TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS

Ympäristömelu Raportti PR3169-Y02 Sivu 1 (11) NCC Rakennus Oy Risto Keränen Asemakatu 7 70110 Kuopio Turku 8.1.2015 TIE- JA RAIDELIIKENNEMELUSELVITYS Päivitys 8.1.2015 Raportin vakuudeksi Jani Kankare Toimitusjohtaja, FM HELSINKI Porvoonkatu 9 A 00510 HELSINKI puh. 050 377 6565 www.promethor.fi TURKU Rautakatu 5 A 20520 TURKU puh. 050 570 3476 promet@promethor.fi

Sisällysluettelo Tiivistelmä... 3 1 Yleistä... 4 2 Kohteen sijainti ja ympäristö... 4 3 Melun ohjearvot... 5 3.1 Ulkoalueet... 5 3.2 Sisätilat... 5 4 Melutasojen laskenta... 6 4.1 Laskentamenetelmät... 6 4.2 Maastomalli... 7 4.3 Liikennetiedot... 7 5 Laskentatulokset... 8 6 Julkisivujen äänitasoerovaatimukset... 9 7 Parvekelasitusten äänitasoerovaatimukset... 10 8 Tulosten tarkastelu... 11 9 Lisätietoa... 11 10 Kirjallisuus... 11 Liite 1. Liite 2. Liite 3. Liite 4. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 1A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 1B) ennustetilanteessa luonnoksen VE1 mukaisella maankäytöllä. Liikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso L Aeq,7-22 (liite 2A) ja yöajan keskiäänitaso L Aeq,22-7 (liite 2B) ennustetilanteessa luonnoksen VE2 mukaisella maankäytöllä. Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan. Parvekelasitusten lisäysvaimennusvaatimukset päiväajan ohjearvon täyttämiseksi. 2

TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna 2030. Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset kahdella eri vaihtoehtoisella ennustemallilla (VE1 ja VE2). Piha-alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1- ja VE2-tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. Julkisivun äänitasoerovaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 32 36 db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten lisäysvaimennusvaatimukset ovat yli 7 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan normaalisti noin 7 db vaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, paksummilla parvekelaseilla tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 67 db, jolloin lisäysvaimennustarve on noin 12 db. Tämän suuruisen vaimennuksen saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta-ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä. Selvitys on päivitys aikaisempaan selvitykseen PR3169-Y01 (19.6.2014). Massoitteluvaihtoehdot ovat muuttuneet aikaisemmasta selvityksestä. 3

1 YLEISTÄ Tässä selvityksessä on tarkasteltu tie- ja raideliikenteen aiheuttamaa melua suunnitellussa asuinrakentamiskohteessa osoitteessa. Kohteeseen on suunniteltu rakennettavan asuinkerrostaloja. Melutasoja on tarkasteltu laskennallisesti ennustetilanteessa vuonna 2030. Tarkastelussa on määritetty melutasot ulko-oleskelualueilla ja mahdollinen meluntorjunnan tarve, parvekkeisiin kohdistuvat melutasot ja parvekelasitustarpeet sekä julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset. Selvitys on tehty laskennallisesti mallintaen ohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentatuloksia on verrattu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 [3] esitettyihin ympäristömelun ohjearvoihin. Selvityksen ovat tehneet Tero Virjonen ja Kalle Lehtonen. Selvitys on päivitys aikaisempaan selvitykseen PR3169-Y01 (19.6.2014). Massoitteluvaihtoehdot ovat muuttuneet aikaisemmasta selvityksestä. 2 KOHTEEN SIJAINTI JA YMPÄRISTÖ Tarkasteltava kohde sijaitsee Kuopiossa osoitteessa Asemakatu 7. Kuvassa 1 on esitetty kohteen sijainti kartalla. Kuva 1. Tutkittavan kohteen sijainti (rajaus on suuntaa antava). 4

