HELSINGIN YLEISKAAVA ksks 2050 idasitlma Hlsigi isittlvirasto ylissittlosasto slvityksiä 2014:35 Hlsigi i isittlvirasto
HELSINGIN YLEISKAAVA ksks 2050 idasitlma Hlsigi isittlvirasto 2014 Työryhmä: Ylissittlosasto arja Piimis Hikki Salmikivi Viri amia Asmaavaosasto ri Piimis ikko Nävri Liiksittlosasto Pihla ldr Jssi Jääskä Arkkithtritoimisto B& Oy Tomas Sä Jssi rol Tm Sä Jho Lida Wikst Pal Th K graafi sittl: Tsto Ksikva: Arkkithtritoimisto B& Oy
Arkkithtritoimisto B& Oy isittlvirasto 1.4.2014
ITÄKESKUS 2050 Sisällyslttlo 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 Idasitlm tavoit kskks khitys ilmakvia Ilmakva kiss ja toimiat Aljako ykyist ja availtj toimitoj äköklmasta Näkymät saamissista, avio Viistoilmakvia 2010 Liikavio 2050 ittaavavrtaila kskks khittämis ääkohtia Tmaavioita Osa-alid khittämisriaattita kissaviot täkymä Idasitlm havaiva Näkymä loaasta Näkymä loaasta, dt ja vhat rakst rotltia Näkymä lästä Näkymä hjoissta Näkymä hjoissta, dt ja vhat rakst rotltia Hlsigi isittlvirasto laatii ii ttaa ylisavaa. Ylisavoitsta ohjaa isittlvirasto laatima Visio 2050, jo yhtä kskisä tavoitta o itkällä aivälillä mahdollistaa siikskksi khittymi rbaiksi ja moilisiksi kskstoiksi. ksks o jo itkää ollt Hlsigi toi alksks, mtta rakt khittämi toimiallisksi ikskstaksi o vilä ksk. isittlvirasto liikkmis khittämisohjlmassa lijata, ttä tlvaisdssa ikskstat sitlla ihmis mittaava. Tässä työssä tarstlla, millaista ihmis mittaava rakttta ikskstaa ja ydiskstaa ksks voisi voa 2050 olla. Työ tarkoits o sittää rlla tasolla idasitlma kskks giosakskst tlvaisd iraktksi. Pääaioa o maalata ralisti mtta roh kva tlvaisd tiiviistä kskkssta itäis Hlsigi oi ksksta. Al khittämis tavoit o sittää visio tiiviis ja imais rakts rstvasta kskkssta, jossa althks o ktagi tasolla. Idasitlmaa o tarkoits hyödytää aitsi ylisav "kskksista kskstoiksi" -tavoitt visalisoiissa, myös kskks al itkä aiväli sittl rfrssiä. Työssä o laaditt kskks alsta irakmalli, jossa o sittty al mahdolli tlvaisskva. Idasitlma sittää jostav kosti, jo osasia khittää täi yksityiskohtaismmassa sittlssa tasaaioisiksi koaisksiksi. Esittyt ratist ovat itkälti riaattasoisia ivätkä ota sora ktaa, missä ja millaista raktami tai m khittämi voisi tark ott olla. Täsmällist ratist tlla tkmää asmaavoitksssa. Työryhmä Ylissittlosasto arja Piimis Hikki Salmikivi Viri amia Asmaavaosasto ri Piimis ikko Nävri Liiksittlosasto Pihla ldr Jssi Jääskä Arkkithtritoimisto B& Oy Tomas Sä Jssi rol Tm Sä Jho Lida Wikst Pal Th Ilmakvat Hlsigi i / KV / KO / 2013 Sijai iraktssa Al sijai oasrtalla 1 : 20000 ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Idasitlm tarkoits ja sisällyslttlo 1:20000, 1:2,72 siv 1
1964 1976 Sittlal rajas aislla. 1988 2013 ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA kskks khitys ilmakvia 1:20000 siv 2
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Ilmakva 1:8000 siv 3
