VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 1 (129) 21.10.2014 PERUSTUKI Yleistä Työpaja 1: Perustuki Tässä esityksessä varmat/ päätetyt asiat on kirjoitettu normaalein kirjasimin ja epävarmat/ valmistelussa olevat asiat on kursivoitu. Perustuki on EU:n suora tuki ja sitä koskevat tai siihen vaikuttavat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset on julkaistu 20.12.2013 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 347 numeroilla 1307/2013 ja 1306/2013. Asetukseen 1307/2013 on tullut jo muutos, komission delegoituasetus 1001/2014, jolla muutettiin liitettä X. Perustukea säätelevät myös komission delegoidut säädökset, jotka on julkaistu 11.3.2014 Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 181 numeroilla 639/2014 ja 640/2014. Samaisessa numerossa julkaistiin myös komission toimeenpanosäädös 641/2014, joka antaa tarkempia säädöksiä suorien tukien toimeenpanosta. Komission täytäntöönpanoasetus 809/2014 (L 227), joka koskee IACS-sääntöjen toimeenpanoa, julkaistiin 31.7.2014. Suomen valitsemat kansalliset linjaukset suorien tukien toimeenpanosta päätettiin valtioneuvostossa 28.5.2014. Kansallisen lain 193/2013 muutos on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä ja sen pitäisi tulla voimaan 1.1.2015 alkaen. Lain lisäksi annetaan uudet valtioneuvoston asetukset suorien tukien soveltamiseksi (perustuki, viherryttämistuki ja nuoren viljelijän tuki, tuotantosidonnaiset tuet sekä kansallinen varanto). Lisäksi annetaan joitakin maa- ja metsätalousministeriön asetuksia sekä Mavin määräyksiä.
2 (129) Tukialueuudistus Toukokuun lopulla 2014 valtioneuvosto päätti Suomen tiedonannosta Euroopan komissiolle, jossa kerrottiin suorien tukien soveltamiseen liittyvät valinnat. Yksi valinnoista oli perustuen kansallisen enimmäismäärän jakaminen alueellisesti. Vuodesta 2015 eteenpäin tukialueita on kaksi: AB-alue ja C-alue. Muutos kolmesta tukialueesta kahteen (A-, B-C1- ja C2-C4-alue) toteutetaan siten, että nykyisestä B-C1 alueesta B-alue yhdistetään nykyisen A-alueen ja C1-alue yhdistetään nykyiseen C2-C4-alueeseen. Tukialuemuutoksen käytännön suorittaminen ei ole riippuvainen EU- tai kansallisesta lainsäädännöstä, vaan on puhtaasti tekninen asia. Vanha tukialuejako Uusi tukialuejako A-alueelle alun perin vuonna 2006 myönnetyt tukioikeudet tai sen jälkeen varannosta myönnetyt tukioikeudet ovat käytettävissä koko uudella AB-alueella. C2-C4-alueelle alun perin vuonna 2006 myönnetyt tukioikeudet tai sen jälkeen varannosta myönnetyt tukioikeudet ovat käytettävissä koko uudella C-alueella. B-C1-alueelle alun perin vuonna 2006 myönnetyt tukioikeudet tai sen jälkeen varan nosta myönnetyt tukioikeudet ovat käytettävissä periaatteessa molemmilla uusilla alueilla, mutta viljelijän pitää itse päättää mille alueelle hän haluaa sijoittaa tukioikeutensa. Järkevintä on sijoittaa tukioikeudet samassa suhteessa, kuin lohkojen sijainti osoittaa, eli esimerkiksi vanhalla B-alueella sijaitsevalle lohkolle osoitetaan uusi AB-tukioikeus. Valinnan voi tehdä vain kerran ja valintavuosi on 2015.
3 (129) Koska tukioikeuksien omistajuus- ja hallintasuhteet säilytetään entisellään, tulee tämä asia ottaa huomioon valintaa tehtäessä. Uudistuksen aikataulu ja käytännön askeleet ovat seuraavat: 1. Helmikuussa 2015 muutetaan vanhat A-alueen tukioikeudet AB-alueen tukioikeuksiksi ja vanhat C2-C4-tukioikeudet C-alueen tukioikeuksiksi. Muutos näkyy tukioikeusrekisterissä ja 103A tulosteilla. 2. Samanaikaisesti vanhan B-C1 alueen tukioikeuksien aluetietoa ei muuteta, mutta tiedotetaan että B-C1-alueen tukioikeuksia voidaan siirtää sekä uudelle AB-alueelle että uudelle C- alueelle. 3. Tukioikeuksien siirrot alkavat uusilla siirtosäännöillä helmikuussa 2015. Tukioikeuksien siirto ja joudutaan tekemään B-C1 tukioikeuksien osalta sokkona, mutta toisaalta B-C1- alueen tukioikeudet kelpaavat molemmilla uusilla alueille käytettäväksi. 4. Varannosta myönnettävät tukioikeudet kohdistetaan uusille alueille hakemuksen mukaan. Käsittely pyritään avaamaan kesäkuussa 2015. 5. Sen jälkeen kun kunnat ovat tehneet vuoden 2015 tukihakemusten hallinnollisen tarkastuksen ja mahdolliset paikan päällä tehtävä valvonnat ovat valmistuneet, aloitetaan vanhan B-C1- alueen tukioikeuksin uuden alueen määrittäminen, uusien tukialueiden pinta-alojen perusteella. Tämän kohdan tarkempi aikataulutus ja tekninen suorittaminen ovat työn alla.
VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 4 (129) 21.10.2014 Tukioikeuksien mitätöinti Tukioikeuksien mitätöinti on EU-lainsäädännöllä määriteltyä, eikä siinä juurikaan ole kansallista liikkumavaraa. Mitätöinnin suhteen ei ole mahdollista käyttää toleranssia. Ensimmäiseksi hakijan on täytettävä aktiiviviljelijän määritelmä ennen kuin hän voi säilyttää olemassa olevat tukioikeutensa eli välttyä tukioikeuksien mitätöinniltä. Tämä tarkoittaa vähimmillään sitä, että tukihakemus on jätettävä ja hakijalla ei saa olla ns. kieltolistan mukaista toimintaa (esim. rautatieyhtiö, vesiyhtiö, vapaa-ajan alueita). Jos hakijalla kuitenkin on kieltolistan mukaista toimintaa, voi hän kuitenkin tietyin todistein osittaa, että hänellä on maataloudesta peräisin olevia tuloja riittävästi, hänen maataloustoimintansa on merkityksellistä tai että, hänen päätoimialaansa/ pääliiketoimintaansa kuuluu maataloustoiminnan harjoittaminen ja näin todistaa olevansa aktiiviviljelijä. Jos tukihakemusta ei jätä ja tukioikeuksia on hallinnassa 15.6.2015, kaikki tukioikeudet mitätöidään. Jos tukihakemuksen jättämättömyys johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta, voidaan mitätöityjen tukioikeuksien tilalle antaa uudet tukioikeudet kansallisesta varannosta hakemuksesta. Ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta on ilmoitettava 15 työpäivän kuluessa, siitä kun hakija tai hänen oikeudenhaltija voi sen tehdä. Kaikilta tukihakemuksen jättäneiltä verrataan tukikelpoisen pinta-alan ja tukioikeuksien määrää alueellisesti 15.6.2015 tilanteen mukaan. Jos tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään. 15.6.2015 tilanteessa huomioidaan kaikki tukioikeuksien siirrot, tukioikeuksien myönnöt kansallisesta varannosta ja paikan päällä tehtävät valvonnat. Em. seikat aiheuttavat sen, että tukioikeuksien mitätöinti voidaan suorittaa vasta myöhään vuoden 2015 lopussa tai vuoden 2016 alussa. Tukioikeuksien mitätöinti suoritetaan seuraavasti: 1. Verrataan hallinnassa olevia tukioikeuksia 15.6.2015 tilanteen perustella siihen hehtaarimäärään, jotka viljelijä on ilmoittanut tukikelpoisina hehtaareina 15.6 2015. Pinta-ala, jota käytetään tämän laskennan yhteydessä, on tukikelpoisella maatalousmaalla olevien kaikkien kasvulohkojen yhteenlaskettu pinta-ala. Em. asia säädetään valtioneuvoston asetuksella. 2. Jos em. tukioikeuksien lukumäärä on isompi kuin tukikelpoisten hehtaarien määrä, tilalle pitää suorittaa ylimääräisten tukioikeuksien mitätöinti. 3. Asetetaan kaikki tilan tukioikeudet sellaiseen järjestykseen, että viimeisenä listassa ovat yksikköarvoltaan alhaisimmat tukioikeudet ( /ha). Molemmat uudet tukialueet käsitellään erikseen. 4. Jos viimeisen ryhmän tukioikeudet ovat samanarvoisia, omistettujen tukioikeuksien lukumäärää ja vuokrattujen tukioikeuksien lukumäärää on tarvittaessa vähennettävä samassa suhteessa. Jos em. ryhmässä ei ole tarpeeksi tukioikeuksia, jatketaan tarkastelua seuraavaksi alimmasta ryhmästä. 5. Tarkastellaan kuinka monta tukioikeutta pitää mitätöidä (0,00 ha) kahden desimaalin tarkkuudella ja mitätöidään tarvittavat tukioikeudet. Käytetään normaaleja pyöristyssääntöjä. 6. ELY-keskus tekee mitätöinnistä valituskelpoisen päätöksen. Tämän kohdan tarkempi aikataulutus ja tekninen suorittaminen ovat työn alla.
VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 5 (129) 21.10.2014 Perustuen hakeminen, tukitaso ja tuen maksaminen Hakukäytännöt eivät olennaisesti muutu, vain tukihakemuksella tuen nimi muuttuu tilatuesta perustukeen. Tukitaso selviää vasta vuoden 2015 lopussa tai vuoden 2016 alussa, riippuen siitä miten tukialueuudistus ja tukioikeuksien mitätöinti saadaan läpivietyä. Koko vuoden 2015 osalta joudutaan käyttämään uusilla tukialueilla arviota tukioikeuksien tasaosan arvosta. Tukioikeuslomakkeella 103A näkyvät arvot ovat joko vanhan B-C1 alueen arvoja tai arvoa ei välttämättä ole lainkaan (entiset A- ja C2-C4-alueen arvot). Tukioikeuslomakkeelle tulee huomautus, että tukioikeuksien arvot muuttuvat. Perustuen tukitason muodostuminen perustuu sekä EU lainsäädännön reunaehtoihin että kansallisiin ratkaisuihin. Koko suoriin tukiin käytettävästä vuotuisesta rahapotista 30 % on kohdennettava viherryttämistukeen. Kansallisesti on päätetty, että vuonna 2015 tuotantosidonnaisiin tukiin kohdennetaan 20 % enimmäismäärästä ja vuoteen 2020 mennessä tuotantosidonnaisten tukien osuus laskee 18 %:iin. Nuorten viljelijöiden tukeen kohdistetaan 1 % kokonaismäärästä. Näin ollen vuonna 2015 perustukeen jää 49 % kokonaismäärästä, josta osa (0,2 %) siirretään kansalliseen varantoon. Tukioikeuksiin kohdistetaan siis rahaa 48,8 % kokonaismäärästä, mutta EU lainsäädäntö määrittää millä proseduurilla kokonaispotti pitää jakaa tukioikeuksiin. Tilannetta monimutkaistaa jonkin verran kansallinen tukialueuudistus ja myös mitätöityvät tukioikeudet pitää huomioida tukitason laskennassa. MMM ja Mavin arvio uusien tukialueiden tasaosien arvosta on noin 113 /ha AB-alueella ja noin 97 /ha C-alueella. Arvot tarkentuvat loppuvuodesta 2015. Eri tukien maksuaikataulut ovat edelleen työn alla ja niistä tiedotetaan myöhemmin. 5. Tukikelpoiset alat ja perustukiominaisuudet Perustuessa tukikelpoista alaa on kaikki maatalousmaa eli pelto, pysyvä nurmi / pysyvä laidun sekä pysyvät kasvit. Maatalousmaan säilyttäminen viljelyyn tai laiduntamiseen soveltuvassa kunnossa ilman, että sitä pitää valmistella muutoin kuin tavanomaisilla maatalousmenetelmillä ja -koneilla, on erillinen vaatimus, joka ei enää ole osa täydentäviä ehtoja. Lopullinen kansallinen vaatimus säädetään valtioneuvoston asetuksella. Tilatukiominaisuus-sana muuttuu perustukiominaisuudeksi ja uudet perustukiominaisuudet ovat A = pelto, B = pysyvä laidun/pysyvä nurmi sekä C = muu käyttö. Pysyvät kasvit ovat osa peltoa, mutta ne on määriteltävä viherryttämistuen tarpeita varten. Pysyväksi nurmeksi ja pysyväksi laitumeksi katsotaan ala, jota käytetään heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien kasvattamiseen joko luontaisella tavalla tai viljelemällä, ja joka ei ole kuulunut tilan viljelykiertoon viiteen vuoteen tai pidempään. Pysyvän laitumen ja pysyvän nurmen osalta viljelykierron määritelmä saattaa muuttua. Tarvittaessa pysyvän nurmen ja pysyvän laitumen kasvuston saa uusia muokkaamalla ja kylvämällä uuden nurmen heinä- ja
6 (129) nurmirehukasvien siemenillä. Natura-aloilla sijaitsevia pysyviä nurmia tai pysyviä laitumia ei kuitenkaan saa kyntää. Lähes kaikki kasvikoodit, joilla viljelijät ilmoittavat kasvulohkojen kasveja tai tukikelpoisia käyttömuotoja, ovat tukikelpoisia perustuessa eli niiden perusteella maksetaan perustukea.
VILJELIJÄTUKIHAKUKOULUTUS 7 (129) 21.10.2014 Tukioikeuksien käyttö Tukioikeuksien käyttöjärjestys muuttuu kokonaan. Enää ei seurata yksittäisten tukioikeuksien käyttöä vuosittain, vaan seurataan tukioikeusmäärän käyttöä. Vaikka tukioikeuksien käytöstä tai niiden käyttöjärjestyksestä ei ole erikseen säädetty EU lainsäädännössä, ohjaa lainsäädäntö kuitenkin tukioikeuksien käyttöä siten, että ns. tukioikeuksien kierrätys ei ole enää mahdollista. Tukioikeudet käytetään jatkossa siten, että aina ensimmäisenä käytetään yksikköarvoltaan arvokkaimmat tukioikeudet. Kansallisella lainsäädännöllä saatetaan määritellä yhden ryhmän sisällä oleva käyttöjärjestys, mutta sen käytännön merkitys on pieni, koska kaikki ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään vuonna 2015. Tukioikeuksien käytön seuraamiseen tulee katkos. Vuosien 2013 ja 2014 käyttämättömyystarkastelu on jo tehty lokakuussa 2014, mutta vanhojen käyttösääntöjen mukaista tarkastelua ei enää tehdä jatkossa. Kun käyttösäännöt muuttuvat, ei kahden vuoden käyttämättömyystarkastelua voida tehdä vuosien 2014 ja 2015 perusteella, koska ko. vuosia koskevat erilaiset säännöt. Ensimmäinen uusien sääntöjen mukainen tarkastelu tehdään 2017 alussa, kun tarkastellaan tukioikeuksien käyttöä vuosina 2015 ja 2016. Kun vuonna 2015 ylimääräiset tukioikeudet mitätöidään, jällelle jääneistä tukioikeuksista jäävät käyttämättä vain sellaiset alat, joista ei makseta perustukea. Jos näitä tukeen oikeuttamattomia aloja on myös vuonna 2016, viedään sen verran (ha) tukioikeuksia kahden käyttämättömyyden perusteella varantoon, jotka ovat jääneet käyttämättä sekä vuonna 2015 että vuonna 2016. Esimerkki: vuonna 2015 tukikelvotonta alaa on 0,03 ha, mutta seuraava vuonna vain 0,01 ha. Vuoden 2017 tarkastelun jälkeen tukioikeuksia viedään varantoon 0,01 ha. Tukioikeuksien käyttöön ja kasvikoodeihin liittyvät kansallisesti yksityiskohdat ovat vielä työn alla.
