SISÄLTÖ Kauppakamari kouluttaa Kauppakamarin kouluttaa Connecting Business! Koulutuskalenteri/kevät 2010...3 JÄSENTIEDOTE 2/2010 > 15.03. KAUPPAKAMARIN JÄSENTIEDOTE Pääkirjoitus Kauppaneuvos Jorma Sieviläinen: Kaupan kehittyminen Raumalla...4 Kauppakamariasiaa Kauppakamarin kevätkokous 11.5.2010...4 Energiatehokkuusiltapäivä 14.4.2010...4 Rauman seudun elinkeinoelämän skenaariot... 4-5 Rauman kauppakamari selvitti energiatehokkuutta...5 Earth Hour 27.3.2010 Kauppakamari haastaa jäsenyrityksensä ilmastokampanjaan...5 Kansainvälisiä asioita Kansainvälistymiseen liittyviä tilaisuuksia Raumalla ja Porissa...5 Satakunnan alueelle omat kainsainvälistymisen tietosivut...5 West Coast julkaisu...6 Ulkomaankaupan taantuma jatkui koko viime vuoden...6 Uusi logo EU:n luomutuotteille valittu...6 Talouden väliennuste kertoo elpymisen olevan käynnissä... 6-7 Muuta yritystietoa Yksityisyyden suoja on ensi vuosikymmenen suuri haaste...7 Työnantajavelvoitteista yrityksille yhteensä 5,8 miljardin vuosilasku... 7-8 Uudet IT2000 sopimusehdot kesään mennessä...8 Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat... 8-9 Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisut... 9-10 Lakiasiat Työsopimuksen irtisanominen työntekijästä johtuvasta henkilökohtaisella perusteella... 10-11
YHTEYSTIEDOT Rauman Kauppakamari Valtakatu 2, 26100, Rauma Puhelin 02 822 1199 Faksi 02 822 1194 www.rauma.chamber.fi/ e-mail: etunimi.sukunimi@rauma.chamber.fi Toimitusjohtaja Jaakko Hirvonsalo Puhelin 02 8221 396 GSM 0500 593 531 Koulutuspäällikkö Pirjo Koski-Hannula Puhelin 02 822 6985 GSM 040 5853 803 Projektipäällikkö KV-palvelut Maria Perrakoski Puhelin 02 822 1099 GSM 0400 745 380 Kansainvälistymisprojekti KV-palvelut Euroneuvontakeskus FI 656 palvelupiste Lakiasiantuntija VT Juha Manner Brander&Manner Oy Puhelin 02 8240 618 GSM 0400 828 940 E-mail: juha.manner@brander-manner.fi www.brander-manner.fi työoikeus yhtiöoikeus, yrityssaneeraus- ja konkurssiasiat juridinen ja liiketoimintakonsultointi Venäjälle, erityisesti Moskovan alueella sopimusoikeus Veroasiantuntija KTM Tapani Kulmala (KHT) Ernst & Young Oy Puhelin 02 0400 8378 377 700 5100 GSM 050 555 3888 e-mail: tapani.kulmala@fi.ey.com elinkeinoverotus arvonlisäverotus yritysjärjestelyt 2 Yritysasiantuntija KTM Jouko Tukkiniemi (KHT) Junitra Oy Puhelin 02 822 0219 GSM 0400 591 312 jouko.tukkiniemi@junitra.inet.fi yrityskaupat sukupolvenvaihdokset
Kauppakamari kouluttaa Connecting Business Kauppakamarin koulutuskalenteri/kevät 2010 Koulutuskalenterin valmiit kurssiohjelmat löytyvät kauppakamarin sivuilta www.rauma.chamber.fi /Koulutus/Koulutuskalenteri. Lisätiedot sekä toivomukset järjestettävistä seminaareista Pirjo Koski-Hannula p. 02-822 6985 Talous-/henkilöstöhallinto 17.3. 17.3. 16.4. Ajankohtaista vuosiloma-asioista Yrityksen pakolliset henkilöstösuunnitelmat Arvonlisäverotuksen ajankohtaiskatsaus Muu koulutus Bisnesnaisen/miehen ryhtiliike sarjan seuraavat jaksot 14.4. 5.5. Liike-elämän ruoka- ja viinikulttuuri Bisnespukeutumisen tyylikoulu Matkaseminaarit Lähde mukaan kauppakamarimatkalle EXPO 2010 Maailmannäyttelyyn Shanghaihin! Kauppakamarit järjestävät kolme yhteismatkaa Shanghaihin. Matka-ajankohdat - 25. - 30.5.2010-5.9. - 11.9.2010-6.9. - 12.9.2010 Lataa matkaesitteet kauppakamarin sivuilta www.rauma.chamber.fi /Ajankohtaista 5-7.5. 20-21.5. 26 28.5. Sihteeri- ja assistenttiseminaari 2010 (Silja/Hki -Tukholma - Helsinki) Henkilöstöpäivät Tallinnassa Kirjanpito laivaseminaari (Silja/Hki Tukholma Helsinki) Kauppakamari kouluttaa Connecting Business!!! www.rauma.chamber.fi kauppakamari@rauma.chamber.fi 3
PÄÄKIRJOITUS Kauppaneuvos Jorma Sieviläinen Kaupan valiokunnan puheenjohtaja Kaupan kehittyminen Raumalla Kaupan kehittäminen helposti jää teollisuuden hankkeiden varjoon, mutta on kuitenkin muistettava, että tänä päivänä kauppa on hyvin merkittävä työllistäjä ja kaupan palveluilla ratkaistaan ostovoiman pysyvyys tai siirtyminen lähikeskuksiin. Raumalla kauppa, majoitus ja ravitsemusalalla on työpaikkoja yli 2200 ja Rauman seudulla noin tuhat enemmän. Näistä työpaikoista on valtaosa kaupan alalla suoraan. Kauppa on myös jatkuvasti kasvattanut työpaikkojensa määrää. Kaupan kehittymiselle on tärkeää, että kaavoitus luo edellytyksiä kysyntää vastaavan liiketoiminnan kehittämiseen ja mahdollistaa riittävän kilpailun. Paikallaan polkeva kaavoitus merkitsee kehityksen pysähdyttämistä. Kaupan jatkuva kehittäminen luo kilpailukykyisyyttä ja lisää kilpailua. Se on myös kuluttajien etu. Rauman historian merkittävin kaupan kehittämisen jakso on takana. Tähän pitkään listaan kuuluvat mm Citymarketin laajentaminen, Prisman sijoittuminen uuteen paikkaan, Sokoksen laajentaminen, Äyhön liikekiinteistön muutos uuteen käyttöön, Talousmarkan laajentuminen, keskustan ja Vanhan Rauman lukuisat yritysten kehittämistoimet, kodinkoneliikkeiden