Working Paper Maakaasun hinnan vaikutukset ilmastopolitiikan kustannuksiin

econstor www.econstor.eu Der Open-Access-Publikationsserver der ZBW Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft The Open Access Publication Server of the ZBW Leibniz Information Centre for Economics Forsström, Juha; Honkatukia, Juha; Lehtilä, Antti Working Paper Maakaasun hinnan vaikutukset ilmastopolitiikan kustannuksiin ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. 801 Provided in Cooperation with: Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), Helsinki Suggested Citation: Forsström, Juha; Honkatukia, Juha; Lehtilä, Antti (2002) : Maakaasun hinnan vaikutukset ilmastopolitiikan kustannuksiin, ETLA Discussion Papers, The Research Institute of the Finnish Economy (ETLA), No. 801, http://hdl.handle.net/10419/63860 Nutzungsbedingungen: Die ZBW räumt Ihnen als Nutzerin/Nutzer das unentgeltliche, räumlich unbeschränkte und zeitlich auf die Dauer des Schutzrechts beschränkte einfache Recht ein, das ausgewählte Werk im Rahmen der unter http://www.econstor.eu/dspace/nutzungsbedingungen nachzulesenden vollständigen Nutzungsbedingungen zu vervielfältigen, mit denen die Nutzerin/der Nutzer sich durch die erste Nutzung einverstanden erklärt. Terms of use: The ZBW grants you, the user, the non-exclusive right to use the selected work free of charge, territorially unrestricted and within the time limit of the term of the property rights according to the terms specified at http://www.econstor.eu/dspace/nutzungsbedingungen By the first use of the selected work the user agrees and declares to comply with these terms of use. zbw Leibniz-Informationszentrum Wirtschaft Leibniz Information Centre for Economics

ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Lönnrotinkatu 4 B 00120 Helsinki Finland Tel. 358-9-609 900 Telefax 358-9-601 753 World Wide Web: http://www.etla.fi/ Keskusteluaiheita Discussion papers No. 801 Juha Forsström* Juha Honkatukia** Antti Lehtilä*** MAAKAASUN HINNAN VAIKUTUKSET ILMASTOPOLITIIKAN KUSTANNUKSIIN * Tutkija, VTT Energia, PL 1606 02044 VTT Espoo, Puh. 4561 ** Tutkimusjohtaja, VATT, Hämeentie 3 B 00531 Helsinki, Puh. 050-3801416 *** Erikoistutkija, VTT Energia, PL 1606 02044 VTT Espoo, Puh. 4561 ISSN 0781-6847 27.03.2002

FORSSTRÖM, Juha HONKATUKIA, Juha LEHTILÄ, Antti, MAAKAASUN HINNAN VAIKUTUKSET ILMASTOPOLITIIKAN KUSTANNUKSIIN. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, The Research Institute of the Finnish Economy, 2002, 26 s. (Keskusteluaiheita, Discussion Papers, ISSN, 0781-6847; no. 801). TIIVISTELMÄ: Tässä muistiossa tarkastellaan mallilaskelmien avulla Kansallisen ilmastostrategian kustannusarvioiden herkkyyttä maakaasun hinnalle ja kariutuneille kustannuksille. Muistion laskelmissa maakaasun hinnan oletetaan laskelmissa kohoavan selvästi ilmastostrategian arviota nopeammin vuoteen 2010 mennessä. Laskelmien perusteella maakaasun hinnan nousu lisäisi ilmastostrategian kustannuksia maakaasuvaihtoehdossa noin 500 miljoonalla markalla ja kasvattaisi maakaasu- ja ydinvoimavaihtoehtojen välistä kustannuseroa 560 miljoonalla markalla. Kansantuotteen lasku olisi maakaasun hinnan nousun seurauksena noin 0,1-0,2 prosenttiyksikköä suurempaa kuin ilmastostrategian arviossa ja ydinvoima- ja maakaasuvaihtoehtojen välinen ero BKT:n suhteen kasvaisi ilmastostrategian noin 0,2 prosenttiyksiköstä yli 0,3 prosenttiyksikköön. Myös kulutuskysynnän ja työllisyyden lasku olisi korkeammalla maakaasun hinnalla selvästi suurempaa kuin ilmastostrategian