8 (129) Tukioikeuksien siirrot Tukioikeuksien siirtosäännöt muuttuvat 1.1.2015 alkaen. Tukioikeuden siirto on mahdollisia vain aktiiviviljelijälle, paitsi jos kyseessä on perintö tai ennakkoperintö. Kun voimassa oleva tukioikeuksien hallinnan siirto päättyy, ei tukioikeuksien siirtymistä takaisin maanomistajalle määritellä siirroksi vaan tukioikeuksien palautumiseksi. Tukioikeuksien hallinnan siirron yhteydessä ei tarvitse enää siirtää tukikelpoista alaa. Tukioikeuksien siirtojen osalta aikataulut säilyvät samoina kuin ennenkin. Tukioikeuksien siirroista on ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle 15.6. mennessä tukihakuvuonna ja siirron on alettava viimeistään 15.6, jos sillä halutaan olevan vaikutusta saman vuoden tuenmaksuun. Jos kyseessä on koko tilan hallinnan siirron yhteydessä tapahtuvat kaikkien tukioikeuksien siirto, siirron on alettava tukihakuvuonna viimeistään 1.9. Viimeinen päivä, jolloin koko tilan hallinnan siirrosta on ilmoitettava, määritellään myöhemmin. Tukioikeuksien siirtojen ilmoittamista varten uusitaan lomake 103B ja uusi lomake julkaistaan helmikuussa 2015. Samalla muutetaan tukioikeusrekisterin toiminnallisuuksia. Vanhaa lomaketta ei saa enää käyttää eikä vastaanottaa, jos siirto alkaa 1.1.2015 tai sen jälkeen. Kansallinen varanto ja varantoperusteet Kansallinen varanto perustetaan uudestaan vuonna 2015. Varantoperusteet säädetään valtioneuvoston asetuksella sen jälkeen kun lakimuutos suorista tuista on astunut voimaan. Varantohaun viimeisestä hakupäivästä säädetään myöhemmin. Pakollisia varantoperusteita ovat nuori viljelijä ja maataloustoimintansa aloittava viljelijä. He voivat saada tukioikeuksia sen verran kuin heillä on tukikelpoista alaa, mutta jos alan perusteella on myönnetty tukioikeuksia sen edellisellä omistajalle tai haltijalle, tukioikeuksia ei myönnetä saman alan perusteella toistaa kertaa. Nuoren viljelijän määritelmä on vastaava, kuin nuoren viljelijän EU-tuessa. Maataloustoiminnan aloittaneen viljelijän on pitänyt aloittaa maatalotaustoiminta aikaisintaan vuonna 2013. Lisäksi hänen pitää jättää perustukihakemus kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, kun on aloittanut maataloustoiminnan. Tukioikeudet on myös myönnettävä, jos tukioikeuksien myöntämisestä on tuomioistuimen tai viranomaisen hallinnollinen määräys. Vapaaehtoisia varantoperusteita ovat tilusjärjestelyt, 20-vuotisen erityisympäristötukisopimuksen päättyminen sekä LUEL- ja LUTUviljelemättömyyssitoumusten päättyminen. Jos tukioikeudet on vuonna 2015 mitätöity ja tukihakemuksen jättämättömyys johtuu ylivoimaisesta esteestä tai poikkeuksellisesta olosuhteesta, voidaan tukioikeudet myöntää hakemuksesta.
9 (129) Tukioikeudet myönnetään nuorille viljelijöille, maataloustoiminnan aloittaneille viljelijöille ja vapaaehtoisilla varantoperusteilla myöntämisvuoden alueellisen keskiarvon perusteella. Varannosta myönnettävät tukioikeudet ovat siten alueellista tasaosaa korkeampiarvoisia. Valtioneuvoston asetuksella vahvistetaan varannosta myönnettyjen tukioikeuksien arvon vuosittaista muuttamista koskevat menettelyt.
10 (129) PELTOKASVIPALKKIO Työpaja 2: Peltokasvipalkkio, Aktiiviviljelijä Säädökset Johdanto Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta (artiklat 52 55) Suorien tukien laki 193/2013 Valtioneuvoston asetus xx/2014 (Valtioneuvoston asetus vuodelta 2015 maksettavista lypsylehmä-, nauta-, lammas- ja vuohipalkkioista sekä peltokasvipalkkiosta) Suomi on toimittanut heinäkuussa 2014 komissiolle esityksen tuotantosidonnaisesta tukikokonaisuudesta. Komissio antanee päätöksen esityksestä vuoden loppuun mennessä. Tukikokonaisuutta ei ole vielä hyväksytty ja alla kerrottuun saattaa tulla vielä muutoksia. Aikataulu Nykymuotoiset valkuais- ja öljykasvi- sekä tärkkelysperunapalkkio yhdistyvät peltokasvipalkkioksi ja samalla mukaan tulee uusia kasviryhmiä. Uusia ovat ruis ja sokerijuurikas sekä avomaanvihannekset, joille ei enää ensi vuodesta lähtien makseta Etelä-Suomen tukiohjelman mukaista kansallista tukea. Komissio on ehdottanut, että öljykasvit ryhmiteltäisiin valkuaiskasvien ryhmään. Tämä on mahdollista, koska öljykasveissa on korkeahkot valkuaispitoisuudet ja öljyn puristamisen jälkeen rouhe käytetään eläimille valkuaisrehuna. Peltokasvipalkkio on tuotantoon sidottu suora tuki, joka maksetaan kokonaisuudessaan EU:n varoista. Tuotantosidonnaisen tuen tavoitteena on nykyisen tuotannon tason ylläpitäminen. Tuki määräytyy tukeen oikeuttavien kasvien viljelyalan, tukialueen ja tärkkelysperunan osalta viljelysopimuksen voimassaolon perusteella. Tuki maksetaan tukihaussa ilmoitetun tai valvonnassa hyväksytyn pinta-alan mukaan. Tärkkelysperunalle maksetaan sen pinta-alan mukaan, joka on pienin näistä kolmesta: tukihaussa ilmoitettu ala, viljelysopimuksella ilmoitettu ala, valvonnassa todettu ala. Huhtikuu 2015 Tuki haetaan päätukihaun yhteydessä. Toukokuu 2015 Hakemusten käsittely (tallennus, tallennuksen tarkastus, tarkisteet). Kesäkuu 2015 Valvontojen aloittaminen. Tärkkelysperunan viljelysopimus on oltava tehtynä 15. päivä kesäkuuta mennessä.
