1 JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2014-2017 I Työsuojelun toimintaohjelman perusta ja tarkoitus Työsuojelun toimintaohjelma perustuu työturvallisuuslain (23.8.2002/738) 9 :ään, joka on seuraava: Työsuojelun toimintaohjelma. Työnantajalla on oltava turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi ja työntekijöiden työkyvyn ylläpitämiseksi tarpeellista toimintaa varten ohjelma, joka kattaa työpaikan työolojen kehittämistarpeet ja työympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutukset (työsuojelun toimintaohjelma). Toimintaohjelmasta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa ja niitä on käsiteltävä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Tästä säädöksestä voidaan johtaa työsuojelun tehtävä, joka on varmistaa työn turvallinen ja terveellinen suorittaminen. Kun taas työn suorittamien on turvallista ja terveellistä, on työn tuloskin hyvä. Tämä työsuojeluin toimintaohjelma sisältää työsuojelussa noudatettavat tärkeimmät säädökset, määräykset ja toimintaohjeet sekä kaupungin työsuojeluorganisaation ja työsuojeluvastuut. Näistä puitteista ja kaupungin henkilöstöohjelmasta on johdettu keskeiset työsuojelun periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat. Tämän toimintaohjelman tarkoituksena on sekä toimia lain määräämänä työsuojelun toimintaohjelmana että sisältää kaupungin työsuojelussa noudatettavat toimintatavat. II Työsuojelua koskevat säädökset, määräykset ja toimintaohjeet Tähän on koottu keskeiset työsuojelua koskevat säädökset, määräykset ja ohjeet sekä lomakkeet. Näitä ovat: laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006) työturvallisuuslaki (738/2002) asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimus virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta sopimus työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta kaupungin oma henkisen väkivallan, kiusaamisen ja syrjinnän estäminen toimintaohje kaupungin työturvallisuusohje kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma kaupungin Varpu- aktiivisen tuen malli kaupungin päihdeohjelma vaara- ja uhkatilanteita koskeva selvityslomake toimintaohje sisäilmaongelmissa Kaikki edellä mainitut säädökset, määräykset, ohjeet ja lomakkeet laitetaan kaupungin intranet - sivuille kohtaan Työhyvinvointi, Työsuojelu
2 III Kaupungin työsuojeluorganisaatio IV Työsuojeluvastuut Johdon vastuu Asiantuntijoiden vastuu Kaupungin ja sen henkilöstön välisinä yhteistoimintaeliminä toimivat yhteistyötoimikunnat. Joensuussa on kaupungin yhteistyötoimikunnan lisäksi viisi hallinnonalakohtaista yhteistyötoimikuntaa, jotka ovat: varhaiskasvatus- ja koulutustoimen ytt vapaa-aikatoimen ytt teknisen keskuksen ytt pelastustoimen ytt sosiaali- ja terveystoimen ytt. Yhteistyötoimikunnat käsittelevät muiden yhteistoiminta-asioiden lisäksi myös laissa työsuojelutoimikunnalle säädetyt tehtävät. Kaupungin yhteistyötoimikunnassa käsitellään koko kaupungin henkilöstöä koskevat asiat ja hallinnonalakohtaisissa yhteistyötoimikunnissa kunkin hallintokunnan henkilöstöä koskevat asiat. Kaupungissa on työsuojelupäällikkö, jona toimii työhyvinvointipäällikkö, pelastuslaitoksella on oma työsuojelupäällikkönsä. Työsuojeluvaltuutettuja on kuusi ja heidän lisäkseen tarpeellinen määrä työsuojeluasiamiehiä. Kaupungilla on seuraavat työsuojeluvaltuutetut: keskushallinnon, koulutustoimen sekä vapaa-aikatoimen työsuojeluvaltuutettu (päätoiminen) sosiaali- ja terveystoimen hoidon ja hoivan ja sosiaalipalvelujen työsuojeluvaltuutettu, (päätoiminen) sosiaali- ja terveystoimen terveyspalveluiden, ympäristöterveydenhuollon, talousja hallintopalveluiden sekä varahenkilöstön työsuojeluvaltuutettu, (3 pv. viikossa) teknisen keskuksen, kaupunkirakenneyksikön, lupa- ja viranomaistoimintojen sekä Joensuun Veden työsuojeluvaltuutettu (3 pv. viikossa) varhaiskasvatuksen työsuojeluvaltuutettu (3 pv. viikossa) pelastustoimen työsuojeluvaltuutettu (28 tuntia viikossa) Työsuojelu on osa kaupungin organisaation jokapäiväistä toimintaa. Työsuojelun toteuttamisvastuu on linjaorganisaatioon kuuluvilla esimiehillä omilla tehtäväalueillaan. Kaupungin omia asiantuntijoita ovat työsuojeluorganisaatio ja työterveyshuolto. Asiantuntijat eivät kuulu kaupungin linjaorganisaatioon eikä heillä ole sen työsuojeluvastuuta. Asiantuntijat vastaavat vain omista asiantuntijapalveluistaan. Työsuojeluorganisaatio avustaa linjaorganisaatiota työsuojelun seurannassa ja kehittämisessä. Työterveyshuolto tuottaa muun toimintansa ohella selvityksiä (esim. työpaikkaselvitykset ja työilmapiirikyselyt) linjaorganisaation toiminnan tueksi. Kaupungin omat asiantuntijat voivat ostaa tehtäviensä suorittamiseksi palveluja kaupungin ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Näiden asiantuntijoiden vastuu rajoittuu vain heidän tuottamiinsa palveluihin.
