(7kpedu Keski-Pohjan maan am mattiopisto Opetussu unnitelma 01 5 Prosessiteollisuuden perustutkinto, Kemiantekn iikan osaamisala Prosessinhoitaja faadittu: 4.06.015 Eeva-Maija Kiiskilä hyväksytty:6.8.015 S If 0 --1 -Þ^ \ Sirkku Purontaus rehtori t
SISÄLLYS I PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO 180 osp...l 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet t 1. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus... 5 1.3 Perustutkinnon rakenne...... 8 1.4 Tutkinnon muodostuminen...... L0 AMMATTLLTSET TUTKTNNON OSAT... 11.1 Pakolliset tutkinnon osa, 75 osp...... 11.1.1 Käynnissäpito, 30 osp...... 1L.1. Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp...... L4.4 Kemiantekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp L8.4. 1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp... L8.7 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp.7.1 Vesien käsittely, 15 osp...... 1... L 3 4 5 6.7.5 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp 4.7.9 Työpaikkaohjaajaksi valmentautuminen, 5 osp...6.7.30 Yrityksessä toimiminen, 15 osp......9.7.3 Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa, 5-15 osp...3 - Paikalliset valmistusprosessit......3 YHTEISET TUTKINNON OSAT......40 VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT...4t OPISKELIJAN OHJAUS JA HENKILöKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA.. 4 TYössÄoPPtMtNEN...43 7 KANSAINVALISYYS 44 8 ARVIOINTI JA ARVIOINNISTA TIEDOTTAMINEN....L LÄHTEET... 47
I PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO 180 osp 1.1 Ammattialan kuvaus, arvoperusta ja perustutkinnon tavoitteet Prosessiteollisuuden perustutkinto sisältää biotekniikan, paperiteollisuuden ja kemiantekniikan sekä saha- ja levyteollisuuden osaamisalueet. Näillä aloilla luonnonvaroja, esim. puuta, raakaöljyä ja mineraaleja jalostetaan ensin hyödynnettäviksi raaka-aineiksi ja edelleen eriasteisiksi jatkojalosteiksi ja lopputuotteiksi korkean teknologian avulla. Alojen tuotanto on monipuolista ja pitkälle automatisoitua. Tuotteiden käyttömahdollisuudet ovat laajat, ja asiakkaiden tarpeiden ymmärtäminen tärkeää. Tuotteita valmistetaan sekä suoraan kuluttajille että raaka-aineeksi muulle teollisuudelle. Bioteknisen teollisuuden tuotteita ovat panimo- ja díagnostiikkatuotteet, entsyymit, terveysvaikutteiset ja peruselintarvikkeet, biomateriaalit sekä biolääkkeet. Paperiteollisuuden päätuotteita ovat erilaiset paperit, kartongit, sellut sekä niiden jalosteet kuten pakkaukset ja pehmopaperit. Kemianteollisuudessa suurimpia tuoteryhmiä ovat öljyjalosteet, teollisuuskemikaalit, lannoitteet, maalit, lakat, väripigmentit, lääkkeet, muoviraaka-aineet, pesu- ja puhdistusaineet sekä tekokuidut. Saha- ja levyteollisuuden tuotteita ovat erilaiset sahatut ja höylätyt tuotteet, vanerija lastulevyt sekä rakennusteollisuuden komponentit ja pitkälle jalostetut sisustustuotteet. Näiden prosessiteollisuuden eri alojen tuotteiden lisäksi toimintaa on laajaalaisesti myös metallin jalostuksen tuotannossa sekä vesi- ja voimalaitoksissa. Kasvavana alana on bioenergian tuotanto eri muodoissaan. Suomalaiset yritykset kansainvälistyvät ja toimivat entistä vahvemmin myös Suomen ulkopuolella. Osaamisen ja koulutuksen merkitys yritysten ja yhteiskunnan strategisena menestystekijänä kasvaa edelleen. Tulevaisuus syntyy osaamisen ja raaka-aineiden hyödyntämisen tuloksekkaasta ja innovatiivisesta yhdistämisestä. Korkeatasoinen ammattiosaaminen on perusedellytys myös sille, että Suomessa voidaan kilpailukykyisesti valmistaa ja kehittää uusia tuotteita sekä teknologioita. 1.