Kohteessa sijaitsee nykytilanteessa rakennuksia, joissa sijaitsee mm. toimisto- ja varastotiloja. Olemassa olevat rakennukset on suunniteltu purettavan ja kiinteistölle on suunniteltu rakennettavan kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. Rakennusten osalta on meluselvityksessä tarkasteltu kahta massoitteluluonnosta VE1 ja VE2. Kohteen ulko-oleskelualueet sijoitetaan kohteen keskiosaan sisäpihan alueelle. 3 MELUN OHJEARVOT 3.1 Ulkoalueet Lähinnä kaavoituksen ja maankäytön kannalta käytettävät ohjearvot on annettu valtioneuvoston päätöksessä 993/1992. Taulukossa 1 on esitetty päätöksen sisältämät ohjearvot ulkona havaittavalle ympäristömelulle. Päätöstä sovelletaan meluhaittojen ehkäisemiseksi ja ympäristön viihtyisyyden turvaamiseksi maankäytön, liikenteen ja rakentamisen suunnittelussa sekä rakentamisen lupamenettelyssä. Päätöksessä ohjearvot on annettu päiväajan klo 7 22 ja yöajan klo 22 7 ekvivalentti- eli keskiäänitasoina. Päätöksessä ei ole esitetty ohjearvoja hetkittäisille maksimiäänitasoille. Päätöstä ei sovelleta katu- ja liikennealueilla eikä melusuoja-alueiksi tarkoitetuilla alueilla. Taulukko 1. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq ulkona Alueen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä 55 db(a) 1 50 db(a) 1,2 Hoito- tai oppilaitoksia palvelevat alueet 55 db(a) 50 db(a) 2,3 Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, taajamien ulkopuolella olevat virkistysalueet ja 45 db(a) 40 db(a) 4 luonnonsuojelualueet 1 Loma-asumiseen käytettävillä alueilla taajamassa voidaan soveltaa näitä ohjearvoja. 2 Uusilla alueilla yöohjearvo on 45 db(a). 3 Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 4 Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleisesti käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. Lisäksi päätöksessä on maininta, että jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista edellä mainittuihin ohjearvoihin. Tulokseen tehtävä lisäys johtuu siitä, että iskumaisuus ja/tai kapeakaistaisuus lisää melun häiritsevyyttä. Tie- ja raideliikenteen aiheuttama melu ei ole normaalisti impulssimaista tai kapeakaistaista eikä viiden desibelin lisäystä ei ole tarpeen tehdä. 3.2 Sisätilat Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut ohjearvot ulkoa sisätiloihin kantautuvasta melusta on esitetty taulukossa 2. Ohjearvot on annettu ekvivalentti- eli keskiäänitasoina ja tarkastelujakso on jaettu kahteen osaan eli päiväaikaan klo 7 22 ja yöaikaan klo 22 7. 5