3 Työntekijöiden vastuu Työntekijöiden on noudatettava työsuojelua koskevia säädöksiä ja työnantajan antamia työsuojelumääräyksiä. Lisäksi työntekijöiden tulee ilmoittaa esimiehilleen työpaikoilla havaitsemistaan vaaroista. V Työturvallisuutta koskevat periaatteet ja tavoitteet Henkilöstöohjelma päämäärät: Joensuun kaupungin päästrategia Rajaton tulevaisuus sisältää mm. seuraavat strategiset Ennakoiva ja yhteistoiminnallinen johtaminen Osaavan henkilöstön rekrytointi ja toiminnan tuloksellisuus, joka sisältää ajatuksen, että työpaikkojen vetovoimaa pidetään yllä myös panostamalla työhyvinvointiin sekä osaamisen ja rekrytoinnin kehittämiseen. Henkilöstöohjelma sisältää seuraavat henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämiseen liittyvät toimenpiteet: Toteutetaan johdonmukaisesti ja tavoitteellisesti varpu mallia, valmennetaan esimiehiä yhä taidokkaampaan puheeksi ottoon ja otetaan käyttöön varpu ohjelmisto Laaditaan yhteistyönä perustellusti kohdennetut työterveyshuollon toimintasuunnitelmat Henkilöstön ja työyhteisöjen vointia seurataan joka toinen vuosi toteutettavalla työtyytyväisyyskyselyllä, jonka tuloksiin tarvittaessa reagoidaan Toteutetaan työpaikkojen riskienarvioinnit yhdistettynä työterveyshuollon työpaikkakäynteihin Työtapaturmien ja läheltä piti tilanteiden seurantaan ja käsittelyyn luodaan toimintamalli Tuetaan työyhteisöjen ja työntekijöiden hyvinvointia ja tarjotaan keino ratkaista ristiriitoja sovittelumenettelyn avulla Huomioidaan eri-ikäisten motivoiminen ja johtaminen: laaditaan pelisäännöt sekä perehdytetään esimiehiä ja työyhteisöjä käytäntöihin Kannustetaan esimiehiä antamaan aktiivisesti välitöntä palautetta hyvistä työsuorituksista Edellä mainittujen toimenpiteiden osalta on henkilöstöohjelmassa asetettu seuraavat tavoitteet: Sairauspoissaolot / htv aloittain säilyvät ennallaan tai alenevat, mahdollisuuksien mukaan työkyvyttömyyden kustannusten seuranta Työterveyshuollon kustannukset / työntekijä säilyvät ennallaan Työtyytyväisyyskyselyt on toteutettu, väittämien keskiarvot säilytetty kaupunkitasolla ennallaan, tuloksiin reagoitu kohdennetusti Riskienarviointi on toteutettu vähintään kerran viidessä vuodessa, tarkistuslista käyty läpi vuosittain Toimintamalli työtapaturmien ja läheltä piti-tilanteiden seurantaan on laadittu ja toiminta aloitettu 2014
4 Tärkeänä periaatteena työturvallisuudessa on ennakolta vaikuttaminen ja tärkeänä tavoitteena työtapaturmien ja ammattitautien väheneminen. Suoritetut riskien arvioinnit ovat osoittaneet, että vakavimmat riskit liittyvät työpaikkojen kosteusongelmiin ja riittämättömään ilmanvaihtoon. Näihin asioihin tullaan kiinnittämään erityistä huomiota. VI Käytännön työturvallisuustyö 1. Työsuojelun toimintasuunnitelma Työhyvinvointipäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut laativat vuosittain yhdessä työsuojelun toimintasuunnitelman, joka sisältää ainakin suoritettavat riskien arvioinnit ja työsuojelua koskevat projektiluonteiset työt (esimerkiksi kampanjat) sekä työsuojelun kehittämistä koskevat tehtävät (järjestettävä koulutus ja annettavat ohjeet). 2. Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi Työpaikan vaarojen selvittämisestä ja arvioinnista on säädös työturvallisuuslain 10 :ssä, joka on seuraava: Työn vaarojen selvittäminen ja arviointi. Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 1) tapaturman ja muu terveyden menettämisen vaara kiinnittäen huomiota erityisesti kyseisessä työssä tai työpaikassa esiintyviin 5 luvussa tarkoitettuihin vaaroihin ja haittoihin; 2) esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet; 3) työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä; 4) työn kuormitustekijät; ja 5) mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara. Jos työnantajalla ei ole 1 momentissa tarkoitettuun toimintaan tarvittavaa riittävää asiantuntemusta, hänen on käytettävä ulkopuolisia asiantuntijoita. Työnantajan on varmistuttava, että asiantuntijalla on riittävä pätevyys ja muut edellytykset tehtävän asianmukaiseen suorittamiseen. Työterveyshuollon asiantuntijoiden ja ammattihenkilöiden käytöstä sekä työpaikkaselvityksestä säädetään työterveyshuoltolaissa (1383/2001). Työnantajalla tulee olla hallussaan 1 momentissa tarkoitettu selvitys ja arviointi. Selvitys ja arviointi on tarkistettava olosuhteiden olennaisesti muuttuessa ja se on muutenkin pidettävä ajan tasalla. Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä selvityksen ja arvioinnin laatimisen kirjallisesta tai muusta todennettavissa olevasta muodosta, sisällöstä ja asian käsittelystä työpaikalla huomioon ottaen työnantajan toimiala, toiminnan luonne ja niihin liittyvät haitat ja vaarat sekä työpaikan koko. Joensuussa työturvallisuuslain 10 :ssä säädettyä toimintaa kutsutaan riskien arvioinniksi. Se suoritetaan jokaisella työpaikalla vähintään viiden vuoden välein atk-pohjaisella ZEF - järjestelmällä, jossa jokaiselle työpaikan työntekijälle lähetetään sähköisesti työpaikan riskejä kartoittava kysely. Kyselyn lähettää työsuojeluvaltuutettu, ellei toisin sovita. Kyselyn tulosten perusteella pidetään työpaikalla yhteenvetotilaisuus, jossa kirjataan riskit, niiden johdosta suoritettavat toimenpiteet, kuka vastaa toimenpiteistä ja tehtävien toimenpiteiden aikataulu. Yhteenvetotilaisuuteen osallistuvat työpaikan esimies, työsuojeluasiamies tai muu työntekijöiden edustaja, työsuojeluvaltuutettu ja tarvittaessa työhyvinvointipäällikkö. Jos niin sovitaan, tilaisuuteen voi osallistua myös muuta työpaikan henkilöstöä. Yhteenvedon kirjoittaa työsuojeluvaltuutettu, ellei toisin sovita. Riskien arvioinnin yhteenveto lähetetään toimenpiteitä varten työpaikalle ja muille suoritettavista toimenpiteistä vastaaville. Lisäksi työhyvinvointipäällikkö kokoaa Tilakeskukselle
5 yhteenvedon heidän vastuullaan olevista asioista, joka käydään Tilakeskuksen edustajien kanssa läpi. Tilakeskukselle ei lähetetä koko riskien arviointia. Riskien arvioinnit käsitellään tarvittaessa myös ao. yhteistyötoimikunnassa. Työpaikan esimiehet ja työsuojeluvaltuutetut seuraavat, kuinka riskien kartoituksessa päätettävät toimenpiteet toteutetaan. Lisäksi työhyvinvointipäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut pitävät kunkin vuoden lopussa palaverin, jossa katsotaan, kuinka päätettyjä toimenpiteitä on suoritettu. Sen lisäksi, että riskien arviointi suoritetaan jokaiselle työntekijälle suunnatulla kyselyllä työpaikoittain vähintään viiden vuoden välein, tehdään työpaikoilla vuosittain esimiehen ja työsuojeluasiamiehen toimesta työhyvinvointipäällikön ja työsuojeluvaltuutettujen tekemän kaavakkeen mukainen vaarojen kartoitus. Kartoitus voidaan tehdä esimiehen harkinnan mukaan myös työpaikkakokouksessa tai muulla esimiehen määräämällä tavalla. 