei-ennustava järjestelmä, joka perusti matka-aika-arvionsa viimeisiin mittauksiin. Etelään menevälle tiejaksolle DA tehty malli ei saanut tietoja tiejaksolle tulevista liikennemääristä, koska paikan D pohjoispuolella ollut ilmaisin oli poissa toiminnasta pilottijason arviontivaiheen ajan. Viive, jolla malli ennusti ruuhkan, oli yhtä suuri kuin viive, jolla ensimmäiset merkit liikennetilanteen muutoksesta havaittiin. Ruuhka oli pohjoiseen päin menevällä tiejaksolla AD moninaisempi ilmiö kuin vastakkaisella suunnalla. Tämän takia syy-seuraussuhteet eivät olleet mallin toiminnassa yhtä selviä kuin etelään päin menevälle tiejaksolle DA tehdyllä mallilla. Pohjoiseen päin menevällä tiejaksolla AD ruuhka oli pahempi kuin vastakkaisella suunnalla, ja tästä syystä reitinohjauksen vaikutus saattoi myös olla voimakkaampi. On mahdollista, ettei mallin monimutkaisuus ollut riittävä kuvaamaan ruuhkailmiötä pohjoiseen päin menevällä suunnalla tai että ilmiö itse oli muuttunut reitinopastuksen takia. 20

22 Etelään päin menevälle tiejaksolle DA tehty malli päätettiin pitää saatujen tulosten perusteella muuttumattomana, kun taas pohjoiseen päin menevälle tiejaksolle AD tehtyä mallia päätettiin parantaa. 21

23 4 Mallin jatkokehitys Tavoitteena oli kehittää pohjoiseen päin menevälle tiejaksolle AD tehdyn mallin ennustamiskykyä, koska joko malli ei ollut riittävän monimutkainen kuvaamaan ruuhkailmiötä tai ilmiö itse oli muuttunut reitinopastuksen takia. Menetelmä, jota mallin jatkokehityksessä käytettiin, oli sama kuin aiemmin lukuun ottamatta (1) uutta aineistoa, (2) lisäsyötesuureita ja (3) piiloneuronien määrää. Uusi, arviointivaiheen aineisto edusti uutta liikennetilannetta, kun taas mallin monimutkaisuutta kasvatettiin kahden jälkimmäisen muutoksen avulla. Ensin tehtiin arviointivaiheen aikana kerätyn aineiston pohjalta syötteiltään ja neuroverkon rakenteeltaan samanlainen malli kuin ennustemallin kokeiluversiossa ja tutkittiin uuden opetusaineiston vaikutus. Toiseksi selvitettiin syötesuureiden määrän kasvattamisesta aiheutuva hyöty. Alkuperäinen kokeiluvaiheen ennustemalli sai syötteenä kaikki mahdolliset syötesuureet lukuun ottamatta osalinkin CD matka-ajan, pistekeskinopeuden paikassa C ja liikennemäärän induktioilmaisimilta paikan A eteläpuolelta. Uusi aineisto koottiin siten, että se sisälsi myös nämä aiemmin pois jätetyt muuttujat. Kolmanneksi tutkittiin piiloneuronien määrän kasvamisen vaikutus. Niiden määräksi asetettiin 20, 30, 40 ja 50. Lopuksi tehtiin uudet neuroverkot kaikille ilmaisinyhdistelmille hyödyllisiksi havaittujen muutosten perusteella. Alkuperäistä kokeiluvaiheen ennustemallia vastaava neuroverkko tehtiin opettamalla se pilottikokeilun aikana kerätyllä aineistolla (arviointivaiheen aineisto). Mallin kyky ennustaa matka-aikoja oikein ruuhkaolosuhteissa parani selkeästi, kun sitä verrattiin alkuperäisellä, opetusvaiheen aineistolla opetettuun malliin (taulukko 3). Oikein ennustettujen matka-aikojen osuus kasvoi 53 prosentista 64 prosenttiin ajasta. Lisäksi kehitys näkyi keskimääräisessä neliövirheessä ja keskimääräisessä suhteellisen virheen itseisarvossa. Näin ollen uuden aineiston käyttämistä voitiin pitää hyödyllisenä. Taulukko 3. Alkuperäisellä opetusaineistolla ja uudella aineistolla (arviointivaiheen aineisto) opetettujen mallien tulokset. Aineisto Oikeiden ennusteiden osuus (%) Oikeiden ennusteiden osuus ruuhkassa (%) Keskimääräinen neliövirhe Keskimääräinen virheen itseisarvo (min) Keskimääräinen suhteellisen virheen itseisarvo (%) Alkuperäinen Uusi

