Työsuojelun toimintaohjelma 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 12.11.2014 Maakuntahallitus 15.12.2014
2 1. Työsuojelutoiminta ja tavoitteet Työsuojelun toimintaohjelma määrittää Pohjois-Pohjanmaan liiton työsuojelutoiminnan periaatteet ja keskeiset toimintatavat. Työsuojelu on lakisääteistä toimintaa, jolla järjestetään työympäristö työyhteisölle turvalliseksi ja terveelliseksi. Työsuojelulla pyritään vaikuttamaan henkilöstön työ- ja toimintakyvyn säilymiseen ja parantamiseen. Työsuojelutoiminta on osa Pohjois- Pohjanmaan liiton toimintaa ja toiminnan suunnittelua. Työnantaja ja esimiehet vastaavat työsuojelun toteutumisesta omalla tehtäväalueellaan. Lisäksi jokaisen työyhteisön jäsenen tulee käytettävissään olevin keinoin huolehtia omasta ja muiden työntekijöiden työoloista, turvallisuudesta ja terveydestä. Hyvä ja turvallinen työympäristö edistää myös toiminnan tuloksellisuutta. Vuoden 2003 alusta voimaan tulleessa työturvallisuuslaissa (738/2002) korostetaan erityisesti perinteisten kone- ja laiteturvallisuuden sekä tapaturmien ja ammattitautien lisäksi työn henkistä ja fyysistä kuormittavuutta, työergonomiaa, väkivallan uhkaa, häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua sekä yksintyöskentelyyn liittyvien asioiden tärkeyttä. Yksilön kokonaishyvinvointiin vaikuttaa psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi yksityiselämän ja työelämän asioiden vaikutus toisiinsa. Jokaisella työnantajalla tulee olla työturvallisuuslain edellyttämä erityinen työsuojelun toimintaohjelma, jossa kerrotaan työnantajan harjoittaman työsuojelupolitiikan perusteet, päämäärät ja keskeiset keinot. Tämä toimintaohjelma toimii käytännön työsuojelun perustana. Työsuojelun toimintaohjelmaa seurataan jatkuvasti ja kehitetään työyhteisön tarpeiden mukaisesti. Lisäksi työpaikalla tulee olla vuosittain päivitettävä työsuojelun toimintasuunnitelma aikatauluineen ja vastuuhenkilöineen. Suunnitelman tärkein tehtävä on työpaikan vaarojen selvittäminen ja arviointi sekä saatujen tulosten perusteella yhteistyössä toteutettavat käytännön toimenpiteet. Laissa ei edellytetä tietyn mallin mukaista menettelytapaa vaan sopiva arviointimenetelmä voidaan valita työpaikkakohtaisesti. Vastuu vaaratekijöiden arvioinnista ja kehittämistoimenpiteiden käynnistämisestä on työpaikan esimiehillä. Työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto tukevat työyksiköitä tässä tehtävässä. 2. Pohjois-Pohjanmaan liiton toiminta ja henkilöstöpolitiikka 2.1. Toiminta-ajatus Maakunnan edunvalvojana olemme ennakoiva, aktiivinen sekä hyvin verkostoitunut. Maakunnan intressien yhteen sovittajana toimimme pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Maakunnan kehittäjänä olemme kansainvälisesti suuntautunut, aloitteellinen ja rohkea. Ohjaamme taloudellisia ja toiminnallisia resursseja. Kaiken toimintamme päämääränä on pohjoispohjalaisen ihmisen ja ympäristön hyvinvointi.