laajennukset jne. Seuraava palvelujen ja kaupan kehittämisen suurin haaste on keskustan toimintojen kehittäminen. Raumalta puuttuu edelleenkin lukuisa joukko erikoisliikkeitä, joiden toiminnalle alueen kysyntäpotentiaali luo toimintaedellytyksiä, mutta näille toimijoille ei ole tarjolla riittävästi liiketilaa. Kauppa on kehittynyt siten, että osa liikkeistä mieluiten sijoittuu kauppakeskuksiin Raumalla on muutama erikoisliikkeiden muodostama liikekeskus, mutta suurempi vetovoimainen keskustalähtöinen kauppakeskus meiltä puuttuu. Kauppakamarin Kauppavaliokunta on keskeinen foorumi, jossa näihin asioihin haetaan kaupan alan yritysten näkemyksiä ja yhteisiä edistettäviä teemoja/asioita. Näihin asioihin kannattaa kaikkien toimijoiden vaikuttaa ja se tapahtuu parhaiten kauppakamarityössä KAUPPAKAMARIASIAA Kauppakamarin kevätkokous 11.5.2010 Rauman kauppakamarin kevätkokous pidetään 11.5.2010 klo 18. Kokousesitelmöitsijänä on Keskuskauppakamarin uusi toimitusjohtaja Risto E.J. Penttilä. Varsinainen kokouskutsu lähetetään jäsenille myöhemmin. Energiatehokkuusiltapäivä 14.4.2010 Kauppakamarin ympäristötyöryhmä järjestää 14.4.2010 klo 13-16 Energiatehokkuusiltapäivän, Rauman Energia Oy:n tiloissa, Kairakatu 4, Rauma. Tilaisuus on tarkoitettu energiatehokkuusasioita suunnitteleville ja toteuttaville yrityksille ja erityisesti pk-yrityksille. Päivän aikana käsitellään mm. kauppakamarin tekemän energiatehokkuuskyselyn tuloksia sekä Motivan edustajan toimesta energiakatselmuksia ja investointitukia sekä PK-yritysten energiansäästöä ja tehokkuutta. Lisäksi kuullaan muutama yrityscase energia-analyysin suorittamisesta ja hyödyistä. Rauman seudun elinkeinoelämän skenaariot Rauman kauppakamari käynnistää kevään 2010 aikana Rauman seudun elinkeinoelämän skenaariot -projektin mikäli Satakunnan maakuntahallitus myöntää hankkeelle oman rahoitusosuutensa. Nyt suunniteltu Skenaariohanke on jatkoa Visio-hankkeille. Hankkeen tarkoitus on arvioida tulevaisuutta erilaisten skenaarioiden avulla elinkeinoelämälähtöisesti. Projektin tavoitteet arvioida alueen elinkeinoelämän nykytilaa ja kehityssuuntaa luoda vaihtoehtoisia (3-4) skenaarioita alueen ja sen elinkeinoelämän näkökulmasta luoda tietopohjaa elinkeinoelämän tavoitteelliselle kehittämiselle Rauman seudulla saada aikaan seutu- ja kuntakohtainen vahvojen ja kehittyvien yrityssektorien kehittämismalli Rauman seudun elinkeinoelämän skenaariohankkeen tarkoituksena on arvioida alueen elinkeinoelämän tulevaisuuden kehityssuuntia vaihtoehtois- 4
KAUPPAKAMARIASIAA ten tulevaisuusmallien avulla. Lisäksi työssä arvioidaan elinkeinoelämän nykytilaa, sen vahvuuksia ja heikkouksia sekä kehittämistoimia. Mikäli olet halukas toimimaan projektissa ja sen työryhmissä, ota yhteyttä Jaakko Hirvonsaloon p. 0500-593 53. energiatehokkuuden parantaminen. Kyselyyn vastasi 57 yritystä. Ilmastomuutos ja energiatehokkuus ovat nousseet teollisuuden ja elinkeinoelämän tärkeimmäksi ympäristöasiaksi ja myös Rauman kauppakamari on omassa toiminnassaan nostanut ympäristökysymysten merkitystä entisestään. Rauman kauppakamari selvitti energiatehokuutta: Yritykset kokevat energiatehokkuuden kehittämisen tärkeäksi Yli 85 % yrityksistä koki Rauman kauppakamarin ympäristötyöryhmän yrityskyselyssä energiatehokkuuden tärkeäksi kilpailukykytekijäksi. Suurimmalla osalla yrityksistä oli energian kulutuksen säästötavoitteita nyt tai tulevaisuudessa. Tärkeimmät energian säästämisen keinot olivat vastaajien mielestä mm. lämmitysjärjestelmien ja tuotannon muutokset, lämmön talteenotto, turhan kulutuksen vähentäminen sekä prosessien ja laitteiden Earth Hour 27.3.2010 - kauppakamari haastaa jäsenyrityksensä ilmastokampanjaan Earth Hour on WWF:n järjestämä maailmanlaajuinen ilmastokampanja, jossa ihmiset ympäri maapalloa sammuttavat valonsa tunniksi samana päivänä. Earth Hour innostaa ihmisiä ilmastotoimiin sekä viestii päättäjille, että ilmastokriisi on vihdoin torjuttava. Vuoden 2010 Earth Hour järjestetään lauantaina 27. maaliskuuta klo 20.30 21.30.. Lisätietoja kampanjasta os. www.wwf.fi. Rauman kauppakamari haastaa kaikki jäsenyrityksensä mukaan kampanjaan parhaaksi katsomallaan tavalla. KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälistymiseen liittyviä tilaisuuksia Raumalla ja Porissa Tervetuloa maksuttomiin tilaisuuksiin päivittämään tietoja aina ajankohtaisista lähimarkkinoista: 17.3.2010 klo 13.00 16.00, Rauman kauppakamari Saksan markkinat ajankohtaista tietoa kasvavasta taloudesta ja keinoista menestyä Saksan markkinoilla - mukana Saksalais-Suomalaisen kauppakamarin varatoimitusjohtaja Mikael Helle ja juristi Mikko Saarve 22.3.2010 klo 8.30 12.00 Ravintola Liisanpuisto, Pori Kohteena Ruotsi ja Skandinavia - aamupäiväseminaari sekä iltapäivällä yritysklinikat yhteistyössä Suomalais-Ruotsalaisen kauppakamarin, Handelsbanken in ja Satakunnan