24 Syötesuureiden määrän kasvattamisen hyötyjä tutkittiin. Mallia, joka oli tehty samalla syötemuuttujajoukolla kuin alkuperäinen malli, verrattiin malliin, jonka syötteessä oli lisämuuttujia. Nämä muuttujat olivat osalinkin CD matka-aika, keskinopeus paikassa C ja liikennemäärä induktioilmaisimella, joka sijaitsi paikan A eteläpuolella, läheisen kaupungin toisella puolen. Lisäsyötteiden vaikutus oli positiivinen, vaikkakin pieni. Ruuhkassa oikein ennustettujen matka-aikojen osuus kasvoi yhden prosenttiyksikön 64 prosentista 65 prosenttiin ajasta. Sen lisäksi, että mallin monimutkaisuutta lisättiin uusilla syötesuureilla, sitä lisättiin myös kasvattamalla piiloneuronien määrää 20:stä 30:een, 40:een ja 50:een. Mallin suorituskyky parani tällöin hieman (20 piiloneuronin 65 prosentista 50 piiloneuronin 67 prosenttiin ajasta). Yllä mainituilla lisäsyötesuureilla opetettujen mallien tulokset on esitetty taulukossa 4. Mallit opetettiin uudella, arviointivaiheen aineistolla, ja niiden ruuhkassa oikein ennustettujen matka-aikojen osuus oli vähintään 50 prosenttia. Parantuneesta ennustamiskyvystä on annettu esimerkki kuvassa 8. Taulukko 4. Pohjoiseen päin menevän tiejakson AD paranneltujen, arviointivaiheen aineistoon perustuvien mallien tulokset. EA tarkoittaa paikasta A etelään. Toimimaton kamera Toimimaton induktioilmaisin Oikeiden ennusteiden osuus (%) Oikeiden ennusteiden osuus ruuhkassa (%) Keskim. neliövirhe Keskim. virheen itseisarvo (min) Keskim. suhteellisen virheen itseisarvo (%) B C D C EA C + EA C EA C EA C EA C + EA

25 60 50 Travel time (min) :00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 Time of day Measured value Forecast Forecast+10% Forecast-10% Travel time (min) :00 15:00 16:00 17:00 18:00 19:00 20:00 21:00 Time of day Measured value Forecast Forecast+10% Forecast-10% Kuva 8. Esimerkki pohjoiseen menevälle linkille AD tehtyn mallin parantuneesta ennusteesta. Alkuperäisellä mallilla (opetettu alkuperäisellä opetusaineistolla) tehdyt ennusteet on esitetty ylemmässä kuvassa ja uudella mallilla (opetettu arviointivaiheen aineistolla) alemmassa. 24

26 5 Tulosten tarkastelu Tutkimuksen tavoitteena oli kuvata malli, joka ennusti matka-aikaa kaksikaistaisella päätieosuudella kenttämittausten perusteella. Tutkimus jakautui kahteen osaan: Ensin arvioitiin ennustemallin pilottiversion toimintaa kokeilujakson perusteella. Tämän jälkeen selvitettiin mahdollisuutta parantaa mallia tilanteissa, joissa sen toiminta ei ollut tyydyttävää. Arviointivaiheen päätulokset osoittivat, että ennustemalli oli parempi kuin eiennustava järjestelmä. Ennustemalli ei kuitenkaan toiminut kokeilujakson aikana yhtä hyvin, kuin opetusvaiheen tulosten perusteella odotettiin. Erityisesti jäi epäilys, ettei pohjoiseen päin menevälle tiejaksolle AD tehdyn mallin monimutkaisuus ollut riittävä ruuhkailmiön kuvaamiseen ja/tai että ilmiö itse oli muuttunut uuden reitinopastusjärjestelmän ansiosta. Etelään päin menevälle tiejaksolle DA tehdyn mallin tulokset osoittivat, että tieto ennustelinkille tulossa olevista liikennemääristä oli erittäin tärkeä. Tämän lisäksi tiedonkeruuviiveet tulisi minimoida. Mallin jatkokehityksen päätulokset osoittivat, että pohjoiseen päin menevälle tiejaksolle AD tehdyn mallin toimintaa voitiin parantaa. Itse asiassa kehitys oli huomattavaa, kun neuroverkko opetettiin uudella pilottikokeilujakson aikana kootulla aineistolla (arviointivaiheen aineisto). Tämä viittaa ruuhkailmiössä tapahtuneeseen muutokseen. Lisäksi sekä lisäsyötesuureet että piiloneuronien suurempi määrä paransivat mallin suorituskykyä, mutta vain hieman. Piiloneuronien määrä päätettiin kuitenkin pitää 20:nä, koska eräs alkuperäisistä tavoitteista oli pitää mallin rakenne yksinkertaisena. Vaikkei moottoriteillä saatuja tuloksia pidäkään soveltaa sellaisenaan kaksikaistaisille teille, nyt saadut tulokset olivat samansuuntaisia DACCORD-projektissa saatujen tulosten kanssa sikäli, että alueella, jossa liikenneolosuhteet olivat suhteellisen vakaat, voitiin soveltaa menestyksekkäästi melko yksinkertaista menetelmää. Yksinkertaisemman tiejaksolle DA tehdyn mallin suorituskyky oli parempi kuin monimutkaisemman tiejaksolle AD tehdyn mallin suorituskyky. Tutkimuksen tärkein päätelmä oli, että jopa yksinkertainen ennustemalli, joka tekee lyhyen aikavälin matka-aikaennusteita neuroverkon avulla, voi parantaa matka-aikatiedon tasoa huomattavasti verrattuna suoraan viimeisiin mittauksiin perustuviin matka-aika-arvioihin. Mallintamisen haasteena on, että jos ruuhkailmiö muuttuu syystä tai toisesta, ennustemalli tarvitsee jälleen uudelleen opetuksen. Malli ei myöskään opi itsekseen kohtaamistaan satunnaisista liikenteen häiriöistä. Tästä syystä itseoppivan mallin kehittäminen on tärkeä tulevaisuuden tutkimuskohde. 25