Prosessiteollisuus tarvitsee tuotantotehtäviin monitaitoisia ja osaavia ihmisiä. Työtehtävät sisältävät prosessien ja niihin liittyvien laitteiden ohjausta, valvontaa ja hoitoa. Tehtäviin kuuluu lisäksi prosessin käytön- ja laadunvalvontaa, häiriötapa usten selvittäm istä sekä käyn nissäpitotö itä. Työn tekemisen lähtökohtana prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneelta edellytetään hyvää perusosaamista, jonka pohjana ovat hyvät luonnontieteiden ja tekn iikan perustiedot. Prosessiteollisuuden tuotantotehtävissä kokeneelta ammattiosaajalta edellytetään:. kokonaisvaltaista toiminnan ja prosessien ymmärtämistä. asiakkaiden tarpeiden ja prosessien tuntemusta. kykyä toimia ryhmässä ja tehdä yhteistyötä. valmiuksia oman työn kehittämiseen. riittävää kielitaitoa ja liiketaloudellista ymmärrystä. turvallisuus- ja ympäristöasioiden hallintaa. työelämän tuntemusta. Osaaminen varmistaa laadukkaan ja tarpeita vastaavan tuotteen valmistamisen asiakkaalle ja kuluttajalle. Alan arvoperusta Prosessiteollisuuden tarjoamat tuotteet ja palvelut ovat välttämätön osa nykyistä hyvinvointiamme. Alalla toimitaan yhteiskunnallisesti ja luonnontieteellisesti kestävän kehityksen mukaisesti. Tavoitteena on parantaa toiminnan ympäristö-, terveys- ja turvallisuusasioiden hoitoa jatkuvasti sekä kehittää tuotteita ja 15 prosesseja siten, että ne lisäävät yhteiskunnan hyvinvointia. Kestävä kehitys, eettisyys, elinikäinen oppiminen, vastuullisuus, sidosryhmäyhteistyö sekä avoimuus ovat periaatteina kaikessa toiminnassa. Menestyksellinen toiminta niin kansallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla perustuu elämän ja ihmisarvon kunnioittamiseen, tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen, rehellisyyteen ja luotettavuuteen.
Perustutki nnon tavoitteet Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessiteollisuuden eri alojen tuotannossa käyttö- ja käynnissäpitotehtävissä. Hän osaa toimia valmistusprosessissa. Hyvin alan perustiedoin tutkinnon suorittanut henkilö pystyy kehittämään ammatillisia taitojaan ja työsuorituksiaan. Hän osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja muuttuvissa työtilanteissa ja osaa toimia monipuolisesti alan erilaisissa työtehtävissä. Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittaneella on ammatilliset perusvalmiudet suorittaa prosessissa tavanomaisía, päivittäisiä huolto- ja kunnossapitotöitä, valvoa laitteistojen kuntoa ja toimia yhteistyössä kunnossapito- ja huoltohenkilöstön kanssa. Hän osaa tehdä tarvittavia prosessien säätötoimia ja käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmiä. Hän osaa hakea informaatiota prosesseihin liittyvistä kunnonvalvonta-, automaatio- ja tehdastietojärjestelmistä ja tulkita ja hyödyntää tätä informaatiota työssään. Hän osaa hyödyntää tietojärjestelmiä ja tietotekniikkaa erilaisten raporttien laadinnassa ja tiedonhaussa noudattaen tietoturvallisuutta. Prosessiteollisuuden perustutkinnon suorittanut työskentelee turvallisuusohjeiden mukaisesti. Hän tiedostaa työhönsä liittyvät ympäristöriskit, huomioi työhyvinvoinnin kannalta terveys- ja tapaturmavaarat sekä ylläpitää työkykyään. Hän osaa tarvittaessa antaa ensiapua. Hän noudattaa työelämän toimintasääntöjä. Prosessiteollisuuden aloilla prosessinhoitajalta vaaditaan yhteistyötaitoja ja omaaloitteisuutta. Hän selviää vieraalla kielellä käytännön puhetilanteissa. Hän osaa toimia yrityksen laatu- ja ympäristöjärjestelmän mukaisesti ja valvoa tuotteen laatua rutiininomaisilla määrityksillä. Hän ymmärtää oman työnsä merkityksen osana kokonaisuutta ja tuotteen laatua. Kemiantekniikan osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessinhoitajana kemiantekniikkaa hyödyntävissä tuotantolaitoksissa, jotka valmistavat esimerkiksi peruskemikaaleja, öljynjalostuksen tai petrokemian tuotteita, biopolttoaineita, lääkkeitä, kosmetiikkaa, maaleja, pesu- ja puhdistusaineita tai hygie- 3