PALVELUTALO KORTTELIKOULU (ALA-ASTE) YLPURO PÄIVÄKOTI YLPURON ALA-ASTE YLPURON YLÄASTE URHEILUHALLI URHEILUHALLI VARTIOHARJU PÄIVÄKOTI KIRKKO BÅTBY GRUNDSKOLA VARTIOKYLÄN ALA-ASTE LUISTELUKENTTÄ LIIKUNTAPUISTO PÄIVÄKOTI ITÄKESKUKSEN PERUSKOULU (1.-9.lk) URHEILUHALLI URHEILUALUE PUOTINHARJU HUOLTOASEA ETROASEA ROIHUPELTO PRISA PUOTIL ALA-ASTE PUOTIL YLÄ-ASTE ETROVARIKKO LUKIO PÄIVÄKOTI UIAHALLI PUHOS SRK.TALO PÄIVÄKOTI SEURTALO BUSSIVARIKKO JÄÄHALLI PÄIVÄKOTI STOA KIRKKO TERVEYSASEA ITIS PUOTILA KAPPELI PUOTIL KARTO RAVINTOLA KELA ITÄKESKUS TOYOTA LTERNA ETROASEA HSASILTA CITYARKET PUOTIL LEIKKINIITTY TENNISHALLI VHAINKOTI PALVELUKESKUS IIRIS PÄIVÄKOTI VIRASTOT AAERKKI PÄIVÄKOTI PALVELUTALO (PÄIVÄKOTI) VHAINKOTI PALVELUTALO PUOTIL VENESATAA STADIN AATTIOPISTO ROIHUVUORI ARJIEEN SIIRTOLAPUUTARHA PÄIVÄKOTI ROIHUVUOREN ALA-ASTE (SIVUPISTE) YSTÄVYYDEN PUISTO ARJIEI AARLAHTI VHUSTENKESKUS KIRKKO ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA kiss ja toimiat 1:8000 siv 4
KEHÄ I:N REUNAT YLPURON LIIKUNTAPUISTO TÄYDENNYS- RAKENTAINEN ETROKORTTELIT TÄYDENNYS- RAKENTAINEN ETRO- KSI KIRKKO STOA PUHOS SILTA LIITTYÄ- ALUE PRISA LIITTYÄ TÄYDENNYS- RAKENTAINEN ITIS LIIKENNEALUE / KSI IRIS JOUKKOLIIKENNE- TERINAALI KSI TÄYDENNYS- RAKENTAINEN KSI 1 ELOKUVAKESKUS KSI AAERKKI CITYARKET (i3) ERIPELLON TÄYDENNYS- RAKENTAINEN ERIPELLON/ YHTEYS SATAA TÄYDENNYS- RAKENTAINEN LEIKKINIITTY TÄYDENNYS- RAKENTAINEN ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Aljako ykyist ja availtj toimitoj äköklmasta 1:8000 siv 5
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Näkymät saamissista, avio 1:8000 siv 6
Näkymä koillissta. Etalalla Potil mtroasma. Brahli varr korttli asirakskt ovat valmistt. Näkymä akosta. Etalalla Potilaa. Näkymä idästä. Näkymä tlästä. ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Viistoilmakvia 2010 1:6,43, 1:1, 1:0,70 siv 7
YLPURO VARTIOHARJU LIIKUNTAPUISTO PUOTINHARJU DERATIKKA ROIHUPELTO PUOTILA JOUKKOLIIKENNE- TERINAALI - ETRO - BUSSI - RAITO ITÄKESKUS BUSSILINJA ETRO RAIDEJOKERI ITÄVÄYLÄ PYÖRÄIBAA ROIHUVUORI ARJIEI AARLAHTI ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Liikavio 2050 1:8000 siv 8
ksks Lotoo Nw York Hlsigi ksksta Pariisi Rooma Tamr Tkholma Hog Kog, Kowloo ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA ittaavavrtaila 1:25000 siv 9
ITÄKESKUKSEN KEHITTÄISEN PÄÄKOHTIA Pääyhtydt Solmkohta ksks sijaits Hlsigi itäis irakt solmkohdassa. Solmkohta modost ri liikyhtyksi kohtaamisaista ja s ymärill raktsta ksksta-alsta. ksks liikt solmkohta tl modostma yhä mrkityksllismmäksi ykyist liikmotoj khittymis ja si totttamis vaiktkssta. trovrko laajmi svattaa liikmodo vaiktsta irakt khittäjää. Jri I raitioyhtys modostaa Hlsiii khämäis ratariti, jo yhdssä mtro kssa modostaa kskkssta aimaaki voimakammi raidliikt itäis solmkohd. Piraitiotä voida jata allta t äi. Toisa ta liikmotoa o yöräily ritti, baa, johtaa kskissti al ikki vä vartta Hlsigi ksksta. vä ja Khä I: liittymä sijoitt kskks kskisll aill. Tiliikt solmkohtaa khittää silla liittymäjärjstlyillä mahdollistama dyaami liittymi tvrkkoo ja ohittav liikt häiriöid miimoi. Al sisäistä liikkmis vrkostoa khittää artama yhtyksiä sdllist väyli ikki. rkittävä stvaiktks omaavia sdllisia yhtyksiä ja toisaalta aillisia jalkl skä yöräily yhtyksiä kt tvrkkoaki khittää kskää mahdollisimm vähä toisia häiritsväksi, ja samalla thasti liittyvästi. vä ja Khä I: haaroj rottamia osa-alita liittää tiiviimmi toisiisa modostama yhtäisä hahmotttavaa ksksta-altta ja asiorttlita. Väyli liittymää khystää osa-alita toisiisa kytkvä khätvrkko, jo modostavat Trli - Vhli, Kkkiity Rtarto, Rsthollari artot skä arjim. tj varsia khittää omiaisksilta kskstamaisiksi diksi. Jalkl ja yöräily rittjä khittää modostama yhtäi ja jatkva vrkosto. Vrkosto kytk al sisäisiä