Taulukko 2. Ohjearvot keskiäänitasolle L Aeq sisätiloissa Huoneen käyttötarkoitus Keskiäänitaso L Aeq Klo 7 22 Klo 22 7 Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 db(a) 30 db(a) Opetus- ja kokoontumistilat 35 db(a) - Liike- ja toimistohuoneet 45 db(a) - Asumisterveysohjeessa on esitetty lisäohjeita yöaikaiselle melulle: Melu voi vähentää unen ja levon virkistävää vaikutusta, jos se vaikeuttaa nukahtamista, vähentää unen syvyyttä tai aiheuttaa ylimääräisiä tai ennenaikaisia heräämisiä. Yksittäisten melutapahtumien unenhäirinnän todennäköisyys riippuu melun voimakkuuden lisäksi muun muassa melutapahtumien kestosta ja määrästä sekä samanaikaisen taustamelun voimakkuudesta ja laadusta. Unenhäirintää alkaa esiintyä, kun unen tai levon aikainen LAeq-taso ylittää 25 35 db(a) tai, kun yksittäisten melutapahtumien enimmäistaso ylittää, tapahtumien kestosta ja toistuvuudesta riippuen, 40 65 db(a). Alaraja pätee usein toistuville, pitkään kerrallaan kestäville tai oudoille meluille, yläraja kerran tai pari yöaikana toistuville lyhytaikaisille tutuille meluille, joihin nukkuja on tottunut olemaan reagoimatta. [4] Hetkelliset maksimiäänitasot tulee huomioida yleisen käytännön mukaisesti junaliikenteen aiheuttamalle melulle. 4 MELUTASOJEN LASKENTA 4.1 Laskentamenetelmät Mallinnus tehtiin laskentaohjelmalla Datakustik Cadna 4.4 käyttäen yhteispohjoismaisia tie- ja raideliikennemelumalleja [1 ja 2]. Laskentaohjelmassa maastomalli voidaan syöttää ohjelmaan kartta- ja paikkatietotiedostoja käyttäen, jolloin maasto muodostuu kolmiulotteisesti. Ohjelmaan voidaan antaa lisäksi syöttötietoina mm. laskenta-alueen maastopinnat ja suunnitellut melusuojaukset. Laskennassa käytetään lähtötietoina liikennetietoja (määrät ja ajonopeudet), joiden perusteella määritetään ns. lähtömelutasot. Lähtötasojen perusteella määritetään äänilähteen aiheuttama äänenpainetaso tarkastelupisteissä erilaiset ääntä vaimentavat ja vahvistavat tekijät huomioiden. Tekijöinä huomioidaan mm. geometrinen leviäminen, estevaimennus, maavaimennus ja heijastukset erilaisista pinnoista. Laskentatulokset vastaavat pitkän ajanjakson keskiäänitasoa. Laskentatuloksen epävarmuus on sitä suurempi mitä kauempana lähteestä tarkastelupiste sijaitsee. Taulukossa 3 on esitetty laskennassa käytetyt laskenta-asetukset. 6

Taulukko 3. Laskenta-asetukset Parametri Käytetty arvo Laskentaruudukon koko 2 x 2 m 2 Laskentakorkeus Melutason laskentaetäisyys (maks) Maanpinnan akustinen kovuus Rakennusten heijastus Heijastusten lukumäärä 1 Piha-alueilla 2 m maan pinnasta Julkisivut kerroksittain (kerroskorkeus 3 m) 1000 m Alue rakennusten alapuolella 0 (kova) Tien pinta 0 (kova) Alue junaradan alla 1 (pehmeä) Laajat asfaltoidut alueet 0 (kova) Muu ympäristö 1 (pehmeä) Absorptiokerroin 0,2 (lähes täysin kova) 4.2 Maastomalli Maastomallina on laskennassa käytetty Maanmittauslaitoksen 2 m x 2 m korkeuspisteaineistoa (korkeusjärjestelmä N2000). Kohteen piha-alueet ja rakennukset on huomioitu laskennassa arkkitehdin toimittamien asemapiirrosten ja leikkauskuvien mukaisesti. Melukartoissa on merkitty rakennukset käyttötarkoituksen mukaan seuraavasti: suunnitellut asuinrakennukset ruskealla olemassa olevat asuinrakennukset mustalla muut rakennukset harmaalla. Suunniteltujen rakennusten korkeutena on käytetty + 127,7 m eli noin 19 m maan pinnasta. Piha-alueet on tasattu korkeuteen + 108,5 m asemapiirroksen mukaisesti. Suunnitellut leikki- ja oleskelualueet on suunniteltu sijoitettavan sisäpihan keskiosiin ja ne on merkitty melukartoissa LE -merkinnällä. 4.3 Liikennetiedot Tieliikenne Laskennassa käytetyt tieliikennetiedot perustuvat Kuopion keskusta-alueen liikenteen yleissuunnitelman tietoihin sekä Tampereen Teknillisen Yliopiston laatimaan liikenne-ennusteeseen (Tutkimusraportti 80, Kuopion alueen liikennemalli 2012). Laskennassa on oletettu, että 90 % liikenteestä kulkee päiväaikaan klo 7 22. Liikennetiedot on esitetty taulukossa 4. Taulukossa esitetty KVL-liikennemäärä tarkoittaa tien keskimääräistä vuorokausiliikennemäärää. 7