niatuotteita. Osaamisalan suorittanut voi työskennellä myös räjähdys-, liima-, hartsi-, painoväri-, elintarvike- tai metallurgisen teollisuuden tuotantoprosesseissa sekä vesi- ja voimalaitoksissa. Biotekniikan osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia prosessinhoitajana biotekniikkaa hyödyntävän teollisuuden tuotannossa, kuten diagnostiikkatuotteita, panimotuotteiden, entsyymejä, perus ja terveysvaikutteisia elintarvikkeita, biomateriaaleja ja biolääkkeitä valmistavassa teollisuudessa. Hän osaa käyttää kasvi- ja eläinsoluja, mikrobeja sekä geenimuokattuja organismeja asianmukaisesti työssään ja työskennellä puhdastilaluokitusten asettamien vaatimusten mukaisesti. Paperiteollísuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia erilaisissa tehtävissä paperiteollisuuden eri sektoreilla, kuten massanvalmistuksen, paperinja kartongin valmistuksen sekä paperin ja kartongin jalostuksen tuotantolaitoksissa. Hän hallitsee käsitteellisellä tasolla paperiteollisuuden erilaisia valmistus- ja jalostusprosesseja. Hän osaa toimia paperiteollisuuden toimlalojen työtehtävissä. Sahateollisuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia erilaisissa työtehtävissä puutuoteteollisuuden tuotantolaitoksessa. Työpaikkana voi olla saha tai sahatavaran jatkojalostusyksikkö, kuten höyläämö, sormijatkos-, liimapuu-, pintakäsittely tai komponenttilinja. Hän osaa työskennellä tuotantolinjan käyttö- ja valvontatehtävissä. Hän tarvitsee työssään hyvän kokonaisnäkemyksen puunjalostusprosessista ja tuntee puun rakenteen ja käyttäytymisen prosessin eri vaiheissa. Levyteollisuuden osaamisalan suorittaneella on perusvalmiudet toimia puulevyteollisuuden erilaisissa työtehtävissä. Työpaikkana voi olla vanerin- tai lastulevyn valmistusprosessin eri työvaiheet. Hän osaa työskennellä tuotantolinjan käyttö- ja valvontatehtävissä. Hän tarvitsee työssään hyvän kokonaisnäkemyksen puunjalostusprosessista ja tuotteiden laadusta sekä tuntee puun rakenteen ja käyttäytymisen prosessin eri vaiheissa. Lisäksi ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia yrittäjyyteen. Koulutuksen tavoitteena on myös tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi ja tasapainoisiksi ihmisiksija yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoil- 4
le jatko-opintovalmiuksien, ammatillisen kehittymisen, harrastusten sekä persoonallisuuden monipuolisen kehittämisen kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. (1630/1 998, 5 $ (muutos 787 1014 )). Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa. 1. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen kuvaus Oppiminen ja ongelmanratkaisu Opiskelija tai tutkinnon suorittaja suunnittelee toimíntaansa sekä kehittää itseään ja työtään. Hän arvioi omaa osaamistaan. Hän ratkaisee työssään ongelmia sekä tekee valintoja ja päätöksiä. Hän toimii työssään joustavasti, innovatiivisesti ja uutta luovasti. Hän hankkii tietoa, jäsentää, arvioija soveltaa sitä. Vuorovaikutus ja yhteistyö Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii tilanteen vaatimalla tavalla erilaisissa vuorovaikutustilanteissa sekä ilmaisee erilaisia näkökantoja selkeästi, rakentavasti ja luottamusta herättäen. Hän toimii yhteistyökykyisesti erilaisten ihmisten kanssa ja työryhmän jäsenenä sekä kohtelee erilaisia ihmisiä tasavertaisesti. Hän noudattaa yleisesti hyväksyttyjä käyttäytymissääntöjä ja toimintatapoja. Hän hyödyntää saamaansa palautetta toiminnassaan. Ammattietiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii työssään ammatin arvoperustan mukaisesti. Hän sitoutuu työhönsä ja toimii vastuullisesti noudattaen tehtyjä sopimuksia ja ammattiinsa kuuluvaa etiikkaa. Terveys, turvallisu us ja toimi ntakyky Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii turvallisesti ja vastuullisesti työ- ja vapaaaikana sekä liikenteessä ja ylläpitää terveellisiä elintapoja sekä toiminta- ja työkykyään. Hän työskentelee ergonomisesti ja hyödyntää alallaan tarvittavan terveys- 5