toimitoja toisiisa tiiviisti, ja kytk als s virist toimiot skä ymäröivät alt. Pohjois-tlä stai aksli kytk arjim s alt ja rat kt Potil satam alt hjois yro liiktaistoo ja yroo. sassa Potil ja Potiharj alita kytktää tiiviimmi osaksi kskks läsiä osia. Ksksta Kskstamaisa ala khitttävällä vyöhykkllä tsomaista o moilist rbai aikkoj vrkosto aisaami. Eri lost ja ri toimitoj aikoista loda ilmltää ja tlmalta jlkisia, ja kytktää toisiisa slvästi havaittavilla ritillä. Toimiallista kskstaa khittää thostamalla korttlita ja kytkmällä tiiviimmi toisiisa tj ja väyli yli modostama yhtäi koaiss. Kskstamais koaist liittyy moilissti ja skoittsti ikkia kskstatoimitoja ja lkisia ri losia tiloja, jot modostavat aikkoj vrkosto. Ksksta khittyy liikmotoj kohtaamisaissa. Saami ksks modostaa Hlsiii itäis kskst. Altta jästää sit, ttä s hahmott ikilla liikmodoilla saavttassa kskstaksi. Olai tma o modostaa alll havaittava saami rityissti väll ja Khä I:ll, samalla raidliikt asmi ja kskks bssitrmiaali ymäristöjä khittää kskstamaisiksi. Lähstyttässä altta Khä I: salta mamäi ymäristö vaiht imaisksi yro liiktaisto ja Potiharj hjoislis laakso jälk. aismaraktssa yhtäistä laakso avoita maismaa säilyttää saamista korostava lmttiä ja vihrkäytävää. Potil rtoll johtava historialli lhmskj modostaa itkä istotaksli, jo jästää iraktta vä itäsalla. vä itäosd vartta khittää blvardimaisa ta. rti lahti rottaa Potil ja kskks alt Vosaarsta. kskks kskstamai al kohdata Potil vsatam jälk. arjim siirtolatarha rottaa Roihvorta kskkssta saavttassa Hlsigi kskstasta äi. Iriks korttli ymäristöä khittää modostama kskksll kskstamai rtti. Tiivistämi ja rajaami Nykyisiä asialita o tarkoits khittää kskstamais ymäristöö sovltviksi slkiyttämää d, jlkis virkistysal ja ihavyöhykk rajaa. Vilkid tj varsia rajata sit, ttä d häiriö i ktad ihoill. Rit oritoitmista hltta rajaamalla raktamislla ja milla kioi iha-alista ja korttliistikoista lijlkisia. Korttliistikot liittyvät rit tta ymäröivii vihralisii, virkistyskohtisii ja assalvlihi modostama moilista virkistys- ja vihrvrkostoa. kt tiivistämi mahdollistaa atoaikkoj sijoittamista raktllisii ysäköiratisihi. Jlkis liikt riomai saavtttavs ja al rittäi kor alvltaso lovat dllytyksiä atottomall asmisll. ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA kskks khittämis ääkohtia 1:20000, 1:85000 siv 10
KUKKIITYN POL KU KU KUKKII TYN YLNSIIPI YLPADO ALAKIVEN ALAKIVEN JALKAPALLOHALLI JALKAPALLOHALLI KEHÄ KEHÄ YE I / YLL YE I / YLL IN STAR Y IN STAR Y AL AIV YT LL AL AIV YT LL Y Y AL AIV YT LL AL AIV YT LL THUNBER THUNBER GINRAITTI GINRAITTI Y Y ON YT LL ON YT LL TU TU NP NP KU OL Y KU OL Y L L TAIVA TAIVA L L YLPURON LIIKUNTAPUISTO YLPURON LIIKUNTAPUISTO U U OLK OLK NP NP RO RO PU PU STA STA U U S TA RA PERUSKOULU ITÄKESKUKSEN S TA RA ITÄKESKUKSEN PERUSKOULU LUISTELUHALLI LUISTELUHALLI YL YL ST HO L KA ST EL HO EL N N KA L OL OL AV AV IN IN LIN LIN NA NA NT NT JA IE IE KU PU RO NPO LKU YN YLL PU RO NPO LKU JA KU YN YLL U STA AS RAT U STA AS RAT INN INL A KAJ INN INL A KAJ KUKKIITYN POL KU YLVÄENPOLKU KUKKII TYN YLNSIIPI YLPADO POL YLVÄENPOLKU YLVÄENPOLKU TYN YLNSIIPI YLPADO KUKKIITYN KUKKII Usi tai khitttävä d rajas ääosi raktamislla ALAKIVEN JALKAPALLOHALLI KEHÄ IN STAR YE I / YLL AL AIV YT LL Y Nykyi d rajas ääosi raksilla AL AIV YT LL Y THUNBER GINRAITTI L Y KU OL NP TU ON YT LL Y Slvä rajas vihrallla L TAIVA YLPURON LIIKUNTAPUISTO Akio U OLK NP RO PU STA U S TA RA ITÄKESKUKSEN PERUSKOULU LUISTELUHALLI N YL KA ST EL HO L Jlkis liikt solmkohta OL AV IN LIN NA NT JA IE KU Vihral, virkistys PU STA U PO RO NLKU YN YLL AS RAT INL A KAJ INN Urbai kävly ja yöräily rittiyhtys Vihrritti Ritti sisätilassa Vihryhtys rbailta allta Jalkl saamisaikkoja ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Tmaavioita 1:15000, 1:5000 siv 11
