MONISTE 17/2006 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

MONISTE 17/2006 TYÖSSÄOPPIMISEN TYÖSUOJELU MAATALOUSALAN PERUSTUTKINNOSSA

2. muutettu painos Opetushallitus ja tekijä Taitto: Tmi Eija Högman ISBN 952-13-3008-2 (nid.) ISBN 952-13-3009-0 (pdf) Edita Prima Oy, Helsinki 2006

SISÄLLYS JOHDANTO 5 1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA 7 2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA 9 3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEITA 12 4 TYÖTURVALLISUUSLAKI 14 5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ 15 5.1 Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön 15 5.2 Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt 15 5.3 Nuorille työntekijöille vaaralliset työt 16 5.4 Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä 18 5.5 Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin 18 5.6 Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin 18 5.7 Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat 19 5.8 Työaika 19 6 TYÖSSÄOPPIMISEN OSAPUOLTEN VASTUUT JA VELVOLLISUUDET 21 6.1 Työssäoppimisen työturvallisuusvastuulliset osapuolet 21 6.2 Koulutuksen järjestäjän velvollisuudet 21 6.3 Ohjaavan opettajan velvollisuudet 22 6.4 Työnantajan velvollisuudet 22 6.5 Työpaikkaohjaajan velvollisuudet 24 6.6 Työssäoppijan velvollisuudet 25 6.7 Verkostoituneiden työssäoppimispaikkojen ja yhteisten työpaikkojen vastuukysymykset 25 6.8 Työsuojeluyhteistoiminta työpaikoilla 26 6.9 Opiskelijan työterveyshuolto ja ensiapu 27 7 VAATIMUKSET MAATALOUSALAN TYÖSSÄOPPIMIS- PAIKOILLE 29 8 TYÖSSÄOPPIJOIDEN VAKUUTTAMINEN 31 8.1 Opiskelijan vakuutusturva 31 8.2 Vahingonkorvausvelvollisuus 31 8.3 Työssäoppiminen ulkomailla 32 3

9 MAATALOUSALAN VAAROJEN KARTOITUS JA TORJUNTA 33 9.1 Lakisääteiset vaatimukset vaarojen kartoitukselle 33 9.2 Riskien arviointiprosessi 34 9.3 Riskien arviointi käytännössä 34 9.4 Ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen riskien arvioinnissa 36 9.5 Riskien arviointi laatujärjestelmissä 36 9.6 Työtapaturmat ja ammattitaudit maatalousalalla 37 9.7 Työtapaturmavaarat ja vaarojen torjunta maatalousalan töissä 38 9.8 Työoloihin liittyviä vaaroja ja kuormitustekijöitä 43 10 VAAROILTA SUOJAUTUMINEN 47 10.1 Suojainten hankinta ja kustannusten jako 47 10.2 Henkilönsuojainten rakenteelliset perusominaisuudet 47 10.3 Maatalousalan töissä tarvittavia suojaimia 48 10.4 Suojainten käyttö ja käytön valvonta 50 11 OPISKELIJAN VALMIUDET TYÖSSÄOPPIMISJAKSOLLE 52 12 TYÖSSÄOPPIJAN PEREHDYTTÄMINEN 53 13 ERILAINEN OPPIJA TYÖSSÄOPPIJANA 54 14 AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖT 55 TYÖSSÄOPPIMISEN TURVALLISUUTTA KOSKEVIA LAKEJA JA ASETUKSIA 56 LÄHDELUETTELO 57 TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN INTERNET-OSOITTEITA 58 LIITTEET 59 Liite 1. Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa 59 Liite 2. Työssäoppijan perehdyttämisohje 67 Liite 3. Työsuojelun toimintaohjelma pienyrityksille 69 Liite 4. Työturvallisuuden tarkistuslista ja riskien arviointi 71 Liite 5. Vaaratilanneilmoitus 75 Liite 6. Nostolaitteiden ja eräiden muiden työvälineiden tarkastukset laiteryhmittäin 76 4

