Yhdyskuntarakenteen seuranta ja tilastot Maaseudun ja kaupungin määrittely tilastoissa ja ja tilastojen avulla, Tilastokeskus seminaari 24.8.2005 Mika Ristimäki Suomen ympäristökeskus Karttojen tekijänoikeus: SYKE, aineiston osalta myös Tilastokeskus ja maanmittauslaitos
Yhdyskuntarakenteella! tarkoitetaan työssäkäyntialueen, kaupunkiseudun, kaupungin, kaupunginosan tai muun taajaman rakennetta. Käsite sisältää asunto-, työpaikka-, asiointi- ja virkistysalueiden ja niitä yhdistävän liikenteen ja teknisen huollon järjestelmien muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden.
Yhdyskuntarakenteen seuranta! Seurannan avulla saadaan kokonaiskuva yhdyskuntarakenteen tilasta ja kehityssuunnista. Kokonaiskuvan muodostamista varten tuotetaan ajallisesti ja paikallisesti vertailukelpoista tietoa yhdyskuntarakenteessa tapahtuvista muutoksista.! Yksi seurannan tärkeimmistä tavoitteista on tuottaa tietoa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta yhdyskuntarakenteen osalta.! Seurantatietoa tarvitaan maankäyttö- ja rakennuslain ohjaustoiminnassa.! Yhdyskuntarakenteen tärkeimmistä muutoksista julkaistaan vuosittain seurantaraportteja sekä erillisselvityksiä.
Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä! Suomen ympäristökeskuksen ja ympäristöministeriön yhteistyönä on kehitetty yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR), josta saa tietoa maamme yhdyskuntarakenteen kehityksestä.! YKR:n lähtöaineistona keskeisessä osassa tilastokeskuksen valtakunnalliset paikkatietoaineistot.! YKR:n tärkeimmät osat: aineistot, analyysit ja tietojärjestelmä! Seurantajärjestelmän aineisto ja sitä palveleva käyttöliittymä ovat alueellisten ympäristökeskusten ja erillisellä sopimuksella myös maakuntien liittojen käytettävissä paikallisia seuranta-, tutkimus- ja suunnittelutarpeita varten.! YKR:n kehitystyönä rakennetaan parhaillaan selainpohjaista YKRkäyttöliittymää, YKR-Herttaa. Tavoitteena helppokäyttöisyys ja pikaseurannan indikaattorit.
Kaupungin ja maaseudun määrittely yhdyskuntarakenteen näkökulmasta! Yhdyskuntarakenteen keskeisin rajaus on taajaman / taaja-asutuksen erottaminen haja-asutuksesta ( vrt. kaupunki-maaseutu, ei hallinnollinen)! Toinen tärkeä rajaus on määritellä fyysisesti ja toiminnallisesti suurimmat kaupunkityyppiset taajama-alueet, kaupunkiseudut sekä näiden muodostamat yhtenäiset asunto- ja työmarkkina-alueet, työssäkäyntialueet.! Kolmanneksi tärkein rajaus on kaupunkimaisen maankäytön muuttuminen maaseuduksi ja maaseutua koskeva pääosin asutukseen perustuva aluejako.! Uutena rajausperusteena maankäytön ja liikennejärjestelmän yhdistävä aluejako.
Esimerkkejä YKR-taajamista vuosilta 1980-2000 taajama v. 1980 v. 1980 jälkeen syntynyt uusi taajama
YKR-taajaman erottaminen haja-asutuksesta, esimerkki Hämeenlinnan kaupunkiseudulta. 250 x 250 m. ruututiedolla rajauksen toteutus vaiheittain. 1. 2. 3. 4,
Kaupunkiseutu -Kaupunkiseutu kattaa keskustaajaman, siihen liittyvän lievealueen sekä toiminnallisesti että fyysisesti siihen läheisesti liittyvät lähitaajamat. Esimerkki Lahden kaupunkiseudusta 1980 (harmaa taaja-asutusalue sekä valkoinen lievealue) ja laajentumisalueet -95 (musta taajama-alue ja viivoitettu lievealue).