OSA-ALUEIDEN KEHITTÄISPERIAATTEITA Ydi Ksksta kskks ytim modostaa ykyist akskst välill ja ymärill khittyyt ja jatkvasti khittyvä toimialli ydiskstarak. Ydi käsittää Trli Vhli ja artod väli koaisdssa. tt itävä ääll sijoittvat itilat ja toimiot yhdistävät ytim ja samalla kskks hjois ja tläis lisko toisiisa tiiviiksi ja viihtyisäksi ydiskstaksi. Ydial arkkithtrilla ja tilallislla jästämisllä o tarkoits aisaada httlvaa, viihtyisää ja vaihtlvaa ydiskst ymäristöä. Toimitoja yhdistävi lämimi sisätiloj ja sojaist lkotiloj vrkosto aisaa ymärivotista ilämää. Klkmi kskittyy ääritill, joita jästää rilaist kohtt kiiistiä. Paikkoj vrkosto koost ri losista aikoista, kt:!" oritoivista, joita käyttää läiklk!" olsklsta, sim. ravitolatrassit ja rilost istot!" äkymäait!" rityisaktivittit!" klttriait tai -kohtt, jot lovat idtttiä vä kohdalla khitttävä ydial kytkytyy tiiviisti ykyisii ja sittilla olvii korttlihi d ja Asiakd yli. Kytkät modostvat lvistä akiomaisista silloista ja sisätiloista ii, ttä rityissti ba kohdalla ttila o millyttävä valoisa. ksi tkilijoja sijoitta alla sijaitsvi ajoratoj välill. Talliakio läsiäässä sijaitsv trmiaali al lll o hdottt rakttavaksi kskstamai korttli, jo alalll trmiaali alvli sijoitt. Talliakio yhtyttä rityissti Trlill ja dll Sto sta thostta. akskksia voida laajtaa tärkää osa khittyvää iraktta. akskst välill o sittty Khä I: ylittävä sisäyhtys. Khä I rillo itäli ja läsili liittyvät toisiisa tiiviisti liikväyli llla ja ttasossa. Yhtäisksi koaisdksi liittyvä ydi liittää yht alita sit, ttä yro liiktaistosta jatk lotva ritistö mrr rtaritill asti. artod sasta lähstyttässä akioita ja ystystaisia yhtyksiä modostta viihtyisiksi ja lotviksi osiksi itiloja ja raksia. Idasitlma mahdollistaa allla käyissä olvat asmaavallist khittämissitlmat. Esitttyj lisäksi mitaki kohtita voida mota ja täydysraktaa. dt kskks yditä ymäröi kskstamaisiksi khitttävi tj khä. Khädt kytkytyvät tärkisii jlkis liikt solmkohtii, tmaismmiksi mtttavii valtaväylii ja alvlid ysäköiyhtyksii. Erityissti khämäisiä tja khittää thasti rajaavalla raktamislla aktiivisiksi ja viihtyisiksi ydisksta-al istodiksi. Koojatja khittää blvardimaisia ja iitä jästää kskstamaisilla rivillä ja laadkilla traklla. Tottitja khittää iimotoismmiksi astodiksi ja iill modostta akioita. Akiot artavat oritoitavtta ja liiktrvallistta hidastamalla ajosia. Kskstamais ja ktaimais asiymäristö rgo modostavat raksilla rajatt dt. jaavat disrakst tarjoavat ykyisill ja sill askill vhrä rahallisia ja yhtäisiä iha-alita ja ymäröivii vihralisii skä alvlihi kytkytyviä istikkoyhtyksiä. Kskisillä dilla mataso toimiot modostavat d sta aktiivista ja viihtyisää ttilaa. Pyöräily baa sijoitt ykyisssä tasossa klkv Asiakd - Gotlid vart. ä äi kljttassa ritti lijata rillo ikki ritasossa. Lijas mahdollistaa o yöräily riti sjvd ja samalla hyvä kytkä ymäristö yöräilyvrkostoo. Jri I raitio lijas sijoitt