JOHDANTO Työssäoppiminen on oleellinen osa ammatillisen perustutkinnon suorittamista ja tulevan ammatin hallintaa. Työssäoppimisen tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppi misjaksojen tulee olla ammatinhallinnan kannalta riittävän pitkiä ja monipuolisia. Opintojen alussa jaksojen tulee olla lyhyitä, mutta tietojen ja taitojen kartuttua mahdollisimman pitkiä ja monipuoli sia, jotta opiskelija saa tilaisuuden oppia työelämän kannalta riittävän suuria kokonaisuuksia ja ottaa vastuuta työtehtävistään. Varsinkin maatalouden ammattiin opiskellessa, työssäoppiminen on suu relta osin sidottu kasvukauteen, kylvämiseen, muokkaamiseen ja sadonkorjuutöihin. Jokaisella opiskelijalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Näin ollen ennen työssäoppi misjaksoa oppilaitoksen, työnantajan sekä opiskelijan on perehdyttävä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyviin vastuukysymyksiin ja vakuutuksiin. Työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuojeluohjeita. Tämän oppaan eräänä tarkoituksena olikin koota kaikki oleellisesti maatalousalan työturvallisuu teen liittyvät kysymykset samoihin kansiin, sillä työssäoppimisen työturvallisuuteen liittyy lukuisa määrä eri lähteissä esiintyviä säädöksiä ja ohjeistuksia. Opas on tarkoitettu opettajien, työnantajien sekä työpaikkaohjaajien tueksi tavoitteena laadukas maatalousalan työssäoppimisjakso ilman tapaturmia. Tämä maatalousalan työssäoppimisen työsuojelun opas on syntynyt Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittamassa Luonnonvara-alan työssäoppimisverkoston projektissa Päijänne-Instituutissa. Oppaan on kirjoittanut Tuomo Hannukkala. Opasta suunniteltiin ja valmisteltiin työryhmässä, johon kuuluivat: Tarkastaja Asko Ojala Työsuojeluasiamies Erkki Rekola Projektipäällikkö Inkeri Ritamäki Toimitusjohtaja Veli-Matti Rekola Tutkija Päivi Rissanen Maatalousyrittäjä/yritysuunnittelija Olli Suntiola Opettaja Ilkka Murto Projektikoordinaattori Jari Laine Kirjoittaja Tuomo Hannukkala Opetusneuvos Susanna Tauriainen Kaakkois-Suomen työsuojelupiiri Maatalousyrittäjien eläkelaitos Seinäjoen Ammattioppilaitos Maaseudun työnantajaliitto Kuopion aluetyöterveyslaitos Suntiolan tila/proagria Häme Päijänne-instituutti Päijänne-instituutti Päijänne-instituutti Opetushallitus Kiitämme myös seuraavia työryhmän ulkopuolelta oppaan kommentointiin sekä kirjoitustyössä tar vittavien tietojen toimittamiseen osallistuneita henkilöitä: Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus; Projektipäällikkö Kyösti Louhelainen, Kuopion alue työterveys laitos; Kehityspäällikkö Markus Pyykkönen, Sosiaali- ja terveysministeriö; Asiamies Carl-Henrik Lemström, Työturvallisuuskeskus; Työsuojelupäällikkö 5

Esko Vainionpää, Seinäjoen Ammattioppilaitos; Tutkija Janne Karttunen, Työtehoseura; Toimistopäällikkö Erkki Eskola, Maa talousyrittäjien eläkelaitos; Eläinlääkäri Heikki Sirkkola, Päijänne-instituutti; Eläinlääkäri Ari-Matti Pyyhtiä, Padasjoen kunta; Opettaja Merja Nummela, Päijänne-instituutti. Helsingissä 25.8.2006 Susanna Tauriainen opetusneuvos 6

1 TYÖSSÄOPPIMINEN ON OSA AMMATILLISTA PERUSKOULUTUSTA Ammatillisen peruskoulutuksen tarkoituksena on antaa opiskelijalle ammatissa tarvittava teo reetti nen ja käytännön osaaminen. Oppilaitoksessa tapahtuvan ope tuksen ja harjoitustöi den sekä ammat tiosaamisen näyttöjen lisäksi am matilliseen koulutukseen sisältyy kiinteänä osana työssäoppiminen. Perustutkinnot ovat laajuudel taan 120 opintoviikkoa eli kolme vuotta, josta työssäoppimisen osuus on vähintään 20 opintoviik koa. Yksi opin toviikko vastaa opiskelijan 40 tunnin työpanosta. Työssäoppiminen on työpaikalla aidossa työympäristössä tapahtuva osa koulutuksesta. Sen tarkoi tuksena on antaa opiskelijalle tule vassa ammatissa tarvittavia valmiuksia, opettaa työelä män toimin tatapoja sekä harjaannuttaa opiskelijaa soveltamaan oppilai toksessa opittuja asioita käytännön työ tehtäviin. Hy vässä työssäoppimistilanteessa sekä työnantaja että työssäoppija hyötyvät toisis taan. Työssäoppi misen yksi tarkoitus onkin lähentää työelämää ja koulutusta toisiinsa. Työssäoppiminen on suunniteltua, ohjattua, tavoitteellista ja arvioitua opiskelua. Työssäoppi minen perustuu kirjallisiin sopimuksiin oppilaitoksen ja työssäoppimispaikan välillä. Yleensä sopimuksia tehdään kaksi, joista toinen on toistaiseksi voimassa oleva tai määräaikainen puite sopimus ja toinen on opiskelijasopi mus, joka tehdään erikseen jokaista työssäoppimis jaksoa varten. Työssäoppimis paikkojen ja oppi laitosten välillä on kiinteä suhde eli pu hutaan ns. työssäoppimisverkostoista. Näin työssäoppiminen on helpompi toteuttaa suunnitelmallisesti ja turvallisesti. Opetushallitus on määritellyt työssäoppimisen perustavoitteet vahvistamissaan opetussuunni telman perusteissa. Oppilaitokset tekevät tältä pohjalta kukin oman opetussuunnitelmansa. Maatalouden ammateissa työskennellään useimmiten itsenäisenä yrittä jänä, joten opintoihin sisältyy myös yrit täjävalmennusta. Työssäoppimisen tavoitteet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan (HOPS) ja työssäoppimissuunnitelmaan (TOPS). Työssäoppimisen ja oppilaitoksessa suori tettavien opinto jen tulee täydentää toisiaan tavoitteiden saavuttamisessa. Opiskelijan tavoittei den toteutumista seu rataan työssäoppimisen aikana ja sen jälkeen. Opiskelijalle annetaan ohja usta ja palautetta edistymi sestään. Työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman palkkaa, eikä opiskelija ole työsuhteessa työssä oppimispaikkaan. Tällöin opiskelijalla säilyy hänelle opiskelupaikan myötä kuuluvat etuudet, ku ten terveydenhoito, ruokailu ja vakuutukset. Työssäoppiminen rinnastetaan työtur vallisuuslaissa (738/2002) vuokratyöhön, joten työturvallisuusmääräykset si tovat työssäoppi mis paikkaa samalla tavoin kuin työsuhteessa olevien työnteki- 7

jöiden työnantajaa. Ammatillisen peruskoulutuksen aloit taessaan opiskelijat ovat usein alle 18-vuotiaita, jolloin heihin sovelle taan soveltuvin osin nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä. 8