ELYkeskuksen kanssa. Lisätietoja tita.lehto@ely-keskus.fi 20.4.2010, Pori Kohteena Venäjä - yhteistyössä Suomalais-Venäläisen kauppakamarin, Sampo Pankin ja Satakunnan Ely-keskuksen kanssa. Ohjelma tarkentuu lähiaikoina. Lisätietoja tita.lehto@ely-keskus.fi 20.4.2010 klo 13.30 15.30, Rauma Ely-keskuksen palvelut kansainvälistymiseen - ohjelma tarkentuu lähiaikoina. Lisätietoja maria.perrakoski@rauma.chamber.fi Satakunnan alueelle omat kansainvälistymisen tietosivut Rauman kauppakamari toteuttaa yhdessä Satakunnan kauppakamarin, Porin Seudun kehittämiskeskuksen (Posek) ja Prizztechin kanssa kevään 2010 aikana maakunnan yhteiset kansainvälistysmisen tietosivut internettiin. Monipuolisilta sivuilta löytyy mm. yhteyksiä Satakunnassa ja muualla Suomessa tarjottaviin kansainvälisen kaupan palveluihin. Sivustoilla esitellään myös alueen kansainvälistyneitä yrityksiä. Aloite yhteisestä kv-portaalista tuli yrityksiltä. Jos yrityksesi tuottaa kansainvälistä kauppaa tukevia palveluja kuten esim. kuljetus-, huolinta-, kieli-, konsultti tai juridisia palveluita, varmista näkyvyytesi sivuilla ja ota yhteys maria. perrakoski@rauma.chamber.fi 5
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA West Coast julkaisu Rauman ja Satakunnan kauppakamarit julkaisevat tänä vuonna jo viidennen kerran yhteisen englanninkielisen West Coast lehden. Julkaisun tarkoituksena on tehdä tunnetuksi Satakunnan alueen kansainvälistä kauppaa tekeviä yrityksiä sekä nostaa alueen imagoa kansainvälistyneenä maakuntana. Markkinointi aloitetaan myöhemmin keväällä. Lisätietoja julkaisusta antavat Maria Perrakoski p. 0400 745 380 tai Jaakko Hirvonsalo p. 0500 593 531. Tuonnissa Ranska on selvinnyt hieman pienemmällä pudotuksella kuin muut suuret tuontimaat ja kasvattanut siten osuuttaan. Lähde: Tullihallitus, Tilastoyksikkö PL 512, 00101 Helsinki p. 020 690 603 http://uljas.tulli.fi (Tavaroiden ulkomaankauppatilastot) www.tulli.fi Uusi logo EU:n luomutuotteille valittu Ulkomaankaupan taantuma jatkui koko viime vuoden Sekä vienti että tuonti päätyivät lähes kolmanneksen vuoden 2008 kauppaa pienemmiksi Suomen viennin arvo jäi Tullihallituksen ulkomaankauppatilastojen mukaan vuonna 2009 vajaaseen 44,9 miljardiin euroon eli miltei kolmanneksen pienemmäksi kuin vuotta aikaisemmin. Vienti supistui selvästi kautta vuoden, vaikka pudotus jäikin hieman tammi-syyskuuta pienemmäksi lokakuussa alustoimituksen vuoksi ja marras-joulukuussa vertailuvuoden alhaisten lukujen vuoksi. Telakkateollisuutta lukuun ottamatta kaikkien tärkeiden tuoteluokkien vienti laski jyrkästi. Suurin pudotus tapahtui henkilöautojen, teletekniikan tuotteiden ja metallien perusteollisuuden viennissä. Myös tuonti supistui lähes kolmanneksen ja jäi vajaaseen 43,3 miljardiin euroon. Viennin tavoin autot, puhelinlaitteet ja metallit olivat tuonnissakin jyrkimmin supistuneita tuoteluokkia. Kauppatase päätyi vuonna 2009 yli 1,6 mrd. euron ylijäämään lokakuisen risteilyalustoimituksen ansiosta. Vuotta aiemmin tase oli lähes 3,2 mrd. euroa ylijäämäinen. Taseen ylijäämä on jäänyt viimevuotista pienemmäksi edellisen kerran vuonna 1991. Viennin arvo oli viimevuotista pienempi viimeksi vuonna 1999 ja tuonnin arvo vuonna 2004. EU:n osuus Suomen kokonaisviennistä pysytteli miltei edellisvuotisella tasolla, 55,6 %:ssa. EU:n tuontiosuus kasvoi selvästi ulkokaupan voimakkaamman supistumisen vuoksi ja nousi 54,9 %:sta 56,4 %:iin. Suomen tärkeimmistä vientimaista Venäjä on menettänyt selvästi osuuttaan. Vienti Saksaan ja Ruotsiin on supistunut suunnilleen samaan tahtiin kokonaisviennin kanssa, kun taas Alankomaat ja Kiina ovat kasvattaneet vientiosuuttaan. EU:n luomulogoäänestyksen voittaja on nyt selvillä. Saksassa opiskelevan Dusan Milenkovicin suunnittelemassa Euro-lehti-logossa ovat EU-tähdet lehden muotoisena kuviona vihreää taustaa vasten. Voittajalogo sai 63 prosenttia kaikista äänistä. Äänestykseen osallistui noin 130 000 henkilöä. EU:n luomulogo on heinäkuun alusta lähtien pakollinen kaikissa esipakatuissa luomutuotteissa, jotka on tuotettu jossain EU-maassa. Tuontitavaroissa tunnus on vapaaehtoinen. EU-merkinnän vieressä voi olla muita yksityisiä, alueellisia tai kansallisia tunnuksia. Talouden väliennuste kertoo elpymisen olevan käynnissä Talous elpyy EU:ssa vähitellen, vaikka onkin yhä vastatuulessa, todetaan viime viikolla julkaistussa talouden väliennusteessa. Kokonaistuotanto kääntyi uuteen kasvuun vuoden 2009 kolmannella vuosineljänneksellä, ja EU:n historian pisin ja pahin taantuma päättyi. EU:ssa käyttöönotetut poikkeukselliset kriisitoimenpiteet olivat keskeisessä asemassa talouden suunnan kääntämisessä. Kuten syksyn 2009 talousennusteessa oli arvioitu, kasvu kuitenkin heikkeni viimeisellä vuosineljänneksellä, kun joidenkin väliaikaisten tekijöiden vaikutus alkoi hälvetä. EU:n talousnäkymät pysyvät pääpiirteissään ennallaan. BKT:n ennakoidaan kasvavan 0,7 prosenttia sekä koko EU:ssa että euroalueella vuonna 2010. Ennusteessa on huomioitu Hollannin, Espanjan, Italian, Puolan, Ranskan, 6