ttasoo Trlillä ja liittyy kskks ttssa trmiaalissa bssi- ja mtroasma. vä itäisllä, blvardimaislla osalla lijatt raitio jatk kytk raidvrkkoo sia alita. Potiharj läsiosat Asial riaatta o rakst vaaa sijoittmi kmilv maasto kormmill kohdill alavi alid jäädssä alvlill. Al sijaits hjoislist jlkist alvlid ja khitttävä yro liiktaisto, skä kskstaalvlid välissä. yös al sisällla sijaits mrkittäviä jlkisia alvlita. ktta khittää slkyttämällä tyhtyksiä al ikki. Trli varrsta modostta raktamislla kskstamai ja hjoisllla yro liiktaistoa vast korttlita rajata maastomotoja milvalla orgaismmalla raktlla. ktlla avata jlkist ritit johtama slkästi havaittavasti al ikki. Al sisällä tj varsill modostta akiomaisia kohtia modostama kohtaamis- ja saamisaikkoja. Sto altta khittää kvytliikvrkkoo tiiviisti hyvi kytkytyvää, iimittaavaisa kohta. S kskllä khitttävä akio ymärill liittyy ykyist lisäksi sia assalvlita. Uimahallill johtavaa Olavilitä voida tlvaisdssa khittää akiomaisa shard sac -tyyisä ta, al ikki johtava rbaia ja hita ajood äärittiä. Phs altta khittää kskstamaisia korttlia, joissa asmi ja allist toimiot limittyvät lotvasti. Khä I läsili korttli täydtyy osi mtrorad ääll rajaama rimstaristä ymäristöltää tmaista. Potiharj ja kskst itäosat Al raktta limaa vä ja Vhli sasta tsotta korll kohoavat ja aikoi jyrkkäiirtist kkklat, joill krrostaloraktami sijoitt mlko vaaasti. Al hjoisos itkiä äkymiä avaava kkkla ja laaksovyöhyk liittyvät laajma vihralid vrkostoo. Kkklalla sijaits lioitsrakta. os ritamamistaloal o sojlt asmaavalla. Khä I: raa voida rajata s läsilta him rommi avaama asiraksill äkymiä hyvää ilmsta. Al kytkytyy Khä I: läsilll vihrsillalla ja alikllla, jot kytkvät yro liiktaisto virkistys- ja vihralita koillis ll sta. Vhrä liiktaisto jatk lätäi Vhgilahdll. Vhli varsi rajata kskstamaisksi dksi molmmilta lilta. Brahli itäli korttli Potil mtroasm sisäääyi yhtydssä sovlt simrkiksi kskstamaisill työaiktoimioill. Korttli modostaa raitioll rti vältä. Korttli alvl aimaa tärkämää liitytäliikt solmkohta. Potila Potilassa vha korttlirak modostaa aidll ätyyillissti rajattja korttlita. kst modostavat imaista rajasta ja sisäihoja, jot ovat dilta mlko hyvi sojassa. Al tvrkkoa jästää ikittaist istodt, joista hjois-tlästai Rtartot johtaa vhasta Potil rtoll. Al khittämi tkt alkräis rakt riaatts. Täydysraktamis lisäksi raksia voida aikoi korottaa. Tavoitta o säilyttää raksk ikvallissti rahalli ja ymäristö vhrä ilm. Ostoskskks korttlissa asmi ja aillisalvlt limittyvät hybridiratisa, jossa ttasossa ja samalla ihoj alallla sijaits ykyistä mmä distttja liik- ja alvltiloja. vä varsi rajata raktamislla blvardimaisksi ja samalla saada alll sojaa häiriöltä. Potil mtroasm sisäääyi yhtydssä sijaitsva aliklk säilyttää osa tta akiota ja sisäääy sijoitt osaksi täydtyvää korttlia. rillo vart o hdottt a korttlirivi sojaama Potil likkiiittyä ja jatma Vosaar sill ksta, rti lahd r ttmasta, alvaa korttliraktta. artod ymäristö asiorttlit artod tläl korttlit modostavat lisljt rtav. Korttlit rajaavat ta ja avatvat tlää Ystävyydistoo. Korttlit modostvat yhtäisstä rakskasta. Korttlid osa o lähialvlita ja akioita. Ystävyydisto rottaa al arjimstä ja Potil vsatamasta. Täydtämis riaat odattaa ykyistä raktta. Korttlit rajaavat artota ja arjimtä, ja korttlirakt sisällä täydtämi taaht ääasiassa mttamalla aikoitsta raktllisksi. yös ykyis raksk korottami o mahdollista. Al rajatmi rilloh voida thdä sovltamalla al rtavamaista raktta d arts. rillo imaista rajasta voida jata allta itää äi. ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Osa-alid khittämisriaattita 1:20000, 1:85000 siv 12