Taulukko 4. Liikennetiedot ennustetilanteessa vuonna 2030 Tie (osuus) KVL ennustetilanteessa vuonna 2030 [kpl] Raskaan liikenteen osuus [%] Nopeusrajoitus [km/h] Asemakatu (Puijonkadun itäpuoli) 6440 5 40 Asemakatu (Puijonkatu - Haapaniemenkatu) 13030 5 40 Asemakatu (Haapaniemenkatu - Karjalankatu) 12630 5 40 Puijonkatu (Asemakadun eteläpuoli) 7100 5 50 Puijonkatu (Asemakadun pohjoispuoli) 14770 5 50 Puijonlaaksontie 17370 10 50 Vt5 30200 10 120/80 1 Karjalankatu (Asemakadun pohjoispuoli) 20590 10 50 Karjalankatu (Asemakadun eteläpuoli) 11450 10 50 Suokatu 11410 5 40 1 Raskaan liikenteen nopeutena on käytetty suurinta sallittua maksiminopeutta 80 km/h. Raideliikenne Raideliikennetietoina on käytetty VR Track Oy:n toimittamia liikennemäärätietoja. Tiedot on annettu rautatieaseman itäpuoleiselle rataosuudelle ja ne on täydennetty vastaamaan aseman länsipuoleista osuutta VR:n henkilöjuna-aikataulujen tietojen perusteella. Käytetyt junaliikennetiedot on esitetty taulukossa 5. Junien ajonopeudeksi kohteen kohdalla on arvioitu 60 km/h. Taulukko 5. Rautatien liikennetiedot ennustetilanteessa vuonna 2030 Ennustetilanne v. 2030 Tyyppi Selite Päivä [kpl] Yö [kpl] Pituus [m] Nopeus [km/h] Sr Sr1- tai Sr2-veturin vetämät henkilöliikenteen junat (punaiset, siniset tai yksikerroksiset IC-vaunut) 12 2 158 60 Pen Pendolino (Sm3) 6 4 159 60 F-TaJu Suomalaisista tavaravaunuista koostuvat tavarajunat 11 7 498 60 5 LASKENTATULOKSET Lausunnossa on esitetty laskennan tulokset tiivistetysti. Melun leviäminen on esitetty tarkemmin melukarttaliitteissä. Kohteen piha-alueiden melutasojen tarkastellussa on sovellettu ns. vanhojen asuinalueiden ohjearvoja L Aeq,7-22 55 db ja L Aeq,22-7 50 db. Kohde sijaitsee keskusta-alueella ja on luonteeltaan täydennysrakentamista. 8