KANSAINVÄLISIÄ ASIOITA Kansainvälisiä asioita Saksan ja Ison-Britannian tarkistetut ennusteet. Kyseisten maiden osuus on noin 80 % koko EU:n BKT:sta. Maailmantalouden toimeliaisuus osoittautui vuoden 2009 jälkipuoliskolla ennakoitua vilkkaammaksi erityisesti Aasian kehittyvissä talouksissa. Kokonaistuotanto (EU:ta lukuun ottamatta) ei romahtanutkaan kokonaan viime vuonna, ja nykyisellään sen ennakoidaan kasvavan noin 4¼ prosenttia vuonna 2010. Maailmanlaajuiset indikaattorit ovat lähitulevaisuuden osalta rohkaisevia, mutta heikompi vaihe on odotettavissa myöhemmin. Syynä tähän ovat elvytystoimien vaikutuksen hälveneminen ja tuotantoteollisuuden varastosykli. Elpyminen on kehittyvien talouksien maissa huomattavasti nopeampaa, sillä pääomavirrat tointuvat ja sijoittajien riskinottohalu palaa. EU:n ulkopuoliset maat toipuvat odotettua nopeammin, mutta vaikka tämä voikin lisätä EU:n vientiä, investointeja tehdään kuitenkin edelleen hyvin vähän. Heikot investointinäkymät ennustavat yleensä heikkoa työmarkkinatilannetta, joka puolestaan todennäköisesti hillitsee yksityistä kulutusta. Tämän vuoksi elpymisen pysyvyys jää nähtäväksi. Infl aatio hidastui huomattavasti suurimman osan vuotta 2009. Vajaateholla käyvän talouden ennakoidaan vastedes hillitsevän infl aatiota ja tasaavan energian ja hyödykkeiden hinnannousua. Infl aatioennusteet pysyttelevätkin lähes muuttumattomina eli 1,4 prosentissa EU:ssa ja 1,1 prosentissa euroalueella. Vuoden 2010 talouden kasvunäkymiin EU:ssa vaikuttavat riskit ovat pääsääntöisesti tasapainossa. Finanssimarkkinoiden tilanne pysyttelee hyvin epävakaana ja riskialttiina, mutta maailmantalouden toipumisella erityisesti Aasian kehittyvillä markkinoilla saattaa kuitenkin olla ennakoitua suurempi vaikutus kysyntään EU:n markkinoilla. Yksityisyyden suoja on ensi vuosikymmenen suuri haaste Yksityisyyden suojaan kohdistuu uusia haasteita. Internetin käyttötapojamme voidaan hyödyntää käyttäytymiseen perustuvassa mainonnassa, sosiaalisen median kautta henkilökohtaiset tietomme ja kuvamme tulevat muiden saataville ja liikkeitämme voidaan jäljittää älysirujen avulla. Komissio totesikin 28.1. vietettynä tietosuojapäivänä, että EU:n tietosuojasääntöjä on päivitettävä, jotta voidaan pysyä tekniikan muutosten tasalla. Komissio on vuoden 2009 aikana tehnyt useita tietosuojaan liittyviä aloitteita. Komissio on mm. ehdottanut, että esimerkiksi bussilipuissa ja muissa tuotteissa olevien sirujen olisi deaktivoiduttava automaattisesti, ellei tuotteen ostaja itse päätä aktivoinnin jatkamisesta. Komissio on myös neuvotellut 20 suurimman sosiaalisia verkkoja ylläpitävän yrityksen välillä sopimuksen, jolla parannetaan alaikäisten turvallisuutta verkossa. EU:n uusien televiestintäsääntöjen mukaan internetin tyyppisten viestintäpalvelujen tarjoajat joutuvat ilmoittamaan viranomaisille, kun suojan pettäminen on johtanut henkilötietojen katoamiseen tai väärinkäyttöön. Nyt kun Lissabonin sopimus ja EU:n perusoikeuskirja ovat astuneet voimaan, komissio haluaa ottaa käyttöön selkeät ja ajanmukaiset säännöt, joilla taataan korkeatasoinen henkilötietojen ja yksityisyyden suoja. EU aloittaa työn uudistamalla vuonna 1995 annetun tietosuojadirektiivin. Myös vuodelta 2002 peräisin oleva EU:n sähköisen viestinnän tietosuojadirektiivi on tarkoitus päivittää. Tietosuojapäivän perusti vuonna 2007 Euroopan neuvosto. Päivän yhteydessä on tarkoitus selittää, mitä henkilötietoja kerätään ja minkä vuoksi, ja mitkä ovat ihmisten oikeudet ja vastuut. Tietosuojapäivää vietettiin tänä vuonna neljättä kertaa. http://ec.europa.eu Tietosuoja EU:ssa Lähde: Euroopan komission Suomen-edustusto Työnantajavelvoitteista yrityksille yhteensä 5,8 miljardin vuosilasku MUUTA YRITYSTIETOA Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti teettämänsä kolme selvitystä yrityksille aiheutuvista hallinnollisista kustannuksista. Hallinnollista taakkaa selvitettiin yrityshaastatteluin kolmella yritysten kannalta keskeisellä alueella: työnantajavelvoitteissa, taloushallinnon raportoinnissa ja julkisissa hankinnoissa. Selvitysten tulokset nostavat esiin yrityksen kannalta raskaimmat velvoitteet. Yrityksille aiheutuu kustannuksia, kun ne lainsäädännön velvoittamina keräävät, muokkaavat ja toimittavat tietoa viranomaisille ja muille osapuolille, kuten työntekijöille. Kustannuksista osa aiheutuu toimista, joita yritys ei tee oman liiketoimintansa tarpeista, vaan pelkästään lainsäädännön vaatimusten vuoksi. Tätä osuutta pidetään hallinnollisena taakkana. Työnantajana toimimiseen liittyvistä tiedonantovelvoitteista aiheutuu yrityksille vuosittain 5,8 miljardin euron hallinnolliset kustannukset. Hallinnollista taakkaa työnantajavelvoitteissa on selvityksen mukaan 906 miljoona euroa, mikä vastaa 16 % hallinnollisista kokonaiskustannuksista. Eniten taakkaa yrityksille aiheutuu sosiaalivakuutus- ja eläkelaitoksille tehtävistä ilmoituksista, joista muodostuu lähes puolet (46 %; 424 milj. euroa) työnantajavelvoitteisiin liittyvästä kokonaistaakasta. Hallinnollisia kustannuksia aiheutuu eniten (noin 3,3 miljardia euroa) työsuojeluun ja -turvallisuuteen 7