3 2.2. Henkilöstösuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilöstösuunnitelma on osa vuosittain tehtävää talousja toimintasuunnitelmaa, jonka maakuntavaltuusto hyväksyy. Pohjois-Pohjanmaan liiton viraston henkilöstö sijoittuu maakuntavaltuuston vuonna 2013 hyväksymän toimintastrategian mukaisesti kolmelle tulosalueelle, joita ovat aluekehitys, aluesuunnittelu sekä hallinto- ja talous. Liiton sisäinen työskentely tapahtuu pääosin neljässä ydinprosessissa. Tulosalueen johtaja toimii henkilöstön esimiehenä ja vastaa tulosalueensa taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. ENPI/ENI on Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoima itsenäinen rajat ylittävä kumppanuusohjelma, jossa vastuu ohjelmista on delegoitu suoraan ohjelmajohtajalle. Maakuntahallitus hyväksyi liiton uuden palkkausjärjestelmän vuonna 2013. Palkkausjärjestelmän uudistamisen tavoitteena oli luoda työnantajan ja pääsopijajärjestöjen edustajien kanssa läpinäkyvä, oikeudenmukainen ja kannustava palkkausjärjestelmä. Palkkausjärjestelmä sisältää myös palkitsemisjärjestelmän. Osana palkkausjärjestelmän kehittämistä on tehty koko henkilöstön työn vaativuuden arviointi (TVA) vuonna 2013. Pohjois-Pohjanmaan liiton henkilöstörakenne muuttuu lähivuosina eläköitymisen vuoksi. Henkilökunnan siirtyminen eläkkeelle on haasteellista, sillä organisaation on kyettävä varmistamaan osaamisen siirtyminen muuttuvassa tilanteessa ja kyettävä varmistamaan liiton toiminnat myös henkilökuntamäärän vähentyessä. 2.3. Yhteistoiminta Työsuojelun yhteistoiminta työpaikoilla perustuu lainsäädäntöön ja työmarkkinajärjestöjen sopimuksiin. Työsuojeluyhteistoiminnan tavoitteena on edistää työnantajan ja työntekijöiden välistä vuorovaikutusta ja mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin asioihin. Yhteistoiminnan osapuolia ovat työnantaja ja hänen palveluksessaan olevat työntekijät. Työpaikalla yhteistoiminnassa käsiteltäviä asioita ovat seuraavat: Työntekijöiden fyysistä ja henkistä turvallisuutta ja terveyttä koskevat seikat, kuten työpaikan tapaturmavaarat ja niiden torjunta, työn ergonomia ja työn henkinen kuormittavuus. Työn ja työpaikan vaarojen ja riskien arvioinnin periaatteet ja menetelmät sekä riskien arvioinnissa ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä esille tulleet työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen yleisesti vaikuttavat seikat. Työkykyä ylläpitävään toimintaan liittyvät työssä jaksamista tukevat ja muut työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavat kehittämistavoitteet ja - ohjelmat. Työntekijöiden turvallisuuteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat työn järjestelyyn ja mitoitukseen liittyvät asiat, kuten muutokset työtehtävissä, työmenetelmissä ja töiden järjestelyssä. Työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen toteutustapa ja seuranta.
4 Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvät, työn turvallisuutta ja terveysvaikutuksia kuvaavat seurantatiedot, kuten sattuneet tapaturmat, vaaratilanteet, väkivalta- ja uhkatilanteet, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä toimenpiteet näiden tilanteiden ennalta ehkäisemiseksi. Yhteistoiminnassa käsitellään myös edellä mainittujen asioiden toteutumisen ja vaikutuksen seuranta. Myös työterveyshuollon toteuttamista koskevat asiat ja työsuojelun toimintaohjelman tavoitteet tulee käsitellä yhteistoiminnassa. 