27 Lähdeluettelo Al-Deek (2003). The impact of real-time and predictive traffic information on travelers behavior in the I-4 corridor. Final Report, Center for Advanced Transportation Systems Simulation (CATSS), University of Central Florida. 117 s. Demuth H, Beale M (1998). Neural Networks Toolbox for Use with Matlab. User s Guide, Version 3. The Math Works Inc. S Eloranta T (1999). Rekisterikilpien tunnistukseen perustuva liikenteen automaattinen matkanopeuden seuranta. Tiehallinnon selvityksiä 46/1999. Uudenmaan tiepiiri, Tiehallinto, Helsinki. 149 s. van Grol H, Danech-Pajouh M, Manfredi S, Whittaker J (1999). DACCORD: Online travel time prediction. In: Meersman H, Van de Voorde E,Winkelmans W (Eds.). World Transport Research, Selected proceedings of the 8 th World Conference on Transport Research, volume 2: Planning, operation, management and control. S van Grol R, Lindveld K, Manfredi S, Danech-Pajouh M (1999). DACCORD: Online travel time estimation/prediction results. Proceedings of 6 th World Congress on Intelligent Transport Systems (ITS), held Toronto, Canada, November 8-12, s. Innamaa S (2002). Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli Kokeiluversio Lahti Heinola-välille. Tiehallinnon selvityksiä 22/2002. Tiehallinto, Helsinki s. Innamaa S, Lanne L, Vanhanen K, Pursula M (2002). Pääteiden lyhyen aikavälin matka-aikaennusteet. Tiehallinnon selvityksiä 5/2002. Tiehallinto, Helsinki s. Ishak S, Al-Deek H (2002). Performance evaluation of short-term time-series traffic prediction model. Journal of Transportation Engineering, November/December 2002, Volume 128, Number 6. S Lindveld C, Thijs R, Bovy P, Van der Zijpp N (2000). Evaluation of on-line travel time estimators and predictors. Transportation Research Record, S Luoma S (1998). Tieliikenteen sujuvuus ja sen mittaaminen. Diplomityö, Teknillinen korkeakoulu, Liikennetekniikka, Espoo. 122 s. Tiehallinto (2001). Liikenteen automaattinen mittaus Tielaitoksen sisäisiä julkaisuja 25/2001, Tiehallinto, Helsinki s. 26

Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli

Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli Satu Innamaa Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli Kokeiluversio Lahti-Heinola-välille Satu Innamaa Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli Kokeiluversio Lahti-Heinola-välille Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

LIIKENNETILANTEEN LYHYEN AIKAVÄLIN ENNUSTAMINEN MLP-NEUROVERKOLLA

LIIKENNETILANTEEN LYHYEN AIKAVÄLIN ENNUSTAMINEN MLP-NEUROVERKOLLA LIIKENNETILANTEEN LYHYEN AIKAVÄLIN ENNUSTAMINEN MLP-NEUROVERKOLLA Satu Innamaa Teknillinen korkeakoulu, Liikennelaboratorio TUTKIMUKSEN TARKOITUS Dynaamiset liikenneinformaatio- tai ohjausjärjestelmät

Lisätiedot

Liikenteen ja kuljetusten seuranta

Liikenteen ja kuljetusten seuranta Liikenteen ja kujetusten seuranta Sami Luoma Tiehainto - Liikenteen paveut Hankeaue 3 FITS oppuseminaari 07.05.2004 Sami Luoma, FITS oppuseminaari 07.05.2004 Liikenteen ja kujetusten seuranta - tavoitteet

Lisätiedot

Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista

Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista ESPOO 2004 TUTKIMUSRAPORTTI RTE475/04 Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista Satu Innamaa ja Iisakki Kosonen VTT RAKENNUS- JA YHDYSKUNTATEKNIIKKA Kokemuksia ajantasaisista liikennemalleista Satu Innamaa

Lisätiedot

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli

Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matka-aikaennustemalli Vanhaan seurantajärjestelmään perustuva malli Tiehallinnon selvityksiä 6/2008 Satu Innamaa Kehä III:n lyhyen aikavälin matkaaikaennustemalli

Lisätiedot

Tanskan tielaitoksen käyttämän matka-aikaennustemallin soveltuvuus Suomeen Tiehallinnon selvityksiä 26/2006

Tanskan tielaitoksen käyttämän matka-aikaennustemallin soveltuvuus Suomeen Tiehallinnon selvityksiä 26/2006 Satu Innamaa ja Anne Silla Tanskan tielaitoksen käyttämän matka-aikaennustemallin soveltuvuus Suomeen Tiehallinnon selvityksiä 26/6 Satu Innamaa ja Anne Silla Tanskan tielaitoksen käyttämän matka-aikaennustemallin

Lisätiedot

'VP. Satu Innamaa. Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli. 45 akselin rajat. Aika-akseli, pituus [h] - KH ja LAM-pisteet

'VP. Satu Innamaa. Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli. 45 akselin rajat. Aika-akseli, pituus [h] - KH ja LAM-pisteet 'VP TI EHALLINTO Satu Innamaa Matka-ajan lyhyen aikavälin ennustemalli Kokeiluversio Lahti -Heinola-välille VT4,natka-aikaennuste Paivityavali [min] SUU Kymijarvi-Hnota HeinoIa-Kyniiarvi eraivate Kynijrvi-l-IeinoIa

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä

Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Tutkimusmenetelmien lyhyt oppimäärä Juha Luoma, VTT Poliisin liikenneturvallisuusseminaari Tampere 25.-26.10.2017 Liikenneturvallisuustutkimuksen menetelmiä

