Naapurukset kohtaavat Johannes Gustavsson Torleif Thedéen TORSTAINA 27.11.2014 KLO 19 Madetojan sali
Ohjelma Torstaina 27.11.2014 klo 19 NAAPURUKSET KOHTAAVAT Johannes Gustavsson, kapellimestari Torleif Thedéen, sello Dmitri Šostakovitš (1905 1975): Sellokonsertto nro 1 Es-duuri, op. 107 Allegretto Moderato Cadenza Allegro con moto Väliaika 20 min. Johannes Brahms (1833 1897): Sinfonia nro 2 D-duuri, op. 73 Allegro non troppo Adagio Allergetto grazioso (Quasi andantino) Presto ma non assai Allegro con spirito Konsertti päättyy n. klo 20.40
Dmitri Šostakovitš: Sellokonsertto nro 1 Es-duuri, op. 107 Dmitri Šostakovitšin tuotannossa toista maailmansotaa seurasi ns. kolmas tyylikausi. Taakse jäivät 1920-luvun nuoren avantgardistin vuodet, sivuutettu oli myös sota-ajan heroois-patrioottinen tyyli. Ulkoisesti Šostakovitšin asema näytti vakiintuneelta: hän oli maansa johtava säveltäjä, ulkomaillakin ylistetty sinfonikko. NKP:n tiukka kulttuurikuri ei jättänyt säveltäjille paljon tilaa, ja Zhdanovin johdolla 1940-luvun annettu virallinen palaute pakotti Šostakovitšinkin nurkkaan ja sisäisen maailman tutkimiseen. Ensimmäinen uutta tyyliä demonstroiva sävellys oli vuonna 1953 valmistunut kymmenes sinfonia, jossa säveltäjä ensi kerran käytti musiikillisia nimikirjaimiaan D-Es-C-H. Itsetutkiskelu, symboliset signaalit sekä sävellystyylin ja -tekniikan pelkistäminen jäivät Šostakovitšin musiikkiin myös ilmapiirin vapauduttua Stalinin kuoleman (1953) jälkeen. Sinfonioissaan 11 ja 12 hän palasi vallankumousaiheiden monumentalisointiin, mutta muissa teoksissa polttopisteeseen nousi eettinen pohdiskelu. Pitkään suunniteltu ensimmäinen sellokonsertto Es-duuri, op. 107 on yksi Šostakovitšin kolmannen kauden onnistuneimpia sävellyksiä. Teos syntyi läheisessä yhteistyössä sellotaiteilija Mstislav Rostropovitšin kanssa, jonka kädenjälki kuuluu konserton kolmannessa osassa, hitaan osan ja finaalin välille rakennetussa laajassa kadenssissa. Sellokonserton hallitsevia piirteitä on uudenlainen taloudellisuus. Orkesterissa jousia vahvistavat vain osuvasti käytetyt puupuhaltimet ja lyömäsoittimet. Konserton läpi kulkee sellon vuoropuhelu käyrätorven, ainoan vaskisoittimen ja säveltäjän toivon symbolin kanssa. Energiset ja dramaattiset ääriosat muodostavat vastakohdan sellokonserton sisäistyneille keskiosille. Johdantomaisessa ensimmäisessä osassa (Allegretto) Šostakovitš onnistui luomaan toivomansa todellisen sinfonisen Allegron, joka käynnistyy suoraan sellon esittelemällä teemalla. Mörisevät fagotit, kirpeästi nakuttavat puupuhaltimet ja sotaisa käyrätorvi siivittävät soolosoittimen etenemistä, joka katkeaa lopussa kuin veitsellä leikaten. Kolme jälkimmäistä osaa liittyvät toisiinsa ilman taukoa. Hidas osa (Moderato) on meditoiva ja tunnustuksellinen, soolosoittimen purkaessa orkesterin säestyksellä syvämietteistä monologia. Eleginen tunnelma tiivistyy sellon ylärekisteriin ja tiivistää musiikin osan lopussa intensiiviseksi ripitykseksi.