liikunnan sekä ehkäisee työhön ja työympäristöön liittyviä vaaroja ja terveyshaittoja. Aloitekyky ja yrittäjyys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja edistää toiminnallaan tavoitteiden saavuttamista. Hän toimii aloitteellisesti ja asiakaslähtöisesti työntekijänä jaltai yrittäjänä. Hän suunnittelee toimintaansa ja työskentelee tavoitteiden saavuttamiseksi. Hän toimií taloudellisesti ja tuloksellisesti ja johtaa itseään. Hän mitoittaa oman työnsä tavoitteiden mukaan. Kestävä kehitys Opiskelija tai tutkinnon suorittaja toimii ammattinsa kestävän kehityksen ekologisten, taloudellisten, sosiaalisten sekä kulttuuristen periaatteiden mukaisesti. Hän noudattaa alan työtehtävissä keskeisiä kestävän kehityksen säädöksiä, määräyksiä ja sopimuksia. Estetiikka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja ottaa toiminnassaan huomioon oman alansa esteettiset tekijät. Hän edistää tai ylläpitää työympäristönsä viihtyisyyttä ja muuta esteettisyyttä. Viestintä ja mediaosaaminen Opiskelija tai tutkinnon suorittaja viestii monimuotoisesti ja vuorovaikutteisesti tilanteeseen sopivalla tavalla hyödyntäen kielitaitoaan. Hän havainnoi, tulkitsee sekä arvioi kriittisesti erilaisia mediatuotteita, käyttää mediaa ja viestintäteknologiaa sekä tuottaa med ia-aineistoja. Matemati i kka ja I uonnontieteet Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää peruslaskutoimituksia työssä vaadittavien ja arkipäivän laskutehtävien ratkaisemisessa. Hän käyttää esim. kaavoja, kuvaajia, kuvioita ja tilastoja ammattitehtävien ja -ongelmien ratkaisemisessa ja hän soveltaa fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvia menetelmiä ja toimintatapoja työssään. 6
Teknolog ia ja tietotekn i i kka Opiskelija tai tutkinnon suorittaja hyödyntää ammatissa käytettäviä teknologioita monipuolisesti. Hän ottaa työssään huomioon tekniikan hyödyt, rajoitukset ja riskit. Hän käyttää tietotekniikkaa monipuolisesti ammatissaan ja kansalaisena. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit Opiskelija tai tutkinnon suorittaja käyttää hyödykseen tietoa yhteiskunnan perusrakenteista ja toimintavoista sekä osallistuu rakentavalla tavalla yhteisön toimintaan ja päätöksentekoon. Hän toimii oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa mukaisesti sekä työssä että arkielämässä. Hän pyrkii aktiivisella toiminnalla vaikuttamaan epäkohtien poistamiseen. Hän noudattaa tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakeja. Hän toimii asiallisesti ja työelämän vaatimusten mukaisesti eri kulttuuritaustan omaavien ihmisten kanssa kotimaassa ja kansainvälisissä toiminnoissa.. Opiskelijan terveydentilaa koskevat vaatimukset ammatillisessa peruskoulutuksessa perustuvat Opetushallituksen määräykseen 9110111014 (Opetushallitus 014). Prosessiteollisuuden perustutkinnossa ei ole määritelty erityisiä terveydentilavaatimuksia. Mikäli opiskelun aikana ilmenee sellaisia terveydellisiä opiskelun esteitä, joita ei voida poistaa, selvitetään mahdollisuus hakeutua muuhun koulutukseen, jonka opiskelijaksi ottamisen edellytykset hän täyttää. Opetushallituksen määräyksen taulukossa 1 on lueteltu tutkintokohtaiset terveydentilavaatimukset ammatillisissa perustutkinnoissa koulutusaloittain ja tutkinnoittain (Opetushallitus 014). 7