2.4. Työsuojeluhenkilöstö Työsuojelutoiminnan lähtökohdan muodostavat työyhteisön omat tarpeet ja olosuhteet. Pyrkimyksenä on monipuolinen toimintajärjestelmä, joka tukee henkilöstöpolitiikan tavoitteiden toteutumista. Pohjois-Pohjanmaan liiton työsuojeluorganisaation muodostavat yhteistyötoimikunta, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Kiinteässä yhteistyössä työsuojelutoiminnan kanssa toimii myös työterveyshuolto. Nykyinen työsuojeluhenkilöstö on valittu toimikaudelle 2014 2017. Pohjois-Pohjanmaan liiton yhteistyötoimikunnan jäseniä ovat maakuntajohtaja, työsuojelupäällikkö, työsuojeluvaltuutettu ja pääsopijajärjestöjen edustajat. Yhteistyötoimikunta kokoontuu aina tarvittaessa, noin neljä kertaa vuodessa. 3. Työsuojelun vastuut ja toimivaltuudet 3.1. Työturvallisuudesta huolehtiminen on jokaisen velvollisuus Työnantajalla ja esimiehillä sen edustajina on vastuu työturvallisuuslain noudattamisesta. Jokaisen työntekijän velvollisuus on noudattaa työnantajan antamia määräyksiä ja ohjeita ja välttää sellaista muihin työntekijöihin kohdistuvaa häirintää ja muuta epäasiallista kohtelua, joka aiheuttaa heille vaaraa tai haittaa. Työntekijän velvollisuus on ilmoittaa havaitsemistaan työturvallisuutta vaarantavista asioista aina ensin lähimmälle esimiehelleen ja tarvittaessa myös työsuojeluvaltuutetulle. Ilmoituksen perusteella vastuu asian hoitamisesta siirtyy esimiehelle. Jos ilmoituksen tekijän toimivalta riittää asian hoitamiseksi, ei hän vapaudu vastuusta ilmoittamalla asiasta toiselle. Esimiesten keskinäisillä vastuilla on merkitystä oikeudellisen työsuojeluvastuun toteutumisesta. Jos ylin esimies estää työsuojelua parantavat toimenpiteet, ei niitä esittänyt esimies ole enää vastuussa epäkohdan korjaamattomuudesta aiheutuvista seuraamuksista. Ensisijaisesti ongelmat ja työturvallisuutta vaarantavat tekijät pyritään ratkaisemaan työpaikalla. Työsuojeluvaltuutettu on tarvittaessa yhteydessä esimieheen, työsuojelupäällikköön tai muuhun työsuojelun yhteistoiminnan piiriin kuuluvaan henkilöön. Monissa työsuojeluasioissa toimitaan tiiviissä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Työsuojelupiirit suorittavat työpaikalla työpaikkatarkastuksia. Tarkastukset voivat olla satunnaisia toimialoja ja työpisteitä koskevia työsuojelutarkastuksia tai erikseen pyydettyjä tarkastuksia. Lisäksi aloite voi tulla yksittäiseltä työntekijältä, työsuojeluvaltuutetulta tai työantajan edustajalta. Työsuojelutarkastaja kirjaa tarkastuksen keskeiset johtopäätökset pöytäkirjaan, joka toimitetaan tarkastukseen osallistuneille sekä esi-
5 miehille. Tarvittaessa työnantaja voidaan velvoittaa korjaustoimenpiteisiin tai työtila voidaan määrätä käyttökieltoon. 3.2. Työsuojelun vastuualueet Työantajan vastuu Toimintatavat, joilla työsuojelua toteutetaan ja kehitetään. Työtilojen turvallisuuden varmistaminen. Koneiden, laitteiden ja työvälineiden hankinta ja valvonta. Pätevien alaisten valinta ja tehtävänjako. Työturvallisuusohjeiden laatiminen ja niiden noudattamisen valvonta. Työilmapiirin seuranta ja valvonta. Työnopastus. Turvallisten työtapojen sekä annettujen ohjeiden noudattamisen valvonta. Työympäristön ja työyhteisön sosiaalisten suhteiden seuranta ja valvonta. Työntekijän velvollisuudet Työnantajan ohjeiden ja määräysten noudattaminen. Omasta ja toisten työntekijöiden turvallisuudesta huolehtiminen. Muihin työntekijöihin kohdistuvan häirinnän ja epäasiallisen kohtelut välttäminen ja tilanteista ilmoittaminen. Havaitsemisensa vikojen ja puutteellisuuksien poistaminen ja niistä ilmoittaminen. Koneiden ja työvälineiden sekä henkilösuojainten ja turvalaitteiden asianmukainen käyttö. 