Lähtökohta olva rak. Tarstlali lkollla yro i ik ja yro liiktaisto si halli o sittty jo tottia. ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA kissaviot Täydtty viittlli rak voa 2050. Citymarkti al hkki o sittty rillisii sitlmii rst. 1:15000 siv 13
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA täkymä Havaiva Korsholmltä täkymä tlää kohti Trlitä 1:1, 1:71,62 siv 14
l atk olim P itam JA IVEN om or i Kiv Käsikiv i m ja Sa i m vit om atk olim P La lk vit a Sa vä lk at y im y Ry olm tsal lk ri ttä N Rsthollariisto Kla a li lk Kla av r T LIN r T U s Tr li sth ta rta o R li NN ari oll vä ja Khä I: liittymä vi INLI Ola JA ta KA ro ja lk ari oll ri sth ttä vä Rä R ST AP t UR ON PO LK U o Rä LA VIN YL hd K rsh Ko li h a li O AS RAT Potil mtrotori av tasmyja R ri olla h st JA ati isk Potil rhilisto Potil mtroasma NKU la ar Vhlitori Loosariisto Ha sk rhlt i o rta ta lm Vir o ja lho st OL lm LH lho li t a STE st ah li YN YLL KA vä tro Br ha AS AT ta s PERUSKOULU m R ro ITÄKESKUKSEN LUISTELUHALLI o ll H l oti lk Ahv P lari Vii HU KAR Haaris kja kosk Ahv a y K E itsi li US itti rg b P ti rait Loosari isto TA ra l i t li Vh s vä K RO ri Rotsiyhtää Potil t lss im y y lly lk U l Liik PU Wa lt ja o rt i Arho lm PAY AJTI NKAAT iity ho rait i lk rs i rg llb H LK lly l hd a li h o Ko oti lt K NPO my ti la Pä Klta o Arh i tarit yms I/ Khä LN lk ro sta am a t TAIVAL YLPURON LIIKUNTAPUISTO KAUP i kit Orv U Ot LK ytonp TU TON y L tas kk YL llim YL s am itti v o d K itti ti i K k ivä o lta ra at y i k Orv ro ta s at ä yv ma m AL IV TA Aitrira GINRAITTI ival vä vä lä ta YL rai Ldovik it ra y y sm IE NT sm ata ata R YL R S TA RA tti yl V h rti l iva yta ja ra THUNBER IN ja Sa lyta AR k ky tio r N VIIL l i t Kiv lly my lk Lii kk ala yry AL IV TA YL Hö y to yy yt sim Si i r llim ls i i al k R isk I Arho ams stila Ah d Aitriraitti mä ä m ita sij J t ois r k IE ARINT EST L I / Y ita a KEHÄ aj l lk JALKAPALLOHALLI Pik al lk i star ALAKIVEN äi kja ym ysiii Alakiv al lk ljo I/ Khä Pik ai l ij s aj yado YLPADO m YN YLNSIIPI yado a Um Kkkiity KUKKIIT lk S y ta YLVÄE yvä NPOLKU sm KU k ti POL KUKKIITYN Ris itam äja S ALAK so Jstil Hhta Kor IN La E Yläkivri ä UONTI rti ESTAR kiv Ala Kivi rti o aad al HUHTAS KU EN IV ALAK ai La POLKU I.K.Ih I.K.INH NK Nl vit UJA yro U LK PO / YL IN RI HÄ I VE INKI JAUH Yläkiv Nlaado Sa Potil likkimäki rillomäki ro oti P sta sth R llo ri l av Kla ja iko trovar Viilari i Hol ja ak oll s kkiti sth R Ha a li i jaa Tl ja ari oll vä li sth ja lly or i r i villa as o ll ori as h ro vo ks kja K all is v s lk o Ystävyyd isto tty ko vo ks ja ta a ra ti lk ov m L o ra rj Tähtisadakio is ha all tty llio tl K k t Nii ati ksa a lm o d ja i ho allis Nii ä ä v ro lk K va Vir äry Pä ssa s Pri ati i lot o art ak Virvatl Kriika il llo t Hrk a sikk r o v ih Ro Sa h L r ri lk arjim Virvaisto ja o a Om villa as T villa as T ja ti l at rta a v Vir rvik ik Vo iak As As ja ak v Vir lk k vä ja i k Lyy as g ksa ik Vo lk vä vt a ja ja As Lyykiakio ki k do Pot Klaa k ja i k Lyy y Vii lar i vä b Vis rikko Jorm ilt i