arviossa. Kariutuneiden kustannusten arvioidaan tutkimuksessa asettuvan noin 4200 :n tasolle ilmastostrategiassa esitetyn 700-800 milj. markan sijaan. Jos kustannukset kuitenkin jakautuisivat useiden vuosien ajalle, jäisi niiden korvaamiseksi tarvittava vuotuinen veron korotus suhteellisen pieneksi. Niinpä kariutuneiden kustannusten korvaamisella ei olisi kovin suuria vaikutuksia koko kansantalouden tasolla. Asiasanat: kariutuneet kustannukset, maakaasu, ydinvoima, energiaverot FORSSTRÖM, Juha HONKATUKIA, Juha LEHTILÄ, Antti, MAAKAASUN HINNAN VAIKUTUKSET ILMASTOPOLITIIKAN KUSTANNUKSIIN. Helsinki: ETLA, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos, The Research Institute of the Finnish Economy, 2002, 26 p. (Keskusteluaiheita, Discussion Papers, ISSN, 0781-6847; no. 801). ABSTRACT This study evaluates the sensitivity of the cost estimates of the Finnish Climate Change Strategy to the assumptions about natural gas prices and stranded costs. The study assumes that natural gas prices increase faster than expected, and that stranded costs are covered by the state. The study finds that an increase of 10-45 FIM/MWh in natural gas prices would increase the costs of the climate strategy by up to 500 Mill. FIM by the year 2010 and increase the fall of GDP by 0,1-0,2 percentage points. It would also broaden the cost advantage of nuclear power-based electricity supply scenario over the natural gas-based electricity scenario from 0,2 to over 0,3 percentage points of GDP. Stranded costs are evaluated to amount to 4 200 Mill. FIM, well above the 700-800 Mill. FIM estimated in the climate strategy. Even so, if they are met during the entire Kyoto period, they cause fairly small macroeconomic consequences, since covering the yearly expense necessitates only small increases in other taxes. Keywords: stranded costs, natural gas, nuclear power, energy taxes

Yhteenveto Tässä muistiossa tarkastellaan mallilaskelmien avulla Kansallisen ilmastostrategian kustannusarvioiden herkkyyttä maakaasun hinnalle ja kariutuneille kustannuksille. Muistio pyrkii täydentämään Ilmastostrategian taustalaskelmia näiden kahden kysymyksen osalta. Muistion laskelmissa maakaasun hinnan oletetaan laskelmissa kohoavan selvästi ilmastostrategian arviota nopeammin vuoteen 2010 mennessä. Muistiossa arvioidaan sekä hinnan nousun vaikutukset energiajärjestelmään että koko kansantalouteen. Laskelmat perustuvat toisaalta tekniseen EFOM-malliin, jolla arvioidaan hinnan nousun vaikutuksia energiajärjestelmän kehitykseen ja toisaalta kokonaistaloudelliseen EV-malliin, jolla arvioidaan hinnan nousun kansantaloudellisia vaikutuksia. Muistiossa arvioidaan myös, kuinka suureksi ilmastostrategiassa hiilen käytölle asetettavien rajoitusten aiheuttamat kariutuneet kustannukset voisivat muodostua sekä niiden korvaamisesta aiheutuvia kansantaloudellisia lisäkustannuksia. Kariutuneilla kustannuksilla tarkoitetaan tässä niitä kustannuksia, jotka valtio joutuisi hiilikiellon vuoksi kesken käyttöikäänsä käytöstä poistuvien tuotantolaitosten omistajille korvaamaan. Muistiota varten tehtyjen laskelmien taustaoletukset ovat maakaasun hintaa ja kariutuneita kustannuksia lukuun ottamatta kansallisen ilmastostrategian taustalaskelmien mukaisia. Muistiossa keskitytään kuitenkin vain ilmastostrategian perusvaihtoehtoihin. Ilmastostrategiassahan yhdistetään Energiansäästöohjelma ja Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelma joukkoon muita toimenpiteitä ja ohjauskeinoja, jotka yhdessä muodostavat