1 2009 Lapsen oikeudet 20 vuotta: Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä urakoi neljä vuotta Lapsen oikeuksien komiteassa Sivu 4 Ole hetken äiti: Siniset lastenvaunut ja Jaakko Saariluoma luotsaavat kevään kampanjaa Sivu 6 Mark Levengood ojensi lahjan ministeri Kataiselle Sivu 10 unite for children unicefuutiset 1 2009 1
Varain keruu 2008 Varainhankinta 2008 5. 4. 3. 1. Maailman lapset saivat viime vuonna 22 000 uutta tukijaa 2. 1. Kuukausilahjoittajat 40 % 2. Muut yksityiset lahjoitukset 32 % 3. Koulut 12 % 4. Myynti 11 % 5. Yrityslahjoittajat 5 % Yhteensä 14,8 milj. euroa Tilitykset 2008 3. 2. 4. 1. Lastenrahasto 70 % 2. Hätä-apu 6 % 3. Nimikko-ohjelmat 5 % 4. Temaattinen rahoitus 19 % Yhteensä 11,0 milj. euroa 1. Vuoden 2008 työn tuloksena maailman lapset saavat apua Suomen UNICEFilta 11 miljoonan euron arvosta, 1,5 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisvuonna. 22 000 ihmistä lisää liittyi UNICEFin aktiiviseksi tukijaksi eri kampanjoihimme. Kiitos tuloksesta kuuluu suomalaisille lahjoittajille, yrityksille ja eri tavoin toimintaan osallistuneille yhteisöille ja vapaaehtoisille. Jo sataan tuhanteen noussut lahjoittajakuntamme muodostaa maailman lasten merkittävimmän tukijaryhmän. Heistä 47 000 kuukausilahjoittajaa tuovat 40 % tuloksesta, vetoomuskirjeisiimme vastaavat lahjoittajat tuovat 20 % kokonaistuotosta. Lahjoitussummat vaihtelevat lahjoittajan mahdollisuuksien mukaan. Tuhansien lahjoittajien yli vuosikymmenten kestänyt tuki on muodostunut tärkeäksi osaksi UNICEFin terveys-, koulutus ja lastensuojeluohjelmien rahoitusta kehitysmaissa. Kansainvälisyyskasvatus ja tiedon välittäminen kehitysmaiden lasten tilanteesta ja UNICEFin toiminnasta on myös oleellinen osa vapaaehtoistoimintaamme ja yhteistyötämme koulujen kanssa. Lähes tuhat koulua järjesti viime vuonna UNICEF-kävelyn. Ahkerat koulukävelijät, vapaaehtoiset lipaskerääjät Janopäivänä, Tampereen kaupunkikumppanuusvuoden tekijät ja eri yhteisöjen tempaukset UNICEFin hyväksi tuottivat merkittävän osuuden vuoden taloudellisesta tuloksesta. Korttien ja tuotteiden myynti tiskin yli on vapaaehtoismyynnin ansiosta kustannustehokasta ja muodostaa yli puolet joulukampanjan myyntituloksesta. Yritysten ostamien korttien myynti laski maailman taloudellisen tilanteen heikennyttyä juuri joulua ennen. Vuonna 2008 yritysvarainhankinnan tulos kasvoi yli 50 % edellisvuodesta ja monivuotisten yrityskumppanuuksien merkitys kasvoi. Pehmeä paketti UNICEFin aineeton lahja kaksinkertaisti myyntinsä edellisvuoteen nähden. Se on myös saanut erinomaista palautetta ostajilta koska raportoimme heille mihin kehitysmaahan heidän ostamansa paketti rokotteet tai vesipumput todella päätyivät. Lapset tarvitsevat apuamme erityisesti vaikeina aikoina, kun paikalliset turvaverkot heikkenevät taantuman takia. UNICEFin tukijat pysyivät uskollisina 90-luvun laman yli ja osoittivat vaikeina aikoina valitsevansa lapset ensin. Uskomme, että nyt käy samoin. Lämmin kiitos tuestanne Liisa Susiluoto johtaja, varainhankinta 2 unicefuutiset 1 2009
Kuva: Johannes Romppanen Sisältö Suomen UNICEFin tulos 2008 2 Pääkirjoitus 3 Lapsen oikeudet 20 vuotta 4 Ole hetken äiti -kevään kampanja 6 Mark Levengood piipahti Suomessa 10 Stockmann tekee yhteistyötä UNICEFin kanssa 12 UNICEF-kaupunki 2009 on Raasepori 14 Vesikampanjat 16 UNICEF-kävely 10 vuotta 17 Resume på svenska 18 Vapaaehtoisten yhteystiedot 19 Pääkirjoitus Lahjoittaminen kasvussa UNICEF-uutiset/UNICEF-nytt Suomen UNICEFin jäsen- ja tiedotuslehti Finska UNICEFs medlems- och informationsblad Toimitus/Redaktion Kirsti Dalman Taitto: BC&P Oy/Markkinointikari Kansikuva: Johannes Romppanen Perttulantie 6, 00210 Helsinki Bertasvägen 6, 00210 Helsingfors puhelin/telefon (09) 584 501 www.unicef.fi information@unicef.fi Painopaikka/Tryckeri Esa Print Oy Painos/Upplaga 7000 ISSN 0786-3853 Hallitus/Styrelsen Matti Honkala, pj Sirpa Taskinen, vpj Riikka Hankonen Antti Heikinheimo Kari Raivio Jukka Roiha Maria Romantschuk Kirsi Suokas Markku Veijalainen Hyvän tahdon lähettiläät/ Goodwill ambassadörer Eija Ahvo, Susanna Haavisto, Anna Hanski, Katri Helena Kalaoja, Rainer Kaunisto, Juha Laukkanen, Jyrki Linnankivi, Eppu Nuotio, Iiro Rantala, Micke Rejström, Axl Smith, Jorma Uotinen, Eija Vilpas Näinä aikoina tuntuu erityisen hyvältä todeta, että ihmisten auttamishalu on vahvaa. Tämä ilmiö on jo pitempiaikainen ja lähes täysin riippumaton taloussuhdanteiden käyristä. Tämä näkyi UNICEFin viime vuoden tuloksessa ja aivan erityisesti joulun tienoolla. Tuolloinhan uutisointi talouskriisistä kilpaili joulukaupan kanssa. Maailman laspet saavat apua Suomen UNICEFilta ennätykselliset 11 miljoonaa euroa. Saimme menneenä vuonna 22 000 uutta tukijaa. Tämä on selvä viesti siitä, että vastuu kanssaihmisistä tuntee yhä vähemmän maantieteellisiä tai kansallisia rajoja. Kun UNICEFin säännöllinen tukija haluaa jokaiselle lapselle terveyden, koulutuksen, tasa-arvon ja turvan, hän esimerkillään madaltaa rajoja. Lähes 200 000 koululaisen osallistuminen UNICEF-kävelyihin kertoi kaikille lapsille kuuluvista oikeuksista myös heidän perheilleen. Näiden perheiden jäsenistä moni on liittynyt mukaan säännölliseksi tukijaksi. Ilahduttavasti myös yritysten osallistuminen kasvoi 50 % edellisvuodesta. Me suomalaiset tiedämme pitkäkestoisen kehitysyhteistyön tärkeyden. Olemme tehneet monivuotisia sitoumuksia ja pidämme niistä kiinni. Esimerkiksi ruoan hinnannousu on jo johtanut siihen, että kehitysohjelmiin tarvitaan tuntuvaa kasvua pitämään välttämätön ruoka-apu edes nykyisellä tasolla. Olemme nähneet, että yksityiset kansalaiset auttavat myös vaikeina aikoina. Nyt hallituksilta tarvitaan rohkeampaa politiikkaa kasvattaa omaa osuuttaan. Pentti Kotoaro pääsihteeri Suojelija/Beskyddare Tohtori Pentti Arajärvi unicefuutiset 1 2009 3
Teksti: Riitta Saarinen Kuvat: Patrik Lindström Yksikin ihminen voi vaikuttaa porukassa Mahtoiko Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä, 75, sittenkään arvata, minkälainen työmäärä oli edessä, kun hän lupautui hakemaan paikkaa YK:n Lapsen oikeuksien komiteassa? 4 unicefuutiset 1 2009
Ulkoministeriössä pitkän uran tehnyt Tigerstedt-Tähtelä toimi Kroatian suurlähettiläänä ennen jäämistään eläkkeelle syksyllä 1998, jolloin häntä pyydettiin hakemaan Lapsen oikeuksien komiteaan. Komiteassa oli silloin kymmenen jäsentä kun niitä on nykyään kahdeksantoista ja näihin paikkoihin oli valtava määrä hakijoita. Sinne ei päässyt noin vaan, oli tehtävä vaalikampanjaa New Yorkissa, jotta sai ääniä tarpeeksi, muistelee Tigerstedt-Tähtelä. Hän toimi komiteassa nelivuotiskautena 1999 2003. Kerralla vaihtui aina puolet joukosta, ja lopulta minut valittiin komiteaan viidentenä, kun voitin Venäjän edustajan yhdellä äänellä. Tigerstedt-Tähtelä on ainoa suomalainen, joka on koskaan valittu YK:n Lapsen oikeuksien komiteaan. Pohjoismaat ovat kuitenkin pyrkineet siihen, että tässä joukossa olisi mukana aina joku pohjoismaiden edustaja. Poliittinen tahto ratkaisevan tärkeä YK:n Lapsen oikeuksien sopimus sai alkunsa kansainvälisen lapsen vuoden vietosta 1979. Vuosikymmentä myöhemmin YK:n Lapsen oikeuksien sopimus hyväksyttiin YK:n yleisistunnossa yksimielisesti 20. marraskuuta 1989 Lapsen oikeuksien julistuksen 30-vuotispäivänä. Sopimus astui voimaan seuraavan vuoden syyskuussa, kun riittävä määrä maita oli ratifioinut sen. Suomi ratifioi YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen vuonna 1991. Lapsen oikeuksien sopimus on yksi laajimmin hyväksyttyjä ihmisoikeussopimuksia, sillä vain