MUSEOVIRASTO / MUSEIVERKET PVM / DATUM DNRO / DNR 28.12.2009 39/004/2009 Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kunnat Keski-Suomen ympäristökeskus Keski-Suomen maakuntamuseo VIITE / REFERENS Museoviraston lausuntopyynnöt 23.10.2003 (dnro 29/004/2003) ja 11.4.2008 ( dnro 9/004/2009) ASIA / ÄRENDE VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT (RKY) KESKI-SUOMEN LIITON ALUEELLA Valtioneuvosto on päättänyt 22.12.2009, että Museoviraston valmistelema inventointi Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa 1.1.2010 Museoviraston ja ympäristöministeriön selvityksen Rakennettu kulttuuriympäristö, Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt (RKY1993) inventointina, joka on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan otettava huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana (Valtioneuvoston päätös 30.11.2000 ja sen 13.11.2008 tehty tarkistus). Inventointi on julkaistu osoitteessa http://www.rky.fi. Keski-Suomen kohdetaulukko sekä muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä ovat tämän kirjeen liitteenä. Valtioneuvoston päätöksen tarkoittama uusi inventointi otetaan suunnittelun lähtökohdaksi maakuntakaavoja tarkistettaessa. Muilla kaavatasoilla olisi suositeltavaa ottaa uusi valikoima suunnittelun lähtökohdaksi jo ennen maakuntakaavojen tarkistamista. Muistiossa selvitetään myös inventoinnin oikeusperustaa, kaavoituksessa tarvittavia lähtötietoja ja selvityksiä, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä sekä lausuntomenettelyä kaavoituksessa, rakentamisessa ja purkamisessa. Valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventoinnin tarkistaminen Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen ja kohteiden valintaperusteet Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) uudistus ja lakiin sisältyneet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kaavojen sisältö- ja selvitysvaatimukset sekä valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista muuttivat RKY1993-inventoinnin statuksen aiempaa vahvemmaksi ja lisäsivät tarvetta laaja-alaiseen valmisteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaan inventoinnin tarkistamiseen. Tarkistustyön tavoitteena on ollut uusiin selvityksiin perustuva, ajantasaisempi ja tarkemmin kohdentuva inventointi, jossa kohteiden ja alueiden kulttuurihistoriallinen arviointi on tehty valtakunnallisesta näkökulmasta. Valtakunnallisesta näkökulmasta inventoinnissa on vastannut Museovirasto, jonka tehtävänä on mm. toimia kulttuuriperinnön ja -ympäristön suojelusta vastaavana asiantuntijaviranomaisena. Tarkistustyön alussa määritellyt kriteerit kohteiden valtakunnallisen merkityksen arvioinnille sekä yleiset perustelut sille etteivät kaikki RKY1993-kohteet sisältyneet inventoinnin tarkistukseen on esitetty ensimmäisessä lausuntopyyntökirjeessä http://www.nba.fi/fi/vat. NERVANDERINKATU 13 / NERVANDERSGATAN 13, PL / PB 913, 00101 HELSINKI / HELSINGFO RS. PUH / TEL (09) 40 501, FAKSI / FAX (09) 4050 9300, museovirasto.kirjaamo@nba.fi, www.nba.fi
2(4) Inventoinnin tarkistuksessa on huomioitu mm. vuoden 1993 jälkeen tehdyt valtakunnalliset sektoriinventoinnit, kuten merenkulun rakennusperinnön inventointi ja Tiehallinnon valitsemat museosillat ja -tiet. Rautatieympäristöistä on otettu mukaan valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimuksen kohteet (YM, päätös 9.12.1998 dnro 2/562/96). Kirkkolailla suojelluista ennen vuotta 1917 rakennetuista kirkoista inventointiin on sisällytetty edustavia esimerkkejä. Modernista arkkitehtuurista inventointiin on otettu mm. 50 vuosina 1918-1969 rakennettua kirkkoa, jotka on esitetty suojeltaviksi kirkkolain nojalla, sekä kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön valikoima suomalaisen modernismin merkkiteoksia1920-luvun lopulta 1970-luvulle. Lausuntokierrokset Museovirasto lähetti inventoinnista