taustalaskelmissa arvioidut strategiavaihtoehdot. Strategian mukaisesti oletetaan myös, että energiaveroja käytetään tarvittavassa määrin päästöjen rajoittamiseen tähtäävinä ohjauskeinoina. Näiden lisäksi strategiavaihtoehtoja ovat sähkön tuotantokapasiteetin lisääminen joko maakaasun tai ydinvoiman avulla. Tutkimuksen perusteella maakaasun hinnan nousulla olisi selvä vaikutus sekä energiajärjestelmään että kansantalouteen. Hinnan nousu lisäisi EFOM-laskelmien perusteella ilmastostrategian kustannuksia maakaasuvaihtoehdossa noin 500 miljoonalla markalla ja kasvattaisi maakaasu- ja ydinvoimavaihtoehtojen välistä kustannuseroa 560 miljoonalla markalla. EV-laskelmien mukaan kansantuotteen lasku olisi maakaasun hinnan nousun seurauksena noin 0,1-0,2 prosenttiyksikköä suurempaa kuin ilmastostrategian arviossa ja maakaasu- ja ydinvoimavaihtoehtojen välinen ero kasvaisi noin 0,2 prosenttiyksiköstä yli 0,3 prosenttiyksikköön. Myös kulutuskysynnän ja työllisyyden lasku olisi korkeammalla maakaasun hinnalla selvästi suurempaa kuin ilmastostrategian arviossa. Kariutuneiden kustannusten arvioidaan tutkimuksessa asettuvan noin 4200 :n tasolle ilmastostrategiassa esitetyn 700-800 milj. markan sijaan. Kariutuneiden kustannusten kattamiseksi muuta verotusta olisi kiristettävä, mutta jos kustannukset jakautuisivat useiden vuosien ajalle, jäisi tarvittava vuotuinen veron korotus suhteellisen pieneksi. Niinpä kariutuneiden kustannusten korvaamisella ei olisi kovin suuria vaikutuksia koko kansantalouden tasolla, vaikkakin kansantuote ja yksityinen kulutus laskisivat kuitenkin hieman enemmän kuin ilmastostrategiassa ennakoitiin.

23 Taulukko 9B. Yhteistuotantolaitosten arvo Kymijärven voimalakaupan perusteella, kun voimalaitoksen koon mittayksikkönä käytetään kaukolämpötehoa Kaupunki Voimalaitos Uuden arvo, Mmk Arvosta jäljellä v. 2008 alussa Voimalan arvo, Mmk Helsinki Hanasaari B 1472 0,164 241 Salmisaari 1052 0,604 635 Espoo Suomenoja 568 0,324 184 Vantaa Martinlaakso 2 473 0,524 248 Lahti Kymijärvi 1000 0,244 244 Kotka Mussalo 1... 0 0 Yhteensä 1552 Salmisaaren yhteistuotantolaitos on suuri ja uudehko, mikä näkyy myös sen suurena arvona. Laskemalla lauhdutusvoimalaitosten ja yhteistuotantolaitosten arvo yhtensä, saadaan arvoksi reilu neljä miljardia markkaa. Kuva 10. Lauhdutusvoimaloiden arvo käyttöiän mukaan Lauhdutusvoimaloiden arvo iän funktiona 3000 2500 2000 Mmk 1500 1000 500 0 25 30 35 40 Käyttöikä

24 3.6 Kariutuneiden kustannusten korvaamisen vaikutukset kansantalouteen Kariutuneiden kustannusten korvaamisen vaikutuksia koko kansantalouteen arvioitiin EV-mallin avulla. Laskelmien lähtökohdiksi otettiin sekä luvun 3.5 arvio kariutuneista kustannuksista, mutta myös alempi ja toisaalta korkeampi arvio. Laskelmissa on oletettu, että kariutuneet kustannukset korvataan Kioton periodin aikana. Koska ilmastostrategia edellyttää ilmastopolitiikalta tuloneutraaliutta, kariutuneiden kustannusten korvaamiseen käytettävät varat on kerättävä muita veroja korottamalla. Laskelmissa oletetaan, että tähän käytetään samoja instrumentteja kuin energiaverokertymän takaisinkierrättämiseen oletettiin ilmastostrategiassa voitavan käyttää. Laskelmissa lähdetään siis siitä oletuksesta, että kariutuneiden kustannusten kattamiseksi kerättävä verotulo syntyy että sovamaksuja, tuloveroja tai arvonlisäveroja korottamalla. Verotusvaihtoehdot ovat siis: 1) Kariutuneet kustannukset katetaan tuloverojen kautta. Energiaverojen korotuksesta saadut tulot käytettäisiin tuloverojen alentamisen rahoittamiseen. 