Työssäkäyntialue ja sen sisäinen aluejako -Esimerkkinä Hämeenlinnan työssäkäyntialue
Työssäkäyntialueet Suomesta v.1990. Alueet seurantajakson 1980-2000 puolivälistä. -Tummempina 30 suurinta työpaikkojen lukumäärän mukaan
Yhdyskuntarakenteen tilastointi! Alueellisesti, ajallisesti ja sisällöllisesti vertailukelpoista tietoa! Pitkät aikasarjat, koska yhdyskuntarakenne hitaasti muuttuva! Tilastointi muuttuvien suunnitteluongelmien tarpeisiin, joustava tilastointi! Esimerkkinä kaupunkiseudun väestökasvu Hämeelinnan kaupunkiseudulla
Hämeenlinnan kaupunkiseudun asukastiheys v. 2000 Väestö 2000 (as/ha) 250 m * 250 m ruuduittain 0,16-10 * 11-20 21-80 81-418 Hattula * 0,16 as/ha = 1 asukas 250 m * 250 ruudussa Asumaton taajama Kalvola YKR / SYKE, MML lupa 7/MYY/02, TH / TR, TK Hämeenlinna Renko Janakkala 0 10 20 Kilometers
Hämeenlinnan kaupunkiseudun väestömuutos 1980-2000 Väestömuutos 1980-2000 250 m * 250 m ruuduittain 101-1780 11-100 -10-10 -100 - -11-802 - -101 Hattula Uudet asutetut ruudut YKR / SYKE, MML lupa 7/MYY/02, TH / TR, TK Kalvola Hämeenlinna Janakkala Renko 0 10 20 Kilometers
Hämeenlinnan kaupunkiseudun yhdyskuntarakenteen laajeneminen 1980-2000 Keskustaajama 1980 Keskustaajaman laajenemisalueet 1980-00 Lähitaajama 1980 Lähitaajamien laajenemisalueet 1980-00 Kaupunkiseutuun kuulumaton taaja-asutus Kaupunkiseudun lievealue 2000 Työssäkäyntialueen raja Hattula Tuulo YKR / SYKE MML lupa 7/MYY/02, TH / TR Kalvola Hämeenlinna Janakkala Renko 0 10 20 Kilometers
Taulukko 1. Hämeenlinnan kaupunkiseudun asukasluku, maa-ala ja asukastiheys eri osa-alueilla 2000. Asukkaita Osuus koko väestöstä Maa-ala km 2 Asukastiheys as./km 2 Keskustaajama 1980 39512 64,0 % 30,9 1279 Keskustaajaman laajenemisalueet 1980-2000 4541 7,4 % 9,8 465 Lähitaajamat 1980 11421 18,5 % 17,8 640 Lähitaajamien laajenemisalueet 1980-2000 2946 4,8 % 12,7 231 Lievealue, haja-asutus 2000 3052 4,9 % (312,1) (10) Lievealue, taaja-asutus 2000 281 0,5 % (1,5) (187) Yhteensä 61753 100,0 % 71,2 820
Vertailukelpoisuus mahdollistaa valtakunnalliset johtopäätökset Keskustaajama Keskustaajaman laajenemisalueet 10 % 1980-85 5 % 0 % 8 % 1985-90 2 % 8 % Lähitaajamat 11 % Lähitaajamien laajentumisalueet 37 % Lievealue, haja-asutus 48 % 71 % Väestömuutoksen jakautuminen osaalueille viisivuotisjaksoittain 1980-2000 32 kaupunkiseudulla (pl. Hki) 39 % 4 % 3 % 3 % 1990-95 51 % 20 % 2 % 4 % 4 % 1995-2000 70 %
Helsingin kaupunkiseutu, suurkaupunkikehitys: Asukasmäärän kasvu vv. 1980-2000 yhteensä 250 000 asukasta. Hyvinkää Väestömuutos 1980-2000 250 m * 250 m ruuduittain Karkkila 101-1780 11-100 Askola -10-10 -100 - -11-802 - -101 Uudet asutetut ruudut Nurmijärvi Tuusula Jär venpää Pornainen Vihti Vantaa Kerava Sipoo Espoo Kirkkonummi Kauniainen o Helsinki 0 10 20 Kilometers YKR / SYKE, MML lupa 7/MYY/02, TH / TR, TK Helsingin kaupunkiseudun absoluuttinen väestömuutos 1980-2000 ja ajanjaksolla asutetut uudet ruudut sekä väestön keskietäisyyttä vuonna 2000 kuvaava kehä. Lähde: YKR / SYKE 2003
YKR-aluejaon yhtenä taustaideana oli aikanaan kaupunkiseudun vyöhykkeisyyttä kuvaava aluejako teoksessa Planning the Susutainable City Region (TCPA) Kuva 9: Kaupunkiseutu osa-alueineen ja sille ehdotettuja kestävään kehitykseen tähtääviä toimenpiteitä (Breheny & Rookwood 1993)
Esimerkkejä analyyseista, jossa lähtökohtana yhdyskuntarakenteen suunnitteluongelmien kuvaus.
Alle 2km:n työmatkojen osuus Hämeenlinnan kaupunkiseudulla 1995 Lyhyiden työmatkojen osuus 1995 (%) 75-100 % 50-74 % 35-49 % 20-34 % 1-19 % HATTULA HAUHO TUULOS KALVOLA HÄMEENLINNA KALVOLA HATTULA HAUHO RENKO TUULOS JANAKKALA 0 HÄMEENLINNA RENKO 0 2.5 5 Kilometers Taaja-asutusalueen raja JANAKKALA Kunnan raja 0 2 4 Kilometers HÄMEENLINNAN SEUTU
Työpaikkarakenteen alueellinen pirstoutuminen. Esimerkkinä liike-elämän työpaikkojen muutos Helsingin kaupunkiseudulla.