Lisätiedot

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ

LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ LIIKENNEVALOETUUDET JA AJANTASAINEN TIEDOTUS VAIKUTUKSET RAITIOLINJALLA 4 JA BUSSILINJALLA 23 HELSINGISSÄ Tutkija Mikko Lehtonen VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka SISÄLTÖ Järjestelmän kuvaus Vaikutusselvitykset

Lisätiedot

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen

Genimap Oy, lupa L4377. Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii. Mika Räsänen Genimap Oy, lupa L4377 Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii Mika Räsänen Valtatie 4, Shellin liittymä, Ii 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta

Lisätiedot

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä

Muistio. Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu. Sääskensuontien liittymä Muistio Tiehallinto, Oulun tiepiiri Oulun kaupunki Vt 22 kehittämisselvitys välillä valtatie 4 kaupungin raja, Oulu Valo-ohjaamattomien liittymien (Sääskensuontie ja Madekoskentie) toimivuustarkastelu

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA

PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA Liite 16 PYHTÄÄN KUNTA RUOTSINPYHTÄÄN KUNTA VT 7 MELUALUEEN LEVEYS 6.10.2005 SUUNNITTELUKESKUS OY RAPORTTI Turku / M. Sairanen VT 7, melualueen leveys 6.10.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 1 2. LASKENNAN

Lisätiedot

Matkanopeudet HSL-alueella 2011

Matkanopeudet HSL-alueella 2011 Matkanopeudet HSL-alueella Matkanopeudet HSL-alueella HSL Helsingin seudun liikenne HSL Helsingin seudun liikenne Opastinsilta A PL HSL puhelin (9) 4 www.hsl.fi Lisätietoja: Marko Vihervuori puhelin 9

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri

Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Uudenmaan tiepiiri VIKING Liikenteenseurantapisteistön uudistamisen kuvaus Tielaitos Uudenmaan tiepiiri Liikennekeskus Opastinsilta 12 PL 70 00521 HELSINKI

Lisätiedot

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi - Tulokset Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi - Tulokset Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys

Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus. Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Lumijoentien (st 813) ja vt 8:n liittymän toimivuus Oikealle kääntymiskaistan tarveselvitys Tiehallinto Oulun Tiepiiri 2005 Lähtökohdat ja tavoitteet... 2 Lähtökohdat... 4 Tarkastelu... 10 Johtopäätökset...

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN 3G MATKAVIESTINVERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 4 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Lämpötilan ja valssausvoiman tilastollinen mallintaminen levyvalssauksessa

Lämpötilan ja valssausvoiman tilastollinen mallintaminen levyvalssauksessa Lämpötilan ja valssausvoiman tilastollinen mallintaminen levyvalssauksessa VaProKe projekti (Ruukki, TEKES) Intelligent Systems Group, ILMARI JUUTILAINEN, 24.11.2011 Sisältö Projektin tavoitteet Voimamallinnuksen

Lisätiedot

Satu Innamaa, Laura Lanne, Kerkko Vanhanen ja Matti Pursula. Pääteiden lyhyen aikavälin matka-aikaennusteet. Tiehallinnon selvityksiä 5/2002

Satu Innamaa, Laura Lanne, Kerkko Vanhanen ja Matti Pursula. Pääteiden lyhyen aikavälin matka-aikaennusteet. Tiehallinnon selvityksiä 5/2002 Satu Innamaa, Laura Lanne, Kerkko Vanhanen ja Matti Pursula Pääteiden lyhyen aikavälin matka-aikaennusteet Matka-aika määritetään kahden kamerapisteen ohitusaikojen erotuksena. Tiehallinnon selvityksiä

Lisätiedot

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS MUISTIO 16.10.2007 SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 1 1 TARKASTELUALUE 2 1.1 Tarkastelukohde ja liikennemäärät... 2 1.2 Liittymäjärjestelyt... 3

Lisätiedot

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri

Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING Eija Lahtinen Uudet kelikamerat Kaakkois-Suomen tiepiiri Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Kouvola 2001 Raportin

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena

Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Kokonaisvaltainen mittaaminen ohjelmistokehityksen tukena Mittaaminen ja ohjelmistotuotanto seminaari 18.04.01 Matias Vierimaa 1 Miksi mitataan? Ohjelmistokehitystä ja lopputuotteen laatua on vaikea arvioida

Lisätiedot

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia

Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Tieliikenteen yhteistoiminnallisten järjestelmien vaikutukset - DRIVE C2X kenttäkokeiden tuloksia Pvm Nimi Satu Innamaa Titteli Erikoistutkija Organisaatio Teknologian tutkimuskeskus VTT Name, Vorname

Lisätiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot

LÄHTÖKOHDAT. Tehtävä. Taustaa. Kohteen tiedot Valtatien 4 ja Sorosentien (pt 18756) liittymän toimivuustarkastelu Valo-ohjauksen tarveselvitys VALTATIEN 4 JA SOROSENTIEN (PT 18756) TARKASTELU 2 Tehtävä Tämän selvityksen tavoitteena on tarkastella

Lisätiedot

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti

TTY Mittausten koekenttä. Käyttö. Sijainti TTY Mittausten koekenttä Käyttö Tampereen teknillisen yliopiston mittausten koekenttä sijaitsee Tampereen teknillisen yliopiston välittömässä läheisyydessä. Koekenttä koostuu kuudesta pilaripisteestä (