lk ko o rta a T ro rik t iak As at sta tasmy kskks mtroasma at by Vis as i k Lyy r T Jormä svitarhat R t ari oll ti Kri o sa Kis jim lk -A ta tty ra Vha m Koivi m Koivi Vha arj imt i arj 0m imt 500 i ortaa t m rs a Polaharj Osmo kja a rsm Ho Ho Idasitlm havaiva lkovo Iso Iso-A ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA im rj a kllo o lis T Kiss sti lit Ilot ralo P stik rai simarjati Pahilk Pahilk vor Roih o ar Nii a k ll ja im Koiv iv tti Prissi irti Palo Si k Lmiki ik Kirs Esikko lmat i irti kttiisto ati Om lo Vha d kk Kis Pa llioharj ol P ti a ik ati Hrk Hiidirri kk a sti sikk Pähkiä sa o ll lits Ilot mo 1:8000 siv 15
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Näkymä loaasta 1:4,17, 1:71,62 siv 16
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Näkymä loaasta, 2050. dt Idasitlmassa ja vhat rotltiasittyt dt rakst orssilla. 3/2014 millää olvat hkkt vaalalla värillä. 1:4,17, 1:71,62 siv 17
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Näkymä lästä 1:71,62, 1:4,17 siv 18
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Näkymä hjoissta 1:4,17, 1:71,62 siv 19
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Näkymä hjoissta, 2050. dt Idasitlmassa ja vhat rotltiasittyt dt rakst orssilla. 3/2014 millää olvat hkkt vaalalla värillä. 1:4,17, 1:71,62 siv 20
KERROSALAT Idasitlmassa sittty si raktami Al A Asmi: 70 000 (ksi, itä) + 20 000 (kskllä d ja Gotlid välissä) + 30 000 (trmiaalikorttli) = 120 000 km 2 Liiktilat: 27 000 (liiktilat, lvaksks ja hotlli Asiakd ja Gotlid välissä) + 15 000 (itäi ja lä ksi, akiotaso) + 1 000 (trmiaalikorttli) = 43 000 km 2 Toimisto: 30 000 (korttli arjim läsillla) + 40 000 (korttli arjim itällla) + 100 000 (torit Visbyd itällla) + 20 000 (trmiaalikorttli) = 190 000 km 2 Al B Kskim. 7 krs Liiktilat: 1 000 km 2 Toimisto: 50 000 km 2 D Al C Kskim. 5 krs Asmi: 261 000 km 2 Liiktilat: 14 000 km 2 Palvlita: 7500 (3 krs Trlil varrssa) + 2 500 (1 krs hjoisssa) = 10 000 km 2 Al D Kskim. 6 krs Asmi: 75 000 km 2 Liiktilat: Vhli varrssa 2 000 km 2 C A B F Al E Asmi: 60 000 (6 krs) + 135 000 (8 krs) + 5 000 (3 krs towhos) = 200 000 km 2 Liiktilaa: 15 000 km 2 Toimisto: 13 000 km 2 Palvlita: 1 000 km 2 Al F Asmi: 95 000 (6 krs) + 18 000 (3 krs towhos Rshollari ja isto laidoilla) + 26 000 (vä varrssa, kskim. 7 krs) + 35 000 (vä ja Khä I: ristys) = 174 000 km 2 Liiktilat: 4 000 (Rsthollari) + 1 000 (mtroasma) = 5 000 km 2 Toimisto: 6 000 (mtroakio korttli) + 8 000 (vä varr korttlissa) = 14 000 km 2 Palvlita: 500 (lotisosassa) + 1500 (kol laajs) 2 000 km 2 E Asmi: 830 000 km 2 Liiktilat: 80 000 km 2 Toimisto: 267 000 km 2 Palvlt: 15 000 km 2 Yhtsä: 1 192 000 km 2 Usia askita: 830 000 km 2 / 40 as/km 2 = 20 750 as. Krrosalat o johdtt havaiv sista raksista. Aloj jatmi o viittlli ja jostava. Aloissa i ol homioit aikoi korvatvaa krrosalaa. Allla o lisäksi asmaavoittta ja sitlta tai sittilla olvaa, mtta toistaisksi totttamatota krrosalaa, jota i ol homioit lasklmassa. ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Liit: lasklmat 1:10000 siv