Orkesterin vaimentuessa patarumputremoloon sello aloittaa kadenssinsa, joka on paitsi virtuoosinen taidonnäyttö, myös teoksen emotionaalinen keskipiste ja riivatussa latauksessaan laukaisualusta nopealle finaalille (Allegro con moto). Puupuhaltimien ilkkuvat aiheet, joissa väänneltävänä on mm. Stalinin viihteellinen lempisävelmä Suliko, ja jyskyttävät patarummut kiihdyttävät soolosoittimen päätösosassa raivokkaaseen amok-juoksuun. Villittyjen tanssirytmien seassa vierailee myös ensimmäisen osan pääteema, joka kuitenkin hukkuu hengästyttävään loppusuoran tiimellykseen. Johannes Brahms: Sinfonia nro 2 D-duuri, op. 73 Beethovenin jälkeen sinfoniasta ei ole ollut meille vaatimattomampien mielikuvien ilmaisijaksi, miellyttävien asiantilojen turvapaikaksi, jota vain ohimenevästi koskettavat intohimojen ristiriidat. Tänään hän, joka ei tunne itseään Faustiksi tai Hamletiksi, ja jonka musikaalisuutta ei hallitse inhimillinen tuska, tekee viisaimmin, kun pysyy erossa sinfoniasta. Eduard Hanslickin sanat löysivät kaikupohjan Johannes Brahmsissa, joka tuskaili parikymmentä vuotta ensimmäisen sinfoniansa säveltämisessä. Esikoissinfoniaa seuranneen kesälomansa Brahms vietti Pörtschachissa Wörtherseen rannalla ja kirjoitti ystävilleen Wieniin: Täällä sävelaiheet virtaavat mieleen niin valtoimenaan, että täytyy varoa tallomasta niiden päälle. Muutamassa kuukaudessa vuonna 1877 valmistunut toinen sinfonia D-duuri, op. 73 kertoo Brahmsin vapautuneen estoistaan lopullisesti, mistä vakuuttaa myös hyväntuulinen kirje kustantaja Simrockille: Uusi sinfonia on niin surullinen ettet tule kestämään sitä. En ole ikinä säveltänyt mitään näin murheellista ja tuskaista partituuri tulee julkaista mustin reunuksin. Kesäistä auringonvaloa säteilevää D-duuri-sinfoniaa on kutsuttu Brahmsin Pastoraalisinfoniaksi ja sen avoimuutta ja elämänuskoa on korostettu muihin sinfonioihin nähden: toisin kuin kumppaninsa, teos sekä alkaa että päättyy duurissa. Luonnonläheisyyttä heijastavat avoin puhallinsatsi ja taidokkaasti silmikoituva temaattinen ekosysteemi. Mutta lähempi tarkastelu osoittaa, että brahmsilainen alakuloisuus ja pidätellyt intohimot kytevät näidenkin nuottien alla. Hanslickin julistamia suuruusvelvoitteita seurasi paremminkin Wagnerin nuorsaksalainen leiri. Brahms suhtautui sinfoniatyöhönsä vakavasti, mutta D-duuri-sinfonia on onnessaan ja ilossaan, suruissaan ja peloissaan hyvin inhimillinen teos. Hymyilevän ulkokuoren alta paljastuu raudanluja arkkitehtuuri, ja ehkä juuri se tekee hymystä niin levollisen.
Ensimmäisen osan (Allegro moderato) johdanto toimii tämän salaperäisen kehitystyön kasvualustana: käyrätorvet ja puupuhaltimet aloittavat laulavan aiheen, ja vaivihkaa teosta hallitseva sävelkuvio työntyy esiin sellojen ja bassojen säestyksessä. Seuraava, mystiseen vivahtava jakso taittuu teoksen seremoniamestareiden, patarumpujen ja pasuunojen juhlalliseen esittäytymiseen. Vasta tämän jälkeen Brahms paisuttaa teemansa täyteen mittaan ja kiihkeä aaltoliike käynnistyy. Erkki Salmenhaara on kirjoittanut toisen sinfonian yhteydessä laskevasta tonaalisesta linjasta, jonka vaikutus tuntuu ulottuvan kaikkiin yksityiskohtiin, sävelkaarien painuessa alaspäin kuin puun raskaat lehvät. Sinfonian emotionaalisesta rikkaudesta kertoo myös ensimmäisen osan päättävä kooda: kertausjakson maininkien laantuessa käyrätorvi aloittaa kaihoisan melodian jousien kerratessa tunteikkaasti sävelmäänsä. Yllättäen teema kääntyy vielä puupuhaltimien ja käyrätorven leikkisäksi vuoropuheluksi, kunnes sekin raukeaa sovinnolliseen loppulauseeseen. Hidas osa (Adagio non troppo) tuo esiin teoksen voimakkaimmat kontrastit. Tummat sävyt luonnehtivat alussa esitettyä melodiaa ja korostuvat Brahmsin kaivaessa kontrapunktista vastavoimaa orkesterin matalasta rekisteristä. Patoutuneet tunteet purkautuvat intohimoisessa välijaksossa, jossa pasuunat ja patarummut signeeraavat jälleen huipentumat. Alkujakson muunneltu ja voipunut kertaus ei tunnu täysin toipuvan koetuksista. Toinen sinfonia oli Brahmsin elinaikana hänen suosituin sinfoniansa ja kolmas osa (Allegretto grazioso) sen suurin vetonaula. Orkesterista ovat käytössä vain jouset, puupuhaltimet ja kolme käyrätorvea. Sellopizzicatojen säestämä puhallinmelodia on täynnä viatonta onnea, mutta ovelasti rytmitetty välijakso (Presto ma non assai) on täynnä Brahmsin hyväntahtoisia ansoja. Päätösvinjetteihin tunkeutuu jälleen hienoista haikeutta. Finaali (Allegro con spirito) käynnistyy kuin varkain (sotto voce), räjähtäen vauhtiin muutaman tahdin jälkeen. Voimakkaina takovat rytmit vievät ajatukset sekä Haydniin että Beethoveniin, vaikka jousien hehkuva sivuteema muistuttaakin romanttisesta tunnelatauksesta. Erityisen komeasti Brahms rakentaa sinfonian päätöksen: pääteeman kertauksen jälkeen pasuunat ja tuuba ilmestyvät jälleen juhlistamaan kuvaa, ja musiikki yllytetään täyteen vauhtiin. Kohtaus huipentuu viuhuviin asteikkoihin, jotka katkaisevat kaksi puolen tahdin taukoa. Lopun kruunaavat trumpetit ja käyrätorvet raikuvilla fanfaareilla, jotka pasuunat sinetöivät pitkällä äänellään. Antti Häyrynen
A V I N TO L R APRELUDI Joulupöytä 15. - 23.12.2014 KLO 11:00-14:00 Sweet chililohta Sinappisilliä Valkosipulisilliä Granaattiomenasalaattia Mätimoussea ja ruiskrutonkeja Valkohomejuustoa Viikunasiirappia Cashewpähkinöitä Maksapasteija-ruistoasteja Sienisalaattia Rosollia ja punajuurikermaa Unirestan leipäkori, voita ja maustelevitettä Punaviinisiirapilla glaseerattua ylikypsää porsaankylkeä Lanttu- ja porkkanalaatikkoa Raakapaistettuja perunoita Rommihedelmiä ja kanelikermavaahtoa 35 / Hlö* *Pyydä tarjous seurueellesi! Pöytävaraukset: preludi@uniresta.fi ja 044-722 0492
Arkihuolesi kaikki heitä PERINTEINEN JOULUSOITTO Turusen sahan kulttuurisalissa, Pikisaarentie 10 Adventtisunnuntaina 30.11.2014 klo 14 Järjestää ORKESTERIN PULSSI ry Musiikista vastaavat Oulu Sinfonian soittajat Talon isäntäpari kertoo talosta Yhteislaulua Arvontaa Glögiä ja pipareita Tervetuloa! Liput 20 (sisältää tarjoilun), lapset ilmaiseksi - konserttien yhteydessä Pulssin myyntipöydältä - puh.joht. juhani Räisänen, p. 050 5452695 tai juhani.raisanen1@gmail.com - ovelta Oulun taidemuseon Häntä Pystyyn -näyttelyyn Oulu Sinfonian kausilipulla ilmaiseksi 30.11. Näytä kausilippusi kassalla.
Johannes Gustavsson, kapellimestari Ruotsalainen kapellimestari Johannes Gustavsson (s. 1975) opiskeli alttoviulunsoittoa ja suoritti orkesterinjohdon diplomin Norjan musiikkikorkeakoulussa. Lisäksi hän on osallistunut Simon Streatfeildin ja Jorma Panulan kapellimestarikursseille. Gustavsson voitti Ruotsin kapellimestaripalkinnon vuonna 2003 ja sai tuomaristolta kiitosta musikaalisesta energisyydestään ja kyvystä välittää tavoitteensa orkesterin muusikoille. Vuonna 2004 hän saavutti Sir Georg Solti -kapellimestarikilpailussa Frankfurtissa toisen sijan ja 2008 ensimmäisenä Herbert Blomstedt -kapellimestaripalkinnon Ruotsin kuninkaalliselta musiikkiakatemialta. Lokakuussa 2008 yleisöpalkinnon kansainvälisessä Arturo Toscanini -kapellimestarikilpailussa saanut Gustavsson on opintojensa jälkeen vieraillut säännöllisesti useiden ruotsalaisten, norjalaisten ja suomalaisten sinfonia- ja kamariorkestereiden kapellimestarina. Oopperaa hän on johtanut mm. Göteborgissa, Karlstadissa ja Uumajassa. Tammikuusta 2009 alkaen Gustavsson on ollut yksi neljästä KeskiPohjanmaan kamariorkesterin pääkapellimestarista. Hän aloitti Västerås Sinfoniettan päävierailijana yhdessä Roy Goodmanin kanssa elokuussa 2010. Gustavsson on levyttänyt saksalaiselle CPO-levymerkille Anders Eliassonin teoksia yhdessä Ruotsin radio-orkesterin ja -kuoron, viulisti Ulf Wallinin ja pianisti Roland Pöntisen kanssa. Hän on myös kantaesittänyt lukuisia pohjoismaisten säveltäjien teoksia. Johannes Gustavsson on ollut Oulu Sinfonian ylikapellimestari syksystä 2013 lähtien. Soivkaalenteri joulu
8.12. maanantai klo 13 Torleif Thedéen, sello 17.12. keskiviikko klo 13.30 Ruotsalainen Oulunsellisti kaupunginteatteri Torleif Thedéen on esiintynyt lukuisten merkittävien 18.12.niin 9.12. orkestereiden solistina pohjoismaissa kuin muutiistai klo 12.30 torstai klo 18 alla Euroopassa, Aasiassa ja Oulun yliopisto Villa Victor, kirkkotori Amerikassa jo liki kolmen vuosikymmenen ajan. Oulun Energia 10.12. 19.12. Thedéen työskentelee keskiviikko klo 17 perjantai klo 10 säännöllisesti merkittävien Kulttuuritalo ValvekapellimestarienOulu10 kanssa. EsaPekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste ja Leif Segerstam 11.12. kuuluvat heihin20.12. monien muiden lisäksi.lauantai Intohimoiseklo 13 torstai klo 18 na kamarimuusikkona hän Oulun pääkirjasto Oulun taidemuseo esiintyy usein kuuluisissa konserttisaleissa: Wigmore Hall, Carnegie Recital Hall, Concertgebouw Amsterdam ja Salle Pleyel ovat tulleet hänelle tutuiksi. Hän on 12.12. 21.12. myös haluttu festivaalivieras. Muiden muassa Salzburgin juhlaviikot, perjantai klo 14 sunnuntai klo 15 Kuhmon kamarimusiikki ja Verbier Festival ovat olleet hänen Pukumies Raatin uimahalli ohjelmassaan. Vuodesta 1986 Torleif Thedéen on levyttänyt aktiivisesti: BIS, DECCA, EMI ja DG ovat julkaisseet hänen äänitteitään. Hän on taltioinut mm. Schnittken koko tuotannon sellolle, Brittenin Kolme soolosarjaa ja lukuisia konserttoja. Vuonna 2012 Thedéen levytti yhdessä viulisti Janine Jansenin kanssa DECCAlle Schönbergin ja Schubertin teoksia. Vuodesta 1996 Thedéen on toiminut professorina Ruotsin kuninkaallisessa musiikkikorkeakoulussa/edsbergin musiikki-instituutissa Tukholmassa, missä hän itsekin sai pääasiallisen koulutuksensa opettajanaan Frans Helmerson. Vuonna 2003 Ruotsin musiikkiakatemia palkitsi Thedéenin Litteris et Artibus -mitalilla. Soiva joulukalenteri on Oulu Sinfonian lahja kaikille kaupunkilaisille. Joulukalenterin 24 luukkua avautuvat eri puolilla kaupunkia 10-15 minuutin musiikkituokioina erilaisten kokoonpanojen esittäminä. Pysähdy kiireen keskellä nauttimaan hetkeksi soivaa joulua. Tulemme sinne missä sinäkin olet! Katso joulukalenterin soivien luukkujen ajankohdat ja paikat www.oulusinfonia.fi Keskitetäänkö? Pankki- ja vakuutuspalvelut. Kertyvät bonukset. Kaikki palvelut
Oulun Energia turvaa edulliset ja varmat energiapalvelut alueensa ihmisille ja yrityksille. Oulun Energia hankkii, myy ja jakaa sähköä ja lämpöä sekä tuottaa niihin liittyviä palveluja asiakkaidensa käyttöön. Paikallisesti tuotetun energian hyöty palautuu moninkertaisesti pohjoissuomalaisten arkeen. Tästä toiminnasta rakentuu pohjoista voimaa. Oulun OP on yksi Suomen suurimpia osuuspankkeja ja kuuluu suomalaiseen OP-Pohjola-ryhmään. Se palvelee pankki- ja vakuutusasiakkaitaan 17 konttorissa ja kahdessa palvelupisteessä 11 kunnan alueella. Voimakkaasti kehittyvän pankin palveluksessa on lähes 300 pankki- ja vakuutusalan asiantuntijaa. Kaleva on Pohjois-Suomen suurin ja Suomen neljänneksi suurin seitsenpäiväinen sanomalehti. Kaleva tuo sisältöä elämään kertoo tärkeimmät uutiset ja kiinnostavimmat jutut sekä tarjoaa hyödyllisimmät palvelut. Kaleva palvelee monipuolisesti ja laadukkaasti lukija- ja ilmoitusasiakkaita. Kaleva.fi on Suomen suosituimpia verkkolehtiä ja kertoo tuoreimmat uutiset 24/7.
Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria. Uuden vuoden juhlakonsertti soi, säihkyy ja säkenöi wieniläisten tanssisalien glamouria. KALLE KUUSAVA KAPELLIMESTARI OULU SINFONIA TUULI TAKALA SOPRAANO MARCO BJURSTRÖM JA MERJA SATULEHTO JUONTAJAT KALLE KUUSAVA KAPELLIMESTARI TUULI TAKALA SOPRAANO MARCO BJURSTRÖM Pe 9.1.2015 JA klo MERJA 19 SuperPark SATULEHTO Areena JUONTAJAT Pe 9.1.2015 klo 19 SuperPark Areena Liput: 32 S-Etukortilla 29 Liput: 32 S-Etukortilla 29 www.superparkareena.fi www.superparkareena.fi Kevään 2015 kausiliput ovat nyt myynnissä.
Oulu Sinfonia Oulu Sinfonia on Pohjois-Suomen ainoa ja eu-alueen pohjoisin sinfoniaorkesteri. Se aloitti toimintansa vuonna 1937 ja 1954 sai oikeuden käyttää kaupunginorkesterin nimeä. Orkesteri kunnallistettiin vuonna 1961. Nykyisen nimensä orkesteri otti käyttöön vuonna 2005. Tunnettuja kapellimestareita ja orkesterin kehittäjiä ovat viime vuosikymmeninä olleet Urpo Pesonen, Paavo Rautio, Onni Kelo, Rauno Rännäli, Ari Angervo, Peeter Lilje, Arvo Volmer ja dmitri Slobodeniouk. Orkesterin päävierailija vuosina 1997 1999 oli john Storgårds ja vuosina 2005 2009 jaakko Kuusisto. 2010 2013 taiteellisena johtajana toimi Anna-Maria Helsing. johannes Gustavsson on ollut syksystä 2013 lähtien Oulu Sinfonian ylikapellimestari. Orkesteri on tehnyt useita levytyksiä, mm. Leevi Madetojan koko orkesterituotannon ja Okon Fuoko -balettipantomiimin kokonaislevytyksen. Näiden jälkeen on ilmestynyt Mozartin aarioiden ja alkusoittojen levy, solistina Helena juntunen. Orkesteri on levyttänyt vuosina 1997 2009 nimikkosäveltäjänä olleen Olli Kortekankaan oopperan Messenius ja Lucia. Keväällä 2013 ilmestyi Kimmo Hakolan ja Toshio Hosokawan kitarakonsertot sisältävä levy. Solistina soittaa Timo Korhonen, orkesteria johtaa Santtu-Matias Rouvali. Oulu Sinfonian löydät myös Facebookista
Oulu Sinfonia I viulu Pasi Eerikäinen, I konserttimestari * Lasse Joamets, I konserttimestari Maarit Karppelin, äj Anita Virkkala, väj * Romuald Gwardak Johanna Korhonen Tiina Kortelainen Oksana Kumpulainen Antti Laitinen Virva Pietilä Ismo Sirén II viulu Austra Steke, äj Sari Suihkonen, väj Laura Kangas * Sari Karppinen Marjukka Lahes Nadya Pugacheva Liina Räikkönen * Jari Suomalainen Toni Tuovinen Alttoviulu Susanna Nietula, äj * Emiliano Travasino, väj * Elettra Ballerini * Andrus Järvi Anna-Maija Rousselle Jari Välimäki Sello Arto Alikoski, soolosellisti Riina Salminen, soolosellisti Juhana Ritakorpi, väj Sakari Kivinen * Janne Varis Harri Österman Kontrabasso Anne Seppänen, äj * Terhi Lassila, väj * Juha Nääppä Harri Sarkkinen Huilu Albert Stupak, äj Emma Tessier, väj Jenni Pekkola Oboe Matti Kettunen, äj Sara Tilander, väj * Ilkka Hirvonen Klarinetti Markku Korhonen, äj Nora Niskanen, väj Kenneth Sjöwall Fagotti Ladislau Acs, äj Ann-Louise Wägar, väj Jari Laakso Käyrätorvi Tuomas Setälä, äj Pasi Salminen, väj Leo Palosaari Jukka Yletyinen Trumpetti Sakari Suoninen, äj Jukka-Pekka Peltoniemi, väj Jarmo Väärä Pasuuna Erkki Hirsimäki, äj Jukka Myllys, väj Jorma Teeri Tuuba Gustavo Subida, äj Patarummut Petri Hänninen, äj * Lyömäsoittimet Marcus Ström, äj * tilapäinen kiinnitys
Kuukauden orkesterilainen Tapaamme joka kuukausi oulusinfonialaisen, joka kertoo työstään ja itsestään. Kuva: juha Sarkkinen Pianosta kontrabassoon Aloitetaan termeillä kontrabasso, vaahtosammutin ja orkesterin munat. Lisätään tarinaan Anne Seppänen, Oulu Sinfonian bassojen varaäänenjohtaja ja katsotaan, millainen sävelkulku saadaan aikaiseksi: Vuonna 2002 Ouluun muutti hienostunut ja huumorintajuinen kontrabasson soittaja jyväskylästä. Takana oli Sibelius-Akatemia, vierailut soittajana Tampereella, Malmössä ja Norrköpingissä sekä jämsä, kotikaupunki. Olen viihtynyt Oulussa, vaikka en kyllä ajatellut koskaan muuttavani näin pohjoiseen, Anne Seppänen tunnustaa. Seppänen sai kipinän kontrabassoon koululaisena. Piano sai jäädä viidennellä luokalla sivusoittimeksi, kun koulun orkesteriin tarvittiin bassosoitin, ja opettaja pyysi Annea vedoten sukurasitteeseen. Seppäsen isä oli aikoinaan itse soittanut bassoa big bandissa ja opettaja ajatteli, että isä osaa opettaa tytärtään. Innostuin hirveästi saman tien, muistelee Anne.Piano unohtui ja ura naissoittajana kontrabasson kaulalla pääsi vauhtiin. Maskuliininen soitin ja omien sanojensa mukaan vaahtosammuttimen kokoinen nainen ei ole ihan helppo yhdistelmä - ainakaan ulkopuolisen silmin. Kun aloitin opinnot Sibelius-Akatemiassa, meitä tyttöjä ei ollut bassoluokalla kuin muutama. Täytyy sanoa, että varsinkin vanhemmat basistimiehet olivat tosi epäluuloisia yhdistelmän "nainen ja basso" suhteen, Seppänen muistelee. Ajoista jäi sellainen olo, että koko ajan pitää olla todistamassa, että osaa. Seppänen on soittotaidollaan osoittanut, että osaa. Siitä kertoo jo erään miehen
kommentti kamarikonsertin jälkeen: kyllä se on sillä lailla, että kontrabasso on orkesterin munat. Vaikka noin 13 14 kiloa painava kontrabasso on orkesterin isoin jousisoitin, ei soittajan koko ratkaise mitään. Kyllä bassosta ääntä saa lähtemään pienikokoisempikin soittaja, jos tekniikka on hanskassa, Seppänen sanoo. Vapaa-ajalla kontrabasso on tauolla ja sisäinen Suzi Quatro herää henkiin, kun syleilyyn nostetaan bassokitara. Laitan levyltä esimerkiksi Queenia soimaan ja soittelen bassoa siihen päälle. 14-vuotias poikani Matti soittaa lyömäsoittimia, ja tässä taannoin meillä oli melko rokkiviikonloppu, kun soitimme yhdessä Queenin levyn päälle omia stemmojamme. Se oli tosi kivaa. Seppäsen mielestä on varsin piristävää soittaa välillä jotain muutakin kuin vain klassista. Tätä tapahtuu välillä myös Oulu Sinfoniassa. Soitimme pari vuotta sitten musiikin Pirates of the Caribbean -elokuvaan ja leffa pyöri siinä taustalla. Olin ihan fiiliksissä koko viikon ja vielä pitkään sen jälkeenkin, Seppänen hehkuttaa. ei siis pidä jämähtää vain yhteen musiikin lajiin. ja joskus on hienoa kuunnella vain hiljaisuutta ja tuulen huminaa metsässä. Teksti: Maria Öfverström Kuva: Kati Leinonen
Tulevia konsertteja Torstai 4.12.2014 klo 19 Madetojan sali SOLISTINA OLLI! Johannes Gustavsson, kapellimestari Olli Mustonen, piano Liput 8 24 Oulun sähkönmyynnin etuasiakashinta 10 Mozart Prokofjev Perjantai 12.12.2014 klo 19 Madetojan sali JOULUN TAIKAA Ville Matvejeff, kapellimestari Tuija Knihtilä, mezzosopraano Tiina-Maija Koskela, sopraano Liput 10 35 Kalevan kestotilaajalle 20 Liput: OULU10, Torikatu 10, avoinna ma pe 8 16 Ylikiimingin yhteispalvelupiste, Harjutie 18 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Haukiputaan yhteispalvelupiste, Jokelantie 1 L 1 Avoinna: ma pe klo 8.00 15.45 Kiimingin asiointipiste, Lempiniementie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 Yli-Iin palvelupiste, Halametsä 1 Avoinna: ma pe klo 8.30 11 ja 11.30 16 Oulunsalon yhteispalvelupiste, Karhuojantie 2 Avoinna: ma pe klo 8.30 16 (Ilman palvelumaksua) Lippupalvelu, 0600 10 800 (1,96 /min + pvm). Palvelumaksu alk. 1,50 /lippu. www.lippupalvelu.fi Avoinna ma la klo 8 21, su klo 8 18. Suoramyyntipaikat Oulussa: Stockmannin palvelupiste, Prismat Raksila ja Limingantulli, R-Kioskit Pateniemi ja Ratakatu, Musiikki-Kullas (palvelumaksu alk. 1,50 /lippu). Varatut liput noudettavissa myös kaikista R-kioskeista. Liput konserttipaikalta tuntia ennen konsertin alkua, palvelumaksu 3 /lippu. www.oulusinfonia.fi Oulun Konttori, Painatuskeskus