2 KOULUTUKSEN, TYÖSSÄOPPIMISEN JA TYÖTURVALLISUUDEN SANASTOA Ammattiosaamisen näyttö Todellisen ammattitaidon osoittamistapa. Nuorten koulutuksessa ammattiosaamisen näyttö on työ elämän kanssa yh teistyössä suunniteltu ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä järjestetty ti lanne, jossa opiskelija osoittaa, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteet ja työelämän edellyttä män ammattitaidon. Ergonomia Työpisteen rakenteiden, työvälineiden, kalusteiden ja työmenetelmien kehittäminen ihmisten omi naisuuksien, toimintojen ja kykyjen mukaisiksi. HOJKS Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Perusopetuslain mu kaan HOJKS tulee laatia erityisopetukseen siirretylle tai otetulle oppilaalle. HOPS Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. HOPS on opiskelijan tekemä suunnitelma siitä, mitä opin toja hän suorittaa ja miten, milloin ja missä järjestyksessä. Koulutuksen järjestäjä Tässä oppaassa ammatillinen oppilaitos. Koulutusala Yläkäsite, joka määrittelee yleisellä tasolla, miten koulutus sijoittuu erilaisille yhteiskunnan ja työ elämän aloille. Koulutusohjelma Koulutusohjelmalla tarkoitetaan monitieteistä opintojen kokonaisuutta, jolla on tieteelliset tai tai teelliset ja usein myös ammatilliset tavoitteet. Luovuttaja Valmistaja, maahantuoja, myyjä tai henkilö, joka luovuttaa tuotteen myytäväksi tai käytettä väksi. Jos työssä oppija työssäoppimispaikassa käyttää toisen yrittäjän konetta, on tämä toinen yrittäjä lain säädännön tarkoittama luovuttaja. MATA Maatalousyrittäjien lakisääteinen tapaturmavakuutus. Mela Maatalousyrittäjien eläkelaitos. Mela hoitaa maanviljelijöiden, kalastajien ja poronhoitajien sosiaa livakuutusta. 9

Myel Maa- ja metsätalousyrittäjien, kalastajien ja poronhoitajien sekä heidän perheenjäsen tensä työeläkevakuutus. Nuori työntekijä Alle 18-vuotias työntekijä. Pelastussuunnitelma Pelastuslain (468/2003) ja pelastustoimesta annetun asetuk sen (787/2003) mukainen suunnitelma, jonka tarkoituksena on ehkäistä vaaratilanteiden syntymistä toiminnassa, varautua henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa ja varautua sellaisiin pelastustoimenpitei siin, jotka omatoimisesti ovat mahdollisia. Perustutkinto Toisen asteen ammatillinen tutkintona on osoitus lähinnä suoritustason ammattitaidosta. Tutkintoon johtava koulutus on joko laaja-alaista tai eriytyvää. 120 opintoviikon laajuinen koulutus antaa ylei sen jatko-opintokelpoisuuden korkeakouluopintoihin. Yhden perustutkinnon sisällä voi olla useita koulutusohjelmia. Riski Haitallisen tapahtuman todennäköisyys ja vakavuus. Riskin arviointi Arviointiapahtuma, jossa arvioidaan työpaikalla ilmenevästä vaarasta työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuva riski. Riskien hallinta Tarkoittaa systemaattista toimintaa riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja pienentämiseksi. TOPS Henkilökohtainen työssäoppimisen suunnitelma. Suunnitelmassa määritellään kunkin jakson ta voitteet, oppimistehtävät, kesto ja ajoitus sekä opiskelija-arvioinnin menettelytavat. Turvallisuus Tarkoittaa yhteisön tai järjestelmän tilaa silloin, kun siihen liittyvät riskit ovat hyväksyttäviä. Työnantaja Työn teettäjä, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää palveluksessaan ole vaa työ voi maa. Työturvallisuuslakia (738/2002) sovellettaessa työnantajan velvollisuudet koskevat samalla tavoin työn teettäjää, joka oman johtonsa ja valvontansa alaisena käyttää toisen työn antajan palve luksessa olevaa työvoimaa. Työturvallisuuslain soveltamisalueeseen sisältyvät vuokratyössä olevat sekä työssäoppijat. Työntekijä Henkilö, joka työskentelee työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Työturvallisuus lain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. 10