3.3. Vaarojen tunnistaminen ja arviointi Työpaikoilla tehtävän työsuojelun toimintaohjelman keskeinen sisältö on työpaikan riskien arviointi. Riskien arviointi on olemassa olevien vaarojen tunnistamista ja niiden systemaattista kirjaamista, näiden vaarojen suuruuden arviointia sekä merkittävien vaarojen poistamista käytännön toimenpitein. Riskien arvioinnin perusteella päätetään tarvittavista toimenpiteistä ja niiden tärkeysjärjestyksestä. Toimenpiteille määritellään vastuuhenkilöt ja toteutuksen ajankohta. Myös seurannalle nimetään vastuuhenkilöt ja seuranta-ajankohdat. Toimenpiteiden toteutumisesta tiedotetaan henkilöstöä. Työsuojelun toimintaohjelma päivitetään säännöllisesti 1 2 vuoden välein. 3.4. Menettelytapaohjeet Ilmoita vaaroista! Yksittäisen työntekijän velvollisuus on ilmoittaa havaitsemistaan turvallisuutta, terveyttä ja työkykyä uhkaavista vaaroista aina ensin esimiehelle. Ilmoitusvelvollisuuden noudattaminen on tärkeää, sillä esimiehellä on toiminnallinen ja taloudellinen vastuu työsuojeluasioissa. Paras tulos epäkohdan korjaamiseksi saavutetaan aina, jos asia pystytään hoitamaan oman työyhteisön kesken ilman ulkopuolisten puuttumista asiaan. Pyydä apua! Mikäli ilmoitus esimiehelle ei tuota tulosta tai asiaintilaa ei saada korjattua työyksikössä, ota yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun tai työterveyshuoltoon. Aloitteen voi tehdä esimies tai työntekijä. Pyydettäessä järjestetään yhteinen työpaikkapala-
6 veri, johon osallistuvat esimies, työntekijä(t), työsuojeluvaltuutettu ja/tai työsuojelupäällikkö sekä tarvittaessa työterveyshuollon edustaja(t). Fyysiseen työympäristöön liittyviä ongelmia, kuten sisäilmaan tai kiinteistöön liittyvät seikat, selvitetään samalla tavalla kuin muitakin työympäristössä olevia haittoja. Ilmoita asiasta aina ensin esimiehelle. Yksittäinen työntekijä voi ottaa yhteyttä myös työterveyshuoltoon epäillessään oireiden johtuvan esim. sisäilmasta tai muusta fyysiseen työympäristöön liittyvästä tekijästä. Asian voi saattaa tiedoksi työsuojeluvaltuutetulle jo sen vireilletulovaiheessa. Tarvittaessa järjestetään tilaisuus, johon osallistuvat ainakin työpaikan, kiinteistönhuollon ja terveysviranomaisen edustajat. Lisäksi tilaisuuteen voi osallistua työsuojeluhenkilöstöä ja työterveyshuollon edustajia. Työsuojelutarkastuksessa kartoitetaan kokonaistilanne; ongelmat, oireet, vaarat, tehdyt toimenpiteet, nykytilanne, tehtävät jatkotoimenpiteet ja niiden seuranta. Tilaisuudesta laaditaan kirjallinen muistio. Tiedottamisesta vastaa työpaikan esimies. 3.4. Työtapaturmat Työnantaja on velvollinen ilmoittamaan sattuneen vakavan työtapaturman työsuojeluviranomaiselle. Työpaikoilla tulee olla järjestelmällinen menettely sattuneiden tapaturmien ja vaaratilanteiden ilmoittamiseen. Menettelyn tulee rohkaista ilmoituksen tekemiseen, eikä siihen saa liittyä syyllistämisen tai rangaistuksen pelkoa. Sattuneesta työtapaturmasta ilmoitetaan lähimmälle esimiehelle. Esimiesten tulee ilmoittaa kaikista työtapaturmista työsuojeluvaltuutetuille tai työsuojelupäällikölle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös sellaisia tapaturmia, jotka eivät johda vakuutusyhtiölle tehtäviin tapaturmailmoituksiin. Työnantajan on pidettävä tapaturmaluetteloa korvaus- ja vakuutusasioiden selvittämistä varten. Työnantaja tekee vakuutusyhtiöönsä tapaturmailmoituksen kaikista sellaisista tapaturmista, joista työntekijöiden voidaan olettaa saavan korvausta. Vakuutuksen perusteella korvataan työntekijöille