Osakkaiden yhteishanke Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998
Puuhuollon kustannukset Suomessa ja Ruotsissa 1992-1996 Jouko Örn Metsätehon raportti 57 11.6.1998 Osakkaiden yhteishanke Asiasanat: korjuukustannukset, kuljetuskustannukset, kustannukset tehtaalla, metsänhoitokustannukset Metsäteho Oy Helsinki 1998
SISÄLLYS Sivu KUSTANNUSEROT... 3 VERTAILUSSA VAIKUTTAVAT EROT... 4 KUVAT... 5 Metsätehon raportti 57 11.6.1998 2
KUSTANNUSEROT SkogForsk ja Metsäteho Oy ovat selvittäneet Ruotsin ja Suomen puuhuollon kustannuksia vuosilta 1992-1996. Metsäteho on vastannut Suomen osalta tietojen keruusta ja osallistunut laskentamallin määrittelyyn. Hankkeen vetäjänä on toiminut fil. maist. Assar Johansson SkogForskista. SkogForskin tavoitteena on ollut kehittää Ruotsin omien puukustannustietojen keruuta ja menetelmää kansainvälisten vertailujen laatimista varten. Suomen aineiston kokoamisessa on tukeuduttu olemassaoleviin Metsätehon ja Metlan tilastojen sekä Metsäteollisuus ry:n ja Tilastokeskuksen palkkatilastojen tietoihin. SkogForskin kysely on kattanut vuosina 1992-96 50-70 % Ruotsin kotimaisen markkinapuun kokonaismäärästä. Suomen aineisto kattaa koko tilastoidun markkinapuun määrän. Metsänhoitotöiden aineistot koskevat yhtiöiden ja valtion metsiä. Suomen puuhuollon kustannukset olivat vuosina 1992-93 yleisesti Ruotsin kustannuksia alhaisemmat. Vuodesta 1994 lähtien Ruotsi on yltänyt Suomea edullisempiin kustannuksiin. Vuonna 1996 kaikista puutavaralajeista vain lehtikuitupuun kustannukset tehtaalla olivat Suomessa Ruotsin vastaavia kustannuksia pienemmät. Korjuu on ollut Ruotsissa vuotta 1995 lukuun ottamatta kalliimpaa kuin Suomessa. Vuonna 1996 harvennushakkuiden korjuu maksoi Ruotsissa 16 mk ja uudistushakkuiden korjuu 9 enemmän kuin Suomessa. Ruotsin kaukokuljetuskustannukset olivat vuosien 1992-93 aineistossa kuusitukkia lukuun ottamatta 3-11 Suomen kustannuksia korkeammat. Vuodesta 1994 lähtien Ruotsin kuljetuskustannukset ovat olleet puutavaralajista riippuen 2-6 Suomen kuljetuskustannuksia alemmat. Kaukokuljetusmatkat olivat Ruotsissa noin 30 km lyhyempiä kuin Suomessa. Metsänhoitotöiden kustannukset ovat olleet Ruotsissa vuosina 1992-94 keskimäärin 25-30 % Suomen kustannuksia korkeampia. Vuodesta 1995 alkaen kustannusero on selvästi pienentynyt. Vuonna 1996 Ruotsin metsänhoitokustannuksista vain istutuskustannukset olivat vajaat 10 % Suomen kustannuksia korkeammat. Metsätehon raportti 57 11.6.1998 3
VERTAILUSSA VAIKUTTAVAT EROT Ruotsin ja Suomen metsätaloudet vaikuttavat päällisin puolin tarkasteltuina samanlaisilta, mutta lähemmässä tarkastelussa voidaan todeta suuriakin eroja. Tärkein eroavaisuus on varsin erilaiset raakapuulähteet. Vertailuaineiston puumääristä oli Ruotsissa teollisuuden omien ja valtion metsien osuus 40-58 % ja Suomessa 15-27 %. Omien ja valtion metsien vakaiden raakapuulähteiden takia Ruotsin puuhuollon ei ole välttämätöntä panostaa niin voimakkaasti yksityismetsistä tapahtuvaan puunhankintaan kuin Suomessa. Tämä heijastunee organisaatioiden rakenteeseen ja näkyy tässä vertailussa Ruotsin alhaisempana hallinnollisten kustannusten