kaksi valtakunnallista lausuntopyyntöä. Kaikille Suomen kunnille, maakuntaliitoille, alueellisille ympäristökeskuksille ja maakuntamuseoille ensimmäiselle lausuntokierrokselle vuosina 2003-2005 lähetetyistä 1115 kohteesta vajaa tuhat (pinta-alasta 74 %) sisältyi myös vuoden 1993 julkaisuun. Lausunnolle lähetettyjen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala oli vajaa kolmannes vuoden 1993 kohteiden kokonaispinta-alasta. Päällekkäisyyttä valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kanssa poistettiin yli 1500 km². Lausuntokierroksen vastausprosentti oli koko maassa noin 80. Lausunnonantajat päättivät itse antamiensa lausuntojen valmistelutavasta ja päätöskäsittelystä. Lausunnoista pääosa oli myönteisiä. Noin 380 kohdetta ei kommentoitu lainkaan. Vajaan 600 kohteen rajausta ja vähän yli 400 kohteen kuvausta kommentoitiin. Koko maan lausunnoissa otettiin eniten kantaa kohteisiin, jotka sisältyivät vuoden 1993 julkaisuun mutta eivät lausunnolle lähetettyyn luonnokseen. Saatujen lausuntojen perusteella Museovirasto viimeisteli ja tarkisti valikoimaa, sisällytti siihen uusia kohteita 80, poisti parikymmentä kohdetta ja tarkisti lähes 500 kohteen rajausta (rajausmuutoksista 70% suurensi kohteen pinta-alaa ja 30% pienensi), nimi- ja tekstitietoja sekä lisäsi kohdekuvauksiin ja -historiaan luonnehdintoja valtakunnallisesta merkityksestä. Inventointiin palautettaviksi esitetyistä RKY1993- valikoimaan kuuluneista kohteista sisällytettiin inventointiin 134. Keväällä 2008 maakuntaliitoilta ja kunnilta pyydettiin lausunnot ensimmäiseen kierrokseen nähden olennaisesti muutetusta 570 kohteesta, joista suurinta osaa (306) lausunnonantajat eivät kommentoineet lainkaan. Inventoitiin tehtiin 185 rajauskommentin perusteella yli 50 rajaustarkistusta. Joissakin lausunnoissa Museovirastolta tiedusteltiin inventoinnin ympäristövaikutusten arviointia. Valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä koskeva inventointi ja sen tarkistamistyö ei ole viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (200/2005, jatkossa SOVA-lain) tarkoittama suunnitelma tai ohjelma. Kysymys on selvityksestä tai inventoinnista (kohteiden luettelosta), joka vaikuttaa lähinnä kaavoituksen, muun suunnittelun ja erilaisen lupaharkinnan kautta. Aineistoa ei siten koske SOVA-lain 8-11 :n mukainen arviointivelvollisuus eikä myöskään lain 3 :n mukainen yleinen arviointivelvollisuus. Lausunnonantajat kiinnittivät huomiota myös maanomistajien kuulemiseen. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamien inventointien merkitys alueiden käyttöön ratkaistaan kaavoitusprosessissa, joten rakennusten ja kiinteistöjen omistajia ei kuultu suoraan Museoviraston lausuntokierroksilla. Inventoinnissa pääosa kohteista on laajoja aluekokonaisuuksia eivätkä ne ole kaikilta osin kiinteistökohtaisesti rajattavissa. Kunnat ja maakuntaliitot vastaavat maankäytön suunnittelusta maakunta-, yleis- ja asemakaavoituksessa. Inventointi otetaan huomioon maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa vuorovaikutteisessa kaavoitusprosessissa sekä laissa säädettyjen eri kaavamuotojen sisältövaatimusten pohjalta. Kaavoituksen tehtävänä on myös sovittaa yhteen eri valtakunnalliset tavoitteet, samoin valtakunnalliset, seudulliset ja paikalliset tavoitteet keskenään. Alue- ja kohdekohtaiset oikeusvaikutukset syntyvät kaavoitusprosessin tuloksena. Kaavoitusprosessiin kuuluvat laissa säädetyt vuorovaikutusmenettelyt, joiden yhteydessä rakennusten ja kiinteistöjen omistajilla sekä muilla osallisilla on mahdollisuus lausua mielipiteensä asiasta. Kaavojen hyväksymispäätöksistä omistajilla on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen valitusoikeus. Lisätietoja lausuntokierroksista http://www.nba.fi/fi/vat ja rakennushistoria@nba.fi (viite: RKY-kysely). Kohdemääriin on teemakohteet laskettu vain kerran eli yhdeksi kohteeksi.
3(4) Keski-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt Liitteenä on taulukko Keski-Suomen kohteista. Taulukosta ilmenevät myös Keski-Suomesta inventointiin otetut uudet kohteet (16), rajaustarkistukset (18) sekä ns. RKY1993-kohteiden palautukset (3). Keski- Suomen kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on uudessa inventoinnissa noin 26 km². Keski-Suomessa on metsien käytöllä yhä suuri kulttuurinen merkitys, mikä heijastuu myös alueen kohdevalikoimaan. Suomen asutushistorian kannalta merkittävä ilmiö ovat harvaan asutulle metsäseudulle 1700-luvulla syntyneet omavaraiset yksinäistalot kuten Pienmäen talomuseo Hankasalmella ja Kuhalan talo Viitasaarella. Keski-Suomen vilja-aittana tunnettuun Jämsään nousi puolestaan pohjalaisten kirvesmiesten 1800-luvun alussa rakentamia vauraiden talonpoikaistilojen empiretyylisiä pää- ja syytinkirakennuksia. Suomen kirkkoarkkitehtuurin kehityksestä eri vuosisatoina on Keski-Suomessa edustavia esimerkkejä. Niistä erikseen mainittakoon Petäjäveden kirkko 1700-luvulta, joka on valittu maailmanperintökohteeksi pohjoismaisen puurakentamistaidon korkeatasoisena esimerkkinä sekä Jyväskylän ja Keuruun kirkot, jotka edustavat 1800-luvun tiilikirkkoarkkitehtuuria, 1900-luvun kirkoista Taulumäen kirkko, jota arvostetaan 1920- luvun klassismin helmenä, sekä Kannonkosken kirkko rohkeana 1930-luvun modernismin edustajana. Korkeatasoisia esimerkkejä Suomen teollisuushistorian ympäristöistä on mm. Säynätsalossa ja Vaajakoskella, jossa on monipuolisimpia osuusliikkeen rakentamia teollisuusalueita Suomessa. Keski- Suomen sotatarviketeollisuuden alueet liittyvät itsenäistymisen jälkeen puolustuspoliittisista syistä sisämaahan rakennettuun sotatarviketeollisuuteen. Niistä valtion rakennuttamia ovat Jyväskylän Rautpohjan tykkitehdas, Tourulan kivääritehdas ja Laukaan Vihtavuoren ruutitehdas. Valtion suunnittelu- ja rakennustoiminnan tavoitteita ja kehitystä ilmentävät myös Suomen puolustusvoimien 1930-luvun edistyksellinen arkkitehtuuri, josta esimerkkinä on Luonetjärvi, uuden aselajin, lentovoimien, modernina kasarmina. Kinkomaan sairaala edustaa saman ajankohdan keuhkotautiparantoloitten suunnitteluperiaatteita ja sairaanhoidon kehitystä. Inventoinnissa on samaa ilmiötä edustavia kohteita yhdistetty teemakohteiksi, jotka ulottuvat usean kunnan tai maakunnan alueelle. Maailmanperintökohteeksi hyväksytty Struven astemittausketju on koko maan kattava uusi teemakohde. Yksi mittausketjun pisteistä on Jyväskylän Puolakassa. Liikenteen ja kuljetusten historiasta kertovia teemakohteita ovat esimerkiksi Tiehallinnon museosillat, joihin kuuluvat Viherin silta Joutsassa ja Heinäjoen silta Pihtiputaalla. Valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusopimukseen lukeutuvat Hankasalmen, Suolahden, Laukaan, Keuruun rautatieasema. Keuruun Haapamäellä on tärkeän risteysaseman yhteyteen 1800-luvun lopulta 1960-luvulle rakentunut tiivis rautatieläistaajama. Suomen modernin arkkitehtuurin kansainvälisestikin tunnustettuja kohteita on Keski-Suomessa monta, tunnetuimpiin lukeutuvat Jyväskylän yliopistoalue sekä Säynätsalon kunnantalo. Viitaniemen ja Kortepohjan asuinalueet kuvastavat 1950-luvun lopulta alkaneita uudistuksia asuinalueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Äänekosken Markkamäki on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Usean vuoden valmistelun ja laajan vuorovaikutuksen tuloksena syntynyt valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen inventointi ilmentää rakennetun ympäristömme monimuotoisuutta ja tekee tunnetuksi niitä rakennetun ympäristön osia, jotka parhaiten ja monipuolisimmin antavat käsityksen Suomen historiasta ja kehityksestä. Inventoinnin kohdevalikoiman antama kokonaiskuva maamme rakennetusta kulttuuriympäristöstä on alueellisesti, ajallisesti ja temaattisesti monipuolinen.
4(4) Museovirasto kiittää lausunnonantajia asiantuntemuksesta ja näkemyksistä, jotka mahdollistivat Keski- Suomen tarkistetun kohdevalikoiman viimeistelyn. Pääjohtaja Paula Purhonen Osastonjohtaja Maire Mattinen LIITTEET 1. Kohdetaulukko: Keski-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 2. Kartta: Keski-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 3. Ympäristöministeriön, Kuntaliiton ja Museoviraston muistio Valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristöjen huomioiminen kaavoituksessa ja lupamenettelyssä
LIITE 1 KESKI-SUOMEN VALTAKUNNALLISESTI MERKITTÄVÄT RAKENNETUT KULTTUURIYMPÄRISTÖT Kohdetaulukon lukuohje: T = teemakohde on moniosainen, alueet sijaitsevat joko samassa tai eri kunnissa. = kohde on alueena sisältynyt myös 1993 julkaisuun. Kohdenimi voi tarkistetussa valikoimassa olla toinen kuin :ssa. p = kohde on sisältynyt 1993 julkaisuun ja palautettu lausuntokierroksen perusteella tarkistettuun valikoimaan U = uusi kohde, joka ei ole sisältynyt 1993 julkaisuun, la = lausunnonantajien esityksestä, mv = Museoviraston esityksestä R = lausunnoilla ollutta rajausta on lausunnon tai maastotarkistuksen perusteella muutettu, R+ laajennettu, R- supistettu Kohdemäärien laskutapa: Teemakohteet on laskettu kohteiden kokonaismäärään kustakin kunnasta vain kerran eli yhtenä kohteena. Teema on laskettu ja kirjattu :ksi jos teeman yksittäisistä kohteista merkittävin osa sisältyi 1993 julkaisuun, :ksi jos merkittävin osa sisältyi Museoviraston esitykseen ja U/la:ksi jos merkittävin osa uusista yksittäisistä teemakohteista on lausunnonantajien esittämiä. Teemakohteeseen sisältyvien osien kohdalla mainitaan, ovatko ne, p, U/la vai. KESKI-SUOMI Hankasalmi Hankasalmen rautatieasema Pienmäen talonpoikaistalo Joutsa Joutsan Jousitien keskusraitti R+ Museosilta T Viherin silta R+ Jyväskylä Jyväskylän Harju ja Vesilinna U/la Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskus Jyväskylän rautatieasema Jyväskylän yliopiston alue Korpilahden kirkkoranta Kortepohjan asuma-alue Luonetjärven kasarmialue Mankolan alue R- Sotatarviketeollisuuden alueet T R- Rautpohja Tikkakoski Tourula Struven astemittausketju T Puolakka Säynätsalon teollisuusyhdyskunta R+ Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaa Vaajakosken teollisuusympäristö R+ Viitaniemen asuntoalue Älylän ja Seminaarinmäen asuinalueet
Jämsä Huhkojärven tila U/la Jämsänjoen agraarimaisema R- Jämsänkosken teollisuusympäristö R- Suur-Jämsän empiretalot T R+ Hinkkala Honkanen Kuikka Ruotsula Vanha Jämsä Kannonkoski Kannonkosken kirkko Karstula Karstulan kirkonkylä Keuruu Asunnan rautatieasema Haapamäen rautatieasemanseutu R- Keuruun vanha keskusta R+ Otavan kirjapainokylä U/la Pihlajaveden vanha kirkko p Kinnula ei kohteita Kivijärvi ei kohteita Konnevesi Keiteleen - Iisveden reitin kanavat T Neituri Kuhmoinen Kuhmoisten kirkonmäki Kuhmoisten sahan lahti R+ Päijälän raittikylä R- Kyyjärvi ei kohteita Laukaa Lievestuoreen rautatieasema Sotatarviketeollisuuden alueet T R- Vihtavuori Luhanka Luhangan vanha kirkko Mönkösmäen talonpoikaistalot Tammijärven pohjukan asutus Multia Multian vanha keskusta Muurame Kinkomaan sairaala-alue Muuramen kirkko R-
Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Petäjäveden vanha ja uusi kirkko ympäristöineen Museosilta T Heinäjoen silta Kolkanniemen pappila Saarijärven vanha osa ei kohteita Uuraisten kirkko ja ympäröivä kulttuurimaisema p Huopanankosken kulttuuriympäristö R+ Kuhalan talo Pasalan kylä Keski-Suomen kansanopisto R- Markkamäen omakotialue R- Sumiaisten kirkonkylä p Suolahden vanhan rautatieaseman alue Yhteensä 55 39 16 18 39 p 3 U/la 3 13 R+ 8 R- 10
LIITE 2 JYVÄSKYLÄ KUHMOINEN JOUTSA LAUKAA JÄMSÄ SAARIJÄRVI ÄÄNEKOSKI MULTIA KARSTULA KYYJÄRVI KIVIJÄRVI KINNULA PIHTIPUDAS VIITASAARI KEURUU Keski-Suomen valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt 1 : 1 150 000 Museovirasto