Ennustetilanne VE1 Liitteiden 1A ja 1B kartoissa on esitetty melutaso kohteen ulko-oleskelualueella luonnoksen VE1 mukaisella maankäytöllä ennustetilanteessa. Laskentatuloksen perusteella ilman meluntorjuntaa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla. Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot piha-alueilla ilman meluntorjuntaa, koska rakennusten massoittelu on hyvin piha-alueita suojaava. Kohteen kannalta merkittävimmät melulähteet ovat Asemakatu ja rautatie. Rautatie kulkee kohteen kohdalla leikkauksessa suunniteltujen piha-alueiden tason alapuolella, mikä vähentää melun leviämistä kohteen piha-alueille. Ennustetilanne VE2 Liitteiden 2A ja 2B kartoissa on esitetty melutaso kohteen ulko-oleskelualueella luonnoksen VE2 mukaisella maankäytöllä ennustetilanteessa. Laskentatuloksen perusteella ilman meluntorjuntaa: päiväajan keskiäänitaso on alle 55 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla yöajan keskiäänitaso on alle 50 db(a) suunnitelluilla oleskelualueilla. Laskennan perusteella melutaso alittaa ohjearvot piha-alueilla ilman meluntorjuntaa, koska rakennusten massoittelu on hyvin piha-alueita suojaava. Piha-alueiden melutaso on oleellisilta osin vastaava VE1- ja VE2-tilanteissa. Kummassakin vaihtoehdossa rakennusten massoittelu rajoittaa melun leviämistä merkittävimmiltä melunlähteiltä ja ohjearvot alittuvat lähes koko sisäpihan alueella. Erityisiä melusuojauksia ei ole tarpeen rakentaa. 6 JULKISIVUJEN ÄÄNITASOEROVAATIMUKSET Julkisivun äänitasoerovaatimus on laskettu (valitaan suurin arvo): julkisivuun kohdistuvan tie- ja raideliikenteen keskiäänitason ja sisällä sallitun keskiäänitason erotuksena tai julkisivuun kohdistuvan raideliikenteen maksimiäänitason ja sisällä sallitun maksimiäänitason erotuksena. Laskennassa on käytetty taulukon 2 mukaisia sisä-äänitason ohjearvoja ja Asumisterveysohjeen ohjetta noudattaen 45 db(a):n maksimimelutasoa yöaikaiselle junamelulle. Normaalisti raideliikenteen maksimimelutasoa sovelletaan asuinhuoneistoille pelkästään yöaikaan, koska suurin osa ihmisistä nukkuu tällöin. Lasketut vaatimukset sisältävät varmuusvaran 1 3 db. Äänitasoerovaatimukset rakennuksille on esitetty liitteessä 3. Vaatimukset ovat oleellisilta osin vastaavat luonnosten VE1 ja VE2 vaihtoehdoissa. Vaatimukset ovat: radan puoleisella rakennuksella radan puoleisella julkisivulla 40 db(a) ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 32 36 db Asemakadun puoleisen rakennuksen tien puoleisella julkisivulla 34 db ja itä- ja länsipuoleisilla julkisivuilla 30 db. Alle 25 db vaatimuksia ei ole esitetty, koska ne täyttyvät varmuudella normaalilla julkisivurakentamisella. Vaatimusten vaikutukset julkisivurakentamiseen on esitetty taulukossa 6 [5]. 9