Työpaikkarakenteen alueellinen pirstoutuminen. Esimerkkinä kaupan työpaikkojen muutos Helsingin kaupunkiseudulla.
Yhdyskuntarakenteen ongelmia suhteessa maankäytön suunnitteluun: 1) ylisuuri kaavavaranto 2) keskeneräiset alueet 3) yksittäiset kuntarakennetta hajottavat kaavat 4) käyttämättömäksi jääneet alueet (Salmi 1997)
Esimerkki taajaman alueellisesta laajenemisesta suhteessa asemakaavoitettuun alueeseen Helsingin työssäkäyntialueella
Keskusta! Keskusta-alue kuvaa kaupungin kaupallista ydinaluetta! Alue rajattu 250 x 250 metrin ruutujen avulla perustuen myymälä-, ravitsemus- ja toimistorakennusten määrään ruuduissa! Keskustaa ympäröivää keskustaajamaa kutsutaan tässä esikaupungiksi! Esikaupunkialueella sijaitsevia alakeskuksia ei ole erikseen rajattu. Kehitystyö vielä kesken.
Työpaikkojen määrän muutos keskustoissa 1985-2000 Helsinki Tampere Turku Oulu Lahti Jyväskylä Pori Kuopio Vaasa Joensuu Kouvola Hämeenlinna Hämeenlinna/Turenki Kotka Kotka/Karhula Lappeenranta Rovaniemi Hyvinkää Seinäjoki Mikkeli Porvoo Rauma Lohja Imatra Kokkola Kajaani Salo Kemi Riihimäki Forssa Savonlinna Varkaus Pietarsaari Raahe Iisalmi -50 % -40 % -30 % -20 % -10 % 0 % 10 % 20 %
Työssäkäynti: -KARTTA: Lohjalla asuvien työllisten työpaikan sijainti. -DIAGRAMMI: J:päästä, Hyvinkäältä,Lohjalta, H:linnasta ja Mäntsälästä kehä III:lla työssäkäyvien määrä 1985-2000 Lohja Lohjalla asuvien työllisten työpaikkojen sijainti vuonna 2000 Nurmijärvi Vihti Es po o Kirkkon ummi Kauniain e n Vantaa Tuus ula Järvenpää Ke rav Siuntio 800 Kehä 3:lla työskentelevien määrä seurantakunnissa (1 km etäisyysvyöhyke) He ls inki Työpaikkaa 1 10 100 1 000 700 600 1:300 000 Genimap Oy, Lupa L4659/02 Maanmittauslaitos lupa nro 7/MYY/04 T y ö llis tä 500 400 300 1985 1990 1995 2000 200 100 0 Järvenpää Hyvinkää Lohja Mäntsälä Hämeenlinna
Kaupunkiseudun vyöhykkeisyys, maankäytön ja liikennejärjestelmän yhteinen kuvaus
Hämeenlinnan vyöhykkeet ja autonomistus ( 250 x 250m. ruuduilla) v. 2000: Keltaiset: väh. 33 % asuntokunnista autottomia. Siniset: väh. 33% asuntokunnista kaksi autoa
Työpaikkakeskittymät ( siniset isaritmit) ja palvelukeskittymät ( punaiset isaritmit) osana maankäytön ja liikenteen mallia
Autottomien asuntokuntien osuus (%) eri vyöhykkeillä Hämeenlinnassa 1990 ja 2000. 100,0 90,0 % 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 Jalankulkukaupunki Kevyt liikenne Joukkoliikenne Autokaupunki Alakeskus 30,0 20,0 10,0 0,0 12,0 17,0 22,0
Yhdyskuntarakenteen eheytymisen / hajautumisen kuvaus. Esimerkkinä kaupunkiseudun asuinalueiden tehokkuuden muutos, erityisesti alhaisen tehokkuuden muutos pääkaupunkisudulla.
Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä selainpohjaiseksi
YKR-Hertan suunniteltu kokonaisuus: YKR tietokanta -Ruututiedot ja aluejaot YKR-Hertta -Taulukot ja diagrammit Karttakäyttöliittymä -YKR-toiminnot YKR-AREENA Opastussivustot Tuloste -Kartat ja taulukot sisältävä dokumentti
YKR käyttöliittymäesimerkki. Maakuntakaavan ja taajama-alueen muutos.
Kaupungin ja maaseudun määrittely! YKR- aluejakojen tarkennus taajaman sisäisen rakenteen ja maaseudun osalta parhaillaan tekeillä.! Keskeistä aluejaolla vastata nykyisiin ja ennakoituihin yhdyskuntarakenteellisiin muutoksiin.! Seuraava YKR-poikkileikkaus v.2005! Olennaista on saada määrittely operatiiviseen käyttöön ( suunnittelu, ohjaus ja tutkimus).