Työpaikkaohjaaja Työnantajan nimeämä henkilö, jonka tehtävänä on mm. perehdyttää opiskelija työyhteisöön ja työ turvallisuuteen liittyviin asioihin sekä ohjata turvallisiin työtapoihin. Työpaikkaohjaaja toi mii työn antajan edustajana. Työssäoppija Opiskelija, joka koulutuksen yhteydessä työskentelee työssäoppimispaikassa työnantajan joh don ja valvonnan alaisena olematta välttämättä työsuhteessa työnantajaan. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppija on vuokratyössä oleva työntekijä. Työssäoppimispaikka Työssäoppimispaikka on työturvallisuuslain (738/2002) mukaan työssäoppijan työnantaja. Työtapaturma Työssä tai työstä johtuvissa olosuhteissa tapahtuva äkillinen, ennalta arvaamaton ja ulkoisen tekijän aiheuttama tapahtuma, josta on seurauksena vamma tai sairaus. Työturvallisuuskortti Työturvallisuuskortti on työturvallisuuden parantamiseksi erityisesti yhteisillä työpaikoilla ke hitetty valtakunnallinen menettelytapa. Työturvallisuuskortti osoittaa, että sen haltija on saanut yleisen pe rehdyttämiskoulutuksen työturvallisuusasioihin. Työturvallisuuspassi Työturvallisuuspassi on oppilaitoksen antama todistus, joka kertoo opiskelijan työ tur vallisuusosaa misen tason ja mihin koneisiin, laitteisiin, ja työturvallisuuden kannalta tärkeisiin kohteisiin hän on saanut opastusta. Vaara Tekijä tai olosuhde, joka voi aikaansaada haitallisen tai vaarallisen tapahtuman. Vakava työtapaturma Yli 1 kuukauden työkyvyttömyyden aiheuttanut vahinko (Kuolemaan johtaneet vahin got tilas toi daan erikseen eikä niitä lueta näihin tapauksiin.). Tapaturma katsotaan vakavaksi myös sil loin, kun siitä aiheutunut seuraus jää todennäköisesti pysyväksi. Yhteinen työpaikka Työpaikka, jolla työskentelee oman työnjohtonsa alaisena joko kahden työnantajan työnteki jöitä tai yhden työnantajan työntekijöitä (työntekijä) ja vähintään yksi itsenäinen työnsuo rittaja. Yhteinen työpaikka syntyy vain, jos näiden suorittama työ tapahtuu samanaikaisesti tai peräkkäin siten, että työ voi vaikuttaa toisten työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen. Jos työpaikalla kaksi yrittäjää tekee yh teistyötä, joista vähintään toisella on työpaikassa työssäoppija, syntyy yhteinen työpaikka, jossa molemmat yrittäjät ovat velvollisia noudattamaan työturvallisuusla kia. 11

3 TYÖTURVALLISUUS OSANA OPETUS- SUUNNITELMAN PERUSTEITA Ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman perusta voitteena työturvallisuuden osalta on, että opiskelijan oikeus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukaiseen turvalli seen opiskeluympäristöön toteutuu sekä oppilaitoksessa, että työssäoppimispaikassa. Lisäksi op pilaitos antaa opiskelijalle valmiuksia työturval lisuuden ja työterveyden omatoimi seen ylläpitämi seen ja kehittämiseen tulevassa työ elämässään. Työturvallisuus on esillä useissa kohdissa ope tus hallituksen v. 2001 päättämissä maatalousalan perustutkinnon opetussuunnitelman perus teissa (Dnro 24/011/2001). Työsuojelusta ja työterveydestä huolehtiminen on otettu maatalousalan pe rustutkin non opetussuun ni telmassa tavoitteeksi ja yhdeksi painopiste alueeksi. Sen lisäksi, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa on säädetty, on työssäoppimi sessa opetussuunnitelman mukaan noudatettava seuraavaa: kaikkien työssäoppimisen osapuolten on oltava selvillä työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista vastuunjaosta voidaan tarvittaessa sopia erikseen ennen työssäoppimisen aloittamista on työssäoppimispaikan ja oppilaitoksen yhteisesti varmistettava, että työssäoppija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työsuo jeluohjeita Opetussuunnitelmassa on huomioitu nuorten työntekijöiden suojelemiseksi annettu lainsää däntö. Siinä mainittuja nuoria työntekijöitä koskevia säädöksiä ovat mm. laki nuorista työnte kijöistä (998/1993) ja sen perusteella annetut säädökset: työmi nisteriön päätös nuo rille sopi vista kevyistä töistä (1431/1993) ja sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (128/2002). Lisäksi opetussuunnitel massa mainitaan asetus nuorten työnteki jäin suojelusta (508/1986, korvattu 1.8.2006 asetuksella 475/2006) sekä vahin gonkorvauslaki (412/1974). Opetushallituksen v. 2001 päättämissä maatalousalan opetussuunnitelman perus teissa todetaan: Työsuojelusta ja terveydestä huolehtimisen tavoitteena tulee olla, että opiskelija osaa alansa työsuojelumääräykset ja -ohjeet ja noudattaa niitä. Hän osaa arvostaa turvallista, terveellistä ja viihtyisää työympäristöä ja kehittää sitä. Hän osaa tunnis taa työhön liittyvät vaarat ja terveyshaitat sekä suojautua niiltä ja torjua niitä. Hän osaa suunnitella itselleen ergonomisesti terveellisen työympäristön. Hän osaa pitää huolta terveydestään ja ylläpitää työ- ja toimintakykyään. 12