Taulukko 6. Äänitasoerovaatimusten vaikutus asuinrakentamiseen Äänitasoerovaatimus Vaatimuksen taso Toimenpiteet ja suositukset rakentamisessa 25 db Normaali/ alhainen 30 db Normaali 35 db Keskikorkea 40 db Korkea Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella. Toteutuu normaalilla julkisivurakentamisella ellei ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan ole suuri. Asuinhuoneiden sijoittelulla ei ole väliä. Kevytrakenteisissa rakennuksissa ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan normaalia korkeampaa ääneneristyskykyä. Asuinhuoneita voidaan sijoittaa melulähteen puolelle. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä ja ikkunoilta sekä ikkunaovilta vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojan puolelle. Melulähteen puolelle voidaan sijoittaa ns. toisarvoisia tiloja. Julkisivun kokonaisäänitasoerovaatimus ei ole sama asia kuin yksittäisten rakennusosien, kuten ikkunoiden, ääneneristävyys. Yksittäisten rakennusosien eristävyydet (jotta kokonaisääneneristävyysvaatimus täyttyy) mitoitetaan tapauskohtaisesti huomioiden mm. erilaisten rakennusosien pinta-alojen keskinäinen suhde. 7 PARVEKELASITUSTEN ÄÄNITASOEROVAATIMUKSET Parvekkeiden käyttökelpoisuuden ja hyvän ääniolosuhteen saavuttamiseksi parvekelasituksen tarve ja ääneneristävyyden mitoittaminen on laadittu niin, että parvekkeella saavutetaan valtioneuvoston päätöksen ulkoalueiden päiväajan ohjearvon 55 db(a). Tällöin myös yöajan keskiäänitaso alittaa normaalisti ohjearvon 50 db(a). Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset eri tarkasteluvaihtoehdoissa on esitetty liitteessä 4. Esitetty eristävyysluku kuvaa parvekkeeseen kohdistuvan päiväajan keskiäänitason ja ohjearvon välistä eroa (äänitasoero). Junaradan puoleisilla julkisivuilla ja Asemakadun puoleisilla julkisivuilla päiväajan keskiäänitason saavuttamiseksi parvekkeiden lasitusten äänitasoerovaatimukset ovat yli 7 db. Normaalilla raollisella parvekelasituksella saavutetaan normaalisti noin 7 db lisäysvaimennus. Parvekkeen vaimennusta voidaan parantaa esimerkiksi toteuttamalla lasitus tiivistettynä, käyttämällä paksumpia laseja tai sijoittamalla parvekkeelle ääntä absorboivaa materiaalia. Kuvatunlaisilla ratkaisuilla saavutetaan normaalisti noin 10 db vaimennus. Asemakadun puoleisella julkisivulla julkisivuun kohdistuva päiväajan keskiäänitaso on suurimmillaan noin 67 db, jolloin vaimennustarve on noin 12 db. Tämän suuruisen eristävyyden saavuttaminen saattaa edellyttää parvekelasituksen osalta erikoisratkaisuja. Lasituksen aikaansaamaan vaimennukseen vaikuttaa lasitusratkaisun lisäksi mm. parvekkeen koko ja rakenne ja lasituksen pinta-ala. Mikäli ko. parvekkeilla halutaan varmuudella saavuttaa päiväajan ohjearvo, tulee lasituksen vaatimukset mitoittaa, kun parvekkeen rakenne ja mitat ovat selvillä. Julkisivuilla, joilla vaatimus on enimmillään 7 db, riittävä eristävyys saavutetaan tavanomaisella lasituksella. Julkisivuilla, joille vaatimusta ei ole esitetty, äänitaso parvekkeilla alittaa ohjearvon ilman lasitusta, eikä lasitusta ole melun näkökulmasta katsottuna välttämätöntä toteuttaa. 10

8 TULOSTEN TARKASTELU Laskennan perusteella tarkastellut vaihtoehdot VE1 ja VE2 vastaavat melutasojen ja vaatimusten osalta oleellisilta osin toisiaan. Laskentatuloksen perusteella melutaso alittaa piha-alueilla ohjearvot ilman erityistä meluntorjuntaa, koska rakennusten massoittelu on piha-alueita suojaava. Laskennan perusteella julkisivujen äänitasoerovaatimukset ovat kohteessa suurimmillaan suuruudeltaan 40 db lähimpänä junarataa sijaitsevalla rakennuksella. Vaatimus muodostuu korkeaksi, koska junien ohiajoista aiheutuvat hetkelliset maksimiäänitasot julkisivulla ovat suuria. Muilla rakennusten julkisivuilla vaatimukset ovat suurimmillaan suuruudeltaan 34 36 db. Tämän suuruiset vaatimukset luokitellaan keskikorkeiksi. Mikäli kohteen parvekkeilla halutaan saavuttaa ulko-oleskelualueiden päiväajan ohjearvo 55 db, tulee osalla julkisivuista parvekkeet suojata melulta lasituksella. Osalla julkisivuista parvekkeiden lasitukselta vaaditaan normaalia parempaa ääneneristävyyttä. Parvekkeiden lasitusten vaatimukset voidaan tarkentaa, kun parvekkeiden rakenne ja dimensiot ovat selvillä. Yleisen käytännön mukaisesti sellaisia asuinhuoneistoja tulisi välttää, jotka avautuvat vain yhteen suuntaan, jos ko. suunnan julkisivulla päiväajan keskiäänitaso on yli 60 db(a). Toisin sanoen rakennuksen kaikilla huoneistoilla tulisi olla julkisivu (avattava ikkuna) myös sellaiseen suuntaan, jossa päiväajan keskiäänitaso on enimmillään 60 db(a). Kohteessa päiväajan keskiäänitaso ylittää 60 db eteläosassa Asemakadun puoleisella julkisivulla ja pohjoisosassa junaradan puoleisella julkisivulla, mikä tulee huomioida kohteen suunnittelussa. 9 LISÄTIETOA Kalle Lehtonen Promethor Oy puh. 0400 995 764 sp. kalle.lehtonen@promethor.fi 10 KIRJALLISUUS 1. Nielsen H. L et al., Road traffic noise. Nordic prediction method. TemaNord 1996:525. Århus 1996. 74 s. + liitt. 36 s. 2. Nielsen H. L et al., Railway Traffic Noise. The Nordic Prediction Method. TemaNord 1996:524. Århus 1996. 65 s. + liitt. 8 s. 3. Ympäristöministeriö. Valtioneuvoston päätös melutason ohjearvoista 993/1992. 4. Asumisterveysohje, Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2003:1, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 2003, 93 s. 5. Rakennusteollisuus RT ja Betonikeskus ry. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. 2009. 11