11 (129) Yleiset ehdot Poistuvat ehdot Sopimusta ei tarvitse toimittaa kuntaan. Ilmoitus kylvöalojen muutoksesta kesäkuun puoliväliin asti (15.6.2015). Marras/joulukuu 2015: Tukitasojen määrittely ja VNa. Tuenhakijan on oltava aktiiviviljelijä Tilakohtainen (tilatunnus) Ei ikärajoja Tuessa on osittainen aluejako. Tukialue määräytyy lohkojen sijainnin mukaan (sama määritelmä kuin perustuessa). Tukialueella AB maksetaan avomaanvihanneksille, tärkkelysperunalle, rukiille, sokerijuurikkaalle sekä valkuaiskasveille Tukialueella C maksetaan tärkkelysperunalle, rukiille, sokerijuurikkaalle sekä valkuaiskasveille Tärkkelysperunasta vaaditaan viljelysopimus perunatärkkelysteollisuuden kanssa. Valkuaiskasvien seokset viljojen kanssa eivät ole enää tukikelpoisia. EU:n suorien tukien yhteenlasketun summan on ylitettävä 200 euroa. Tuella on myöhästymissäännöt: Tukea voi hakea 25 kalenteripäivää myöhässä. Myöhästymisprosentti määräytyy työpäivien mukaan. Tuotantosidonnaisia tukia voidaan maksaa myös tukioikeudettomille hehtaareille. Peltokasvipalkkiota ei myönnetä tärkkelysperunan siemenlisäysalasta. Pienin peltokasvipalkkioon oikeuttava kasvulohko on 0,05 hehtaaria. Tärkkelysperunasta poistuu vaatimus koulutuspäivistä, peltomaan laatutestin suorittamisesta ja lohkotietopankkiin liittymisestä. Valkuais- (ja öljy)kasveilta poistuu 10 % viljelyalavaatimus. Peltokasvipalkkioon oikeuttavat kasvit Valkuaiskasvit peltoherne härkäpapu [makea] lupiini, edellytyksenä on, että käytetään hyväksytyn lajikkeen siementä, jonka alkuperä pystytään osoittamaan. kevät- ja syysrapsi kevät- ja syysrypsi auringonkukka öljypellava öljyhamppu (on tukikelpoinen vain, jos THC-pitoisuus on alle 0,2 %) ruistankio (camelina) Ruis Sokerijuurikas Tärkkelysperuna
12 (129) Ihmisravinnoksi käytettävät avomaanvihannekset, sekä tarhaherneisiin kuuluvat silpo-, silpoydin-, sokeri- ja taittoherne, jotka korjataan tuleentumattomina Peltokasvipalkkion määrä (ehdotetut tukitasot, ei hyväksytyt) Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää koko maassa enintään 13,7 miljoonaa euroa. Peltokasvipalkkiota voidaan myöntää valkuaiskasveista enintään 6,3 miljoonaa euroa, tärkkelysperunasta enintään 3,7 miljoonaa euroa sekä rukiista ja sokerijuurikkaasta enintään yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Sokerijuurikkaalle ja rukiille myönnettävä määrä tullaan jakamaan kahtia niin, että hehtaarikohtaiset tukisummat ovat samalla tasolla. Avomaanvihanneksista voidaan myöntää peltokasvipalkkiota AB- tukialueella enintään 1,2 miljoonaa euroa. Alustavat tukitasot (ei hyväksytty) AB-tukialue, C-tukialue, valkuaiskasvit (sis. öljykasvit) 90 90 ruis 70 70 sokerijuurikas 70 70 tärkkelysperuna 650 650 avomaanvihannekset 170 - Jos hyväksyttävien hakemusten perusteella laskettava palkkion määrä ylittää tai alittaa määritellyn enimmäismäärän, palkkion määrää muutetaan suhteessa ylittymiseen tai alittumiseen. AKTIIVIVILJELIJÄ Työpaja 2: Peltokasvipalkkio ja Aktiiviviljelijä Säädökset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1307/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta Komission delegoitu asetus (EU) N:o 639/2014, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2014, yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 täydentämisestä ja mainitun asetuksen liitteen X muuttamisesta Johdanto EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus (ns. CAP2020-uudistus) tulee voimaan vuoden 2015 alusta. Uudistuksessa viljelijätuet kohdennetaan tuenhakijoille, joiden
13 (129) maataloustoiminta ei ole hyvin vähäistä. Tähän liittyen on luotu aktiiviviljelijä-käsite. Aktiiviviljelijöiden ulkopuolelle halutaan rajata ne, joiden liiketoiminnan tarkoituksena ei ole ollut lainkaan tai on vain hyvin vähäisessä määrin ollut maataloustoiminnan harjoittaminen. Aktiiviviljelijän vaatimusten täyttämistä edellytetään suoria tukia, luonnonhaittakorvausta, luonnonmukaisen tuotannon korvausta, eläinten hyvinvointikorvausta sekä pääsääntöisesti myös ympäristökorvauksia hakevilta. Aktiiviviljelijätarkastelu tehdään joka vuosi ja maataloustoiminnan aktiivisuus tulee osoittaa tukihaun yhteydessä. Lisäksi toiminnan tulee säilyä tukien saamisen kannalta hyväksyttävänä koko vuoden. Aktiiviviljelijästä säädetään ensisijaisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen 1307/2013 artiklassa 9, jota on avattu alla olevassa tarkemmin. Kuka on ja ei ole aktiiviviljelijä? Asetuksen johdannon kohdassa 10 on ensimmäinen maininta aktiiviviljelijästä. Kohdassa annetaan perusteluita aktiiviviljelijän määritelmän käyttöönottamiselle ja mainitaan osa-aikaviljelijät, joita ei haluta rajata ulos aktiiviviljelijöiden joukosta. Osaaikaviljelijät, jotka ovat saaneet alle 2 000 euroa suoria tukia edellisenä vuotena, ovat automaattisesti aktiiviviljelijöitä. 9 art. kohdassa 1 rajataan aktiiviviljelijöistä ulos ne viljelijät, joiden maatalousmaa pysyy viljelyyn sopivassa kunnossa luontaisesti eli ei vaadi hoitotoimenpiteitä. Suomessa tätä artiklaa ei noudateta, koska Suomessa ei katsota olevan tällaisia itsestään viljelykunnossa pysyviä alueita. 9 art. kohdassa 2 suljetaan aktiiviviljelijöistä ulos ne, jotka hallinnoivat lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita. Näistä muodostetaan ns. (negatiivi)kieltolista. Kieltolistalle joutuu, jos tuenhakija hallinnoi jotain näistä edellä mainituista. Mavissa on työstetty alustavat määritelmät näille toimijoille, määritelmäluonnokset löytyvät tämän asiakirjan lopusta. Jäsenvaltioille on annettu mahdollisuus lisätä vastaavia toimijoita listaan. Suomi ei lisää listaan muita toimijoita. Kieltolistalta poispääseminen Lentoasemia, rautatieyhtiöitä, vesiyhtiöitä, kiinteistöyhtiöitä, pysyviä urheilukenttiä tai vapaa-ajan alueita hallinnoivat tahot voivat kieltolistalle jouduttuaan osoittaa olevansa aktiiviviljelijöitä todistamalla tämän jollain seuraavasta kolmesta: a) suorien tukien määrä on vähintään 5 % muista kuin maataloustuloista. Tarkastelussa käytetään viimeisimmän verovuoden tietoja. Suorien tukien laskennasta säädetään delegoidun asetuksen (639/2014) artiklassa 11. Saatu suorien tukien määrä, a Kokonaistulot, b, miinus maataloustoiminnan tulot, c d = 100*a/(b - c) % Aktiiviviljelijä, jos d on vähintään 5 %