Opetushallitus tulee tarkistamaan valtioneuvoston asettaman Terveyttä edistävän liikunnan neuvot telukunnan kehittämisesityksen mukaisesti kaikkien toisen asteen koulutuksen opetussuunnitelmien perusteet siten, että opiskelija voi koulutuksensa aikana saada viimeisimmän tiedon oman tervey tensä edistämiseen ja terveysliikuntaan. Suurin osa kehittämisesityksistä voidaan ottaa huomioon jo nykyisten opetussuunnitelmien mukaisessa koulutuksessa. Työturvallisuusasiat sisältyvät maatalousalan perustutkinnon opetussuunnitelmassa opintojen ja työssäoppimisen ta voitteisiin ja keskeisiin asiasisältöihin (Yrittäminen maaseutuympäristössä 3.2.1 ja Maatilatalouden yleistaidot 3.2.2). Tavoitteena, on että opiskelija osaa mm: käyttää traktoria turvallisesti perävaunun ja eri maatalouskoneiden kanssa sekä käsitellä lait teita ja kuormaa turvallisesti ja riskejä välttäen käyttää ja huoltaa maatilan töissä merkittävimpiä koneita turvallisesti ja käyttää tarvittavia suojavälineitä pitää huolta työpaikallaan omasta, työtovereidensa, asiakkaiden ja sivullisten turvallisuudesta huolehtia työympäristön siisteydestä ja järjestyksestä tehdä kotieläinten hoitotyöt turvallisesti ja huolehtia tarttuvien eläintautien ennaltaehkäisystä ottaa huomioon turvallisuusnäkökohdat kasvinviljelytöissä käyttää ja huoltaa moottori- ja raivaussahaa turvallisesti käyttää turvallisesti tavallisimpia metallityövälineitä käyttää turvallisesti rakennustöissä tavallisimpia käsityökaluja ja koneita tapaturmatilanteiden varalta EA 1:n sisältämät taidot ylläpitää omaa työkykyään ja tietää työkykyyn vaikuttavista fyysisistä, psyykki sistä ja sosiaalisista tekijöistä osaa käyttää työterveyshuollon palveluja Opiskelijan osaamistason arvioinnissa työturvallisuuden ja turvallisten työtapojen hallitsemi nen sekä työturvallisuuden kehittämisen taidot sisältyvät arvioitaviin asioihin. Työturvallisuusasioiden hallinta on oleellinen osa ammattiosaamista. 13

4 TYÖTURVALLISUUSLAKI Työturvallisuuslain (738/2002) lähtökohtina ovat vaarojen poistaminen ja työturvallisuuden jat kuva parantaminen. Työturvallisuuslaki tukee siten nolla tapaturmaa -periaatetta. Tässä aja tusmal lissa yhtään tapaturmaa ei pidetä hyväksyttävänä, vaan pyrkimys on jatkuvan parantamisen kautta kohti nollaa tapaturmaa. Työnantajalle on työturvallisuuslain (738/2002) 8 :ssä säädetty yleinen huolehtimisvelvoite. Työn an tajan on tarpeellisin toimenpitein huolehdittava työntekijöiden työturvallisuudesta ja työter veydestä. Huolehtimisvelvoitetta rajaavat vain ylivoimaiset ja ennalta arvaamat tomat tekijät, joihin ei voida kohtuudella varautua. Työturvallisuuslaki (738/2002) painottaa työpaikan omaa osuutta sekä työnantajan ja työntekijöiden yhteis työtä työturvallisuuden ja työtervey den ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Myös työnte kijän on osaltaan kaikin käytettävissään olevin keinoin huolehdittava omasta sekä mui den työnte kijöiden tur vallisuudesta ja terveydestä. Työturvallisuuslaki (738/2002) korostaa tapaturmien ja työstä aiheutuvien haittojen ja vaaro jen en naltaehkäisyä. Työturvallisuuslain 10 :ssä on säädetty työn vaarojen arvioinnista ja selvittä mi sestä. Työnantaja on velvoitettu tunnistamaan ja arvioimaan työympäristön riskit ja mahdol li suuk sien mukaan poistamaan ne. Työnantajalla on velvollisuus tehdä työturvallisuuslain 9 :n tarkoittama työsuojelun toimintaohjelma. Se sisältää työtur vallisuustoimenpi teiden yleiset linjaukset ja toimintatavat sekä yksityiskohtaisemman työsuojelun toimintasuunnitelman. Työsuojelun toimintaohjelman laatimisvelvoite koskee kaikkia työpaikkoja. Tämän kir jan liiteosuudessa on malli pien yrityksille so veltuvasta työsuojelun toimintaohjelmasta (Liite 3). Henkisen työsuojelun asiat sekä ergonomia on työturvallisuuslaissa nostettu perinteisen fyysisen työturvallisuuden ja tapaturmien torjunnan rinnalle. 14

5 NUORTEN TYÖNTEKIJÖIDEN SUOJELUA KOSKEVIA SÄÄDÖKSIÄ 5.1 Opiskelijan oikeus turvalliseen työympäristöön Ammatillisesta koulutuksesta säädetyn lain mukaan (630/1998) opiskelijalla on oikeus turvalli seen opiskeluympäristöön. Koulutuksen järjestäjän velvollisuus on selvittää opetussuunnitel man laatimi sen yhteydessä miten tämä voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa opiskelun, että työssäoppimisen aikana. 5.2 Nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt Nuorista työntekijöistä annetun lain (998/1993) mukaan työnantajan on huolehdittava, että työ ei ole nuoren työntekijän (alle 18-vuotiaan) ruu miilli selle tai henkiselle kehitykselle vahingollista, eikä vaadi häneltä suurempaa ponnis tusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista. Valtioneuvoston asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) on säädetty edellytyksistä, joilla nuorilla työntekijöillä voidaan teettää nuorista työnte kijöistä annetun lain (998/1993) tarkoittamia erityisen haitallisia tai vaarallisia töitä. Asetuksen 475/2006 mukaan nuori työntekijä voi tehdä työssäoppimispaikassa seuraavan taulukon 1. kohdissa 3-5 mainittuja töitä kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön jatkuvassa valvonnassa. Tällöin on työssäoppimissopimuksen liitteeksi tehtävä selvitys valvonnan ja perehdyttämisen jär jestämisestä. Selvitys lähetetään myös tiedoksi asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Työhön, johon nuorella on jo ammatillinen perustutkinto, sovelletaan vain asetuksen 475/2006 opetusta ja ohjausta koskevaa kohtaa (5 ). Ohjausta ja opetusta koskevat vaatimukset on selvitetty myöhemmin kohdassa 5.6. Taulukko1. Valtioneuvoston asetuksessa 475/2006 mainitut nuorille työntekijöille erityisen haitalliset työt 1) työt, joissa esiintyy ikään ja kokemukseen nähden liiallista rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta, huomattavaa taloudellista vastuuta tai erityisiä vaaroja, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai vält tämään 2) yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara 3) psykiatristen potilaiden ja psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden hoito ja huolto 4) kuolleiden käsittely ja kuljetus 5) teurastus 6) työt, jossa altistutaan haitallisesti myrkyllisille aineille tai syöpää, perinnöllisiä perimävaurioita taikka sikiövaurioita aiheuttaville aineille tai aineille, jotka jollakin muulla tavalla voivat vaikuttaa ihmisen terveyteen pysyvästi 7) palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja erittäin helposti syttyvien nesteiden käsit tely ilmeisen vaarallisissa olosuhteissa 8) työ, jossa altistutaan haitallisesti säteilylle 15

5.3 Nuorille työntekijöille vaaralliset työt Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluet telosta (128/2002) on kuvattu nuorille työntekijöille vaarallisia töitä. Luettelossa mainittuihin töihin ei saa käyttää alle 16-vuotiasta työntekijää. 16 vuotta täyttänyt työntekijä saa tehdä luettelossa mai nittua työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu, että työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista tai työolosuhteista ei aiheudu hänelle tai työstä johtuen muille henkilöille eri tyistä ta paturman- tai tervey den vaurioitumisen vaaraa. Maatalousympäristössä on toiminnan monipuolisuudesta johtuen runsaasti asetuksessa 128/2002 lueteltuja nuorille työntekijöille vaaralli sia töitä. Taulukko 2. Sosiaali- ja terveysministeriön esimerkkiluettelossa 128/2002 lueteltuja maatalousalalla esiintyviä vaarallisia töitä: Vaaratekijät STM:n esi merkkiluet te lossa (128/2002) 1. Mekaaniset vaa ratekijät Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työssä seuraavilla koneilla, laitteilla ja työvälineillä: 1) 3 A, 3 B ja 4 luokkaan kuuluvalla laserlaitteella, sirkkelillä, pyö rösahalla, vannesahalla, höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, avonieluisella murskauskoneella, hiekansirotuslaitteella, pylväsporako neella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleik kauslaitteella, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella ja muulla vastaavalla koneella, laitteella ja työvälineellä, jolla omalla va romattomuudella voi aiheuttaa vakavan työtapaturman, 2) traktorilla, jossa ei ole turvaohjaamoa tai joka on varustettu vinssillä, kuormausnosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty erillistä voimansiirtoa tarvitseva työkone, trukilla lukuun ottamatta hidasta tavaran siirtoon käytettävää niin sanottua mata lanostotrukkia, maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, turpeennostokoneella, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikel kalla ja mönkijällä, 3) konekäyttöisellä nosto- ja siirtolaitteella kuljettajana, merkinantajana tai hoitajana lukuun ottamatta kiinteästi asennetun painonappiohjauk sella varustetun hissin oh jaamista sekä nostimella, taljalla tai vastaa valla laitteella oman työkappaleen nosta misessa sekä 4) henkilönostolaitteella ja henkilönostimella. Vaa ratekijöitä saat taa esiintyä mm. seuraa vissa luonto- ja ympäristö alan töissä: Kunnossapito- ja huoltotyöt. Kasvinviljelytyöt ja kotieläintalouteen liittyvät työt. 2. Kemialliset vaaratekijät Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin seuraaville aineille ja valmisteille: 1) Aine ja valmiste, joka luokitellaan kemikaalilain (744/1989) 19 :ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen tai 11 :ssä tarkoitetun vaarallisten ainei den luettelon mukaisesti: a) erittäin myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R26 (Erittäin myrkyllistä hengitettynä.), R27 (Erittäin myrkyllistä joutuessaan iholle.), R28 (Erittäin myrkyllistä nieltynä.) tai R39 (Erittäin vakavien pysyvien vauri oiden vaara.); b) myrkylliseksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R23 (Myrkyllistä hengitettynä.), R24 (Myrkyllistä joutuessaan iholle.), R25 (Myrkyllistä nieltynä.), R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.) tai R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); c) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R48 (Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa vakavaa haittaa terveydelle.); d) syövyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä C ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R35 (Voimakkaasti syövyttävää.) tai R34 (Syövyttävää.); e) räjähtäväksi ja merkitään varoitusmerkillä E ja vaaraa osoittavilla lausekkeilla R2 (Räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.) tai R3 (Erittäin helposti räjähtävää iskun, hankauksen, avotulen tai muun sytytyslähteen vaikutuksesta.); Kasvinviljelytyöt, kotieläintalouteen liittyvät työt ja kunnossapitotyöt. 16

f) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R39 (Erittäin vakavien pysyvien vaurioiden vaara.); g) haitalliseksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R40 (Pysyvien vaurioiden vaara.); h) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xn ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.); i) herkistäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.); j) syöpää aiheuttavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R45 (Aiheuttaa syöpäsairauden vaaraa.); k) perimää vaurioittavaksi ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R46 (Saattaa aiheuttaa periytyviä perimävaurioita.); l) lisääntymiselle vaaralliseksi (vaikutukset hedelmällisyyteen) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R60 (Voi heikentää hedelmällisyyttä.); m) lisääntymiselle vaaralliseksi (kehityksen häiriöt) ja merkitään varoitusmerkillä T ja vaaraa osoittavalla lausekkeella R61 (Vaarallista sikiölle.) ja n) ärsyttäväksi ja merkitään varoitusmerkillä Xi ja jollakin vaaraa osoittavista lausekkeista R12 (Erittäin helposti syttyvää.), R42 (Altistuminen hengitysteitse voi aiheuttaa herkistymistä.) tai R43 (Ihokosketus voi aiheuttaa herkistymistä.). 2) Aine ja valmiste, jota tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000). 3) Lyijy ja sen yhdisteet sikäli kuin ne imeytyvät ihmisen elimistöön. 4) Asbesti ja 5) Ympäristön tupakansavu. 3. Fysikaaliset vaaratekijät Seuraavissa töissä voi olla erityinen fysikaalinen vaara: a) työt, joissa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa, b) työt voimakkaasti tärisevillä työkoneilla, c) työt, joissa voi altistua terveydellisille vaaroille kylmyyden tai kuumuuden vuoksi ja d) työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpaineessa. Traktorityöt. Monien käsityökoneiden käyttö. Ulkotyöt kylmällä säällä. 4. Sähköiset vaaratekijät Erityinen sähköinen vaara voi olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä. Sähkölaitteiden käyttö ulkona ja kosteissa tiloissa. 5. Ruumiillinen liikarasitus Ruumiillisen liikarasituksen vaara voi olla nostotyössä, jossa taakan paino ylittää jatkuvasti 20 kg miehillä ja 15 kg naisilla sekä muussa yksipuolisesti kuormittavassa työssä. 6. Biologiset vaaratekijät Erityinen vaara voi olla työssä, jossa voi altistua vakavan sairastumisen aiheuttavalle biologiselle tekijälle. 7. Eräät työt Erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara voi olla myös seuraavissa töissä: 1) maanalaisessa työssä kaivoksissa ja kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, joissa on sortumis- ja luhistumisvaara, 2) räjäytystyössä ja muussa räjähdystarvikkeiden käsittelyssä, 3) alusten lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvassa työssä, 4) kiskoajoneuvojen kuljettamisessa rautateillä ja kiskoliikenteessä sekä vaihde- ja järjestelytyössä ratapihoilla, 5) vaaraa aiheuttavassa huolto-, puhdistus- ja korjaustyössä, 6) viranomaisten tarkastuksen alaiseksi määrättyjen paineellisten laitteiden tarkas tus-, huolto- ja korjaustyössä, 7) rakennusten purkutyössä, 8) säiliötyössä, jossa on tukehtumisen tai muu vastaava vaara, 9) pylväs- ja mastotyössä ja muussa työssä, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara, 10) työssä vaarallisten eläinten kanssa, 11) koe-eläinten hoitotyössä, 12) paineenalaisia, nesteytettyjä tai liuotettuja kaasuja sisältävien laitteiden käsittelyssä valmistamista, varastointia tai käyttöä varten, 13) koneen aiheuttamassa pakkotahtisessa työssä, jossa on suorituspalkka. Raskaiden taakkojen kantaminen monissa maatalousalan töissä. Eläinten hoitotyöt joissakin tilanteissa. Työskentely putkikaivannoissa ym. Vaarallisten eläin ten hoitotyöt. 17

5.4 Nuorille työntekijöille sopivia kevyitä töitä Työministeriön päätös nuorille työntekijöille sopivista kevyistä töistä (1431/1993) si sältää esimerk kiluettelon kevyistä töistä, joita on lupa teettää 14 vuotta täyttäneellä tai saman kalente rivuoden ai kana täyttävällä nuorella henkilöllä. Kevyellä työllä luette lossa tarkoitetaan työtä, jossa työolosuh teet, työympäristö, työn vaatimukset, työn ai heuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuor mittavuus eivät ole haitallista nuoren terveydelle, kehitykselle tai kou lun käynnille. Taulukko 3. Työministeriön päätöksen 1431/1993 mukaisia nuorille työntekijöille sopivia ke vyitä maatalousalan töitä: istutus-, poiminta- ja aputyöt sekä vaarattomien kotieläinten ruokinta varastotyössä ja vastaavassa tavaroiden vastaanotto, lajittelu, käsittely ja lähetys sekä merkintä- ja laskentatyö puhtaanapito- ja siivoustyössä huoneistojen, esimerkiksi toimistojen siivous siten, että työssä ei käsitellä aineita tai välineitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellistä vaaraa tai haittaa muut kevyet työt, jotka työympäristöltään, työn vaatimuksiltaan, työn aiheuttamalta vastuultaan sekä ruumiilliselta ja henkiseltä kuormittavuudeltaan vastaavat edellä mainittuja töitä 5.5 Ilmoitus nuoren työntekijän käyttämisestä vaarallisiin töihin Ennen asetuksen 128/2002 esimerkkiluettelossa tarkoitetun vaarallisen työn aloittamista on siitä tehtävä ilmoitus asianomaiselle työsuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen tekevät työssäoppimis paikka ja koulutuksen järjestäjä yhteistoiminnassa. Ilmoituksen tulee sisältää seuraavat työpaikan sopivuutta vaarallisen työhön osoittavat tiedot työn tekijöistä, suunnitellusta työstä ja työpaikalla vaaran torjumiseksi tehtävistä toimenpiteistä: 1) työntekijäryhmien yleinen valmius aiottuun työhön 2) vaarojen selvittäminen ja arviointi 3) kemiallisille, fysikaalisille ja biologisille vaaratekijöille altistumisen luonne ja kesto 4) työvälineiden valinta ja turvallinen käyttö 5) poikkeukselliset työajat ja niiden perusteet 6) opastuksen ja ohjauksen järjestäminen 7) muut työturvallisuutta valmistelevat toimenpiteet Työn ja työolosuhteiden aiheuttaman vaaran suuruutta nuoren työntekijän terveydelle arvioitaessa käytetään työterveyshuoltoa apuna. 5.6 Opastus ja perehdytys nuorille työntekijöille erityisen haitallisiin ja vaarallisiin töihin Asetuksen 475/2006 tarkoittamaa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista työtä tekevä nuori työntekijä on perehdytettävä ja ohjattava: 18

1) työpaikan olosuhteisiin, työn turvalliseen tekemiseen ja työn mahdollisiin terveysvaaroihin ja niiden torjuntaan 2) koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden toimintaan sekä työmenetelmiin 3) turvallisiin menettelytapoihin koskien: tuotannon aloitusta, lopetusta, koneiden puhdistusta, säätöä, huoltoa ja korjausta sekä tuotannon häiriötilanteita, kone- ja laitevikoja 4) koneiden, laitteiden sekä kemiallisten tuotteiden turvallisuusmääräyksiin, työsuojelua koske vien säännösten mukaan noudatettaviin menettelytapoihin ja varotoimenpiteisiin sekä ensiapuohjeisiin Ennen uuden työvaiheen aloitusta on varmistettava, että nuori työntekijä on riittävän hyvin pereh tynyt kyseiseen työhön ja sen vaaratekijöihin ja osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn aikana on kiinnitettävä erityistä huomiota nuoren työntekijän ohjaukseen ja valvontaan. Nuori työntekijä on kunkin työvaiheen tai työmenetelmän omaksumisen ajaksi sijoitettava työskentele mään kokeneen ja ammattitaitoisen henkilön opastuksen ja valvonnan alaisena. 5.7 Erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä koskevat poikkeusluvat Poikkeusluvan hakeminen tulee kysymykseen silloin, kun asetuksen 475/2006 säädöksiä ei kaikin osin voida täyttää, mutta opiskelijan olisi opintojen edistymisen kannalta silti välttämätöntä päästä tekemään kyseisiä töitä. Asianomaisella työsuojeluviranomaisella on oikeus antaa määräämillään ehdoilla antaa lupa poiketa valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) säännöksistä 16 vuotta täyttäneen nuoren työntekijän osalta, jos se on hänen ammatilli sen kehityk sensä kannalta välttämätöntä. Ehtona on, että nuori työs kentelee kokeneen ja ammatti taitoisen hen kilön valvonnan alaisena ja että asetuk sen (475/2006) tarkoituksen toteutuminen on muulla tavoin riittävästi var mistettu. 5.8 Työaika Koska työssäoppiminen tapahtuu pääsääntöisesti ilman työsuhdetta, ei työssäoppijoihin sovel leta työehtosopimuksen tai työaikalain säännöksiä. Perusperi aatteena työssäoppijoiden työajoille voidaan kuitenkin pitää, että työssäoppijoi den työ aika ei ylitä työaikalaissa (605/1996) ja nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/1993) säädettyjä työaikoja. 19

Taulukko 4. Nuorten työntekijöiden työajat (Lähde: Työsuojelupiirit, www.tyosuojelu/fi ). NUORTEN TYÖAJAT, YLITYÖT, TYÖAJAN SIJOITTUMINEN, TAUOT JA LEPOAJAT 13 14 v 15 17 v HUOM! Säännöllinen työ aika 7 h/vrk 35 h/vko 8 h/vrk 40 h/vko Ylityö Kielletty Enintään 80 h/v poikkeusluvalla lisäksi 40 h/v 15 17 vuotiaiden työaika enintään 9 h/vrk 48 h/vko Työajan sijoittu mi nen Klo 8 20 (painavista syistä klo 6 20 sekä ko titalous työssä klo 23 asti) Klo 6 22 (kotitalo ustyössä klo 23 asti) 15 v täyttänyt 2- vuo rotyössä ammattikou lutuksen saami seksi (työssäoppimi nen) enintään klo 24 asti Ruokatauko 30 min, jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk 30 min, jos työaika on yli 4 h 30 min/vrk Keskeytymätön vuo rokausilepo 14 h/vrk 12 h/vrk Viikkolepo 38 h/vko 38 h/vko Maatalousalalla on töiden kausiluonteisuudesta johtuen ajoittain tarvetta tehdä pitempiäkin työpäiviä esimerkiksi sadonkorjuuaikoina. Tämä asia on aiheellista ottaa huomioon jo työssäoppimispaikkojen kanssa työssäoppimisesta neuvoteltaessa ja kirjata se työssäoppimista koskeviin sopimuksiin. 20