2) Kariutuneet kustannukset katetaan puoliksi tuloverojen kautta ja puoliksi yritysten sosiaalivakuutusmaksuja korottamalla (nk. 50/50-kierrätys). Energiaverojen kasvanut tuotto palautetaan puoliksi kuluttajille tuloverojen kautta ja puoliksi yritysten sosiaalivakuutusmaksuja alentamalla (nk. 50/50-kierrätys). 3) Kariutuneet kustannukset katetaan arvonlisäveroa korottamalla. Energiaverojen lisätuotto käytetään arvonlisäveron alentamiseen. Ilmastostrategian taustalaskelmien perusteella on selvää, etteivät vaihtoehdot ole kansantalouden kannalta samanarvoisia. Tämä johtuu siitä, että työn verotus voi vaikuttaa sekä työn tarjontaan ja että sen kysyntään ja sitä kautta heijastua voimakkaastikin muuhun talouteen. Laskelmien mukaan kariutuneiden kustannusten korvaamisella olisi kuitenkin suhteellisen pieni vaikutus ilmasto-ohjelman kokonaiskustannuksiin. Kuvioissa 12-14 on vertailtu keskenään ilmastostrategian mukaisen KIO1*-vaihtoehdon vaikutuksia keskeisiin kokonaistaloudellisiin muuttujiin sekä kariutuneiden kustannusten korvaaminen olettaen että ilman sitä. Tulosten perusteella on selvää, että ennen kaikkea yksityinen kulutus ja investoinnit laskisivat enemmän, jos kariutuneet kustannukset korvattaisiin. Tämä on intuitiivista, koska kustannusten kattaminen edellyttäisi lievää muun verotuksen korottamista. Tästä kysynnän pienenemisestä seuraisi myös kansantuotteen aleneminen ilmastostrategian arviota enemmän. Myös työllisyys heikkenisi hieman. Vaikutukset jäävät kuitenkin suhteellisen pieniksi, koska korvauksen oletetaan ajoittuvan pitemmälle ajalle. Jos kustannukset korvattaisiin yhden vuoden aikana, kasvaisivat vaikutukset kyseisenä vuonna suuremmiksi. Kariutuneiden kustannusten kattamiseen käytetyllä veron vaikutus näyttää sekin syntyvän kulutuksen kautta. Tuloverojen ja arvonlisäveron korotus leikkaavat ostovoimaa ja pienentävät sitä kautta kulutusta. Vaikutus työn tarjontaan syntyy sekin tätä kautta, ostovoiman laskun seurauksena.

25 Kuvio 11. Kariutuneiden kustannusten vaikutus (Tuloverokierrätys) Kariutuneiden kustannusten vaikutus (Tuloverokierrätys) 0-0.5-1 -1.5 BKT Yksityiset kulutusmenot Investoinnit Työllisyys -2 20000 4200 700 KIO1-G* Kuvio 11. Kariutuneiden kustannusten vaikutus (50/50-kierrätys) 0 Kariutuneiden kustannusten vaikutus (50/50-kierrätys) -0.5-1 -1.5 BKT Yksityinen kulutus Investoinnit Työllisyys -2 20000 4200 700 KIO1- G* Kuvio 11. Kariutuneiden kustannusten vaikutus (ALV-verokierrätys) Kariutuneiden kustannusten vaikutus (ALV-kierrätys) 0-0.5-1 -1.5 BKT Yksityiset kulutusmenot Investoinnit Työllisyys -2 20000 4200 700 KIO1-G*

26 4 Johtopäätökset Maakaasun hinnan nousulla olisi selvä vaikutus sekä energiajärjestelmään että kansantalouteen. Maakaasuun perustuvassa sähkönhankintavaihtoehdossa suorat kustannukset kasvaisivat selvästi. Ydinvoimavaihtoehtokaan ei ole neutraali maakaasun hinnan nousulle, mutta vaikutukset ovat selvästi pienempiä kuin maakaasuvaihtoehdossa. Hinnan nousu lisäisi EFOM-laskelmien perusteella ilmastostrategian kustannuksia maakaasuvaihtoehdossa noin 500 miljoonalla markalla ja kasvattaisi maakaasu- ja ydinvoimavaihtoehtojen välistä kustannuseroa 560 miljoonalla markalla. EV-laskelmien mukaan kansantuotteen lasku olisi maakaasun hinnan nousun seurauksena noin 0,1-0,2 prosenttiyksikköä suurempaa kuin ilmastostrategian arviossa ja maakaasu- ja ydinvoimavaihtoehtojen välinen ero kasvaisi noin 0,2 prosenttiyksiköstä yli 0,3 prosenttiyksikköön. Myös kulutuskysynnän ja työllisyyden lasku olisi korkeammalla maakaasun hinnalla selvästi suurempaa kuin ilmastostrategian arviossa. Ilmastostrategian hiilikiellosta aiheutuisi kariutuneita kustannuksia. Kariutuneiden kustannusten määrästä on hyvin erilaisia arvioita. Kariutuneiden kustannusten määrästä on tässä selvityksessä tehty uusin arvio ja kustannusten arvioidaan asettuvan noin 4200 :n tasolle ilmastostrategiassa esitetyn 700-800 milj. markkaa sijaan. Kariutuneiden kustannusten kattamiseksi muuta verotusta olisi kiristettävä, mutta jos kustannukset jakautuisivat useiden vuosien ajalle, jäisi tarvittava vuotuinen veron korotus suhteellisen pieneksi. Niinpä kariutuneiden kustannusten korvaamisella, olivatpa ne ilmastostrategian tai uusimman laskelman mukaisia, ei olisi kovin suuria vaikutuksia koko kansantalouden tasolla. Uusimpien laskelmien mukaan kansantuote ja yksityinen kulutus laskisivat kuitenkin hieman enemmän kuin ilmastostrategiassa ennakoitiin. Vaikutus olisi suurin, jos korotus koskisi arvonlisäveroja. Lähteet Forsström, Juha ja Honkatukia, Juha (2002): EV-malli: Taloudellis-tekninen tasapainomalli Suomelle. ETLA C 78. Kasvihuonekaasujen vähentämistarpeet ja mahdollisuudet Suomessa. Kansallisen ilmastostrategian taustaraportti. KTM julkaisuja 4/2001. Kansallinen ilmastostrategia. KTM julkaisuja 2/2001.

E L I N K E I N O E L Ä M Ä N T U T K I M U S L A I T O S (ETLA) THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY LÖNNROTINKATU 4 B, FIN-00120 HELSINKI Puh./Tel. (09) 609 900 Telefax (09) 601753 Int. 358-9-609 900 Int. 358-9-601 753 http://www.etla.fi KESKUSTELUAIHEITA - DISCUSSION PAPERS ISSN 0781-6847 No 767 No 768 REIJO MANKINEN JYRKI ALI-YRKKÖ PEKKA YLÄ-ANTTILA, Palveluiden vienti ja kansainvälistyminen. 25.09.2001. 42 s. ARI HYYTINEN OTTO TOIVANEN, Asymmetric Information and the Market Structure of the Venture Capital Industry. 03.10.2001. 13 p. No 769 MINNA SEPPÄLÄ, Vihreä veroreformi: Laskelmia Suomen aineistolla. 05.10.2001. 28 s. No 770 PEKKA MANNONEN, Advancing Information Technology and Financial Intermediation. 10.10.2001. 20 p. No 771 MIKA WIDGRÉN STEFAN NAPEL, The Power of a Spatially Inferior Player. 23.10.2001. 20 p. No 772 No 773 No 774 No 775 No 776 TEEMU HAUKIOJA JARMO HAHL, The Emergence of the New Economy, and its Challenge to Financial Intermediation and Banking: A Survey. 01.11.2001. 30 p. MIKKO MÄKINEN MIKA PAJARINEN PEKKA YLÄ-ANTTILA, Hyvinvointiklusterin vientimenestys ja merkitys kansantaloudessa 1990-luvun jälkipuoliskolla. 06.11.2001. 31 s. ARI HYYTINEN MIKA PAJARINEN, Financial Systems and Venture Capital in Nordic Countries: A Comparative Study. 14.11.2001. 57 p. ARI HYYTINEN IIKKA KUOSA TUOMAS TAKALO, Law or Finance: Evidence from Finland. 19.11.2001. 54 p. ARI HYYTINEN TUOMAS TAKALO, Preventing Systemic Crises through Bank Transparency. 20.11.2001. 17 p. No 777 RITA ASPLUND, Koulutus, palkkaerot ja syrjäytyminen. 22.11.2001. 20 s. No 778 No 779 STEFAN LEE, Financial Analysts Perception on Intangibles An Interview Survey in Finland. 26.11.2001. 44 p. JYRKI ALI-YRKKÖ PEKKA YLÄ-ANTTILA, Globalisation of Business in a Small Country Does Ownership Matter? 10.12.2001. 20 p. No 780 PENNA URRILA, Suhdanneindikaattoreiden käyttö talouskehityksen seurannassa. 12.12.2001. 66 s. No 781 No 782 JYRKI ALI-YRKKÖ ARI HYYTINEN JOHANNA LIUKKONEN, Exiting Venture Capital Investments: Lessons from Finland. 17.12.2001. 54 p. JUHA FORSSTRÖM JUHA HONKATUKIA PEKKA SULAMAA, Suomen asema EU:n komission vihreän kirjan hahmottelemassa unionin laajuisessa päästökaupassa. 31.12.2001. 56 s.

No 783 No 784 ARLINDO VILLASCHI, An Analytical Framework for Understanding the Finnish National System of Innovation. 10.01.2002. 24 p. AKI T. KOPONEN, Competition in Local Loan Markets, An Application of Linear City-Model with Price Discrimination. 15.01.2002. 15 p. No 785 MATHIAS CALONIUS, Findings about Design and the Economy. 30.01.2002. 46 p. No 786 PETRI ROUVINEN, Competitiveness in the New Economy. 01.02.2002. 17 p. No 787 No 788 No 789 No 790 No 791 PASI HUOVINEN HANNU PIEKKOLA, Early Retirement and Use of Time by Older Finns. 25.02.2002. 19 p. PANU PELKONEN, Esitutkimus rekrytointiongelmien ja tuotannon yhteyksistä Suomen teollisuudessa 1987-2000. 18.02.2002. 24 s. ERKKI KOSKELA MARKKU OLLIKAINEN MIKKO PUHAKKA, Saddles, Indeterminacy and Bifurcations in an Overlapping Generations Economy with a Renewable Resource. 18.02.2002. 30 p. MINNA JUKOMAA JUSSI KOIVISTO MARJA TAHVANAINEN, Recruitment of Foreign IT Professionals in Finland. 22.02.2002. 23 p. KARI E.O. ALHO, EU Labour Markets and Immigration Connected to Enlargement. 28.02.2002. 18 p. No 792 JYRKI ALI-YRKKÖ, Mergers and Acquisitions Reasons and Results. 05.03.2002. 32 p. No 793 ANTTI KAUHANEN HANNU PIEKKOLA, Rent Sharing as Part of Incentive Payments and Recruitment. 20.03.2002. 26 p. No 794 HANNU PIEKKOLA, Transferability of Human Capital and Job Switches. 20.03.2002. 22 p. No 795 No 796 No 797 No 798 No 799 No 800 No 801 MIKA MALIRANTA, From R&D to Productivity Through Micro Level Restructuring. 18.03.2002. 39 p. MIKA MALIRANTA, Factor Income Shares and Micro-Level Restructuring. An analysis of Finnish Manufacturing. 18.03.2002. 23 p. LAURA EHRLICH, The EU Single Market and Customs Policy: Impact on Estonian Foreign Trade. 19.03.2002. 24 p. PETRI BÖCKERMAN, Understanding Regional Productivity in a Nordic Welfare State: Does ICT Matter? 22.03.2002. 20 p. JYRKI ALI-YRKKÖ RAINE HERMANS, Nokia Suomen innovaatiojärjestelmässä. 11.04.2002. 35 S. JUHA FORSSTRÖM JUHA HONKATUKIA, Energiaverotuksen kehittämistarpeet Kioton pöytäkirjan toteuttamiseksi. 26.03.2002. 31 s. JUHA FORSSTRÖM JUHA HONKATUKIA ANTTI LEHTILÄ, Maakaasun hinnan vaikutukset ilmastopolitiikan kustannuksiin. 27.03.2002. 26 s. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen julkaisemat "Keskusteluaiheet" ovat raportteja alustavista tutkimustuloksista ja väliraportteja tekeillä olevista tutkimuksista. Tässä sarjassa julkaistuja monisteita on mahdollista ostaa Taloustieto Oy:stä kopiointi- ja toimituskuluja vastaavaan hintaan. Papers in this series are reports on preliminary research results and on studies in progress. They are sold by Taloustieto Oy for a nominal fee covering copying and postage costs.