MUUTA YRITYSTIETOA liittyvistä velvoitteista, mutta taakkaa niistä muodostuu erittäin vähän (vain 2 % työnantajavelvoitteiden kokonaistaakasta). Yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tehdyssä selvityksessä käytiin läpi kaikkiaan 155 työantajavelvoitetta. Selvityksen mukaan kymmenen raskainta velvoitetta muodostaa 90 % työnantajavelvoitteiden aiheuttamasta kokonaistaakasta. Taloushallinnon raportoinnista aiheutuu yrityksille vuosittain 2 miljardin euron hallinnolliset kokonaiskustannukset, josta hallinnollista taakkaa on 256 miljoonaa euroa (8 %). Taloushallinnon raportoinnin hallinnollisista kokonaiskustannuksista ja -taakasta eniten (yli 60 %) aiheutuu mikroyrityksille. Taloushallinnon raportoinnin hallinnolliset kustannukset ovat vuositasolla yksittäiselle mikroyritykselle noin 10 200 euroa Selvityksen mukaan taloushallinnon raportointi nähdään yrityksissä pääosin tärkeänä yritysten liiketoiminnan kannalta, mutta samaan aikaan tunnistetaan myös velvoitteita, joita yritykset eivät tekisi omaehtoisesti, kuten tilinpäätösasiakirjojen rekisteröinti tai tilinpäätöksen liitetietojen erittely. Euromääräisesti eniten hallinnollista taakkaa syntyi tilintarkastuksesta ja velvollisuudesta avustaa tilintarkastajaa, yhteensä 96 miljoonaa euroa. Julkisiin hankintoihin liittyvien kansallisten velvoitteiden hallinnolliset kokonaiskustannukset yrityksille ovat vuosittain noin 164 miljoonaa euroa, josta hallinnollista taakka on 21 miljoonaa euroa (13 %). Yksittäisestä kilpailutuksesta aiheutuu yritykselle noin 1 460 euron hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on 190 euroa. Selvityksen mukaan hankintayksikölle puolestaan aiheutuu 49 miljoonan vuosittaiset hallinnolliset kustannukset, josta taakkaa on liki 4 miljoonaa, kun yksittäisen hankinnan hallinnolliset kustannukset olivat 3 790 euroa, josta taakka oli 270 euroa. Hankintalainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävien pienhankintojen hallinnolliset kustannukset olivat suhteellisen pienet; yrityksille 150 euroa ja hankintayksiköille 610 euroa. Valtioneuvosto hyväksyi maaliskuussa 2009 periaatepäätöksen kansalliseksi toimintaohjelmaksi yritysten hallinnollisen taakan vähentämiseksi vuosille 2009 2012. Tavoitteena on, että kansalliseen lainsäädäntöön perustuvista tiedonantovelvoitteista ja viranomaismenettelyistä yrityksille aiheutuvaa hallinnollista taakkaa vähennetään neljänneksellä vuoden 2012 loppuun mennessä. Myös EU-tasolla on asetettu vastaava tavoite. Hallinnollisen taakan keveneminen on omiaan parantamaan yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Selvitykset ovat luettavissa TEM:n verkkosivuilla: www.tem.fi /hallinnollinentaakka Uudet IT2000- sopimusehdot kesään mennessä IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja uudistetaan projektissa, joka käynnistyi viime vuoden maaliskuussa. Uudistamisesta järjestettiin kaksi lausuntokierrosta heinä-lokakuussa 2009. Lausuntoa pyydettiin ensimmäisellä lausuntokierroksella yhteensä 158 ja toisella yhteensä 174 yritykseltä, järjestöltä ja viranomaistaholta. Lausuntoja saatiin kymmenittäin. Sopimusehdot viimeistellään saadun runsaan palautteen pohjalta. Uudet sopimusehdot on tarkoitus julkistaa kesään 2010 mennessä suomeksi ja englanniksi. Lisätiedot: Lakimies Jaakko Turunen, Keskuskauppakamari, puh. 040 552 7663 IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtoja käytetään laajasti yritysten ja yhteisöjen välisessä kotimaisessa tietotekniikka-alan tuotteiden ja palvelujen kaupassa sekä käyttöoikeuden luovutuksessa. Ensimmäiset vastaavankaltaiset sopimusehdot eli Tietojenkäsittelyalan sopimusehdot ATK 89 julkaistiin vuonna 1989. Nykyiset IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehdot on julkistettu joulukuussa 1999, ja niitä on viimeksi muutettu toukokuussa 2004. IT2000 Tietotekniikka-alan sopimusehtojen oikeudenhaltijat ovat Keskuskauppakamari, Suomen Osto- ja Logistiikkayhdistys LOGY ry, Teknologiateollisuus ry ja Tietotekniikan liitto ry. Sopimusehdot uudistetaan yhteistyössä Ohjelmistoyrittäjät ry:n sekä Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:n ja Fondia Oy:n kanssa. Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Henkilöstösuunnitelmien laatiminen on paitsi järkevää henkilöstöpolitiikkaa myös työnantajan pakollinen, lakisääteinen velvoite. Suunnitelmien laatimisvelvoitteet samoin kuin suunnitelmien sisällölliset vaatimukset tulevat useista eri laeista. Osaa suunnitelmista tulee käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa yhteistoimintalain mukaisesti, kun taas toisia suunnitelmia koskevat omat erillislaeista tulevat käsittelyvelvoitteensa. Laadittavia suunnitelmia ovat henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet, tasa-arvosuunnitelma, työterveyshuollon toimintasuunnitelma, päihdeohjelma, työsuojelun toimintaohjelma ja sähköpostiohjesääntö. Henkilörekisteriseloste ei ole varsinainen suunnitelma, mutta sellainen on jokaisen työnantajan pitämistään henkilörekistereistä laadittava. Henkilöstösuunnitelmista osa tulee lain vaatimuksien mukaisesti laatia kirjallisessa muodossa, kun taas osaa suunnitelmista ei ole pakko tehdä kirjallisesti. Kaikissa tapauksissa kirjallinen muoto on kuitenkin suositeltava. Kun suunnitelmat laaditaan kirjallisesti, ei niiden sisällöstä tule epäselvyyttä, ja kirjalliset asiakirjat on helppo esitellä myös osana uusien työntekijöiden perehdyttämistä 8
MUUTA YRITYSTIETOA Suunnitelmien sisällölliset vaatimukset Henkilöstösuunnitelman ja koulutusvelvoitteiden laatimisvelvoitteesta säädetään yhteistoimintalaissa. Sen mukaisesti yhteistoimintalain soveltamisen piiriin kuuluvissa yrityksissä (vähintään 20 työntekijän yrityksissä) on vuosittain laadittava henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita käsitellään yhteistoimintalain määräysten mukaisesti yhdessä henkilöstön kanssa. Tasa-arvosuunnitelma on tietyin rajoituksin vuosittain laadittava vähintään 30 työntekijän yrityksissä. Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on nimensä mukaisesti edistää sukupuolten tasa-arvoa. Se voidaan laatia myös yleisempänä yhdenvertaisuussuunnitelmana. Tasaarvosuunnitelma voi olla osa henkilöstösuunnitelmaa ja koulutustavoitteita, jolloin myös sitä on käsiteltävä yhteistoimintalain mukaisesti. Muussa tapauksessa tasa-arvosuunnitelmaa käsitellään yhteistyössä henkilöstön kanssa tasa-arvolain määräysten mukaisesti. Laissa edellytetään sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteiden käsittelemistä yhdessä henkilöstön kanssa ja näin ollen sähköpostin ja tietoverkon käytön etukäteistä suunnittelua. Sähköpostiohjesäännön laatiminen selkeyttää sähköpostiin liittyvien asioiden ohjeistamista työpaikalla, ja siksi myös sähköpostin käyttösäännöt on suositeltavaa laatia kirjallisesti. Huumausainetestausta suorittavissa yrityksissä on pakollista laatia päihdeohjelma kirjallisessa muodossa. Päihdeohjelman on suositeltavaa sisältää päihteet laajassa merkityksessä, ja se on hyvä laatia myös muissa kuin huumetestausta suorittavissa yrityksissä. Päihdeohjelma on syytä laatia yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Jokaisen työnantajan on laadittava työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma. Työterveyshuollon toimintasuunnitelman sisällöllisistä vaatimuksista säädetään työterveyshuoltolaissa ja työsuojelun toimintaohjelmasta työturvallisuuslaissa. Kummankin sisältö vaihtelee yrityksittäin paljon, koska yritysten työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavat tekijät ovat erilaisia. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma ja työsuojelun toimintaohjelma liittyvät läheisesti toisiinsa, ja ne käsittelevät osittain myös samoja asioita. Työterveyshuollon toimintasuunnitelma voi olla myös osa työsuojelun toimintaohjelmaa. Henkilörekisteriseloste on laadittava kaikista työnantajan ylläpitämistä rekistereistä tai selosteen on katettava kaikki rekisterit. Henkilörekisteriselosteen laatimisessa ei edellytetä yhteistoimintaa henkilöstön kanssa, mutta sen sijaa henkilötietojen keräämisen periaatteita pitää käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa. Henkilötietojen keräämistä työelämässä käsitellään henkilörekisteriä käsittelevässä luvussa hieman laajemminkin. Suunnitelmien vähimmäissisältö on säädetty laissa, mutta tarkka muoto määräytyy yrityksen tarpeiden mukaan. Henkilöstösuunnittelu kannattaakin nähdä aitona välineenä paremman henkilöstöpolitiikan toteuttamiseksi, eikä pelkästään lakisääteisten vähimmäisvelvoitteiden täyttämisenä. Suunnitelmat on syytä laatia riittävän konkreettisina ja tavoitteellisina, jotta niillä on todellista arvoa. Laajuus ei ole suunnitelmien itsetarkoitus, vaan pikemminkin kannatta keskittyä muutamiin selkeisiin tavoitteisiin, eikä esitellä suurta määrää epämääräiseksi jääviä asioita. Hanna Skurnik-Järvinen Tietoa suunnitteluvelvoitteiden tarkemmasta sisällöstä samoin kuin suunnitelmien kirjalliset mallit löytyvät Hanna Skurnik-Järvisen teoksesta Työpaikan pakolliset henkilöstösuunnitelmat käytännönläheisesti. Ilmestyy maaliskuussa 2010. Lisätiedot ja tilaukset osoitteesta www.kauppakamarikauppa.fi. Elena Raykyula juristi Helsingin seudun kauppakamari Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisut Verohallituksen yhteydessä oleva