l atk olim P itam JA IVEN om or i Kiv Käsikiv i m ja Sa i m vit om atk olim P La lk vit a Sa vä lk at y im y Ry K olm lk ri ttä N Rsthollariisto Kla a li lk Kla av r T LIN r T U s Tr li sth ta rta o R li NN ari oll vä ja Khä I: liittymä vi INLI Ola JA ta KA ro ja lk ari oll ri sth ttä vä Rä R ST AP t UR ON PO LK U o Rä LA VIN YL la tsal rsh Ko li h a li O AS RAT Potil mtrotori av tasmyja R ri olla h st JA ati isk Potil rhilisto Potil mtroasma NKU hd ar Vhlitori Loosariisto Ha sk rhlt i o rta ta lm Vir o ja lho st OL lm LH lho li t a STE st ah li YN YLL KA vä tro Br ha AS AT ta s PERUSKOULU m R ro ITÄKESKUKSEN LUISTELUHALLI o ll H l oti lk Ahv P lari Vii HU KAR Haaris kja kosk Ahv a y K E itsi li US itti rg b P ti rait Loosari isto TA ra l i t li Vh s vä K RO ri Rotsiyhtää Potil t lss im y y lly lk U l Liik PU Wa lt ja o rt i Arho lm PAY AJTI NKAAT iity ho rait i lk rs i rg llb H LK lly l hd a li h o Ko oti lt K NPO my ti la Pä Klta o Arh i tarit yms I/ Khä LN lk ro sta am a t TAIVAL YLPURON LIIKUNTAPUISTO KAUP i kit Orv U Ot LK ytonp TU TON y L tas kk YL llim YL s am itti v o d K itti ti i K k ivä o lta ra at y i k Orv ro ta s at ä yv ma m AL IV TA Aitrira GINRAITTI ival vä vä lä ta YL rai Ldovik it ra y y sm IE NT sm ata ata R YL R S TA RA tti yl V h rti l iva yta ja ra THUNBER IN ja Sa lyta AR k ky tio r N VIIL l i t Kiv lly my lk Lii kk ala yry AL IV TA YL Hö y to yy yt sim Si i r llim ls i i al k R isk I Arho ams stila Ah d Aitriraitti mä ä m ita sij J t ois r k IE ARINT EST L I / Y ita a KEHÄ aj l lk JALKAPALLOHALLI Pik al lk i star ALAKIVEN äi kja ym ysiii Alakiv al lk ljo I/ Khä Pik ai l ij s aj yado YLPADO m YN YLNSIIPI yado a Um Kkkiity KUKKIIT lk S y ta YLVÄE yvä NPOLKU sm KU k ti POL KUKKIITYN Ris itam äja S ALAK so Jstil Hhta Kor IN La E Yläkivri ä UONTI rti ESTAR kiv Ala Kivi rti o aad al HUHTAS KU EN IV ALAK ai La POLKU I.K.Ih I.K.INH NK Nl vit UJA yro U LK PO / YL IN RI HÄ I VE INKI JAUH Yläkiv Nlaado Sa Potil likkimäki rillomäki ro oti P sta sth R llo ri l av Kla ja iko trovar Viilari i Hol ja ak oll s kkiti sth R Ha a li i jaa Tl ja ari oll vä li sth ja lly or i r i villa as o ll ori as h ro vo ks kja K all is v s lk o Ystävyyd isto tty ko vo ks ja ta a ra ti lk ov m L o ra rj Tähtisadakio is ha all tty llio tl K k t Nii ati ksa a lm o d ja i ho allis Nii ä ä v ro lk K va Vir äry Pä ssa s Pri ati i lot o art ak Virvatl Kriika il llo t Hrk a sikk r o v ih Ro Sa h L r ri lk arjim Virvaisto ja o a Om villa as T villa as T ja ti l at rta a v Vir rvik ik Vo iak As As ja ak v Vir lk k vä ja i k Lyy as g ksa ik Vo lk vä vt a ja ja As Lyykiakio ki k do Pot Klaa k ja i k Lyy y Vii lar i vä b Vis rikko Jorm ilt i lk ko o rta a T ro rik t iak As at sta tasmy kskks mtroasma at by Vis as i k Lyy r T Jormä svitarhat R t ari oll ti Kri o sa Kis jim lk lkovo Iso -A Iso-A ta tty ra m Koivi m Koivi Vha arj imt i Osmo arj imt i ortaa t m a Polaharj Vha rs Visio itkä aiväli khittystä iraktsta. ja ak rsm Ho Ho ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA kllo im rj a Kiss o lis T rai sti lit Ilot P stik ralo simarjati Pahilk Pahilk vor Roih o ar Nii a k ll ja im Koiv iv tti Prissi irti Palo Si k Lmiki ik Kirs Esikko lmat i irti kttiisto ati Om lo Vha d kk Kis Pa llioharj ol P ti a ik ati Hrk Hiidirri kk a sti sikk Pähkiä sa o ll lits Ilot mo 1:8000 siv Liit:
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Visio itkä aiväli khittystä iraktsta. Näkymä loaasta. 1:71,62, 1:4,16 siv Liit:
ITÄKESKUS 2050 - IDEASUUNNITELA Visio itkä aiväli khittystä iraktsta. Näkymä loaasta, visioidt ja ykyist rotltia. 1:71,62, 1:4,17 siv Liit: