Ap Aarto-YrioPisto TU-91.L001 Kansantaloustieteen perusteet 2. viilikoe 1L.12.2010 Hannele Wallenius Nimi ja opiskelijanumero: Lukukausi, jona harjoitukset / harjoitustyc! suoritettu: Vastaa kysymyksiin annetun tilan puitteissa. Kirjoita selviilki kiisialalla!!! 1. Ovatko seuraavat vaiftamatosia (T) vai eplitosia (E)? (5p) Philipsin kiiyr?i kuvaa inflaation ja tydttdmyyden kii[nteistri suhdetta. Rajakulutusalttius tarkoittaa osuutta, jonka kotitalous paattaa kuluttaa k[ytettiivissii olevista tuloistaan. Keynes uskoi "ndkymiittdmiin kdden" ohjaavan markkinat tasapainoon ja siksi julkisen sektorin puuttuminen talouden kulkuun olisi tarpeetonta. Luonnollisella tydttdmyydellii tarkoitetaan inflaation kanssa tasapainossa oleva tyottomyysastetta. Rahan kysyntli kasvaa markkinakorkoj en laskiessa.
2. Lue alla olevan Helsingin Sanomien uutinen. Kuvaa graafisesti kysyntl-tarjonta-analyysia kziyttlen artikkelissa kuvattu Euron arvon aleneminen. (6p) Euro vaipui alle 1,30 dollarin 30.11.2010 HS Helsinki/Lissabon/Rooma. Huolet euroalueen tulevaisuudesta painoivat euron kurssin alimmilleen moneen viikkoon. Euron kurssi vaipui alle 1,30 dollariin ensimmdistd kertaa syyskuun jdlkeen. Euro on marraskuu n al u n jdlkeen heikentynyt seitsemdn prosenttia. Lisdhuolia aiheutti Portugalin keskuspankin varoitus pankkien riskeistd. Espanjan, ltalian ja Belgian valtionlainojen korkoero Saksaan on revdhtenyt suurimmaksi sitten euroalueen perustamisen vuonna 1999. Italian apulaisvaltiovarainministeri Luigi Casero vakuutti, ettd ltalian julkinen talous on kunnossa ja ettei maa ole vaaravyohykkeessd. Maan hallitus ei suunnittele uusia sddstotoimia. ltalian valtionlainojen korkoero Saksaan on 2,! prosenttiyksikkod, ja julkisen talouden velka on nousemassa tdnd vuonna 1"18,5 prosenttiin suhteessa bkt:hen.
I 3. Lue alla oleva Helsingin Sanomien artikkeli ja sen inspiroimana vastaa seuraavalla sivulla oleviin kysymyksiin. PT: Nopea talouskasvu luo 30000 uutta tyiipaikkaa 8.e.2010 Miikka Pirinen / HS Tilastokeskuksen mukaan Suomen taloutta on lihottanut muun muassa viennin ja tuonnin kasvu. Kuvassa ABB :n aurinkosiihkdvoimala Pitlijiinmiessii. Palkansaajien tutkimuslaitos on julkistanut tiihiin mennessri optimistisimman arvion Suomen talouden nlikymistli. PT ennustaa, ettd Suomen talous yltlil sekii tiinli ettii ensi vuonnaperillj3,t prosentin kasvuun. Jyrkkii?i suhdannenousua vauhdittaa varsinkin vienti, joka on elpymiissii hyviiiin vauhtiin. Ensi vuodeksi PT ennustaa rivakkaa kasvua myds yksityisiin investointeihin. PT:n mukaan mycis tydllisyys alkaa kohta kohentua, niin ettli ensi vuonna syntyy jo keskimiiiirin 30000 uutta tydpaikkaa. PT arvostelee hallituksen piiiitdstii luopua talouden elvytystoimista. PT:n mukaan elvytyksen lopettaminen "etuajassa" leikkaa bruttokansantuotetta ensi vuonna selviisti. "Td.md merkitsee, ettzi valtion ensi vuoden budjetti heikentiili tydllisyytt2i tilanteessa, jossa tydttomiti on paljon ja tuotanto on vieki selviisti potentiaalisen tasonsa alapuolella", PT:n ennustep:iiillikkd Eero Lehto arvioi keskiviikkona julkaistussa talousennusteessa. Elvytyksen pikaiseen lopettamiseen ei olisi ollut Lehdon mukaan mitaan pakkoa. "suomen julkisen talouden alijliiimli ja velan taso pysyvlit kansainviilisessei vertailussa hyvin alhaisina, ja valtio saa lainaa erittain edullisella korolla." Julkisen talous alkaa PT:n ennusteen mukaan kohentua ja on ensi vuonna jo miltei tasapainossa. Euroopan keskuspankin seuraavan koronnoston PT arvioi lykkiiiintyviin ainakin vuoteen2012. Tutkimuslaitoksen mukaan tarvetta koronnostoille ei nyt ole, koska inflaatio pysyy euroalueella kurissa. Suomen inflaation PT ennustaa kiihtyvlin ensi vuonna 2,3 prosenttiin, ja reaaliansioiden kasvu jiiii nollaan. Kotitalouksien ostovoimaan PT ennustaa kuitenkin kasvua....
\ss Suomen taloudellinen kasvu viilittyy talouteen kokonaiskysynniin eri komponenttien kautta. (4p) b) Miten julkisen sektorin elvytyksen liian aikainen lopettamien vaikuttaisi yllii kuvaamaasi analyysiin? (4p) c) M4!4llqelelUqrannonotentiaalie
4. Lue alla oleva artikkeli ja vastaa sen periissii esitettyihin kysymyksiin. Keskuspankkiirit hamuavat valtaa Wikileaks-vuotoien mukaan Englannin keskuspankin pddjohtaja patistirajuihin leikkauksiin. Anssi Miettinen, HS DIGILEHTI 2J22010 Englannin keskuspankin piiiijohtaja Mervyn King on tuttu neky Britannian pddministerin virka-asunnolla Downing Street 10:ssd Lontoossa. Kuva viime vuodelta. Nykyaikaisen rahapolitiikan peruskivend pidetddn keskuspankin itseniiisyyttd. ldeana on, etteivdt poliitikot pdiise huseeraamaan lyhytndkoisesti rahapolitiikalla - esimerkiksi k6ynnistdmiisn setelipainoa, kun valtion rahat uhkaavat loppua. Poliittinen jdrjestelmii antaa keskuspankeille tehtiiviin, jota sen tulee noudattaa hallitusten vaihdoksista riippumatta. EKP:n tehtevene on hintavakaus. Yhdysvaltain Fedin roolion laajempi, koska sen mandaattiin kuuluu myos tyollisyyden ylldpitiiminen. Vastaavasti keskuspankkien oletetaan kommentoivan pidiittyvdisesti finanssipolitiikkaa eli valtion tulojen kerdimistd ja menojen jakamista. Kulissien takana on paljonkineuvonpitoa ja koordinointia, mutta periaatteessa finanssipolitiikan ja rahapolitiikan pdiitoksenteon viilissii on "kiinalainen muuri". Talouskriisin aikana tdmd muuri on murtunut. Poliitikot ovat olleet rahapolitiikkaan ja nollakorkoihin melko tyytyvdisis, mutta keskuspankkiirit eivdt entiai ole malttaneet pitee ndppejddn erossa finanssipolitiikasta. Keskiviikkona julkitulleen wikileaks-paljastuksen mukaan Englannin keskuspankin pddjohtaja Mervvn King olisi ennen vaaleja ldksyttanyt piidministerikandidaatti David cameronia ia tulevaa valtiovarainministeris George Osbornea siitd, ettd heiddn suunnitelmansa julkisen talouden leikkauksista ovat liian epdmiisrdisis. King patisti myos voimakkaasti konservatiivien johtamaa koalitiohallitusta poikkeuksellisen rajuihin leikkauksiin. Julkisen talouden leikkaukset ja niiden ajoitus oli Britannian vaalien keskeinen teema. Ndin keskuspankkiiri sotkitsensd kyyndrpditd myoten politiikkaan. Keskiviikkona Kingin vanha kriitikko ja Englannin keskuspankin johtokunnan entinen jdsen David Bla nchflower vaati hiintd eroamaan.
Myoskddn EKP eiole tyytynyt hintavakauden vahtaamiseen. Se on ymmdrrettiivdd, sills euroalueen vakaussopimus ei ole toiminut ja jdsenmaiden budjettikuri on pettdnyt. EKP on ollut keskeisesti mukana talouden elvytys- ja pelastusoperaatioissa ja osallistunut hdtiirahoitukseen. Siksi EKP on entistd kiinnostuneempi jdsenmaiden budjettiasioista. Esimerkiksi lrlannin kriisin kiirjistymisessd juuri EKP pddttivihelttiii pelin poikki, kun lrlannin pankitulivat tdysin riippuvaiseksi sen hstdrahoituksesta. EKP oli varmasti aktiivisena taustavaikuttajana siinai, ettd keskeiset EU-maat ja komissio painostivat lrlannin ottamaan vastaan ka nsainv6listii apua. Kun kaksi viikkoa sitten lrlannin pddministerija valtiovarainministeri itsepintaisesti viiittivet maan selvi6vdn omillaan, tarvittiin riittdvfrrr jykeviiii ja sopivaa viestinviejiiii. Se oli irlannin keskuspankin p6sjohtaja ja EKP:neuvoston jisen Patrick Honohan. Keskuspankkiirien puuttuminen politiikkaan ei ole velttamdtte huono asia ainakaan kriisiaikana. He ovat kansantalouden ammattilaisia ja katsovat asioita usein poliitikkoja kauemmaksi. lrlannin tapauksessa he eivdt miettineet sitii, mitd pddhallituspuolueen kannattajat ajattelevat talouspoliittisen itseniiisyyden rajoittamisesta, vaan sitd miten euro pelastetaan. Ainakin euroalueella keskuspankkiirit voivat myos tuntea moraalista ylemmyyttd. He ovat pitiineet oman osansa sopimuksesta (hintavakaus), mutta poliitikot eivdt omaansa (budjettikuri).... a) EKP:n politiikan tavoitteena on ylliipitiiii hintavakautta. Yhdysvaltain Fedin roolin viiitetiilin joskus olevan laajempi, koska sen mandaattiin kuuluu my6s tydllisyyden ylliipitiiminen. Mutta miksi EKP:n tavoitteen voidaan kuitenkin sanoa edistlivlin myds tyollisyyden ylllpitoa? (ap)
t' b) Miksi rahapolitiikkaa on totuttu pitamaan tehokkaampana kuin finanssipolitiikkaa erityisesti kelluvien valuuttakurssien vallitessa? osoita tiimzi vertaamalla ekspansiivisen finanssi- ja rahapolitiikan vaikutuksia raha- ja valuuttamarkkinoiden kautta taloudelliseen aktiviteettiin ja kokonaistaloudelliseen tasapainoon. Ole huolellinen merkinn6isslsi! (1op)