14 (129) b) maataloustoiminta ei ole merkityksetöntä Tästä säädetään Delegoidun asetuksen (639/2014) artiklassa 13. Maataloustoimintaa ei katsota merkityksettömäksi, jos maataloustulot ovat vähintään kolmannes kokonaistuloista. (Tarkastelussa käytetään viimeisimmän verovuoden tietoja.) Jäsenmaa voi asettaa rajan alemmaksi. Koska vaatimus kolmanneksen tuloista on korkea, Valtioneuvosto on ehdottanut rajaksi 5 % ja se on ehdotuksena laissa, joka on annettu syyskuussa 2014 eduskunnan käsiteltäväksi. Maataloustoiminnan tulot, c Kokonaistulot, b e = 100*c/b % Aktiiviviljelijä, jos e on vähintään 5 % *) c) päätoimialaan kuuluu maatalouden harjoittaminen Tästä säädetään delegoidun asetuksen (639/2014) artiklassa 13. Päätoimialatieto on saatavissa yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (www.ytj.fi). Aktiiviviljelijänä pidetään hakijaa, jonka päätoimiala on Tilastokeskuksen toimialaluokituksen mukaisesti luokan 01 alle kuuluvat kasvinviljely ja kotieläintalous, ei kuitenkaan metsästys ja sitä palveleva toiminta eikä maataloutta palveleva toiminta paitsi luokka 01612 Maatalousmaan pitäminen viljelykelpoisena. Jäsenmaiden lisävalinnat 9 art. kohdassa 3. annetaan jäsenvaltiolle mahdollisuus lisätä syrjimättömin perustein lisäkriteereitä, joilla rajataan aktiiviviljelijästä ulos ne, joille maataloustoiminta on vain vähäinen osa koko taloudellista toimintaa tai joiden pääasialliseen toimialaan ei kuulu maatalous. Syyskuussa eduskunnan hyväksyttäväksi annetussa Valtioneuvoston lakiehdotuksessa on ehdotettu, että lisäkriteereitä ei oteta käyttöön. Maa- ja metsätalousministeriötä on kuitenkin pyydetty selvittämään, olisiko lisäkriteerien käyttöönotto mahdollista niin, että siitä ei aiheudu hallinnollista lisätaakkaa. 9 art. kohdan 4. mukaan jäsenvaltio voi asettaa maksimissaan 5 000 euron rajan, jonka alle suoria tukia saavat vapautetaan automaattisesti aktiiviviljelijätarkastelusta. Valtioneuvosto on eduskunnalle annetussa lakiehdotuksessa ehdottanut rajaksi 2 000 e. Kieltolistan määritelmät: Lentokenttä Lentokentällä tarkoitetaan maa-aluetta, joka on erityisesti järjestetty ilma-alusten laskua, lentoonlähtöä ja liikkumista varten, mukaan lukien lentoliikenteen ja ilmaalusten palvelujen tätä toimintaa varten edellyttämät lisärakennelmat ja -laitteet sekä kaupallisen lentoliikenteen tarvitsemat rakennelmat ja laitteet. Rautatieyhtiö Rautatieyhtiöllä tarkoitetaan julkista tai yksityisoikeudellista yhtiötä tai muuta yhteisöä, joka Euroopan talousalueella myönnetyn toimiluvan nojalla päätoimenaan harjoittaa
15 (129) rautateiden henkilö- tai tavaraliikennettä ja joka on velvollinen huolehtimaan vetopalveluista, sekä yksinomaan vetopalveluja tarjoavaa yritystä. Vesiyhtiö Vesiyhtiöllä laitosta, joka huolehtii sopimusasiakkaiden vesihuollosta; 1) vesihuollolla vedenhankintaa eli veden johtamista, käsittelyä ja toimittamista talousvetenä käytettäväksi sekä viemäröintiä eli jäteveden, huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista ja käsittelyä. 2) asiakkaalla kiinteistön omistajaa tai haltijaa taikka muuta, joka tekee vesiyhtiön kanssa sopimuksen kiinteistön liittämisestä laitoksen verkostoon tai laitoksen palvelujen toimittamisesta ja käyttämisestä. Kiinteistöyhtiöt Kiinteistöyhtiöllä tarkoitetaan isännöintitoimistoja, perustajaurakoitsijoita ja kiinteistövälittäjiä. Majoituspalveluiden tarjoamista tilalla ei pidetä kiinteistöyhtiötoimintana. EU-säädöksessä on ollut tarkoitus keskittyä lähinnä ammattimaisiin rakennuttajiin ja kiinteistötoimistoihin. Isännöitsijällä tarkoitetaan tahoa, joka huolehtii kiinteistön ja rakennusten pidosta ja hoitaa yhtiön muuta päivittäistä hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Perustajaurakoinnilla tarkoitetaan toimintaa. jossa rakennusliike suunnittelee, markkinoi, tuottaa ja myy asuntoja sekä liike- ja toimistotiloja siten, että ostaja saa hallintaoikeuden kyseessä oleviin tiloihin hankkimalla omistukseensa kohdeyhtiöiden osakkeita. Kiinteistönvälittäjällä tarkoitetaan sitä, joka tuloa tai muuta taloudellista hyötyä saadakseen saattaa sopijapuolet kosketuksiin toistensa kanssa välityskohdetta koskevan kaupan, vaihdon tai vuokrasopimuksen taikka muun käyttöoikeuden luovutussopimuksen aikaansaamiseksi. Pysyvät urheilukentät tai vapaa-ajan alueet Pysyvillä urheilukentillä ja vapaa-ajan alueilla tarkoitetaan alueita, joita käytetään urheilu- ja virkistystoimintaan ja joilla on pysyviä rakenteita ja/tai pysyviä katsomorakenteita. Tällaisia alueita ovat esim. golfkentät, kilpailuradat ja jalkapallokentät. Hevostalli tai vuokrahevostallia ei katsota tällaiseksi rakenteeksi yksinään. Jos tallilla on maneesi, niin maneesitalli katsotaan mahdollisesti pysyväksi urheilu- ja vapaa-ajan alueeksi.
16 (129) YMPÄRISTÖSITOUMUKSET Työpaja 3: Ympäristösitoumukset Merkittäviä muutoksia verrattuna aiempaan ympäristötukeen - sitoumuksen hakijan yläikäraja poistuu - ei kotieläintilan määritelmää - tilatason toimenpiteet muuttuvat enemmän lohkokohtaisiksi - erityistukisopimuksia siirtyy sitoumuksen lohkokohtaisiksi toimenpiteiksi - kohdentamisalueet tietyillä toimenpiteillä (ympäristönhoitonurmet sekä talviaikainen kasvipeitteisyys) - toimenpiteiden määrää ei lähtökohtaisesti rajoiteta - ei sitoumuksen vertailualaa - koulutuspäivävaatimus - vähimmäiskorvauspinta-ala 3 ha 5 ha, puutarhakasveilla 0,5 ha 1 ha Ympäristösitoumus ja korvauskelpoiset lohkot v. 2015 Sitoumusala Kaikki aiemmin alkaneet kesken olevat sitoumukset päättyvät ilman takaisinperintää. Voimassa olevissa ympäristötukisitoumuksissa on ehtolauseke, jonka mukaan sitoumusta voidaan muuttaa ilman takaisinperintää. Päätetyn sitoumuksen tilalle voi hakea uutta 5-vuotista ympäristösitoumusta v. 2015 päätukihaussa. Viisivuotinen sitoumus alkaa 1.5. Sitoumuksia voidaan mahdollisesti jatkaa sitoumuskauden jälkeen vuosi kerrallaan. Sitoumuskelpoinen ala on vuonna 2014 tukikelpoinen ala ja tulevalla kaudella korvauskelpoiseksi muutettava/haettava ala. Sitoumukseen voidaan suoraan sisällyttää sitoutuneelta tulevaa alaa. Sitoutumattomalta tulevaan korvauskelpoista alaa voidaan vuosina 2016-2018 sisällyttää suoraan sitoumukseen 5 ha ja jos alaa tulee sitoutumattomalta enemmän kuin 5 ha, tulee tehdä uusi 5-vuotinen sitoumus. Vuosina 2019-2020 alaa ei voi enää liittää sitoumukseen vaan, jos tilalle tulee pinta-alaa vähemmän kuin 5 ha, alaa tulee viljellä sitoumusehtojen mukaan ilman korvausta. Jos pinta-alaa tulee yli 5 ha vuosina 2019-2020, tila tekee uuden sitoumuksen. Sitoumuksesta poistuvaksi alaksi ei lueta toiselle sitoutuneelle tai sitoutumattomalle siirtyvää alaa. Sitoumuksesta poistuvaksi alaksi luetaan maatalouskäytöstä poistuva ala, eli esim. rakennusten alle jäävä ja metsitettävä ala. Sitoumuksella ei ole vertailualaa, vaan maatalouskäytöstä poistuva ala poistetaan sitoumuksesta ja alalle aiheutuu mahdollinen takaisinperintä.
17 (129) Sitoumuksesta luopuminen Korvauskelpoinen lohko Sitoumuksesta voi luopua ylivoimaisen esteen takia. Ympäristösitoumuksestaan luopuva viljelijä voi jättää kotitarveviljelyä varten alle hehtaarin suuruisen peltoalan. Korvauskelpoisuus on maatalouskäytössä pysyvän lohkon pysyvä ominaisuus. Korvauskelpoisuus ei häviä, vaikka lohkon hallinta siirtyy sitoutumattomalle. Korvauskelpoisuus kuitenkin häviää, jos lohko poistuu maatalouskäytöstä ja samalla lohko tai lohkon osa katsotaan sitoumuksesta poistetuksi. Ympäristökorvauksiin kuuluvassa ympäristösitoumuksessa korvauskelpoiseksi katsotaan maatalousmaa, joka on ollut vuonna 2013 tukikelpoinen luonnonhaittakorvauksessa tai ympäristötuessa ja on asetuksen (EY) N:o 1307/2013 artiklan 4 mukaista maatalousmaata vuonna 2015. Lisäksi tukikelpoiseksi alaksi katsotaan vuodesta 2015 alkaen eräät erikseen määriteltävät vuonna 2014 maatalousmaana olleet alat. Harkinnanvarainen korvauskelpoisuus voidaan myöntää tilusjärjestelylohkoille ja yli 65-vuotiaalta tulleille lohkoille. Korvauskelpoiseen lohkoon voi lisätä vuosittain enintään 0,1 ha:n korvauskelvottoman alueen. Korvauskelvottomia lohkoja ovat pääasiassa v. 2004 jälkeen raivatut lohkot. Korvauskelpoisuuden vaihtaminen Korvauskelpoisuus voidaan vaihtaa viljelijän omistuksessa olevien lohkojen kesken. Vähimmäisala on yksi hehtaari. Vaihto on pysyvä. Ympäristösitoumuksen sisältö Ympäristösitoumuksen toimenpiteet Ympäristösitoumus koostuu seuraavista toimenpiteistä: Tilakohtaiset toimenpiteet: - Ravinteiden tasapainoinen käyttö Lohkokohtaiset toimenpiteet: - Lietelannan sijoittaminen peltoon - Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen - Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla
18 (129) - Valumavesien hallinta - Ympäristönhoitonurmet - Peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys - Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla - Peltoluonnon monimuotoisuus - Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu Lohkokohtaisten toimenpiteiden valinta Tuen hakija valitsee ensimmäisenä sitoumusvuonna sitoumukseen toimenpiteet. Ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteen lisäksi muita toimenpiteitä ei ole pakko valita. Tuen hakija voi valita sitoutuessaan toimenpiteitä, vaikka hänellä ei ole esim. toimenpiteeseen vaadittavia kasveja ensimmäisenä vuonna. Talviaikainen kasvipeitteisyys- toimenpidettä on toteutettava sitoumuksen jokaisena vuonna. Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu- toimenpidettä on toteutettava vuosittain vähintään yhdellä kasvulohkolla. Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla- toimenpiteessä on oltava vuosittain vähintään yksi lohko sellaista kasvia, jolla käytetään korvaukseen oikeuttavaa katetta. Toimenpiteiden valitsemisen rajoitukset Korvausmäärät Tila ei voi valita toimenpidettä lietelannan sijoittaminen peltoon, jos tila on valinnut toimenpiteen ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen (ja toisinpäin). Viljelijä, joka on antanut sitoumuksen luonnonmukaisesta tuotannosta, ei voi valita toimenpiteeksi vähennetty lannoitus 1-vuotisilla puutarhakasveilla, puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu. /ha Ravinteiden tasapainoinen käyttö -peltoviljelykasvit 54 -puutarhakasvit 200 Lietelannan sijoittaminen peltoon 40 Ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen 40 Vähennetty lannoitus yksivuotisilla puutarhakasveilla 400 Valumavesien hallinta -säätösalaojitus 70 -säätökastelu tai kuivatusvesien kierrätys 250 Ympäristönhoitonurmet -suojavyöhykenurmet (kohdentamisalue) 500 -suojavyöhykenurmet muulla alueella 450 -monivuotiset ympäristönurmet 50 -luonnonhoitopeltonurmet (kohdentamisalue) 120
19 (129) -luonnonhoitopeltonurmet muulla alueella 100 Orgaanisen katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla -yksivuotiset puutarhakasvit 300 -monivuotiset puutarhakasvit 500 Peltoluonnon monimuotoisuus -viherlannoitusnurmet 54 -kerääjäkasvit 100 -saneerauskasvit 300 -monimuotoisuuspellot 300 Puutarhakasvien vaihtoehtoinen kasvinsuojelu -ryhmä 1 500 -ryhmä 2 350 Peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä koskevasta toimenpiteestä maksetaan ympäristökorvausta viljelijän ilmoittaman kasvipeitteen osuuden mukaan seuraava euromäärä hehtaarilta: kasvipeitteisyys % kohdentamisalue /ha muu alue /ha 20 4 4 40 18 9 60 36 11 80 54 - Toimenpiteille maksamisen peruste Valitusta toimenpiteestä maksetaan kasvulohkolle ilmoitetun kasvin mukaan ja/tai lohkolle erikseen valittavan toimenpiteen mukaan. Lietelannan sijoittaminen peltoon -, ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättäminen - ja peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys- toimenpiteen alat ilmoitetaan vuosittain syksyllä toteutuneen alan perusteella, jotka eivät ole sidoksissa kevään kasvulohkoihin. Valumavesien hallintatoimenpiteiden alat ilmoitetaan keväällä niin ikään ilman kasvulohkokytkentää. Toimenpiteille maksamisen rajoitukset ympäristökorvauksen sisällä Ympäristökorvausta voidaan maksaa tietty enimmäismäärä/ha, joten toimenpiteiden maksua tulee osittain rajoittaa. Yksivuotisilla kasveilla raja on 600 /ha, monivuotisilla peltokasveilla 450 /ha ja monivuotisilla puutarhakasveilla 900 /ha. Valitut kasvilajit (ilmoitetut kasvikoodit) ohjaavat ja rajoittavat jo lähtökohtaisesti maksuja, mutta kaikkia toimenpiteitä ja niiden maksuja ei voida kasvikoodien kautta hakea.
20 (129) Jos viljelijälle maksettavan ympäristökorvauksen määrä ylittää ympäristökorvaukseen liittyvät enimmäismäärät, ympäristökorvausta ei makseta säätökastelusta/ valumavesien kierrätyksestä, jos viljelijä on valinnut lohkolle puutarhakasvien toimenpiteen tai lohkolle on ilmoitettu peltoluonnon monimuotoisuuden toimenpiteenä saneerauskasvit. Puutarhakasvien toimenpiteistä ei makseta kuminalle muuta kuin puutarhakasvien ravinteiden tasapainoinen käyttö- toimenpiteestä. Jos tilalla on luonnonmukaisen tuotannon sitoumus, tilalle ei makseta ympäristökorvausta peltoluonnon monimuotoisuus toimenpiteen viherlannoitusnurmesta. Ravinteiden tasapainoinen käyttö -toimenpiteestä ei makseta korvausta kesannoille eikä pysyville nurmille. Korvausta ei makseta myöskään suojavyöhykkeille, luonnonhoitopeltonurmille, viherlannoitusnurmille, monimuotoisuuspelloille eikä kurki-, hanhi- ja joutsenpelloille. Peltojen talviaikaisesta kasvipeitteisyydestä ei makseta lohkoille: 1) joille on ilmoitettu ympäristösitoumukseen sisältyvä suojavyöhyke, monivuotinen ympäristönurmi, luonnonhoitopeltonurmi, viherlannoitusnurmi, monimuotoisuuspelto tai katteen käyttö puutarhakasveilla ja siemenperunalla; 2) joita koskee aiempi luonnonhaittakorvauksesta ja maatalouden ympäristötuesta annetun valtioneuvoston asetuksen tai luonnonhaittakorvauksista ja maatalouden ympäristötuista vuosina 2007-2013 annetun valtioneuvoston asetuksen mukainen erityistukisopimus ravinnekuormituksen tehostetusta vähentämisestä, suojavyöhykkeen perustamisesta ja hoidosta tai turvepeltojen pitkäaikaisesta nurmiviljelystä; 3) joille on ilmoitettu kesanto, pysyvä kuivaheinä-, säilörehu- ja tuorerehunurmi tai pysyvä laidunnurmi. Toimenpiteille maksamisen rajoitukset muiden tukijärjestelmien vuoksi Talviaikainen kasvipeitteisyys Ympäristökorvausta ei makseta, jos maatila on vapautettu: 1) viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria;
21 (129) 2) viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisvaatimuksesta tai ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan korvauskelpoisesta maatalousmaasta yli 75 prosenttia on pysyvää nurmea, heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria; tai 3) viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta sen vuoksi, että maatilan peltoalasta yli 75 prosenttia on heinäkasvien tai muiden nurmirehukasvien viljelyssä, kesannolla, hernekasvien viljelyssä tai näiden käyttömuotojen yhdistelmässä ja muussa kuin edellä mainitussa käytössä oleva peltoala ei ole yli 30 hehtaaria. Ympäristönhoitonurmi Ympäristönhoitonurmi- toimenpiteen mukaisista monivuotisista ympäristönurmista tai luonnonhoitopeltonurmista, jos viljelijä on vapautettu viherryttämistuen ekologisen alan vaatimuksesta siksi, että hänen maatilansa peltoalasta yli 75 prosenttia on nurmea tai kesantoa. Jos viljelijä on valinnut ympäristönhoitonurmi- toimenpiteen, pysyvänä nurmena ilmoitetuista lohkoista ei makseta ympäristökorvausta monivuotisina ympäristönurmina. Peltoluonnon monimuotoisuus Toimenpiteestä ei voida maksaa suorien tukien viherryttämistuen mukaisesta ekologisesta alasta tai sellaisesta nurmialasta, joka oikeuttaa kyseisen ekologisen alan vaatimuksesta vapautumiseen. Lohkokohtaisen toimenpiteen vaihtaminen Viljelijä voi vaihtaa toimenpiteen, jos - viljelijä lopettaa puutarhakasvien viljelyn tai aloittaa niiden vuosittaisen viljelyn vähintään hehtaarin tasolle - sitoumus siirretään (sukupolven vaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto) - viljelijä aloittaa tai lopettaa luonnonmukaisen tuotannon - ympäristösitoumusta mukautetaan neuvonnan perusteella Aloittaessaan puutarhakasvien viljelyn tai lisätessään niiden viljelyalaa viljelijä voi valita puutarhakasvien toimenpiteen. Viljelijän on ilmoitettava lohkokohtaisen toimenpiteen vaihtamisesta kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle viimeistään kyseisen vuoden kesäkuun 15 päivänä. Jos vaihtamisesta ilmoitetaan myöhemmin, muutoksen mukainen ympäristökorvaus maksetaan seuraavan sitoumusvuoden alusta alkaen.
22 (129) Lohkokohtaisesta toimenpiteestä luopuminen Lohkokohtaisesta toimenpiteestä voi luopua, jos kesken sitoumuskauden tapahtuu sukupolvenvaihdos tai muu koko maatilan hallinnansiirto ja sitoumus siirretään. Viljelijän on luovuttava toimenpiteistä vähennetty lannoitus 1-vuotisilla puutarhakasveilla ja puutarhakasvien vaihtoehtoinen puutarhakasvien kasvinsuojelu, jos viljelijä tekee sitoumuksen luonnonmukaisesta tuotannosta. Puutarhatilan lohkokohtaisesta toimenpiteestä voi luopua, jos puutarhakasvien viljelyala vähenee alle yhden hehtaarin. Ympäristösitoumuksen tilakohtainen toimenpide Ravinteiden tasapainoinen käyttö Koulutusvaatimus Viljavuustutkimus Kyseessä on ympäristösitoumuksen tilan kaikkia peltolohkoja koskeva toimenpide, joka on edellytyksenä muihin ympäristösitoumuksen lohkokohtaisten toimenpiteisiin sitoutumiselle. Ravinteiden tasapainoista käyttöä koskevaan toimenpiteeseen kuuluu viljavuustutkimusten ja lohkokohtaisten muistiinpanojen laatiminen sekä suojakaistojen ja monimuotoisuuskaistojen perustaminen. Toimenpiteeseen kuuluu myös pakollinen koulutus ympäristökorvauksesta. Typpi- ja fosforilannoitus on toteutettava lohkokohtaisesti kasvin, maan viljavuuden ja satotason perusteella. Maatilalla on otettava viljelyssä olevista pelloista maanäytteet ja teetettävä niistä viljavuustutkimukset viljelysuunnittelua ja seurantaa varten. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin peltolohkon perustiedot ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä. Viljavuustutkimusten tulokset ja lohkokohtaisiin muistiinpanoihin liittyvät asiakirjat on säilytettävä maatilalla. Ympäristösitoumuksen antaneen viljelijän on suoritettava yhden päivän koulutus ympäristökorvausjärjestelmästä. Koulutus voidaan suorittaa myös sähköisesti. Koulutus on suoritettava ennen sitoumuskauden alkua tai kahden ensimmäisen sitoumusvuoden aikana. Viljelijän on tehtävä viljelysuunnittelua ja seurantaa varten viljavuustutkimukset viljelyssä olevista pelloista. Viljelemättömistä pelloista ja kesantopelloista sekä muista viljelyyn otettavista pelloista on otettava näytteet sen kasvukauden aikana, jona viljely
23 (129) aloitetaan. Viljelijän hallintaan tulevista pelloista voidaan käyttää myös voimassa olevaa, aiemman haltijan tekemää viljavuustutkimusta, jos se on käytettävissä. Uusi viljavuustutkimus on tehtävä, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta paitsi linjanäytteenotossa, jossa näytteet on otettava joka kolmas vuosi. Aika lasketaan edellisestä näytteenottopäivästä tai sen puuttuessa päivästä, jolloin näyte on saapunut laboratorioon analysoitavaksi. Aiemmin ympäristötukijärjestelmään sitoutuneen maatilan viljavuustutkimusten on oltava ympäristökorvausjärjestelmän ehtojen mukaiset sen jälkeen, kun edellisestä näytteenotosta on kulunut viisi vuotta. Viljelijän, joka antaa ympäristösitoumuksen, eikä hän ole aiemmin ollut sitoutuneena ympäristötukijärjestelmässä, on tehtävä ehdot täyttävä viljavuustutkimus ensimmäisen sitoumusvuoden loppuun mennessä. Jos lohkosta ei ole vielä viljavuustutkimusta, lannoituksessa käytetään typelle runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforille hyvän viljavuusluokan arvoja. Jos peruslohkolta on otettu useampia maanäytteitä kuin vähimmäisnäytteenottotiheys edellyttäisi, lannoituksen perusteena on käytettävä uusimpia maanäytteitä. Viljavuustutkimuksen on oltava perustutkimus, jossa on määritetty maalaji, multavuus, happamuus, johtokyky, vaihtuva kalsium, helppoliukoinen fosfori, vaihtuva kalium ja vaihtuva magnesium. Analyysituloksista on käytävä ilmi