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen

Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen Seurantalaskimen simulointi- ja suorituskykymallien vertailu (valmiin työn esittely) Joona Karjalainen 08.09.2014 Ohjaaja: DI Mikko Harju Valvoja: Prof. Kai Virtanen Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II

SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1(5) 2.2.2012 MUISTIO SIIRIN ALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS II 1. Yleistä Tämä Siirin alueen toinen liikenteellinen selvitys liittyy Siiri II alueen asemakaavan laadintaan, jossa Iso-Harvoilantieltä alkavaa

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004

KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS. Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 KAAKKOIS-SUOMEN PÄÄTEIDEN RASKAS LIIKENNE JA LIIKENNEMÄÄRIEN KEHITYS Tiehallinnon selvityksiä 30/2004 Kansikuva: SCC Viatek Oy 2003 ISSN 1457-9871 ISBN 951-803-287-4 TIEH 3200880 Julkaisua saatavana pdf-muodossa:

Lisätiedot

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma

LIITTEET. 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma 50 Valtatien 6 parantaminen välillä Taavetti - Lappeenranta, yleissuunnitelma LIITTEET LIITTEET LIITE 1: Yhteysviranomaisen lausunto YVA-selostuksesta (23.6.2008) LIITE 2: Hankekortti LIITE 3 MELUTARKASTELU:

Lisätiedot

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT

Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT Automaattivalvonnan vaikutukset Väylät ja Liikenne 2010, Nopeudet -workshop Harri Peltola, VTT - Pistenopeusvalvonta - Alennettu puuttumiskynnys - Keskinopeusvalvonta 2 Automaatti-valvonnalla olevat tiejaksot

Lisätiedot

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu

Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi Juuso Kummala Matkapuhelimia hyödyntävä matka-aikapalvelu Järjestelmän arviointi Tiehallinnon selvityksiä 1/3 Tiehallinto

Lisätiedot

Dynaamiset regressiomallit

Dynaamiset regressiomallit MS-C2128 Ennustaminen ja Aikasarja-analyysi, Lauri Viitasaari Matematiikan ja systeemianalyysin laitos Perustieteiden korkeakoulu Aalto-yliopisto Syksy 2016 Tilastolliset aikasarjat voidaan jakaa kahteen

Lisätiedot

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista?

Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Mitä pitäisi nyt tehdä liikenteen telematiikassa? Onko telematiikka kallista? Risto Kulmala VTT Risto Kulmala 16.10.2003 Esityksen sisältö > Ratkaistavat ongelmat > Mitä telematiikalla voidaan tehdä? >

Lisätiedot

Läpimurto ms-taudin hoidossa?

Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Läpimurto ms-taudin hoidossa? Kansainvälisen tutkijaryhmän kliiniset kokeet uudella lääkkeellä antoivat lupaavia tuloksia sekä aaltoilevan- että ensisijaisesti etenevän ms-taudin

Lisätiedot

Janne Göös Toimitusjohtaja

Janne Göös Toimitusjohtaja Kehotärinän altistuksen hallittavuuden parantaminen: vaihe 2 kehotärinän osaamisen ja koulutuksen hyödyntäminen tärinän vähentämisessä - LOPPURAPORTTI Projektin nimi: Kehotärinän hallittavuuden parantaminen

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015

Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015. Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu, Tiivistelmä 02/2015 17.02.2015 Mbit/s Mobiiliverkkojen tiedonsiirtonopeuksien vertailu 02/2015 Tiivistelmä Oy Omnitele Ab on DNA Oy:n tilauksesta suorittanut

Lisätiedot

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j

j n j a b a c a d b c c d m j b a c a d a c b d c c j TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos S-38.115 Liikenneteorian perusteet, Kevät 2008 Demonstraatiot Luento 12 29.2.2008 D12/1 Tarkastellaan verkkoa, jossa on solmua ja linkkiä.

Lisätiedot

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING

3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ. Vaikutustutkimus. Kouvola ,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 7LHODLWRV 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus Kouvola 1998 7,(+$//,172 Kaakkois-Suomen tiepiiri VIKING 3LUNNRÃ5lPlÃ0HUMDÃ3HQWWLQHQ 6llRKMDWXQWLHQMDWNH Vaikutustutkimus 7LHODLWRV

Lisätiedot

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist

Paikalla: Sami Luoma pj. Tiehallinto Timo Karhumäki siht. Tiehallinto. Satu Innamaa Iisaakki Kosonen Jani Granqvist Kokousmuistio TKI 9.4.2002 sivu 1 FITS Hanke 3 "Liikenteen ja kuljetusten seuranta" Hankeryhmän kokous 9.4.2002 klo 9-11.00 Paikka: Tiehallinto, Uudenmaan tiepiirin liikennekeskuksen neuvotteluhuone Paikalla:

Lisätiedot

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki

Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Liittymän toimivuustarkastelu Valtatie 20, Yrityskylän liittymä, Kiiminki Mika Räsänen Valtatie 20, Yrityspuiston liittymä 1 1 LÄHTÖKOHDAT Tehtävä Tehtävänä on tarkastella liittymän toimivuutta nykyisin

Lisätiedot

Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut

Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut 2.9.218 Oulun alueurakassa kiertävät nopeusnäyttötaulut Mittaukset ajalla /217 8/218 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kaksi siirrettävää nopeusnäyttötaulua ovat kiertäneet Oulun seudun kuntien maanteillä