sattuneet vahingot ja ansionmenetys, jotka johtuvat työtapaturmista ja työstä johtuvissa oloissa matkatapaturmista. Vaikeaan ruumiinvammaan tai kuolemaan johtaneet tapaturmat työnantajan on ilmoitettava myös työsuojeluviranomaisille ja poliisille. Työsuojeluviranomaiset tekevät tapaturmapaikalla tapaturmatutkinnan ja poliisi poliisitutkinnan. Työnantaja on velvollinen vakuuttamaan työntekijänsä tapaturmien ja ammattitautien varalta lakisääteisellä tapaturmavakuutuksella. Työnantaja maksaa tapaturmavakuutusmaksut, työntekijöiltä maksua ei peritä. Vakuuttamisvelvollisuus perustuu tapaturmavakuutuslakiin. Työnantaja on velvollinen viipymättä ilmoittamaan työsuojeluviranomaiselle sellaisesta työtapaturmasta tai työstä johtuvasta ammattitautitapauksesta, jonka seurauksena on ollut kuolema tai vaikealaatuinen vamma. Työsuojeluviranomaisen tehtävänä on vakavien työtapaturmien ja ammattitautien tutkiminen sekä sellaisten mahdollisuuksien selvittäminen, joiden avulla samankaltaisten tapaturmien toistuminen voitaisiin estää. Väkivaltatilanteista on ilmoitettava kuten muistakin tapaturmista. Lisäksi työterveyshuollon tulee olla tapaturmasta tietoinen. Vakavasta tapaturmasta on ilmoitettava myös poliisille, jonka on viipymättä suoritettava tapahtumapaikalla poliisitutkinta. Poliisitutkinnasta on annettava tieto mm. työsuojeluviranomaiselle.
7 3.5. Työmatka- ja työasiointiliikenne Työmatka- ja työasiointimatkojen turvallisuus on organisaation työturvallisuuden kannalta keskeinen asia. Työ- tai työasiamatkalla työntekijälle sattunut tapaturma korvataan työnantajan pakollisesta työtapaturmavakuutuksesta. Työasiointi- ja työmatkaliikenteen turvallisuusnäkökohtia ovat liikkujan kunto: väsymys, lääkkeet, alkoholi liikkujan turvavarusteet: heijastin, kypärä liikkumisolosuhteet: sää, keli, ruuhkat. Työpaikan lähiympäristön tulee olla turvallinen niin autolla, kävellen, polkupyörällä kuin joukkoliikenteelläkin työmatkojaan kulkeville. Työ- ja työasiamatkojen kulkutapojen kartoituksella ja seurannalla saadaan tietoa työntekijöiden kulkutavoista ja muutoksista niissä. Kun sattuneita työtapaturmia ja vaaratilanteita analysoidaan yhdessä, opitaan tunnistamaan ja hallitsemaan riskejä. Organisaation tapaturma- ja vaaratilanneseurannassa tulee tarkastella rinnan työpaikka- ja työmatkatapaturmia. 3.6. Sisäiset turvallisuusohjeet Myös yrityksen turvallisuusohjeet, vastuuhenkilöt sekä ohjeiden käytön opastus voidaan liittää työsuojelun toimintaohjelmaan. Sisäisiä turvallisuusohjeita päivitetään työsuojelun toimintaohjelmaan myöhemmin. Turvallisuusohjeisiin kuuluvat muun muassa ryöstö- ja väkivaltatilanteisiin laaditut toimintaohjeet uhkatilanteiden jälkihoito-ohjeet työpaikkakiusaamisen ehkäisy, konfliktien ratkaisumalli paloturvallisuuteen ja pelastussuunnitelmaan liittyvät ohjeet ensiapuvalmiuden ylläpitoon liittyvät ohjeistot. 4. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ulottuu koko organisaatioon, työympäristöön ja yksilön työhyvinvointiin. Työterveyshuollon työkaluja Pohjois-Pohjanmaan liitossa ovat mm. työpaikkaselvitykset, työterveystarkastukset, työterveyspainotteinen sairaanhoito ja varhaisen tuen malli. Työterveyshuollon tehtävä on auttaa työnantajaa kehittämään työtä, työyhteisöä ja työympäristöä henkilöstön työkykyä edistäväksi. Työpaikkaselvityksen tarkoitus on työn ja työolosuhteiden turvallisuuden ja terveellisyyden arviointi, jotta työperäiset sairaudet voidaan ehkäistä. Myös työterveyspainotteinen sairaanhoito perustuu asiakkaan työn tuntemiseen.
8 5. Toimintaohjelman seuranta ja päivitys Työolojen seuranta ja tarpeelliset toimenpiteet tulisi ottaa huomioon vuosittain talous- ja toimintasuunnitelmassa. Hyvä henkilöstöpolitiikka, työyhteisön kehittäminen, henkisen työsuojelun edistäminen, työergonomian, työmenetelmien ja työolojen kehittäminen, työnohjaus, tehokas perehdyttäminen ja henkilöstön täydennyskoulutus ovat hyviä keinoja edistää työturvallisuutta ja terveyttä. Kehityskeskusteluihin kytketään työolosuhteiden ja hyvinvoinnin teemat yksilötasolla. Yksilötason korjaavat toimenpiteet tapahtuvat työterveyshuollon ja esimiehen yhteistyöllä. Kehittämiskohteet tulee priorisoida ja niitä tulee seurata johtoryhmässä tai työpaikkakokouksissa. Esimiesten tulisi ryhtyä toimenpiteisiin akuuteimpien riskien poistamiseksi ja asettaa työpaikoilla vastuuhenkilöt toimenpiteille. Työsuojeluhenkilöstön tehtävänä on huolehtia työsuojelun toimivuudesta koko organisaatiossa. Tämän vuoksi on tärkeää, että esimiehet ovat säännöllisesti yhteydessä työsuojeluhenkilöstöön ja ilmoittavat toimenpiteistään työsuojelupäällikölle. Näin varmistetaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien toteutuminen ja työsuojelutoiminnan kehittyminen Pohjois- Pohjanmaan liitossa.
9 TYÖSUOJELUHENKILÖSTÖN YHTEYSTIEDOT Työsuojelupäällikkö Kimmo Hinno puh. 050 919 0578 kimmo.hinno@pohjois-pohjanmaa.fi Työsuojeluvaltuutettu Rauno Malinen puh. 050 433 0306, rauno.malinen@pohjois-pohjanmaa.fi 1. Varavaltuutettu Merja Vähävihu 2. Varavaltuutettu Arja Hankivaara TYÖTERVEYSHUOLTO Cor Työterveys Nuottasaarentie 1, Oulu Ajanvarausnumero 044 417 5608 ma to klo 8 16, pe ja arkipyhien aattopäivät 8 15. Joulu- ja juhannusaattona suljettu. Työterveyshoitaja Senja Kovalainen puh. 044 417 5608 senja.kovalainen@coronaria.fi Työterveyshuollon erikoislääkäri Jussipekka Marttila jp.marttila@coronaria.fi POHJOIS-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO Työsuojelun vastuualue PL 229, 90101 Oulu Käyntiosoite: Albertinkatu 8, 90100 Oulu Puhelin: 0295 017 500 tyosuojelu.pohjoinen@avi.fi Asiakaspalvelu Työsuojelun vastuualueelta voi pyytää neuvoja ja ohjeita työn terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä asioissa Työsuojeluvastuualueen puhelinpäivystys toimii maanantaista perjantaihin klo 8.00-16.15, puhelinvaihde 0295 017 500.