Yhdysvallat ja Somalia eivät ole ratifioinut sopimusta. Monet ihmettelevät sitä, miksi Yhdysvallat ei ole ratifioinut Lapsen oikeuksien sopimusta. Tätä perustellaan usein sillä, että Yhdysvaltojen osavaltiot ovat hyvin itsenäisiä ja päättävät itse lainsäädännöstään, mutta enpä tiedä, miettii Tigerstedt-Tähtelä. Kaikkein eniten Tigerstedt-Tähtelä painottaa poliittista tahtoa. Sillä on merkitystä sopimuksen toteutumisen ja täytäntöönpanon kannalta. Eihän kukaan voisi sanoa, että lapset eivät olisi tärkeitä. Siihen se vain usein sitten jääkin. Hyvää tahtoa kyllä on, mutta kaikki on kiinni siitä, riittääkö poliittista tahtoa viedä asioita eteenpäin käytännön tasolle, toteaa Tigertsedt-Tähtelä. Siinä tarvitaan suunnitelmallista työskentelyä; strategioiden ja toimintasuunnitelmien laatimista, resursseja ja lainsäädäntöä. Komiteaistunnot kestävät viikkoja Kansainvälisen asiantuntijakomitean tehtävänä on valvoa Lapsen oikeuksien sopimuksen toteutumista eri maissa. Millä tavalla komitea sitten työskentelee? Komitea kokoontuu Genevessä kolme kertaa vuodessa kolmen viikon ajan, minkä jälkeen kuullaan vielä viikon ajan eri maiden järjestöjä, joiden hallitukset osallistuvat seuraavaan kokoontumiseen. Tämä tiesi pitkiä päiviä jo Suomessa, kun asioita piti valmistella, kertoo Tigerstedt-Tähtelä. Komitea kuulee ensin hallituksia, jotka raportoivat maansa tilanteesta lapsen oikeuksien näkökulmasta. Komitea kysyy ja keskustelee ja laatii sitten YK:n sihteeristön kanssa suosituksia asianomaisille maille. Maat antavat raporttinsa viiden vuoden välein, ja nykyään yhdessä kolmen viikon istunnossa käsitellään kaksitoista maata. Se tarkoittaa valtavia paperipumaskoita, perusteellisia selontekoja, vaikeita keskusteluja ja pitkiä päiviä. Komiteassa on eri alojen ihmisiä, kuten vaikka lastenlääkäreitä ja opettajia. Tärkeintä on asiantuntemus, korostaa Tigerstedt- Tähtelä. Komitean jäseniltä odotetaan näkemystä myös ihmisoikeuksien alalta. Olen ollut kiinnostunut ihmisoikeuksista jo vuosikymmenien ajan. 1970-luvulla olin mukana Helsingin Romaniyhdistyksen toiminnassa joka toimi silloin nimellä Mustalaisyhdistys jolloin tutustuin vähemmistökysymyksiin. Tigerstedt-Tähtelä oli tehnyt työtä jo Ruotsissa suomalaisten siirtolaisten, kuten romanien, kanssa. Ihmisoikeusasiat kuuluivat myös hänen alaisuuteensa, kun hän oli toimi päällikkönä ulkoministeriössä. Demokratia edistää myös lapsen asemaa Sopimuksen toteutuminen on pitkä prosessi. Mitään ei tapahdu yhdessä yössä. Lasten kannalta ne maat, joissa on jo muutenkin hyvä ihmisoikeustilanne, ovat parempia. Demokratia, hyvä hallinto, avoimuus ja se, että vähemmistöjä kohdellaan hyvin, edistävät myös lapsen asemaa, toteaa Tigerstedt-Tähtelä. Jos naisen asema on hyvä, tarkoittaa se Tigerstedt-Tähtelän mielestä sitä, että tyttölapsenkin asema on yleensä hyvä. Päinvastaisessa tilanteessa tytöt eivät esimerkiksi pääse kouluun ja jäävät kaikin puolin heikommalle hoidolle. Kuinka kulttuuriset ja poliittiset tekijät sitten vaikuttivat komitean työskentelyyn? Työskentely oli ajoittain todella hankalaa. Eniten oli eri näkemyksiä varmaan islamilaisten maiden edustajien kanssa. Omaa työskentelyäni helpotti se, että olin toiminut suurlähettiläänä Egyptissä ja Sudanissa, joten tämän alueen kulttuurit olivat tuttuja ja vuoropuhelu sikäli helpompaa, sanoo Tigerstedt-Tähtelä. Toisaalta oli myös monia asioita, joista komitealla oli yhtenevät käsitykset. Näihin kuului muun muassa kajoaminen lapsen ruumiiseen. Lasta ei saa lyödä eikä kohdella kaltoin se enempää fyysisesti kuin psyykkisesti sehän olisi jo vastoin Lapsen oikeuksien sopimusta. Kaiken taustalla vaikuttaa köyhyys Koska Lapsen oikeuksien sopimus on varsin laaja asiakirja ja kattaa kaikki ihmisoikeudet, asettaa se paljon vaatimuksia sopimuksen ratifioineille maille. Sopimus käytiin läpi A:sta Ö:hön joka maan kohdalla. Sitä jäi joskus miettimään, kun oli kyse köyhästä valtiosta, että pitäisikö asioita jotenkin priorisoida. Mutta lapsen oikeudet ovat toisistaan riippuvaisia ja jakamattomia. Siten loppuraporttiin laitettiin aina kaikki suositukset, vaikka se saattoi toisinaan tuntua lamauttavalta haasteelta kyseisen maan kannalta, pohtii Tigerstedt-Tähtelä. Monien maiden omatkin edustajat kyllä tiedostivat, että maan yleinen kehitys edesauttaa myös lapsen asemaa, ja saattoivat itse mainita, että ensin pitäisi saada korruptio pois ja sitten pitäisi uudistaa verolainsäädäntöä. Tigerstedt-Tähtelä näkee, että monen ongelman taustalla on köyhyys, oli sitten kysymys vaikka lapsikaupasta. Ihmisoikeuksien saralla riittää työtä. Ihmisoikeudet eivät ole staattisessa tilassa, vaan oikeuksia kehitetään jatkuvasti laatimalla myös uusia ihmisoikeussopimuksia. Sopimuksiin voi tehdä myös lisäpöytäkirjoja, sanoo Tigerstedt-Tähtelä. Olen ollut aina vähän maailmanparantaja ja yrittänyt vaikuttaa. Pitää uskaltaa puhua ja kirjoittaa ja argumentoida. Kyllä yksikin ihminen voi hyvin vaikuttaa porukassa. Lisäksi tarvitaan pitkäjännitteisyyttä. unicefuutiset 1 2009 5
Kevätkauden tärkein ohjelmatieto: UNICEF Saariluoma All Night Show Maikkarilla lauantaina 28. maaliskuuta UNICEF tempaisee tänä keväänä uudenlaisella keräysohjelmalla. UNICEF Saariluoma All Night Show esitetään Maikkarilla lauantaina 28. maaliskuuta parhaimpaan katseluaikaan klo 19.30. Ohjelman aikana on tarkoitus saada rekrytoitua kasapäin uusia kuukausilahjoittajia. Tv-ohjelma on osa järjestön tämän kevään suurponnistusta Ole hetken äiti -kampanjaa. Luvassa on lauantai-illan huumaa, kun ohjelmaa vetävä näyttelijä Jaakko Saariluoma laittaa itsensä likoon. Minulla on vain yksi tavoite. Kerätä UNICEFille mahdollisimman paljon uusia kuukausilahjoittajia. Tai ei tietystikään itse järjestölle, vaan niille lapsille, joita UNICEFin kautta autetaan, sanoo Saariluoma. Puolitoista tuntia kestävä ohjelma on suora lähetys, jossa näytetään myös reportaaseja kolmen maan UNICEF-työstä. Saariluoma osallistui itsekin sekä Pietariin että Laosiin tehdyille kenttämatkoille. Kenttämatkoilta tehdyt ohjelmanpalaset ovat loistava tapa kertoa, miksi apua näissä kohteissa tarvitaan ja ennen kaikkea, kuinka apu menee perille, toteaa Saariluoma. Mariamu, 17, ja Samuli Vauramo Milalanin kylässä Kaakkois-Keniassa. 6 unicefuutiset 1 2009
Teksti: Markku Hurmerinta Kuva: Johannes Romppanen ja Karolina Roiha Olisiko tässä kuva Afrikasta? Samuli hyppää, Annamaria veivaa, hyppynaru jäi muistoksi kylään. Ohjelma on juontajansa mukaan hauska ja koskettava. Se on viihdeohjelma, jossa viljellään terävää huumoria, mutta vakavaa asiaa unohtamatta. Ohjelman tuottaa Zodiak Television. Ohjelman tekijätiimiin Saariluoman lisäksi kuuluvat tuottaja Olli Suominen, käsikirjoittajana Saariluoman kanssa toimiva Atte Järvinen ja kuvaaja Edward Kojonen. Kenttämatka koukuttaa Ohjelmaa pohjustettiin kolmella kenttämatkalla, joiden aikana kuvatut otokset ovat kiinteä osa itse lähetystäkin. Järjestön työhön käytiin tutustumassa Keniassa, Laosissa ja sitten aivan Suomen lähialueella eli Pietarissa. Pietarissa Saariluomalla oli oppaana ja tulkkina Venäjällä megasuosioon noussut näyttelijä Ville Haapasalo. He tutustuivat mm. keskukseen, jossa asuu 10 14-vuotiaita tyttöjä, jotka ovat ehtineet kokea elämässään kovia. Monet heistä ovat hiv-positiivisia. Ville Haapasalo ja fanit, Jaakko Saariluoma seuraa. Mutta aivan liikuttavaa oli havaita heitä haastatellessamme, kuinka toiveikkaita jotkut heistä kuitenkin olivat omine tulevaisuudensuunnitelmineen ja haaveineen, muistelee Saariluoma. Kenian matkalla reporttereina olivat sairaanhoitaja Annamaria Taskos ja näyttelijä Samuli Vauramo. Kenian matkan suuntautui Kwaleen, joka sijaitsee Mombasasta etelään. Ryhmä tutustui mm. odottavien äitien ja vauvojen parissa kenttäolosuhteissa työtään tekevään sairaanhoitajaan sekä perheeseen, jossa vanhin lapsista on joutunut ottamaan perheenpään roolin molempien vanhempien kuoltua aidsiin. Matka kosketti odotettua enemmän Vaikka olen itsekin sairaanhoitaja ammatiltani, niin täytyy myöntää, että matka kosketti enemmän kuin odotin. Apua tarvitsevien lasten hirveä määrä oli lopulta kuitenkin yllätys, totesi Taskos matkan jälkeen. Toisaalta hänen mukaansa oli kuitenkin myönteistä nähdä, että lapsia todella pystytään auttamaan. Kyllä pitkäaikaisena kuukausilahjoittajana oli kiva nähdä, että rahat todellakin menevät perille ja UNICEF pystyy vaikeissa olosuhteissa toimimaan hyvin organisoidusti. Kenialaisen virkasisarensa toiminnan seuraaminen oli Taskoksen mielestä monella tavalla silmiä avaavaa. Missä olosuhteissa hän joutuukaan työskentelemään, jotta apua saadaan vietyä kaikkein heikoimmassa asemassa olevien lasten ulottuville. Laosissa puolestaan Saariluoman matkakumppanina oli Italiassa asuva suomalaistoimittaja Ella Kanninen, joka muistetaan mm. italiaa opettaneesta Talo Italiassa -televisiosarjasta. Pääkaupunki Vientianen liepeillä ryhmä tutustui mm. katulapsityöhön sekä koulutuksen merkitykseen lasten olojen parantamisen elinehtona. unicefuutiset 1 2009 7
Kenttämatkalle haettiin reportteria sähköposti-ilmoituksella Samuli Vauramo UNICEF-roolissa Näyttelijä Samuli Vauramossa sanotaan olevan kansainvälistä potentiaalia. Ainakin hänellä on kansainvälistä mielenlaatua, sillä hän oli yksi niistä 330 hakijasta, jotka ilmoittautuivat vapaaehtoisiksi UNICEFreporttereiksi tekemään tämän vuoden hyväntekeväisyysohjelmaa. UNICEF lähetti kaikkiaan 8 000 kuukausilahjoittajalle sähköpostiviestin, jossa etsittiin reportteria osallistumaan yhdelle kenttämatkalle raportoimaan järjestön työstä jossain avustuskohteessa. Sähköpostiviestin saatuani lähetin hakemukseni välittömästi, sillä lasten auttaminen kiinnostaa, Vauramo kertoo. Kuukausilahjoittaja hänestä aikoinaan tuli aktiivisen feissarin ansiosta. Toivottavasti jonkinlaisena julkisuuden henkilönä voin esimerkilläni vaikuttaa esimerkiksi siihen, että pystyttäisiin hälventämään niitä ennakkoluuloja, joiden mukaan osa avustusrahoista häviää jonnekin, eivätkä menekään kokonaisuudessaan perille. Raportoiminen järjestön ruohonjuuritason työstä Keniassa on yksi keino tehdä tätä. Teatterikoulusta vuonna 2005 valmistunut Samuli Vauramo muistetaan mm. elokuvista Tyttö, sinä olet tähti, Lieksa sekä paljon huomiota saaneesta Aku Luohimiehen ohjaamasta Käskystä. Televisiosta hän on viimeksi tullut tutuksi 70-luvun tapahtumia kuvaavasta Uutishuoneesta, jossa hän niin ikään esittää tv-reportteria. Annamaria Taskos Vauramon aisaparina UNICEFin paikanhakuilmoitukseen vastasi myös sairaanhoitaja ja neljän lapsen äiti Annamaria Taskos. Säännöllinen UNICEFlapsilisän lahjoittaja hän on ollut yhdeksän vuotta. Kun esikoiseni syntyi yhdeksän vuotta sitten, koin tarvetta tehdä jotakin, jolla voisin auttaa niitä lapsia, jotka ovat syntyneet huonompiin olosuhteisiin kuin omani, kirjoitti Annamaria hakemuskirjeessään. Halusin ennen kaikkea päästä katsomaan, mitä keräysrahoilla saadaan aikaan ja viemään sitten sitä viestiä eteenpäin, ker- 8 unicefuutiset 1 2009
Sissimarkkinointia sinisillä lastenvaunuilla Ole hetken äiti -kampanja tavoittelee 10 000 uutta kuukausilahjoittajaa too Taskos päätöksestään hakea UNICEFin reportteriksi. Maailmanparantaja hän sanoo olleensa nuoruudestaan saakka. Tie punkkarista keskiluokkaiseksi perheenäidiksi jaksaa aina hämmästyttää lähimmäisiäni. Mutta sisimmässäni olen yhä idealisti. Uskon, että pienilläkin teoilla on suuri vaikutus. Toivoisin voivani olla siinä mielessä esimerkki muillekin lapsiperheille, että kyllä nk. ruuhkavuosinakin voi tehdä jotain yhteisen edunkin eteen. Kuukausilahjoittajaksi ryhtyminen on tästä yksi hyvä esimerkki. Taskos on lasten kanssa tekemissä myös sairaanhoitajan työssään. Tällä hetkellä hän työskentelee Espoossa Jorvin sairaalan sosiaali- ja kriisipäivystyksessä akuutin kriisi- ja lastensuojelutyön parissa. Kuinka suomalaiset lapset tällä hetkellä voivat? Osa voi hyvin ja osa taas tosi huonosti. Kahtiajako on selvästi lisääntynyt. Perheet elävät tänä päivänä aika lailla irrallaan juuristaan. Lisäksi esimerkiksi alkoholiongelmat ovat tänä päivänä monessa tapauksessa myös äitien arkipäivää. Päihdeongelma on tavallaan tasa-arvoistunut. www.unicef.fi/unicef_lapsilisa Kuukausilahjoittajien metsästyksessä UNICEF Saariluoma All Night Show on osa Ole hetken äiti -kampanjaa, joka starttasi 10. maaliskuuta mystisillä sinisillä lastenvaunuilla. Niitä löytyi hylättyinä eri puolilta maata kaikkiaan 14. paikkakunnalta. Yksinäisistä lastenvaunuista kuului hellyttävää lapsen ääntelyä. Tilannetta tutkimaan vaivautunut ohikulkija ei kuitenkaan löytänyt vaunuista oikeasti heitteille jätettyä vauvaa, vaan viestin, jossa luki: Kiitos, että välität. Toivottavasti kaltaisia tulee lisää. Ja allekirjoituksena viestissä oli turvallisesti UNICEF. Ole hetken äiti -kampanjalla pyritään tekemään UNICEFin työtä tunnetuksi ns. suuren yleisön keskuudessa ja aktivoimaan ihmisiä toimintaan mukaan, ennen kaikkea juuri kuukausilahjoittajiksi. Tv-ohjelman ohella medianäkyvyyttä lisätään niin lehti- ja verkkoilmoittelulla kuin radiomainonnallakin. Kampanjaan liittyy myös näyttävä ulkomainoskampanja, joka näkyy mm. bussien ja raitiovaunujen ovissa. Kaikkiaan kampanja jatkuu huhtikuun loppupuolelle. Tavoitteemme on, että saisimme kesään mennessä rekrytoitua noin 10 000 uutta kuukausilahjoittajaa, kertoo kampanjapäällikkö Veera Videnius. Hylätyt lastenvaunut pysäyttivät ja puhuttivat Hylätyt lastenvaunut -tempaus oli nk. sissimarkkinointia parhaimmillaan. Tempauksella haluttiin havahduttaa ihmiset miettimään aikuisten velvollisuuksia ja muistuttaa jokaisen lapsen oikeudesta huolenpitoon ja hyvään elämään. Lastenvaunutempaus puhutti ohikulkijoita eri puolella Suomea. Sitten keskustelu heitteille jätetyistä vaunuista ja sitä kautta lasten asemasta siirtyi mediaan, mikä oli tietysti tämän sissimarkkinoinnin tarkoituskin. Koko Ole hetken äiti -kampanjalla kehotamme suomalaisia hetken äitiyteen. Tällä haluamme korostaa, että äitiys ei ole vain biologiaa, vaan se on mielentila, joka ei ole riippuvainen sukupuolesta, elämänkatsomuksesta tai siitä, onko ihmisellä omia lapsia vai ei, tiivistää Videnius tempauksen tavoitteita. Videniuksen mukaan kampanja ei suinkaan ole unohtanut isiä. Tällä kampanjalla peräänkuulutamme lapsen hyväksi toimivaa äitiyden mielentilaa, joka ei suinkaan ole riippuvainen sukupuolesta, Videnius painottaa. Äiti-sana valittiin hänen mukaansa vain siksi, että se herättää ihmisessä vahvan tunnemielikuvan ja kuvastaa asennetta, jolla aikuisen tulisi huolehtia lapsesta. Hetken äidiksi voit liittyä osoitteessa: www.unicef.fi/aiti Siellä voit tehdä myös muita hyviä äititekoja. unicefuutiset 1 2009 9
Ruotsin UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs Mark Levengood: Suomi nousussa, Ruotsi pakittaa Ruotsin suosituimpiin tv-kasvoihin kuuluva entinen espoolainen Mark Levengood kävi Suomessa ojentamassa 150 maapähkinätahnapussia lahjaksi valtiovarainministeri Jyrki Kataiselle. UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläs halusi muistuttaa Suomen hallitusta siitä, että monessa maassa vain uneksitaan Suomen lamasta elintasosta, joka tuo mukanaan elämän jokaiselle lapselle. Teksti: Eriikka Käyhkö Kuva: Patrik Lindström Maapallo on pyöreä, ihmiset vain seisovat siellä hieman eri kohdissa, sanoo Ruotsin rakastetuimpiin viihdyttäjiin lukeutuva UNICEFlähettiläs Mark Levengood. 10 unicefuutiset 1 2009
Mark Levengood ojensi Toivo tulee talkoisiin -kampanjan Pehmeän paketin Jyrki Kataiselle. Mark Levengoodia naurattaa. Hän on juuri oivaltanut kuuluvansa vielä yhteen vähemmistöön. Paitsi että hän on Espoossa koulunsa käynyt suomenruotsalainen, joka on vakiinnuttanut parinkymmenen vuoden aikana asemansa Ruotsin viihdetaivaan kestotähtenä; Ja paitsi että hän on puolisonsa kirjailija Jonas Gardellin ohella kenties Ruotsin tunnetuin homo-isä, kuuluu hän myös maailman rikkaimpaan väestöprosenttiin. Niin kuuluu myös Suomen hallitus, sen potentiaaliset äänestäjät sekä arvon lukija. Levengood on herännyt aamulla puoli kuudelta ja lentänyt Tukholman Arlandasta itään muistuttaakseen Suomen hallitusta siitä, että ylivoimaisesti suurin osa maailman lapsista saa tuta nahoissaan elämän kalleuden jo ennen syntymäänsä. Monessa maassa lapsen riski kuolla synnytyksessä on 300-kertainen verrattuna hyvinvointimaihin, kuten Suomeen tai Ruotsiin. Huono lykky jatkuu syntymän jälkeen, koska vaikka äiti ja lapsi selviäisivätkin synnytyksestä, puhtaan veden, lääkkeiden ja ravinnon puute koituvat kohtaloksi tai vähintään koettelevat maailman lapsia päivittäin. Siksi on häpeä, että kehitysyhteistyömäärärahat laahaavat kehityksen jäljessä. Sen jälkeen kun minusta tuli isä, kärsivien lasten näkeminen on muodostunut yhä vaikeammaksi. Kuvaa ei pysty torjumaan mielestään, Levengood sanoo hiljaa. Suomi-Ruotsi ottelu Levengood on toiminut Ruotsin UNICEFin Hyvän tahdon lähettiläänä vuoden. UNICEF ja auttaminen eivät kuitenkaan ole hänelle uusia asioita. Muistan hyvin, että Suomessa vielä asuessani kehitysyhteistyöhön liikesi bruttokansantuotteesta peräti 0,1 prosenttia. Muistan sen niin tismalleen siksi, että osallistuin tilanteen vastaiseen mielenosoitukseen. Päälläni oli uniformu, naama oli lankattu klovninvalkoiseksi. Kun isoisä kuuli, että olin ollut sellaisessa mukana, hän soitti vihaisena kysyäkseen, olenko kommunisti! Vastasin, etten ole, vaan humanisti, muistelee nyt 42-vuotias Levengood 15-vuotiasta Levengoodia. Kehitysmäärärahoja irtoaa tänään rahtusen enemmän: nykyinen taso noin 0,5 prosenttia on jo Suomen ennätys. Suomen anteliaisuus jää kuitenkin kauas YK:n 0,7 prosentin tavoitetasosta. Suomen on näillä näkymin mahdollista saavuttaa EU-suositus 0,51 prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Ruotsissa kehitysyhteistyöhön on lahjoitettu bruttokansantuotteesta jo pitkään 1,0 prosenttia. Levengood näkee asiassa kuitenkin tapansa mukaan vaivatta Suomen kannalta jopa hivenen valoa. Ruotsin hallitus on, noloa kyllä, laskemassa lahjoitustasonsa YK-tasolle. Joten sikäli Suomi on kyllä menossa eteenpäin, kun Ruotsi matkaa taaksepäin. Samanlaisuus arvona Maaotteluhengessä Ruotsin peittoaminen kehitysavun määrässä tuntuu tietysti vielä kaukaiselta unelmalta. Levengood on kuitenkin vankasti sitä mieltä, että Suomi on jo henkiseltä tilaltaan muuttunut, ja muuttuu enemmän kunhan suomalaiset sisäistävät vielä kunnolla sen, että itse sotien jälkeen runsaasti apua saaneen on pistettävä hyvä kiertämään. Kehitysmaissa kun voi vain uneksua Suomen laman kaltaisesta yltäkylläisyydestä ja vauraudesta. Tosin en tykkää hyväntekeväisyydestä sanana. Tokihan hyvä on hyvää, mutta auttaminen on enemmän: se on velvollisuus. Velvollisuus on viihdetaiteilijan mielestä kaunista, sillä se perustuu ihmisten samanlaisuuden tunnistamiseen. Levengood kertoo UNICEFin järjestämästä Paraguayn matkasta, jonka aikana hän vieraili köyhässä perheessä, jolla ei ollut kerrassaan mitään. Tai sentään: perheen kuusivuotiaalla pojalla sattui olemaan tismalleen samanlainen hampurilaisketjun muoviukko kuin Levengoodin omalla viisivuotiaalla. Viihdetaiteilija istui puun alla ja katseli köyhän lapsen leikkiä. Se oli tismalleen samanlaista kuin oman lapsen leikki. Kokemus piirtyi mieleen syvänä. Samaisella Paraguyan matkalla paikallisille selvisi, että Levengood edustaa seksuaalivähemistöä. Paikallinen UNICEF halusi järjestää juhlaillallisen seksuaalista tasavertaisuutta maassa edistävän PARA- GAYN kanssa. UNICEF on alkanut viime aikoina kiinnittää huomiota yhä enenevässä määrin myös lasten yhtäläiseen oikeuteen kasvaa sellaisiksi mitä he ovat myös seksuaalisessa mielessä. Se on tietysti jokaisen lapsen oikeus, Levengood toteaa. Ymmärtäminen ja antamaan kasvu Levengood itse on liki väsymätön ihmisten samuuden kohtaaja, vai mitä sanotte tästä: Paraguaysta palattuaan hän lähti omalle lomamatkalle Intiaan Kalkuttaan. Siis Kalkuttaan, jota on kutsuttu kurjuuden pääkaupungiksi. Siellä hän vieraili kuuluisissa slummeissa, joissa putoajaa ei auta kukaan. Levengood vieraili myös unelmakohteessaan, äiti Teresan Kuolevien talossa, jossa hän sai harvinaislaatuisen luvan kuvata kuolevia. Siitä Levengood on ylpeä. Matkoilta kotiin palattuaan isä näyttääkin aina myös valokuvia lapsilleen. Ja Markin lapset tietävät, ettei joka kodissa saa iltaruokaa, vaikkei Afrikan nälkäisillä ketään pelotellakaan syömään. Levengood on nähnyt itse nälän kaikki kasvot: piiloon jäävän aliravitsemuksen, pömppömahat sekä nälän, joka vaurioittaa vielä kasvavaa ruumista lopullisesti. Silti Markin mielestä dramaattinen vastakkainasettelu on turhaa: vaikkei olisikaan kokopäivänunna, on pyrittävä auttamaan se minkä pystyy, sillä aina on parempi auttaa. Matkoille lapseni pääsevät kuitenkin mukaan vasta kun he ovat tarpeeksi isoja ymmärtääkseen, miksi isä ojentaa Pehmeän paketin puheisiin satsaavassa tilaisuudessa samaan aikaan, kun slummien lapsilla paketteja ei ole. Niinpä edes Jyrki Kataisen nimissä Afrikkaan lähteneet 150 maapähkinäpussia eivät pitkään lasten käsissä kulu, joten toivotaan kaikki, että Jyrki tovereineen lastaa pian lisää toivoa laivaan onhan meillä, mistä antaa. unicefuutiset 1 2009 11
Yritys yhteistyö Kädenojennus maailman lapsille UNICEFin joulumyyntipisteet ovat vakiinnuttaneet paikkansa Stockmannin tavarataloissa kautta Suomen. Aktiivinen yhteistyö tuo joulumieltä niin Stockmannin asiakkaille kuin maailman lapsille. UNICEFin sinivalkoinen tunnus toivottaa tervetulleeksi jo kauempaa. Jouluostoksilla olevat ihmiset hypistelevät pöytien, hyllyjen ja telineiden värikkäitä tavaroita. Neljä viidestä ostaa joulukortteja ja monen laukkuun sujahtaa jokin kalenteri. Valokuvapöytäkalenteri on kestohitti vuodesta toiseen. Uutuustuotteista suosituimpia ovat kiinalaiset lasipallot. Nämä kuusenkoristeet on maalattu ikivanhalla tekniikalla lasin sisäpuolelta. UNICEFin joulumyynti Helsingin keskustan Stockmannilla on täydessä käynnissä joulukuisena päivänä vuonna 2008. Samankaltainen näkymä toistuu kaikissa Suomen tavarataloissa Itäkeskuksessa Helsingissä, Tapiolassa Espoossa, Jumbossa Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa ja Tallinnassa. Suomen ja Baltian tavarataloryhmän johtaja Maisa Romanainen palaa mielellään näihin lämpimiin tunnelmiin. Asiakkaamme odottavat UNICEFin joulumyyntiä, sillä se on kiinteä osa jouluperinteitämme. Esimerkiksi täällä Helsingin keskustassa meillä on UNICEF-jouluikkuna ja erilaisia joulupuoteja, Romanainen kiteyttää. UNICEFin joulumyynti on Stockmannilta suuri kädenojennus kehitysmaiden lapsille, sillä se tuo merkittävän potin UNICEFin vuotuisesta tuotemyynnistä. Meille on tärkeää tehdä hyvää joulun aikoihin itse, sillä joulu on antamisen juhlaa. Haluamme tukea niin lasten ja perheiden viihtymistä tavarataloissa kuin heidän hyvinvointiaan muualla maailmassa, Maisa Romanainen sanoo. Helsingin keskustan UNICEF-myyntipiste sijaitsikin kahdeksannessa kerroksessa Lasten joulumaailman kyljessä. Sieltä lähti Romanaisen kotiin tukku perinteisiä lapsiaiheisia joulukortteja. Asiakaspalveluoppia UNICEF-myyjille Vuosien saatossa Stockmannin ja UNICEFin kumppanuus on muuttunut entistä tiiviimmäksi. Joulumyyntiyhteistyön lisäksi Stockmanneissa on välillä vietetty UNICEFin Janopäiväkeräyksiä. Viime syksynä Stockmann ja UNICEF tekivät hartiavoimin töitä, että joulumyyntipisteet näyttävät visuaalisesti houkuttelevilta ja että myyntityö sujuu ammattimaisesti. Maisa Romanainen toivottaa UNICEFin tervetulleeksi. Teksti: Katja Alaja Kuvat: Patrik Lindström UNICEF Helsingin keskustan Stockmannilla jouluna 2008. 12 unicefuutiset 1 2009
Visuaalisesta ilmeestä vastaava ammattilaisemme pohti yhdessä UNICEFin kanssa, miltä myyntipisteiden pitäisi näyttää ja missä niiden pitäisi sijaita niin, että ne houkuttelevat asiakkaita. Päädyimme siihen, että myyntipisteillä pitää olla kokoa ja näköä, jota saadaan sopivilla kalusteilla, UNICEFin tunnuksilla ja teippauksilla. Näin Stockmannin suurten asiakasvirtojen äärelle rakentamat myyntipisteet erottuvat edukseen. Monet sijoitettiin liukuportaiden ja kodin osastojen joulupuotien lähettyville, Maisa Romanainen kertoo. Stockmann-tavaratalojen hallintopäälliköt puolestaan jakoivat asiakaspalveluosaamistaan UNICEFin myyjille. Joukko koostui pääosin UNICEFin vapaaehtoisista sekä muutamista järjestön palkkaamista myyjistä joillakin paikkakunnilla. Järjestimme koulutuksia, sillä asiakkaamme arvostavat sitä, että tavaratalon myyntityö sujuu hyvässä hengessä. Jos se ei jostakin syystä toimi, he antavat välittömästi palautetta, Romanainen selittää. Ensimmäistä kertaa kautta historian asiakkaat pystyivät maksamaan UNICEFostoksensa käteisen lisäksi kätevästi pankkija luottokorteilla kaikissa tavarataloissa. Kassakoneen käyttökoulutus haukkasi suuren osan koulutusajasta. Siinä on omat niksinsä, sillä nykyajan kassakoneet muistuttavat tietokoneita. Ohjelmoimme kassakoneisiin UNICEFille oman tilitysnäppäimen. Kassakoneiden käyttö, kuten myynti kokonaisuudessaan, toimi oikein hyvin, Romanainen kertoo. Yhteistyötä kaikkialla Suomessa Stockmannin ja UNICEFin yhteistyön juuret ulottuvat peräti 1970-luvun puoliväliin. Tuolloin UNICEFin vapaaehtoiset, suomenruotsalaiset rouvat, myivät joulukortteja Helsingin keskustan tavaratalossa. Maisa Romanainen kiittelee Stockmannin ja UNICEFin yhteistyön toimivuutta. UNICEF on meille kaikin puolin sopiva yhteistyökumppani, sillä voimme tehdä joulumyyntiyhteistyötä ketjuna. UNICEFilla on vapaaehtoistoimintaa kaikilla Stockmannpaikkakunnilla, mikä on edellytys myynnin organisoimiselle, Romanainen sanoo. UNICEFin joulumyyntipisteet olivat auki aina, kun tavaratalokin oli auki eli myös sunnuntaisin. Myyntiaika kesti noin kuukauden ja ulottui joulukadun avauksesta marraskuussa joulun tienoille. Romanaisen mukaan UNICEF-yhteistyön etuihin kuuluvat myös laadukas ja kattava tuotevalikoima, joka vetoaa Stockmannin asiakkaisiin sekä UNICEFin aktiivinen tapa toimia. Perinteikäs yhteistyömme on aina ollut hyvää ja haluamme ehdottomasti, että se jatkuu. Kehittelemme jo uusia suunnitelmia tälle vuodelle. Pohdimme muun muassa UNICEFin myyntipisteen sijaintia Helsingin keskustan tavaratalossamme, jota remontoidaan uuteen uskoon. Kahdeksanteen kerrokseen avataan pian upea ravintolamaailma, ja lastenosasto muuttaa uuteen paikkaan. Syksyllä ryhdymme taas tositoimiin UNICEFin kanssa. Vankan yhteistyön pohjalta on hyvä jatkaa. unicefuutiset 1 2009 13
UNICEF-kaupunki Raasepori lähtee lentoon Kolme iloista ihmishahmoa valkovuokon somistamassa korissa nousee taivaalle. Koria kuljettaa ilmapallo, joka on samalla maapallo. Ihmishahmot edustavat eri kansalaisuuksia, etnisyyksiä, tai vaikka rotuja mutta samalla ne edustavat kolmea kuntaa, jotka vuoden alusta yhdistyivät uudeksi Raaseporin kaupungiksi. Uusi kaupunki on heti ensimmäisenä vuonna on myös UNICEF-kaupunki. Teksti: Börje Mattsson Kuvat: Elina Laiho Huhtikuun 25. päivänä allekirjoittivat siinä vaiheessa vielä tuleva Raaseporin kaupunginjohtaja Mårten Johansson ja Suomen UNICEFin pääsihteeri Pentti Kotoaro sopimuksen UNICEF-kaupunkikumppanuudesta vuodeksi 2009. Joulukuun yhdeksäntenä otettiin sitten juhlallisin menoin Tammisaaren Raatihuoneentorilla vastaan UNICEF-kaupunki -viesti vuoden 2008 UNICEF-kaupungilta Tampereelta. UNICEF-lippu nostettiin vanhan kaupungintalon lipputankoon jossa se tulee liehumaan koko vuoden 2009. Dragsvikin varuskunnan soitttokunta täräytti fanfaarit, ja usean päiväkodin lapset lauloivat. Oli kaatosade mutta tunnelma oli lämmin. Ja kaupungintalon sisällä avattiin myös uusi UNICEF-toimisto, lämpimin glögiskoolauksin. Lapsiystävällinen, kansainvälinen, vastuullinen, monikulttuurinen Raasepori on asettanut viisi päätavoitetta UNICEF-vuodelleen. Ensimmäinen on lisätä tietoisuutta maailman lasten tilanteesta ja lasten oikeuksista sekä innostaa eri toimijat mukaan työhön lasten hyväksi, samalla kasvattaen kaupunkilaisia lapsiystävällisyyteen. Toinen on kasvattaa yhteiseen vastuunottoon yhteisistä, ihmiskunnan kysymyksistä. Kolmas on edistää kaupungin kuvaa lapsiystävällisenä ja kansainvälisenä kaupunkina, sekä sen luonnetta toimivana monikulttuurisena yhteisönä. Neljäs on nostaa me-henkeä kaupungin eri osissa ja yksiköissä, näiden yhteisten tavoitteiden ja toimintojen kautta. Uuden kaupungin luominen kolmesta tasavertaisesta kaupungista tai kunnasta, joilla kaikilla on oma identiteetti ja jopa hallinnollinen käytäntö ei ole helppo asia. Tässä voi UNICEF-kaupunkikumppanuus toimia todellisena, uutena, yhdistävänä tekijänä. Viides tavoite on kerätä varoja niiden projektien tukemiseksi, joista kaupunki ja Suomen UNICEF sopivat. Kerätyt varat tullaan käyttämään ohjelmiin joissa tuetaan lasten ja nuorten elinoloja Venäjän Karjalassa ja Vietnamissa. Ohjelmien puitteissa tehdään työtä lasten hyväksikäyttöä vastaan ja luodaan parempia olosuhteita ja suojaa lapsille, sekä autetaan lapsia joiden elinolot ovat uhattuina. Useimmiten UNICEF-kaupungit ovat asettaneet tavoitteeksi 1 euro per asukas. Uusi Raasepori halusi asettaa itselleen kovemman haasteen ja niin tavoite asetettiin 2 euroksi per asukas, eli yhteensä 57 000 euroa. Yhteysosoite: Raasepori UNICEF-kaupunki, Raatihuoneentori 10600 Tammisaari. Puh. 044 744 6643. unicef@raasepori.fi, www.raasepori.fi/unicef Yhteyshenkilö: Börje Mattsson, borje.mattsson@raasepori.fi 14 unicefuutiset 1 2009
UNICEF-keräyksellä huikea lopputulos Raatihuoneen torilla satoi kaatamalla, mutta tunnelma oli lämmin. Kaikki riippuvaisia yhteisen maapallon tilasta Kaupunki halusi myös luoda itselleen UNICEFkaupunkilogon missä ilmenisi uusi Raasepori, kansainvälisyys ja kansainvälinen vastuu ja tietenkin UNICEF ja sen tavoitteet. Vaatimukset olivat haastavat, ja logon saamiseksi tältä pohjalta julistettiin avoin kansalaisten kilpailu mutta erityisesti suuntauduttiin nuoriin ja koululaisiin. Ehdotuksia tuli todella paljon, mm. lähes kaikista alueen kouluista. Kilpailun voitti, täysin yksimieleisen tuomariston päätöksellä koululainen Ida Wikström. Tuomaristona toimi uusi johtoryhmä sivistystoimen johtajan toimiessa puheenjohtajana. Hiukan tuunattuna, ja varustettuna tekstillä tuli siis sitten tästä ehdotuksesta kaupungin uusi UNICEF-logo. Logo on tarkoitukseen sopiva, iloinen ja positiivinen. Kolme hahmoa voivat edustaa uuden kaupungin muodostavia kolmea eri kuntaa. Tässä ne ovat samassa korissa, jota somistaa uuden kaupungin symboli, valkovuokko. Mutta samalla ne voivat edustaa eri ihmisryhmiä, kansalaisuuksia, etnisyyksiä, jotka iloisesti mahtuvat samaan koriin tai sitä monimuotoista ja monikulttuurista maailmaa, jossa aktiivisena mukana, vastuullisena, myös Raasepori haluaa olla. Ja kori leijuu ja riippuu maapallon kannattamana, mikä entisestään korostaa, että olemme kaikki yhdessä riippuvaisia siitä mitä maailmalla tapahtuu, ja huolissamme siitä, miten yhteiselle pallollemme käy! Nyt jää nähtäväksi, miten UNICEFkaupungin tavoitteet totutuvat. Mukana pitää olla niin kaupunki, kolmas sektori, kuin kirkot ja yrityksetkin. Tanssivat kerääjät Ja kuvio ja kalenteri alkaa kehittyä. Jo nyt, kun tulet junalla Karjaalle, Raaseporin päärautatieasemalle, näet K-marketin seinällä ison kankaan, jossa lukee Tanssiva Raasepori, ja jota somistaa myös kaupungin UNICEF-logo. Tämä kertoo Hurjan Piruetin nuorista. He tulevat tanssimaan Raaseporin eri paikkakuntien kaduilla ja keräämään varoja UNICEF-pottiin. Runebergin päivän kaupungin juhlassa oli lasten UNICEF-teemojen mukaan kirjoittamia runoja. Niissä pohdittiin usein globaalia vastuuta. Ja helmikuun lopun talviriehassa oli teemana Kalevala ja lapset. Loppukeväästä tulee koko kaupungin suuri piknik, jonne kutsutaan kaikki alueen artistit esiintymään ja tulot menevät UNICEF-keräykseen. Uusi Billnäs Sommar, jonka tuottaa Billnäsin ruukin uusi omistaja, alkaa tunnettujen julkkisten tavaroiden suurella huutokaupalla, jossa tuotto menee samaan tarkoitukseen. Ja niin menee myös euro jokaisesta myydystä lipusta Faces-festaivaalilla. Tulee Konsti -lasten festivaali, UNICEFin teemoihin pohjautuen, tulee kansalaisopiston erikoisluentosarja maailman lapsista ja lasten oikeuksista, johon puhujaksi on mm. jo lupautunut ministeri Elisabeth Rehn. Tammisaaren kaunista Ramsholmenin saaren täyttävät kesällä valkovuokkoniityt. Sinne rakennetaan tyttöjen linna, jossa tehdään ja myydään linnanukkeja, esimerkiksi prinsessoja, prinssejä ja narreja UNICEF-nukkeina. Ja alueen erittäin aktiivinen UNICEFryhmä tulee näkymään kaikkialla UNICEFkaupungissa. Ryhmän jäsenet myyvät UNICEF-tuotteita ja keräävät varoja. He ovat ottaneet tavoitteekseen valmistaa ja myydä tuhat UNICEFin Anna ja Toivo -nukkea. Koulut ovat innolla mukana UNICEF-vuodessa, erityisesti syyslukukaudella. Tavoitteet pysyviksi Tarkoituksena on kuitenkin ettei UNICEFkaupunkikumppanuus olisi vain vuoden tempaus, jolla on alku- ja loppu. Alku kylläkin mutta toivomuksena ja tarkoituksena on, ja pitää olla, että siitä jää Raaseporin kaupunkiin myös jotain pysyvää. UNICEF-vuodelle on luotu hyvät tavoitteet näistä tavoitteista; lapsiystävällisyys, globaalinen vastuullisuus, kansainvälisyys, monikulttuurisuus, pitää pyrkiä tekemään myös uuden Raaseporin kaupungin peruspiirteitä, arvoja, tunnuksia, kulmakiviä pysyvä brändi. Börje Mattsson Raaseporin UNICEF-kaupungin koordinaattori 19.1.2009 kello 10:05 Tampereen kaupungin UNICEF-vuoden keräys tuotti hienon tuloksen 512 000 euroa! Keräyksen tavoitteeksi asetettiin yksi euro per tamperelainen. Kun tamperelaisia on noin 209 000, niin euroja kertyi liki kolme kertaa enemmän kuin alun perin laskeskeltiin. Summa on niin suuri, että Tampere nousi euroilla mitattuna aikaisempien UNICEF-kaupunkien kärkikolmikkoon. Tampereen keräysvarojen turvin koko Tansaniassa voidaan käynnistää koulutusohjelma, jonka turvin yli 1,5 miljoonaa lasta ja nuorta saa luku- ja kirjoitustaidon ja näin ollen paremmat elämänmahdollisuudet. Lisäksi saimme UNICEF-nukeilla rokotusohjelman yli 2 000 lapselle eri puolille maailmaa, UNICEF-koordinaattori Minna Männistö kertoo. Männistön mukaan UNICEFvuosi oli onnistunut muillakin tavoin. Vuosi eri tapahtumineen näkyi kaikkialla. Lisäsimme tietoisuutta kaupunkikumppanuudesta, Anna ja Toivo -nukeista sekä yleensä UNICEFin toiminnasta. Saimme hyvin esille UNICEF-vuotta myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Esimerkiksi Anna ja Toivo -nukkekampanjasta tulikin yllättäen valtakunnallinen. Nukkeja toimitettiin meille lähes 40 eri kaupungista ja kunnasta ympäri Suomea. Kiinan kantonissa asti kerrottiin, että Tampere on UNICEFkaupunki. Kyse muustakin kuin rahasta. Varainkeruun lisäksi tavoitteena oli myös lapsen oikeuksien edistäminen ja niiden tunnetuksi tekeminen. Lasten oikeudet olivat vahvasti esillä koko vuoden esimerkiksi Anna ja Toivo -nukkekampanjassa. Mukavalta tuntuu sekin, että Tampereen kaupunki on saanut kiitosta luovasta ja innovatiivisesta UNICEF-vuoden koordinoinnista, mistä kiitos yhteistyökumppaneillemmekin. Heidän kanssaan kehitimme paljon uusia toimintamalleja, joista arvelen olevan iloa vielä Tampereen UNICEF-vuoden jälkeenkin, Männistö jatkaa. Yhteistyökumppaneita oli kaikkiaan yli 300. Heidän avullaan synnytetyn mehengen voimin kaupungissa toteutettiin saman verran erilaisia tapahtumia. Vuoden aikana tapahtumia riitti miltei yksi joka päivälle. Toukokuussa niitä oli eniten eli 27 kappaletta. Männistöllä on myös selvä käsitys siitä, mitä Tampereen kaupunki sai irti UNICEF-vuodesta. Paitsi että voimme auttaa apua tarvitsevia, kehitimme uusia tapoja kohottaa yhteishenkeä kaupungissa, löysimme uusia yhteistyömuotoja ja -verkkoja, hanke poiki ennakkoluulottomuutta ja rohkeutta, kohensi kaupungin positiivista imagoa ja ennen kaikkea kehitti uusia yhteistyömuotoja Tampereen tansanialaisen ystäväkaupungin Mwanzan kanssa. Teksti: Heikki Näreikkö unicefuutiset 1 2009 15
TULEE HELSINKIIN Tap-projektin tavoitteena on kerätä varoja ravintoloissa UNICEFin maailmanlaajuisiin vesiohjelmiin. Yhdysvaltojen UNICEF lanseerasi projektin New Yorkissa kansainvälisenä vesipäivänä vuonna 2007. Paikalliset kuluttajat osallistuivat kampanjaan ravintoloissa lahjoittamalla dollarin lasillisesta hanavedestä, joka normaalisti on ilmaista. Tänä vuonna myös Suomessa halutaan ravintoloissa viestiä puhtaan veden merkityksestä ja Tap-projekti toteutetaan Helsingin ravintoloissa UNICEFin ja Helsingin Sanomien yhteistyöprojektina vapun alla. Lisätietoa Tap-projektista: www.unicef.fi (maaliskuun puolesta välistä alkaen), s-posti: tap@unicef.fi, p. (09) 584 501 / Aino Toiviainen-Koskinen JANOPÄIVÄ Kevään merkkejä ovat lumen sulaminen, muuttolintujen saapuminen, vappu, sekä tietenkin UNICEFin Janopäivä! Vappuviikolla UNICEFin vapaaehtoiset vetävät turkoosit liivit päällensä, ottavat lippaat käteensä ja lähtevät joukolla ulos kerämään varoja maailman lapsille. Kerääjiä liikkuu ympäri Suomea 28. 30.4., etenkin Alkojen edustoilla ja muilla vilkkailla kauppapaikoilla. Tänä vuonna tulee kuluneeksi jo 11 vuotta siitä, kun idea Janopäivästä syntyi. Jano on monelle suomalaiselle tuttu tunne vappuna ja niinpä kekseliäs UNICEFin vapaaehtoinen päätti pilke simäkulmassa hyödyntää tätä ilmiötä maailman lasten hyväksi. Voit osallistua Janopäivään monella eri tavalla: S lahjoittajana S ilmoittautumalla kerääjäksi lähimpään paikallisryhmään. Lisätietoa osoitteessa www.unicef.fi (maaliskuun puolesta välistä alkaen) tai S kokoamalla oma työ- tai harrastusporukka keräystalkoisiin. Oman Janopäiväkeräyksen järjestämisestä voit tiedustella Eeva Lindroosilta eeva.lindroos@unicef.fi tai p. (09) 5845 0240. Puhdas vesi kuuluu jokaiselle lapselle. Janopäiväkeräyksen tuotto ohjataan UNICEFin Lastenrahastoon. UNICEF tekee pitkäjänteistä kehitystyötä vesi- ja sanitaatio-olojen parantamiseksi ja lisäksi sillä on myös kansainvälisesti sovittu vastuu vedestä ja sanitaatiosta humanitaarisissa kriiseissä.
Koulujen UNICEF-kävelyjä järjestetty jo kymmenen vuoden ajan Teksti: Ari Paloniemi Pauliina Lindholm Lasse Herrala UNICEF-kävelyjen maskotilla Kamu Kamelilla on kaksinkertainen syy juhlia. Sen lisäksi, että viime lukuvuosi oli kymmenes vuosi, kun kävelyjä järjestettiin, tullaan tänä lukuvuonna 2008 2009 mitä todennäköisemmin rikkomaan suomalaisten koulujen kävelyennätys: tuhannen kävelevän koulun raja lukuvuotta kohden tulee ylittymään ensimmäistä kertaa kävelyhistoriassa! Tämä on hieno saavutus Suomen kouluilta ja arvokas jalanojennus maailman lapsille. On onnitteluiden ja kiitosten aika. Sen kunniaksi Kamukin on saanut uuden energisen, vauhdikkaan ja hyvää mieltä tuovan juhlailmeen! UNICEF-kävely on kouluille suunnattu kampanja, jossa yhdistyy liikunta ja auttaminen. Ennen kävelytapahtumaa lapset keräävät lähipiiristä sponsoreita, jotka lahjoittavat vapaavalintaisen summan jokaista liikuntasuoritusta kohden. Oppilas saa Kameli-passin, johon merkitään tarroilla liikuntasuorituksia: yhden tarran saa jokaisesta kävellystä kilometristä tai ajallisesta esim. 5 min suorituksesta. Vaikka tapahtuman nimi on UNICEF-kävely, ovat monet keksineet liikuntasuoritukseksi luistelun, hiihdon tai vaikka mäenlaskun Pauliina Lindholm laskiaistapahtumassa! Sadesääkään ei lannista silloin mennään liikuntahalliin ja järjestetään siellä kiertopistetyöskentelynä erilaisia pisteitä kuten korkeushyppyä, pikajuoksua, aitajuoksua. Perinteenä on ollut syksyisin järjestää isompi UNICEFkävelyjen Alkupamaus-tapahtuma. Paikallinen media on aina mukana uutisoimassa tapahtumaa. Ensi syksynä Alkupamaus järjestetään vuoden 2009 UNICEF-kaupungissa Raaseporissa. Vuosittain kävelyssä on eri puolilla Suomea mukana jo lähes 200 000 oppilasta. Tänä lukuvuonna kävelijät tukevat ikätoveriensa koulunkäyntiä ja parempaa terveyttä mm. Tansaniassa. UNICEF-kävelyn suojelijana toimii lukuvuonna 2008 2009 olympiauimari, maailmanmestari Hanna- Maria Seppälä. Kävelymateriaalin mukana lähetetään kouluihin myös oppimateriaalia, joka on suunniteltu joustavaan ja monipuoliseen käyttöön. Siinä on huomioitu globaalikasvatuksen osa-alueet. Näin oppimateriaalia voi tulevina vuosina käyttää eri oppiaineissa kansainvälisyys- ja suvaitsevaisuus kasvatuksessa. Lisäksi materiaalissa on aina lapsen oikeuksien näkökulma. Myös vapaaehtoisilla on hyvä tilaisuus kannustaa oman paikkakuntansa kouluja mukaan kävelemään yhteistyössä saavutamme tuhannen koulun rajan kevään 2009 aikana! Kävelyn yhteydessä on hyvä tilaisuus käydä vierailemassa kouluilla ja kertomassa UNICEFin työstä. UNICEF-kouluhaku seuraavaksi kaudeksi (2009 2011) alkaa 2.3.09 UNICEF-kouluna toimiminen tarjoaa koululle mahdollisuuden huomioida kansainvälinen näkökulma, globaalikasvatus, lapsen oikeudet, suvaitsevaisuus ja lasten osallistuminen opetuksessa ja muussa koulun toiminnassa. UNICEFkoulun toiminta-ajatuksena on tuoda maailman lasten ja nuorten elinolosuhteet lähemmäksi suomalaista kouluarkea sekä tutustua lasten oikeuksiin ja tukea UNICEFin työtä lasten hyväksi. UNICEF haluaa saada jokaisen aikuisen ja lapsen rakentamaan kanssaan maailman, jossa lapsen oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen elämään toteutuu. Miten UNICEF-kouluksi haetaan? Suomen UNICEF nimeää UNICEF-kouluja hakemusten perusteella. UNICEF-kouluksi voivat hakea perusasteen alakoulut (1. 6.lk), yläkoulut (7. 9.lk) sekä lukiot. Mukaan hakuun ovat tervetulleita niin pienet kuin isommatkin, suomen- ja ruotsinkieliset, koulut eri puolilta Suomea. UNICEF-kouluksi nimitetty koulu saa yhdeksi kaudeksi oikeuden UNICEF-koulun arvonimen ja logon käyttöön sekä monenlaista virikettä ja tukea koulutoiminnalle. Kahden vuoden jälkeen UNICEFkoulun toimintanimen käyttö on automaattisesti katkolla, mutta koulu voi tulla mukaan jälleen seuraavaan hakuu. Haku tapahtuu Suomen UNICEFin julkaiseman hakuohjeen mukaisesti. Jos koulu pysyy hakujen kautta mukana toiminnassa aktiivisesti kuusi vuotta voi hakulomakkeessa anoa pääsyä VIP UNICEF-kouluksi. UNICEF-koulun toimintaan ja hakuohjeisiin voi tutustua netissä: www.unicef.fi/unicef_koulu Hakemusten tulee olla perillä Suomen UNICEFissa viimeistään pe 17.4.2009. UNICEF-koulu -nimitykset julkaistaan keväällä 2009, ennen kevätlukukauden päättymistä. Tervetuloa mukaan UNICEF-kouluhakuun! unicefuutiset 1 2009 17
Svensk resume Ledaren Givandet ökar I dessa tider känns det speciellt bra att kunna konstatera att mänskornas vilja att hjälpa är stark. Denna trend har varit rådande redan länge och den förefaller vara helt oberoende av de ekonomiska fluktuationerna. Detta kunde vi konstatera i UNICEFs resultat för förra året. Speciellt julsäsongen gav bevis på mänskornas beredskap att hjälpa. Våra julkampanjer lyckades utmärkt trots att de tävlade om uppmärksamhet med de dystra ekonominyheterna. Finska UNICEF slog rekord, vi överför 11 miljoner euro till hjälp åt världens barn. Vi fick 22 000 nya stödjare under det gångna året. Detta är en tydlig signal på att ansvaret för medmänskan i allt mindre grad känns vid geografiska eller nationella gränser. När UNICEFgivaren önskar alla barn hälsa, utbildning, rättvisa och skydd bidrar hon med sitt exempel till att gränserna suddas ut. När inemot 200 000 skolelever deltar i UNICEF-rundan berättar de också för sin närkrets om barnens rättigheter. Många personer som kommit I kontakt med UNICEF via barnens UNICEF-runda har anmält sig som regelbundna givare. Även företagens andel har vuxit med 50 procent jämfört med föregående år. Vi finländare vet hur viktigt det är med långsiktigt ulandssamarbete. Vi har gjort mångåriga avtal och vi håller fast vid dem. Men vi har fått uppleva att när till exempel matpriserna stiger krävs det en ordentlig tillväxt I biståndsprogrammen för att vi skall kunna hålla den elementära mathjälpen på ens nuvarande nivå. Vi har fått uppleva att privatpersoner ställer upp också under svåra tider. Nu krävs en modigare politik från regeringarnas sida så att också deras andel växer. Pentti Kotoaro generalsekreterare Foto: UNICEF Barnens rättigheter 20 år FN:s barnkonvention fick sitt ursprung under det internationella barnårt 1979. Ett årtionde senare godkände FN:s generalförsamling enhälligt konventionen den 20:nde november 1989. Konventionen trädde i september följande år då tillräckligt antal länder hade ratificerat den. Finland ratificerade år 1991. Elisabeth Tigerstedt-Tähtelä är den enda finländaren som suttit med i barnrättskommittén. Kommitténs uppgift är att följa med hur länderna hörsammar konventionens bestämmelser. Tigerstedt-Tähtelä konstaterar att det är en lång process innan konventionen förverkligas till fullo. För barnens del är situationen bättre i där mänskorättssituationen är bättre också överlag. Barnens ställning befrämjas av demokrati, god administration, öppenhet och av att minoriteter behandlas väl. Var mamma en stund UNICEFs kampanj Var mamma en stund I vår har som mål att värva 10 000 nya månadsgivare. Kampanjen startade 10:nde mars då hemlighetsfulla blå barnvagnar dök upp I stadsbilden på 14 orter i Finland. Ur vagnarna hördes barngråt och joller. Den som tog mod till sig och tittade in i vagnen hittade inte ett övergivet barn, utan ett budskap från UNICEF: vad härligt att just du bryr dej, med en hänvisning till UNICEFs hemsida, där man kan finna många sätt att vara mamma en stund. Kampanjens budskap är att det att vara mamma inte är biologi utan en attityd. Kampanjen kulminerar med ett tvprogram i MTV3 den 28:nde mars. Värd är stand-up komikern och skådespelaren Jaakko Saariluoma. I programmet ingår reportage om UNICEFs arbete I tre länder. Reportrar är bl.a. Ville Haapasalo, Ella Kanninen och Samuli Vauramo. Månadsgivaren Annamaria Taskos följde också med till Kenya för att få se med egna ögon hur UNICEF använder gåvopengar. 18 unicefuutiset 1 2009
MYYNTIPISTEET JA YSTÄVÄMYYJÄT ESPOO WeeGee-shop, Ahertajantie 5, Tapiola, puh. (09) 8168 2132 ti, pe, la, su 11 18, ke, to 11 20, ma suljettu. Myynnissä rajoitettu valikoima. FORSSA Myyrä, Wahreninkatu 13, ma-pe 10 18, la 10 14 Tuija Lietu, puh. 040 513 7513, HUOM! Vain Anna ja Toivo -nukkeja. HELSINKI UNICEF, Perttulantie 6, puh. (09) 5845 0250, ma-pe 8.30 16.30 HYVINKÄÄ Salme Laitinen, Pellervontie 9, puh. 0400 104 013, ma-pe 15 21, la-su 15 20 Uusi Apteekki, Uudenmaankatu 2, puh. (019) 475 7700, ma-pe 9 18 HÄMEENLINNA Aarikka, Raatihuoneenkatu 13, puh. (03) 682 3892, Paula Laine, ma-pe 10 17.30, la 10 14 Parturi-Kampaamo Pääpaikka, Hallituskatu 12, puh. (03) 675 6900, Arja Salmenoja, ma-pe 9 17, la 9 14 Petula, Kasarminkatu 9, puh. (03) 653 3313, Ulla Timonen, ma-pe 10 17, la 10 14 Marin Kammari, Myllytie 25, puh. (03) 638 0439, Mari Kopra Kehys-Taide, Palokunnankatu 13-15, puh. (03) 682 2535, Riitta Mikkola, ma-pe 10 17, la 10 14 ILMAJOKI Lelukauppa Pii Poo, Ilkantie 11, puh. (06) 424 8257, Maija Heikkinen-Ranto, ma-to 10 17, pe 10 18, la 10 14 IMATRA Sormilla, Torkkelinkatu 1, ma-pe 10 17, la 10 14 JOENSUU UNICEF-myymälä, Torikatu 12, puh. 050 353 2506, Aune Uimonen, ke 15 17 JUANKOSKI Valokuvaamo Plakkari, Juankoskentie 17, puh. 0400 926 813, Erika Suominen, ma, ke-pe 9 17 JYVÄSKYLÄ UNICEF-kioski, Kaupunginkirjaston aula, Vapaudenkatu 39-41, puh. 040 772 7509, Arja Häkkinen, ma-pe 12 18, pe 12 15 KAJAANI Toimintakeskus Monika, Väinämöisenkatu 12 KEMI Vaihtoehtomyymälä Laituri, Sankarikatu 12 B, ma-pe 12 17, la-su 12 16 KOKKOLA Maailmankauppa, Nuorten toimintakeskus Hansa, Torikatu 13, puh. (06) 831 3264, ma-pe 12 19 KOUVOLA UNICEF/Unifem-puoti, Pohjolatalo, Kauppamiehentie 4, (05) 312 1640, 0400 988 469, 044 312 1640, ke 11 14 KRISTIINANKAUPUNKI Blomsterkompaniet, Itäinen Pitkäkatu 55, puh. (06) 221 2070 Marita Storsjö, Metsälä, puh. (06) 222 9562 KUOPIO H-talo, 1. krs, Kauppakatu 32, puh. 050 562 3439, Marja-Leena Markkanen KURIKKA UNICEF-kauppa, Lehtocenter, Seurapuistikko 6, puh. (06) 450 2790, Maija Myllykoski, ma-pe 13 18, la 10 13 KUUSAMO UNICEF-kauppa Kameli, Kitronintie 2, puh. 040 523 1330, Irma Leinonen, ma 14 17 KUUSANKOSKI Marja Suojalehto, puh. (05) 374 8232 LAPPEENRANTA UNICEF-myyntipiste Myyntivitriini, Maakuntakirjasto, Valtakatu 47, ti-pe 10 16, la 10 15 MÄNTSÄLÄ Anne Karesti-Taskinen, Iivarintie 6, puh. 050 401 2737 NIVALA Kipa Kirjakauppa, Pidisjärventie 8, puh. 044 013 1177 ma-pe 10 17, la 10 14 PIEKSÄMÄKI Myymälä-Galleria KÄHVERÄ, Torikatu 7, ma-pe 10 17.30, la 10 14 PIETARSAARI Riitta Palovuori, puh. (06) 724 6035 Anita Blomström, puh. (06) 723 4464, 050-465 2532 Timonen Shop, Alholminkatu 6, puh. 0400 882 833, ke-pe 11 16, la 11 13 PORI Marjatta Landgren, puh. 040 541 2798 PORVOO Kitty Långström, Viikinkitie 5 D 18, puh. (019) 582 219 RAUMA Marketta Mäkitalo, Puolukkatie 22, puh. (02) 825 0303 SAVONLINNA Päivärannan ruusu, Olavinkatu 35, puh. (015) 515 116, ma-su 9 18 SAVUKOSKI Mirja Aarrevaara, Kolmisointu 3, puh. 050 357 0940 TAMPERE UNICEF-myymälä, Suvantokatu 4, puh. (03) 213 1660, ma-pe 11 17 TORNIO Liisan lahjaidea, Hallituskatu 6, puh. (016) 480 335, ma-pe 10 17.30, la 10 14 TURENKI Aira Lindroos, Puistokuja 11, puh. (03) 688 3295 VAASA Kehitysmaakauppa Endelea, Raastuvankatu 25, puh. (06) 312 7547, ma-pe 11 17, la 11 14 YLISTARO Sirpa Rintamäki, Komuntie 2 A 3, puh. (06) 473 2374 ja 050 304 5597 ÄHTÄRI UNICEF Kirpputori, Ylätori, Otsolantie 4, puh. (06) 533 0434, Raija Pohjola, ma-pe 10 16, la 10 13 UNICEFIN VAPAAEHTOISET Olemme Suomen UNICEFin vapaaehtoisia. Me toimimme, jotta maailman lapsi voisi hiukan paremmin huomenna kuin tänään; keräämme varoja ja tiedotamme lasten oikeuksista. Meitä UNICEFin paikallisryhmiä toimii 43 eri paikkakunnalla, tule sinäkin mukaan! Paikallisryhmien yhteyshenkilöt Lokalgruppernas kontaktpersoner ESPOO Kaarina Palojärvi, (09) 698 2969 kaarina.palojarvi@kolumbus.fi FORSSA Eija Ahtiainen, (03) 422 5715 eija.ahtiainen@luukku.com HEINOLA Kaija Seppänen, 050 348 4152 kaija.seppanen@phnet.fi HELSINKI Maiju Rohkea, 050 500 3632 mrohkea@welho.com HYVINKÄÄ Salme Laitinen, 0400 104 013 HÄMEENLINNA Anja Leino, 050 590 1471 anja.leino@om.fi ILMAJOKI Minna Järvinen, 050 309 9030 minnajarvinen@netti.fi IMATRA Marjut Vuotila, 040 584 8847 marjut.vuotila@pp.inet.fi JOENSUU Pirjo Hyvärinen, 050 331 7271 pirjo.hyvarinen@luukku.com JYVÄSKYLÄ Kirsi Torkkola, (014) 617 048 kirsi.torkkola@adm.jyu.fi KAJAANI Anita Sinisalo, (08) 638 091 KALA- JA PYHÄJOKILAAKSO Kaisa Mäkelä, 040 734 7814 kaisa.m.m@hotmail.com KEMI Juhani Romppanen, 040 501 8873 juhani.romppanen@kemi.fi KOILLIS-SAVO Tuula Alava, 0400 613 025 tuula.alava@suomi24.fi KOKKOLA Merja Seppälä, 040 588 0653 merja.seppala@cop.fi KOTKA Airi Päivinen, 040 523 3469 airi.paivinen@kolumbus.fi KOUVOLA Kaarina Lieko, (05) 363 3339 kaarina.lieko@netti.fi KUHMO Mirja Ruuskanen, 044 570 9545 KUOPIO Tanja Kainulainen, 040 700 1033 tanja.kainulainen@commagroup.com KURIKKA Satu Rannisto, 0500 862 042 satu.rannisto@sarastus.fi KUUSAMO Virpi Alaräisänen, (08) 852 3129 virpi.alaraisanen@pp.inet.fi LAHTI Leena Kemppi, 040 769 2361 zemppi@suomi24.fi LAPPEENRANTA Ritva Aalto, 044 595 3329 ritva.aalto@aimsuomi.fi MIKKELI Tommi Oksanen, 0400 983 996 tommi.oksanen@edu.mikkeli.fi MÄNTSÄLÄ Carita Lindholm, 0400 528 276 carita.lindholm@gmail.com OULU Tuula Tuisku, 040 861 7917 oulu.unicef@gmail.com PIEKSÄMÄKI Marja Janhunen, 050 537 3121 marja.janhunen@vaalijala.fi PIETARSAARI Riitta Palovuori, (06) 724 6035 riitta.palovuori@kotiposti.net PORI Tarja Salmi, 040 593 7631 tarja.salmi@satshp.fi PORVOO Beatrice Wahlström, (019) 580 711 ekonom@boffis.fi ROVANIEMI Pirjo Lappalainen, 040 704 6259 pirjo.lappalainen@tilitoimisto.inet.fi SAVONLINNA Pirjo Äänismaa, 050 352 0550 pirjo.aanismaa@spynet.fi SEINÄJOKI Tuula Salo, 040 830 4235 SOMERO Riina Kopra, 0400 909 211 TAMPERE Irja Mäki-Maukola, 040 553 9903 irja.maki-maukola@netti.fi TORNIO Hellevi Alamäki, 040 705 6123 hellevi.alamaki@pp.inet.fi TURKU Riitta Mehtonen, 044 537 0915 riitta.mehtonen@gmail.com VAASA Hertta Mauriala, 050 349 7127 hertta.mauriala@vaasa.fi VANTAA Iris Länsilahti, 050 516 8078 iris.lansilahti@jytyliitto.fi VARKAUS Anu Aho, 0400 128 660 ahot@suomi24.fi VIHTI Eeva Franssila, (09) 222 4517 eeva.franssila@hotmail.com VÄSTNYLAND Monica Lindgren, 040 515 545 monica.lindgren@pp.inet.fi ÄHTÄRI Kaisa Rantamäki, 0500 716 666 kaisa.rantamaki@opettaja.fi Lisätietoja vapaaehtoistoiminnasta Mer information om frivilligverksamhet Mia Granqvist, (09) 5845 0212, mia.granqvist@unicef.fi unicefuutiset 1 2009 19
M Kampanja voimassa 23.12.2008 asti. Kiitos, kun olit mukana parantamassa tuhansien lasten elämää ympäri maailmaa! Joulukuisen pehmolelukampanjan aikana IKEA-tavarataloissa ympäri maailman myytiin yli 5 miljoonaa pehmolelua. Lahjoitimme euron jokaisesta ostamastasi lelusta, ja yhteensä saimme kokoon 5.386.473 euroa. Nämä varat olemme lahjoittaneet apua tarvitsevien lasten koulunkäyntimahdollisuuksien parantamiseen. Vuodesta 2003 lähtien olemme lahjoittaneet pehmolelukampanjassa hyvään tarkoitukseen yhteensä jo yli 16.700.000 euroa. Yhdessä voimme antaa lapsille paremman tulevaisuuden! Tack för att ni gett tusentals barn i världen chancen till en bättre framtid! För varje mjukdjur ni köpte, gick en euro till stöd för behövande barns utbildning. Totalsumman växte till fantastiska 5.386.473 euro. Sedan starten 2003 har vi nu donerat den otroliga summan över 16.700.00 euro. Tillsammans kan vi ge bar en bättre framtid! Lue lisää yhteistyöstämme UNICEFin ja Pelastakaa Lapset -järjestön kanssa: IKEA.fi/yhteiskuntavastuu Läs mer om vårt samarbete med UNICEF och Rädda Barnen på IKEA.fi/yhteiskuntavastuu Inter IKEA Systems B.V. 2009