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi

Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi VIKING Jaakko Myllylä ja Anssi Lampinen Liikkuvan kelihavainnoinnin automatisointi Tiehallinto Kaakkois-Suomen tiepiiri Liikenteen

Lisätiedot

Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan

Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan Mat 2.4177Operaatiotutkimuksenprojektityöseminaari Tieverkonkunnonstokastinenennustemallija sensoveltaminenriskienhallintaan Väliraportti 3/4/2009 Toimeksiantajat: PöyryInfraOy(PekkaMild) Tiehallinto(VesaMännistö)

Lisätiedot

pitkittäisaineistoissa

pitkittäisaineistoissa Puuttuvan tiedon ongelma p. 1/18 Puuttuvan tiedon ongelma pitkittäisaineistoissa Tapio Nummi tan@uta.fi Matematiikan, tilastotieteen ja filosofian laitos Tampereen yliopisto mtl.uta.fi/tilasto/sekamallit/puupitkit.pdf

Lisätiedot

Kaisa Ronkainen, Petteri Portaankorva, Ari Tuomainen. Selvitys Vaalimaan raja-asemalta itään menevän rekkaliikenteen jonoutumisesta

Kaisa Ronkainen, Petteri Portaankorva, Ari Tuomainen. Selvitys Vaalimaan raja-asemalta itään menevän rekkaliikenteen jonoutumisesta Kaisa Ronkainen, Petteri Portaankorva, Ari Tuomainen Selvitys Vaalimaan raja-asemalta itään menevän rekkaliikenteen jonoutumisesta Kaisa Ronkainen, Petteri Portaankorva, Ari Tuomainen Selvitys Vaalimaan

Lisätiedot

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma 9.8.2017 Mikko Jokinen Trafix Oy LIITE 10 Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu Liikennemäärät Tarkastelussa Kisapuiston liikennemäärinä on käytetty Lappeenrannan

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN KUULUVUUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014

NOUSIAISTEN KUNTA. Työ: 26725. Tampere 20.1.2014 NOUSIAISTEN KUNTA Kaitaraisten yritysalueen asemakaavan liikenneselvitys Työ: 26725 Tampere 20.1.2014 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus: 0564810-5

Lisätiedot

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi

Järvi 1 Valkjärvi. Järvi 2 Sysijärvi Tilastotiedettä Tilastotieteessä kerätään tietoja yksittäisistä asioista, ominaisuuksista tai tapahtumista. Näin saatua tietoa käsitellään tilastotieteen menetelmin ja saatuja tuloksia voidaan käyttää

Lisätiedot

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi

Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi Videotoisto Nexus 7 tableteilla: Android 4.4 KitKat selvästi edellistä versiota heikompi - Android 4.3 Jelly Bean ja 4.4 Kitkat käyttöjärjestelmien videotoiston suorituskyvyn vertailu Nexus 7 tabletilla

Lisätiedot

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan Kisapuiston liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Mikko Jokinen Trafix Oy 9.8.2017 LIITE 10 n liikenteellinen toimivuustarkastelu Liikennemäärät Tarkastelussa Kisapuiston liikennemäärinä on käytetty Lappeenrannan kaupungin arviota,

Lisätiedot

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla

Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla Tutkimus Marraskuu 2005 *connectedthinking Sisällysluettelo Yhteenveto... 3 Yleistä... 3 Kyselytutkimuksen tulokset... 3 Markkinariskipreemio Suomen osakemarkkinoilla...

Lisätiedot

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Lappeenrannan sairaalan liittymien liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Yli-Kauhaluoma Trafix Oy 28.4.2015 Johdanto Työssä on tarkasteltu Lappeenrannan sairaalan ympäristön uusien liittymäjärjestelyiden

Lisätiedot

_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia

_c o/ A 'VP. Liikenne- ja kelikamerat. Oc Tf EH/e-.c TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiirin alueejia _c o/ A 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueejia I Oc Tf EH/e-.c Pirkko Kanerva Liikenne- ja kelikamerat Keski - Suomen tiepiirin alueella Tiehallinto Keski-Suomen

Lisätiedot

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030

Salo, Rannikon OYK. Liikenteelliset vaikutukset. Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 LIITE 4 Salo, Rannikon OYK Liikenteelliset vaikutukset Liikennemäärät ja liikenne-ennuste v.2030 Osayleiskaava-alueella kulkee kaksi lounais-koillis-suuntaista tietä: Merikulmantie (mt 1824) ja Hämeenkyläntie

Lisätiedot

Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka

Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä Joutsa - Toivakka VIKING Hannu Keralampi ja Pirkko Kanerva Muuttuvat nopeusrajoitukset ja kelikamerat Vt4 välillä

Lisätiedot

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI

PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI 16 Raportti PR-P1026-1 Sivu 1 / 6 Naantalin kaupunki Turku 25.9.2012 Kirsti Junttila PIENHIUKKASTEN JA HENGITETTÄVIEN HIUKKASTEN MITTAUSRAPORTTI Tonester Oy, Rymättylä Mittaus 5. 17.9.2012 Raportin vakuudeksi

Lisätiedot

Multimäki II, kunnallistekniikan YS

Multimäki II, kunnallistekniikan YS 1 / 7 Liikenteelliset tarkastelut Tero Rahkonen L1 28.5.2014 2 / 7 2 (7) 28.5.2014 SISÄLTÖ 1 LIIKENNEMÄÄRÄT... 3 1.1 Nykyliikenne... 3 1.2 Ennusteliikenne... 3 2 LIIKENTEEN TOIMIVUUS... 4 2.1 Toimivuustarkastelut...