keskusverolautakunta (KVL) voi antaa ennakkoratkaisun tuloveroa, rajoitetusti verovelvollisen lähdeveroa, korkotulon lähdeveroa, arvonlisäveroa ja vakuutusmaksuveroa koskevassa asiassa. Ennakkoratkaisu voidaan antaa, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai verotuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeää saada asia ratkaistuksi taikka jos siihen on muu erityisen painava syy. Keskusverolautakunnasta annetun lain (535/1996) esitöiden mukaan on tarkoitus, että KVL keskittyisi yleiseltä kannalta merkittäviin ennakkopäätösluonteisiin asioihin. Lainsäätäjä on kuitenkin katsonut myös, että laissa tarkoitetun muun erityisen painavan syyn harkinnassa olisi otettava huomioon ratkaisun taloudelliset vaikutukset yksittäisen hakijan kannalta. Jos ns. intressiperusteen katsotaan olevan olemassa hakijan olosuhteet huomioon ottaen, ennakkoratkaisu tulisi antaa, vaikka asialla ei olisikaan yleistä merkitystä. Lain mukaan ennakkoratkaisua ei anneta, jos asia on jo ratkaistu veroviraston päätöksellä tai sitä koskeva hakemus on vireillä verovirastossa. Muutoin ennakkoratkaisun antaminen on KVL:n harkinnassa. Hakijana voi olla verovelvollinen tai yhtymä (verotusmenettelylaki 84 ), verovelvollinen tai veron perimiseen velvollinen (lähdeverolaki 12 ), koronsaaja tai koronmaksaja (laki korkotulon lähdeverosta 8 ) taikka se, jonka liiketoimesta on kysymys (arvonlisäverolaki 190 a, laki vakuutusmaksuverosta 7 ). Tuloveroa koskeva ennakkoratkaisuhakemus on tehtävä ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa veroilmoitus on määrätty annettavaksi. Muissa edellä mainituissa säännöksissä ei ole annettu erityistä määräaikaa, mutta koska kyseessä on ennakkoratkaisu, hakemus on käytännössä tehtävä ennen kuin hakemuksen kohteena olevat verotukseen vaikuttavat toi- 9
MUUTA YRITYSTIETOA menpiteet on suoritettu. Ennakkoratkaisuhakemus tehdään kirjallisesti ja siinä on ilmoitettava yksilöitynä kysymys, johon ratkaisua haetaan. Hakijan on esitettävä asian ratkaisemiseksi tarvittava selvitys ja ilmoitettava ne verovuodet, joilta toimitettavassa verotuksessa ratkaisua halutaan sovellettavan. Hakija vastaa esittämiensä tietojen oikeellisuudesta siten, että ennakkoratkaisu ei sido verotusta toimitettaessa, jos hakemuksessa annetut ja KVL:n päätöksessä mainitut tiedot havaitaan verotusta toimitettaessa virheellisiksi. Verotuksen toimittaja voi tällöin jättää ennakkoratkaisun huomioon ottamatta. Tuloveroa, arvonlisäveroa ja vakuutusmaksuveroa koskevaa lainvoiman saanutta ennakkoratkaisua on hakijan vaatimuksesta sitovana noudatettava siinä verotuksessa, jota varten se on annettu. Rajoitetusti verovelvollisen lähdeveroa ja korkotulon lähdeveroa koskevaa ratkaisua on veron perimiseen velvollisen noudatettava saatuaan päätöksestä tiedon tai, kun hakijana on verovelvollinen, tämän vaadittua päätöksen noudattamista. Ennakkoratkaisu on maksullinen julkisoikeudellinen suorite, joka maksaa asian laadusta ja tarvittavan selvitystyön laajuudesta riippuen 700-3.000 euroa. Jos ratkaisua ei anneta, hakemus jätetään tutkimatta tai asia jää sillensä, peritään 80 euron käsittelymaksu. Ennakkoratkaisuun haetaan muutosta valittamalla Korkeimpaan hallinto-oikeuteen (KHO) 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Ennakkoratkaisua koskeva valitus käsitellään KHO:ssa kiireellisenä. Sellaiseen KVL:n päätökseen, jolla on päätetty olla antamatta ennakkoratkaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla. Tuloveroa, arvonlisäveroa ja vakuutusmaksuveroa koskevan ennakkoratkaisun soveltaminen edellyttää ratkaisun lainvoimaisuutta, joten muutoksenhaku lykkää ratkaisun soveltamista. Korkotulon lähdeveroa ja rajoitetusti verovelvollisen lähdeveroa koskevaa ennakkoratkaisua on kuitenkin noudatettava valituksesta huolimatta, ja valituksen johdosta annettua KHO:n päätöstä on veron perimiseen velvollisen noudatettava saatuaan päätöksestä tiedon. Helsingin seudun kauppakamarin johtaja Marko Silen LAKIASIAT Työsopimuksen irtisanominen työntekijästä johtuvalla henkilökohtaisella perusteella Työantaja tarvitsee työsopimuksen irtisanomiseen irtisanomisperusteen. Irtisanomisperusteen pitää aina olla asiallinen ja painava. Työsopimuslain mukaan työntekijän henkilöön liittyvänä asiallisena ja painavana perusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai työntekijän henkilökohtaisten työntekoedellytysten olennaista heikentymistä. Työntekoedellytysten pitää muuttua niin olennaisesti, ettei työntekijä enää kykene selviytymään työtehtävistään. Tilanteen, joissa asiallista ja painavaa irtisanomisperustetta ei ainakaan ole, on lueteltu laissa. Näitä tilanteita ovat tiivistetysti työntekijän sellainen sairaus, vamma tai tapaturma, joka ei ole olennaisesti vähentänyt työkykyä, työtaistelutoimenpiteeseen osallistuminen, työntekijän mielipiteet sekä turvautuminen oikeusturvakeinoihin. Varoitusmenettely Ennen irtisanomista henkilökohtaisella perusteella työnantajan täytyy yleensä antaa varoitus. Ainoastaan siinä tapauksessa, että työntekijän rikkomus on niin vakava, ettei työnantajalta kohtuudella voida edellyttää sopimussuhteen jatkamista, voi irtisanomisen suorittaa ilman varoitusta. Varoituksen tarkoitus on antaa työntekijälle mahdollisuus korjata menettelynsä. Varoituksia ei tarvitse antaa useita, vaan yksi varoitus riittää. Siihen on kirjattava työntekijän rikkomukset selkeästi, ja siitä on myös käytävä ilmi, että mikäli menettely toistuu, työnantaja voi päättää työsuhteen. Laki ei edellytä varoituksen antamista kirjallisena, mutta todisteluongelmien vuoksi sen on syytä olla kirjallinen. Varoituksen voimassaoloa ei ole laissa määritelty ja riippuu tilanteesta, kuinka vanhaan varoitukseen työnantaja voi irtisanomisen yhteydessä vedota. Työnantaja harkitsee varoituksen antamisen itsenäisesti. Varoituksen oikeellisuus tutkitaan mahdollisessa irtisanomisoikeudenkäynnissä. Irtisanomisperusteet ja irtisanomisharkinta Irtisanominen henkilökohtaisella perusteella edellyttää aina kokonaisharkintaa. Harkinnassa otetaan huomioon menettelyn moitittavuus ja toistuvuus sekä sen vaikutukset työyhteisöön ja työnantajaan. Myös työntekijän asemalla on merkitystä, ja mitä korkeammassa asemassa 10
LAKIASIAT työntekijä on, sitä suurempaa harkintaa häneltä edellytetään. Työnantajan selkeästi antamien ohjeiden rikkomiseen on aina suhtauduttava ankarasti, ja ohjeiden antamisella voikin olla suuri merkitys irtisanomisperusteen täyttymistä harkittaessa. Työnantajan on kaikissa tilanteissa kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti, ja tämä vaatimus edellyttää myös irtisanomistilanteiden samanlaista käsittelyä. Työntekijöiden menettelyyn pitää suhtautua yhtä ankarasti vastaavissa tilanteissa, ja myös varoitusmenettelyssä pitää noudattaa tasapuolisuutta. Henkilöstä johtuvia irtisanomisperusteita ovat kaikki sellaiset perusteet, jotka johtuvat työntekijästä itsestään. Näitä voivat olla luvattomat poissaolot, ohjeiden vastainen menettely, työtehtävien laiminlyönti, kilpailevan toiminnan kiellon rikkominen, päihteiden käyttö työssä ja monet muut työntekijän omasta menettelystä tai hänen henkilössään tapahtuvista muutoksista johtuvat perusteet. Mitä vakavammasta menettelystä on kyse, sitä todennäköisemmin irtisanomisperusteet täyttyvä. Mikäli menettely tai laiminlyönti on todella vakavaa, voi kyseeseen tulla jopa työsuhteen purku, eli työsopimuksen päättäminen irtisanomisaikaa noudattamatta. Työnantajalla saattaa olla henkilöstä johtuvassa irtisanomistilanteessa velvollisuus selvittää, voitaisiinko työntekijä irtisanomisen sijasta sijoittaa muuhun työhön. Tämä selvitysvelvollisuus liittyy lähinnä niihin tilanteisiin, joissa irtisanominen johtuu työtekijästä, mutta ei ole hänen oma syynsä. Irtisanomismenettely Työnantajan on vedottava työntekijän henkilöstä johtuvaan irtisanomisperusteeseen kohtuullisen ajan kuluessa perusteen tultua työnantajan tietoon. Ennen irtisanomisen toimittamista työnantajan on annettava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi. Kuulemissäännöksen tarkoituksena on antaa työntekijälle tilaisuus selittää moitittavaa käytöstään. Työntekijällä on oikeus käyttää kuulemistilaisuudessa avustajaa. Irtisanomisilmoitus on toimitettava työntekijälle ensisijaisesti henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, voidaan ilmoitus toimittaa myös kirjeitse tai sähköisesti. Kirjeitse tai sähköisesti toimitettuun ilmoitukseen liittyy seitsemän päivän olettamasääntö, eli ilmoituksen katsotaan tuleen työntekijän tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Irtisanomisaika alkaa kulua siitä päivästä, kun työntekijä saa irtisanomisilmoituksesta tiedon. Lain mukaiset irtisanomisajat on porrastettu työsuhteen keston mukaan, ja niitä noudatetaan, jos työehtosopimus ei muuta määrää tai työntekijän kanssa ei ole muuta sovittu. Jos työehtosopimuksessa on määrätty irtisanomisajasta sitovasti, noudatetaan työehtosopimuksen irtisanomisaikaa. Jos sen sijaan työehtosopimusmääräystä ei ole tai työehtosopimusta ei tarvitse osapuolten välillä noudattaa, voidaan irtisanomisajasta sopia tai irtisanomisaika määräytyy lain mukaan. Irtisanomisaikaa ei voi sopia yli kuuden kuukauden mittaiseksi, eikä työntekijän irtisanomisaikaa voi sopia pidemmäksi kuin työnantajan. Irtisanomisilmoitukselle ei ole laissa säädetty määrämuotoa, mutta kirjallinen ilmoitus on todisteluvaikutuksensa vuoksi suositeltava. Irtisanomisperusteiden kirjallisesta ilmoittamisesta laissa on erikseen säännös, ja ne on ilmoitettava, jos työntekijä sitä pyytää. Näissä tilanteissa perusteet on syytä ilmoittaa riittävän tarkasti, jotta turhilta oikeudenkäynneiltä vältytään. Jaakko Sainio Helsingin seudun kauppakamarin lakimies 11
Rauman Offsetpaino Oy 03.2010