analyysipäivämäärä tai päivämäärä, jolloin näyte on toimitettu analysoitavaksi. Tutkimus on teetettävä laboratoriossa, joka on erikoistunut maa-analyysien tekemiseen. Näytteisiin on liitettävä lohko- ja sijaintitiedot. Viljavuustutkimukseen sisältyviä näytteitä on otettava vähintään yksi näyte peruslohkoa kohti, jos peruslohko on yli 0,5 hehtaarin suuruinen. Jos peruslohko on suurempi kuin viisi hehtaaria, on otettava yksi näyte jokaista alkavaa viittä hehtaaria kohti. Lohkoilla, jotka ovat alle 0,5 hehtaarin suuruisia, voi käyttää samaa viljavuusnäytettä kuin viereisellä lohkolla. Viereisellä lohkolla tarkoitetaan lohkoa, jolla on yhteistä rajaviivaa lohkon kanssa tai lohkoja erottaa tie tai oja. Alle 0,5 hehtaarin yksittäisiltä peruslohkoilta on otettava näyte tai käytettävä typpilannoituksessa liitteessä 1, 3 ja 4 tarkoitettuja runsasmultaisten maiden arvoja ja fosforilannoituksessa liitteessä 5 ja 7 tarkoitettuja hyvän viljavuusluokan mukaisia arvoja. Linjanäytteenotossa näytteenoton tiheydeksi riittää yksi näyte jokaista alkavaa kymmentä hehtaaria kohti. Kunkin viljavuustutkimukseen sisältyvän näytteen on koostuttava vähintään seitsemästä osanäytteestä. Näytteet on otettava koko muokkauskerroksen syvyydeltä. Lohkokohtaiset muistiinpanot Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisiin muistiinpanoihin lohkon perustiedot, ja tiedot vuosittaisista viljelytoimenpiteistä. Lohkon perustietoihin on merkittävä tietoja lohkon sijainnista ja olosuhteista sekä kalkituksesta, pientareista, suojakaistoista, luonnon monimuotoisuuskaistoista, toteutetuista ympäristönhoitotoimenpiteistä ja muista
24 (129) Typpilannoitus Fosforilannoitus vastaavista tiedoista. Eri lähteistä koottavat tiedot voidaan säilyttää ja tallentaa erikseen omina asiakirjoina tai karttoina. Typpilannoitus on tehtävä viljavuustutkimuksen perusteella. Käytettyihin ravinnemääriin on laskettava mukaan sekä epäorgaanisten että orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kotieläinten lannan sisältämät ravinteet sekä muiden pelloille levitettävien aineiden ravinteet, jos ne on ilmoitettava lannoitevalmisteen tuoteselosteessa. Lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden sisältämä liukoinen typpi otetaan kokonaan huomioon. Maatilalla voidaan käyttää typpeä enintään taulukoissa 1-3 esitetyt määrät. Typpilannoitusmääriä voidaan lisätä rajoitetusti saavutetun satotason perusteella. Saavutettu satotaso määritetään jakamalla koko maatilalta saatu kyseisen viljelykasvin sato niille lohkoille, joilla kyseistä kasvia on viljelty, tai osoittamalla muulla tavalla, että satomäärä on saatu kyseiseltä lohkolta. Jos viljelijä käyttää enemmän typpilannoitusta kuin taulukossa 1 on säädetty, lannoitusmäärän perusteena olevan satotason on oltava sellainen, että se on saatu lohkolta jonain viidestä aiemmasta satovuodesta. Saavutetun korkeamman satotason perusteella on mahdollista käyttää viljojen ja öljykasvien viljelyssä taulukon 1 mukaisten typpimäärien lisäksi taulukon 4 mukaista lisätyppimäärää. Satotasokorjaus on lohkokohtainen. Satotasokorjausta voidaan soveltaa portaattomasti. Syyskylvöisillä kasveilla satotasokorjauksen mukaista lisätyppeä ei saa antaa kylvövuoden syksyllä. Avokesantoa, sänkikesantoa ja yksivuotista viherkesantoa ei voi lannoittaa Jos yksivuotisilla puutarhakasveilla käytetään kerääjäkasvia, typpilannoitusta voidaan lisätä 20 kiloa hehtaaria kohden. Kerääjäkasvi on tällöin kylvettävä viimeistään 15 päivää elokuuta. Edellä mainittua typpilannoituksen lisäämismahdollisuutta ei ole kerä- ja ruusukaalilla, palkokasveilla ja purjolla eikä kerä- ja lehtisalaatilla silloin, kun kasvatetaan kaksi satoa. Fosforilannoitus on tehtävä viljavuustutkimuksen perusteella. Käytettyihin ravinnemääriin on laskettava mukaan sekä epäorgaanisten että orgaanisten lannoitevalmisteiden ja kotieläinten lannan sisältämät ravinteet sekä muiden pelloille levitettävien aineiden ravinteet, jos ne on ilmoitettava lannoitevalmisteen tuoteselosteessa ja ravinteissa levitetään fosforia enemmän kuin kilo hehtaarille vuodessa. Mukaan ei lasketa fosforin pidättämiseen tarkoitetuissa kemiallisissa aineissa levitettävää fosforia. Fosforimääriä voidaan rajoitetusti lisätä saavutetun satotason perusteella. Satotaso määritellään samoin perustein kuin typpilannoituksen kohdalla. Yli viiden hehtaarin lohkoilla lannoituksen on perustuttava kahteen tai useampaan maanäytteeseen. Viljelijä voi suunnitella ja toteuttaa lannoituksen joko maanäytteitä edustavien lannoituslohkojen mukaisesti tai laskea lannoituksen käyttäen sallittujen
25 (129) enimmäismäärien keskiarvoa tai painotettua keskiarvoa. Fosforilannoitusta ei voida laskea keskiarvona koko lohkolle, jos jonkin maanäytteen fosforin viljavuusluokka on niin korkea, että fosforilannoitusta ei voida lainkaan antaa viljeltävälle kasville. Maatilalla on käytettävä fosforia enintään taulukoissa 5 ja 6 esitetty määrä. Lantapoikkeuksessa mainittuja fosforimääriä on sallittua käyttää silloin, kun fosforilannoituksessa käytetään pelkästään omalta maatilalta peräisin olevaa kotieläinten lantaa. Lantapoikkeukseen saa soveltaa fosforin tasausta mutta ei satotasokorjauksia. Jos saavutettu satotaso on viljoilla korkeampi kuin 4000 kiloa hehtaaria kohden vuodessa, rukiilla enemmän kuin 3000 kiloa hehtaaria kohden vuodessa ja öljykasveilla enemmän kuin 1750 kiloa hehtaaria kohden vuodessa, voi taulukon 7 mukaisesti lisätä 3 tai 6 kiloa fosforia. Satotasokorjausta voi soveltaa portaattomasti. Jos taulukossa ei ole fosforilannoitukselle arvoa, satotasokorjausta ei voi käyttää. Avokesantoa, sänkikesantoa ja yksivuotista viherkesantoa ei voi lannoittaa. Jos kesannolle perustetaan 15 päivän heinäkuuta jälkeen syysvilja- tai muu vastaava kasvusto, tai yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä, ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annettua Euroopan parlamentin, ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013 46 artiklassa tarkoitetulla ekologisella alalla viljellään kasvia, josta korjataan sato, lohkoa voidaan lannoittaa taulukoiden mukaisesti. Jos lohkolla, jolla viljellään vilja-, öljy- tai palkokasveja, käytetään fosforilannoitteena pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa, sitä voidaan käyttää lantapoikkeuksen mukaisesti viljavuusluokissa tyydyttävä ja hyvä. Jos monivuotisen nurmikasvin lohkolla käytetään fosforilannoitteena pelkästään kotieläinten tuottamaa lantaa, sitä saa käyttää vuosittain lantapoikkeuksen mukaisesti viljavuusluokissa välttävä, tyydyttävä ja hyvä. Lantapoikkeusta ei saa käyttää 25 metriä lähempänä vesistöä. Kotieläinten tuottaman lannan ravinteet on laskettava lannoitusmääriin joko maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (x/201x) liitteessä 2 tarkoitettujen arvojen tai lanta-analyysin tulosten perusteella. Lannan ja perunan solunesteen sisältämästä kokonaisfosforista otetaan huomioon 100 prosenttia. Turkiseläinten lannan fosforista sekä käsitellyn sakokaivolietteen ja puhdistamolietteen kokonaisfosforista otetaan huomioon 60 prosenttia. Edellä mainittuja kokonaisfosforin laskentasääntöjä sovelletaan orgaanisiin lannoitevalmisteihin siten, että orgaanisen lannoitevalmisteen sisältämä fosfori otetaan huomioon siitä lannoitevalmisteen sisältämästä raaka-aineesta, jota lannoitevalmisteessa on eniten. Fosforilannoituksessa voidaan käyttää enintään viiden vuoden fosforin tasausta. Fosforintasauksen laskeminen on aloitettava silloin, kun kasvulohkolle levitetty fosforimäärä ylittää ensimmäisen kerran sallitun vuosittaisen määrän. Tasauksen voi aloittaa myös fosforimäärän alittaessa sallitun vuosittaisen määrän.