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA

Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA Operaattorivertailu SELVITYS 3G VERKKOJEN DATANOPEUKSISTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Hissimatkustajien automaattinen tunnistaminen. Johan Backlund

Hissimatkustajien automaattinen tunnistaminen. Johan Backlund Hissimatkustajien automaattinen tunnistaminen Johan Backlund Johdanto Hissien historia pitkä Ensimmäiset maininnat voidaan jäljittää Rooman valtakuntaan Matkustaja hissien synty 1800-luvun puolessavälissä

Lisätiedot

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B

Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Sovellettu todennäköisyyslaskenta B Antti Rasila 18. lokakuuta 2007 Antti Rasila () TodB 18. lokakuuta 2007 1 / 19 1 Tilastollinen aineisto 2 Tilastollinen malli Yksinkertainen satunnaisotos 3 Otostunnusluvut

Lisätiedot

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö.

MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö. MetropAccess Digiroad tieverkon koostaminen ja sen sisältö timo.jaakkola@helsinki.fi Timo Jaakkola/ MetropAccess / HY / 4.2.2013 Tavoitteena 1. Menetelmä, jolla ajoaikoja voidaan mallintaa 2. Menetelmä

Lisätiedot

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI

Infratieto-Tiestö Turku NAANTALIN KAUPUNKI Infratieto-Tiestö Turku 3.9.1 NAANTALIN KAUPUNKI Nopeusmittaukset / Elokuu 1 Nopeusmittaukset 1 Naantalin kaupunki ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla

PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla PID-sa a timen viritta minen Matlabilla ja simulinkilla Kriittisen värähtelyn menetelmä Tehtiin kuvan 1 mukainen tasavirtamoottorin piiri PID-säätimellä. Virittämistä varten PID-säätimen ja asetettiin

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä

Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Tärkeiden selittävien tekijöiden ja ryhmien etsintä potilasrekistereistä Loppuseminaari: Terveydenhuollon uudet analyysimenetelmät (TERANA) Elina Parviainen AB HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Department

Lisätiedot

Kokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär2004.pmd

Kokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär2004.pmd Kokkolan kaupungin liikennemäärien seuranta 24 J:\henkilöstö\taina\raportit\liikenne\liikennemäär24.pmd KOKKOLN KUPUNGIN LIIKENNEMÄÄRIEN SEURNT 24 YLEISTÄ Kokkolan kaupungissa aloitettiin liikennemäärien

Lisätiedot

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut

Liikenteen ja kuljetusten seuranta. Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut Liikenteen ja kuljetusten seuranta Sami Luoma Tiehallinto - Liikenteen palvelut 15.03.2001 Taustaa Liikenteen hallinnan toimintalinjat Peruspalvelut joukkotiedotus häiriön hallinta Painopiste ajantasainen

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003

Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Työraportti 2003-25 Latauspotentiaalimittaukset Olkiluodossa keväällä 2003 Mari Lahti Tero Laurila Kesäkuu 2003 POSIVA OY FIN-27160 OLKILUOTO, FINLAND Tel +358-2-8372 31 Fax +358-2-8372 3709 Työraportti

Lisätiedot

Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan

Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan Mat-2.4177 Operaatiotutkimuksen projektityöseminaari Tieverkon kunnon stokastinen ennustemalli ja sen soveltaminen riskienhallintaan Projektisuunnitelma 11.2.2009 Toimeksiantajat: Pöyry Infra Oy (Pekka

Lisätiedot

RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA

RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA RAMBOLL WATER TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON OPEROINNISSA Anna Sipilä Vesihuolto 2019 16.5.2019 Jyväskylä 1 MIKSI TEKOÄLY? Vedenpuhdistamoilla mitataan nykyisin paljon eri asioita pelkästään

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Lyhyen ajan ennusteet liikennetiedotuksen osana

Lyhyen ajan ennusteet liikennetiedotuksen osana Lyhyen ajan ennusteet liikennetiedotuksen osana VIKING Lyhyen ajan ennusteet liikennetiedotuksen osana Tiehallinnon selvityksiä 73/2001 Tiehallinto Helsinki 2001 ISSN 1457-9871 ISBN 951-726-829-7 TIEH

Lisätiedot

MIKKELÄN TAKOMON LIIKENNESELVITYS

MIKKELÄN TAKOMON LIIKENNESELVITYS MIKKELÄN TAKOMON LIIKENNESELVITYS 31.10.2017 LÄHTÖKOHDAT Työssä tarkasteltiin Espoontien ja Teirinsyrjän liittymään tarvittavia liikennejärjestelyjä - hankkeen toteutuessa. Nykyisessä asemakaavassa päivittäistavarakaupan

Lisätiedot

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys

Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A NIVALAN KAUPUNKI Meijerin asemakaavan muutoksen meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Raportti 1 (7) Matti Manninen Sisällysluettelo 1 Taustaa... 1

Lisätiedot

Pirkko Kanerva. Tieinfo. Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO. Kirjasto. OtriEbi /lc

Pirkko Kanerva. Tieinfo. Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO. Kirjasto. OtriEbi /lc Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepliri / L / ',/i TIEH!LL!::TO Kirjasto OtriEbi /lc Pirkko Kanerva Tieinfo Keski-Suomen tiepiiri Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Jyväskylä 2004

Lisätiedot

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana

Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Raportti Q29.119612 Timo J. Saarinen Geofysiikan osasto Gtk Pohjajarven vuosilustoisten sedimenttien paleomagneettinen tutkimus: Paleosekulaarivaihtelu Suomessa viimeisten 3200 vuoden aikana Paleomagnetic

Lisätiedot

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys

Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A SIPOON KUNTA, KEHITYS- JA KAAVOITUSKESKUS, KAAVOITUSYKSIKKÖ Immersbyn osayleiskaavan meluselvitys Raportti FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P16134 Raportti 1 (5) Manninen

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin

Lisätiedot

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6

ALKUSANAT... 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON... 5 SISÄLLYSLUETTELO... 6 Sisällysluettelo ALKUSANAT 4 ALKUSANAT E-KIRJA VERSIOON 5 SISÄLLYSLUETTELO 6 1 PERUSASIOITA JA AINEISTON SYÖTTÖ 8 11 PERUSNÄKYMÄ 8 12 AINEISTON SYÖTTÖ VERSIOSSA 9 8 Muuttujan määrittely versiossa 9 11

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Risteysruudukoiden kokeilu

Risteysruudukoiden kokeilu Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Muistio 5.12.2010 Liikennesuunnitteluosasto Eero Pasanen & Hannu Seppälä Risteysruudukoiden kokeilu Tieliikennelain 15 :n mukaan kuljettajan on lähestyessään risteystä

Lisätiedot

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka

Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut. Risto Kulmala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Digitraffic ja liikennetelematiikan palvelut VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Sisältö Palvelujen arvoketjut ja -verkot Digitrafficin merkitys eri palveluille Päätelmiä 3.9.2002 Digitraffic-seminaari

Lisätiedot

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa

Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa Elinkeinoelämä ja tieolot Kymenlaaksossa 2 Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää: Kuinka suuri merkitys tieverkon kunnolla ja erityisesti tien pintakunnolla on raskaan liikenteen toimintaolosuhteisiin

Lisätiedot

screenforce.fi 1

screenforce.fi 1 12.2.2019 screenforce.fi 1 AGENDA 9.00-9.15 Mitä on hyvä TV mainonta? Anna Lujanen, Screenforce 9.15-9.30 TV nyt ja tulevaisuudessa - Tina Åström, Sanoma 9.30 9.50 Katselun eri mielentilat - Anna Porvari,

Lisätiedot

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö

LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA. Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAISEN UUDISTAMISEN ONGELMAT POHJOIS-SUOMESSA SIEMENSADON NÄKÖKULMASTA Anu Hilli Tutkija Oamk / Luonnonvara-alan yksikkö LUONTAINEN UUDISTAMINEN Viimeisen kymmenen vuoden aikana metsiä on uudistettu

Lisätiedot

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING

+DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR. Jyväskylä ,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQXÃ.HUDODPSLÃ0DUMDÃ/DDYLVWR 7LHODLWRV 0XXWWXYDWQRSHXVUDMRLWXNVHWVHNlWLHQNl\W WlMLlSDOYHOHYDWQRSHXVMDOlPS WLODQl\W W Jyväskylä 2000 7,(+$//,172 Keski-Suomen tiepiiri VIKING +DQQX.HUDODPSL0DUMD/DDYLVWR

Lisätiedot

Lavolankadun liikenneselvitys: liikenteellinen toimivuustarkastelu

Lavolankadun liikenneselvitys: liikenteellinen toimivuustarkastelu Mikko Jokinen Trafix Oy 14.12.2017 : liikenteellinen toimivuustarkastelu Trafix Oy 1 : liikenteellinen toimivuustarkastelu Tarkastelukohde Tarkastelun kohteena on Lappeenrannan Lavolankadun liikenteellinen

Lisätiedot

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys

Sisältö. Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Loppuraportti Sisältö Työn lähtökohta ja tavoitteet Lyhyt kertaus prosessista Käytetyt menetelmät Työn kulku Tulokset Ongelmat ja jatkokehitys Työn lähtökohta ja tavoitteet Voimalaitoskattiloiden tulipesässä

Lisätiedot

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA - - - Q/19/3612/94/1 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Erkki Lanne Pohjois-Suomen aluetoimisto 10.11.1994 TUTKIMUSRAPORTTI ROVANIEMEN KAATOPAIKAN GEOFYSIKAALISTEN JA GEOKEMIALLISTEN HAVAINTOJEN YHTEISISTA PIIRTEISTA

Lisätiedot

'VP. og r/e,//k -r. Tieinfo TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiiri

'VP. og r/e,//k -r. Tieinfo TIEHALLINTO. Pirkko Kanerva. Keski - Suomen tiepiiri 'VP TIEHALLINTO Pirkko Kanerva Tieinfo Keski - Suomen tiepiiri og r/e,//k -r Pirkko Kanerva Tieinfo Keski - Suomen tiepiiri I TIE:i:TO Kirjasio Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri Liikenteen palvelut Jyväskylä

Lisätiedot

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011

HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 HARVIALAN ALUEEN LIIKENNE RAKENNUSKESKUS CENTRA 30.9.2011 1 AIKAISEMMAT SUUNNITELMAT Vuonna 2010 tehtiin Harvialan alueen liikenneselvitys Selvityksessä tutkittiin v. 2030 ennustetilannetta, jossa alueelle

Lisätiedot