3. Työsuojelutarkastukset Työsuojelutarkastuksia suorittaa Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Tarkastuksiin osallistuvat kaupungin puolesta seuraavat henkilöt: työhyvinvointipäällikkö tarvittaessa tarkastettavan hallintokunnan työsuojeluvaltuutettu tarkastettavan työpaikan työsuojeluasiamies tai muu henkilöstön edustaja tarkastettavan työpaikan esimies/esimiehet tarvittaessa tilakeskuksen tai kiinteistöhuollon edustaja Tarkastettavan työpaikan työntekijöitä kuullaan tarkastuksen yhteydessä siinä määrin kuin se on mahdollista. Sen lisäksi, että tarkastuskertomukset käsittelevät työpaikan ja/tai hallintokunnan esimiehet, voidaan ne käsitellä tarpeen mukaan myös hallintokunnan yhteistyötoimikunnassa. Tarkastuksien johdosta annetut suositukset, toimintaohjeet ja kehotukset on pyrittävä toteuttamaan mahdollisimman nopeasti. 4. Työterveyshuollon työpaikkakäynnit Työterveyshuollon työpaikkakäynnit pyritään tekemään samalla kertaa kuin työpaikan riskienarviointi. Työhyvinvointipäällikkö osallistuu käynteihin tarvittaessa. Työterveyshuolto lähettää työhyvinvointipäällikölle kuitenkin aina pöytäkirjan työpaikkakäynnistä. 5. Tapaturma- ja ammattitauti-ilmoituksien käsittely Työsuojeluvaltuutetut tarkastavat tapaturma- ja ammattitauti-ilmoitukset puolivuosittain palkkatoimistossa. Samalla kartoitetaan onko mahdollista toimia siten, että estetään vastaavanlaisten tapaturmien tapahtuminen ja ammattitautien syntyminen. Tarvittaessa työhyvinvointipäällikkö ja työsuojeluvaltuutetut ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin parantaakseen työturvallisuutta. Työsuojeluvaltuutetut tekevät työtapaturmista ja ammattitaudeista tilaston, josta ilmenee tapaturmien ja ammattitautien määrät ja laadut hallintokunnittain. Ne käsitellään yleisluontoisesti hallintokunnan yhteistyötoimikunnassa. Työhyvinvointipäällikkö ottaa koko kaupunkia koskevat tapaturma- ja ammattitautitilastot puolivuosittain, jotka käsitellään kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Jokaiselle toimialalle otetaan käyttöön läheltä piti tilanteiden ilmoittaminen. Ilmoituksia käsittelevät henkilöt valitaan esimiehistä. Työsuojeluvaltuutetulla on oikeus nähdä ilmoitukset. Läheltä piti - tilanteiden määrä käsitellään vuosittain yhteistyötoimikunnassa. 6. Vaara- ja uhkatilanteita koskevien selvitysten käsittely Vaara- ja uhkatilanteita koskevat selvitykset käsitellään työpaikoilla esimiesten ja työntekijöiden kesken. Tilaisuuksiin kutsutaan tarvittaessa myös työsuojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies (jos hän ei ole työpaikan työntekijä) sekä työhyvinvointipäällikkö. Käsittelyn tarkoituksena on estää tapaturmien synty.
Kaikki vaara- ja uhkatilanteita koskevat selvitykset lähetetään työsuojeluvaltuutetuille, jotka tekevät niistä tilaston, josta ilmenee vaara- ja uhkatilanteiden määrät ja laadut hallintokunnittain ja työpaikoittain. Tilasto käsitellään vuosittain hallintokunnan yhteistyötoimikunnassa. 7. Työntekijöiden toiminta työturvallisuuden edistämiseksi Työsuojelu on osa työpaikkojen jokapäiväistä toimintaa. Jokainen työntekijä on velvollinen toimimaan siten, että työn terveellinen ja turvallinen suorittaminen on mahdollista. 6