534140 534160 534180 534200 534220 534240 6974240 LE 6974180 6974180 6974200 6974200 6974220 6974220 6974260 6974260 6974280 6974280 6974300 6974240 6974300 6974320 6974320 6974160 Liite 1A 534140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 534160 534180 PR3169-Y02 534200 Mittakaava 1:800 (A4) 534220 Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE1. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 8.1.2015 534240 6974160

534140 534160 534180 534200 534220 534240 6974240 LE 6974180 6974180 6974200 6974200 6974220 6974220 6974260 6974260 6974280 6974280 6974300 6974240 6974300 6974320 6974320 6974160 Liite 1B 534140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 534160 534180 PR3169-Y02 534200 Mittakaava 1:800 (A4) 534220 Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE1. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 8.1.2015 534240 6974160

534140 534160 534180 534200 534220 534240 6974240 LE 6974180 6974180 6974200 6974200 6974220 6974220 6974260 6974260 6974280 6974280 6974300 6974240 6974300 6974320 6974320 6974160 Liite 2A 534140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 534160 534180 PR3169-Y02 534200 Mittakaava 1:800 (A4) 534220 Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE2. Päiväajan keskiäänitaso LAeq,7-22. 8.1.2015 534240 6974160

534140 534160 534180 534200 534220 534240 6974240 LE 6974180 6974180 6974200 6974200 6974220 6974220 6974260 6974260 6974280 6974280 6974300 6974240 6974300 6974320 6974320 6974160 Liite 2B 534140 > 45 db(a) > 50 db(a) > 55 db(a) > 60 db(a) > 65 db(a) > 70 db(a) 534160 534180 PR3169-Y02 534200 Mittakaava 1:800 (A4) 534220 Laskentakorkeus 2 m pinnan tasosta Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Ennustetilanne v. 2030, massoitteluluonnos VE2. Yöajan keskiäänitaso LAeq,22-7. 8.1.2015 534240 6974160

Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE1 mukaisella massoittelulla Julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE2 mukaisella massoittelulla Liite 3 = 26 db(a) = 28 db(a) = 30 db(a) = 32 db(a) = 34 db(a) = 36 db(a) = 38 db(a) = 40 db(a) PR3169-Y02 Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Julkisivujen ääneneritävyysvaatimukset tie- ja raideliikennemelua vastaan. 8.1.2015

Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE1 mukaisella massoittelulla Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset luonnoksen VE2 mukaisella massoittelulla Liite 4 = 1-2 db(a) = 3-4 db(a) = 5-6 db(a) = 7-8 db(a) = 9-10 db(a) = 11-12 db(a) = 13-14 db(a) PR3169-Y02 Tie- ja raideliikennemeluselvitys.. Parvekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset (äänitasoerovaatuimukset) päiväajan ohjearvon 55 db täyttämiseksi. 8.1.2015