tasona. Omien metsien suuri osuus puuhuollossa muodostaa todennäköisesti Ruotsin teollisuudelle sellaisen kilpailuedun, joka tällaisessa kustannuspainotteisessa vertailussa ei edes tule näkyviin. Puunkorjuussa suurin eroavaisuus on Ruotsin lähes 100-prosenttinen koneellistamisaste verrattuna Suomen vuosien 1992-96 65-86 %:n koneellistamisasteeseen. Yritysten omien koneiden osuus on vallitseva Ruotsin aineistossa, kun taas Suomessa koneellinen korjuu hoidetaan käytännössä kokonaan aliurakoitsijain toimesta. Korjuuolosuhteissa Ruotsin päätehakkuissa on suurempi rungon koko. Sen sijaan harvennushakkuiden rungot ovat Ruotsissa pienempiä. Ruotsissa harvennushakkuiden osuus kokonaiskorjuun määrästä on alle 20 %, kun se Suomessa on noin 25 %. Kaukokuljetusmatkat ovat Ruotsin aineistossa noin 30 km Suomen etäisyyksiä lyhyemmät kuten aiemmin on todettu. Kuljetuskustannukset, /km, ovat suunnilleen samaa luokkaa molemmissa maissa. Ruotsissa käytetään kuoretonta kiintotilavuutta ja Suomessa kuorellista. Laskelmissa kuorellinen tilavuus on muutettu kuorettomaksi kertoimella 0,87. Vertailun tuloksia tarkasteltaessa on otettava huomioon myös valuuttojen kurssierot. Laskennassa on käytetty kunkin vuoden keskikursseja. Ruotsin kruunu on vuosina 1992-95 heikentynyt markkaan nähden 21 % ja vuosina 1992-96 11 %, mikä heijastuu vertailussa kilpailuetuna Ruotsille. Metsätehon raportti 57 11.6.1998 4
Tukin kustannukset tehtaalla 330 310 290 270 Mäntytukki Ruotsi Kuusitukki Ruotsi Mäntytukki Kuusitukki 230 210 190 170 240 230 220 210 200 190 180 170 160 Havu- ja lehtikuitupuun kustannukset tehtaalla Havu kuitu Ruotsi Havu kuitu Lehtikuitu Ruotsi Lehtikuitu Metsätehon raportti 57 11.6.1998 5
260 240 230 220 210 200 190 180 170 160 Kuusikuitupuun (hiomopuun) kustannukset tehtaalla Kuusikuitu Ruotsi Kuusikuitu Metsätehon raportti 57 11.6.1998 6
340 320 300 280 260 240 220 200 2 25 265 Ruotsi Mäntytukki Tukin kustannukset tehtaalla 1996 Tienvarressa Kaukokuljetus Mittaus tehtaalla 2 28 288 2 24 234 Ruotsi Kuusitukki 2 28 249 330 Puutavaralajien kustannukset tehtaalla 1996 Tienvarressa Kaukokuljetus Mittaus tehtaalla 310 290 270 230 210 190 170 25 265 28 288 24 234 28 249 32 33 173 172 31 184 33 207 37 33 179 175 Ruotsi Mäntytukki Ruotsi Kuusitukki Ruotsi Havu kuitu Ruotsi Kuusikuitu Ruotsi Lehtikuitu Metsätehon raportti 57 11.6.1998 7
Korjuukustannukset yleis- ja sivukustannuksineen 140 Harvennus Ruotsi Uudistus Ruotsi Harvennus Uudistus 120 100 80 60 40 20 0 Korjuun koneellistamisaste 120 Uudistus Ruotsi Harvennus Ruotsi Uudistus Harvennus 100 % korjuumäärästä 80 60 40 20 0 Metsätehon raportti 57 11.6.1998 8
Puukustannukset tienvarressa 300 Pystyosto- ja hankintapuu Ruotsi Omat ja valtion metsät* Ruotsi Pystyosto- ja hankintapuu Omat ja valtion metsät* 200 100 50 0 *ilman kantohintaa Puukustannukset tienvarressa 1996 Osto Korjuu Metsänhoito Metsäautotiet Metsäsuunn. Hallinto 200 9 60 1 14 49 100 50 13 20 8 17 15 60 52 4 153 166 0 Ruotsi Omat ja valtion metsät* *ilman kantohintaa Omat ja valtion metsät* Ruotsi Pystyosto- ja hankintapuu Pystyosto- ja hankintapuu Metsätehon raportti 57 11.6.1998 9