1.3 Perustutkinnon rakenne PROSESSITEOLLISUUDEN PERUSTUTKINTO, PROSESSINHOITAJA Tutkinnon muodostuminen ammatillisessa peruskoulutuksessa, I 80 osp Ammatilliset tutkinnon osat, 135 osp.1 Pakolliset tutkinnon osat, 75 osp.1.1 Käynnissäpito, 30 osp (PR.1.1.p)1.l.Tuolantoprosessit ja prosessin ohjaus, 45 osp (PR.1..p).Levyteollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp..1 Levfieollisuuden prosessin hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista.7.1 -.7.33 tai kohdista.3.1..4.1..5.1 tai.6.1..3 Sahateollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp.3.1 Sahateollisuuden prosessin hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista.7.1 -.7.33 tai kohdista..1..4.1..5.1 tai.6.1..4kemiantekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp.4.1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp (PR.4.1.v) Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista.7.1 -.7.33 tai kohdista..1,.3.1,.5.1 tai.6.1..5 Biotekniikan osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp.5.1 Bioteknisten prosessien hallinta, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista.7.1 -.7.33 tai kohdista..1,.3.1,.4.1 tai.6.1..6 Paperiteollisuuden osaamisalan, prosessinhoitaja, pakollinen tutkinnon osa, 30 osp.6.1 Paperiteollisuuden prosessien hallinta ja käynnissäpito, 30 osp Lisäksi opiskelijan on valittava 30 osaamispistettä kohdista.7.1 -..1,.3.1,.4.1 tai.5.1..7 Yalinnaiset tutkinnon osat, 30 osp.7.33 tai kohdista.7.1 Bioenergian tuotanto, 15 osp.7. Energian tuotanto, 15 osp.7.3 Hyvien tuotantotapojen mukainen toiminta, 15 osp.7.4 Prosessinhoitajana kehitys- ja koeajotoiminnassa, 15 osp.7.5 Tehdaskohtaisen tuotantoprosessin hallinta, 1 5 osp.7.6 Tuoteosaaminen ja pakkausautomaation hallinta, 15 osp.7.7 Alyteknologian soveltaminen, 15 osp.7.8 Ympäristöteknologian soveltaminen, 1 5 osp.7.9 Puun käsittely, 15 osp.7.10 Puutuotteiden myynti, 15 osp 1 Suluissa on KPEDUn Primuksessa käyttämä koodi. KPEDUn tarjoamat tutkinnon osat on merkitty harmaalla. 8
.7.11 Puutuotteiden valmistusprosessin hallinta, 15 osp.7.1 Puuteollisuuden terähuolto, 15 osp.7.13 Puun työstö, 15 osp.7.14 Lastulevyn valmistusprosessin hallinta, 15 osp.7.15 Lastulevyn jalostusprosessin hallinta, 15 osp.7.16 Sahatavaran kuivaus ja jälkikäsittely, 15 osp.7.17 Vanerin valmistusprosessin hallinta, 15 osp.7.18 Vanerin jalostusprosessin hallinta, 15 osp.7.19 Viilun valmistusprosessin hallinta, 15 osp.7.0 Metallin jalostusprosessin hallinta, 15 osp.7.1 Vesien käsittely, 15 osp (PR.7.1.v).7. Paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotantoprosessien hallinta, 15 osp.7.3 Paperi- ja kartongin jalostusprosessien hallinta, 15 osp.7.4 Selluteollisuuden prosessien hallinta, 15 osp.7.5 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp (VA.1 5.1 00.v).7.6 Tutkinnon osa ammatillisesta perustutkinnosta, 10-15 osp (PR.15.101.v).7.7 Tutkinnon osa ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta* (PR.1 5.10.v).7.8 Tutkinnon osa am mattikorkeakouluopinnoista" ( PR. 1 5. 1 03. v).7.9 Työpaikkaohjaajaksi valmentautum inen, 5 osp (V A..15. 1 04. v).7.30 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (VA.15.105.v).7.31 Huippuosaajana toimiminen, I 5 osp (PR.1 5.1 06.v).7.3 Paikallisesti tarjottava tutkinnon osa, 5-15 osp (PR.15.107.v) - Paikalliset valmistusprosessit (PR.1 5.1 07.1.v).7.33 Tutkinnon osa vapaasti valittavista tutkinnon osista, 5-15 osp (PR.15.108.v) * Tämän valinnaisen tutkinnon osan laajuudeksi lasketaan 15 osp. 9
1.4 Tutkinnon muodostuminen Kuviossa 1 on havainnollistettu perustutkinnon muodostumista moduuleittain (KU- VIO 1). Väreillä havainnollistetaan opintojen eteneminen tutkinnon osittain. Symbolit kertovat, mihin osiin sisältyy työssäoppiminen ja ammattiosaamisen näyttö. Prosessiþollisu uden pe rusfu tfi into H(X)UUT 015 L0
AMMATILLISET TUTKINNON OSAT.1 Pakolliset tutkinnon osa, 75 osp.1.1 Käynnissäpito, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta. Oppimisen arviointi Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: toiminta käynnissäpitoon ja huoltoon liittyvissä työtehtävissä o prosêssilaitteiden huoltoon liittyvän hydrauliikan ja pneumatiikan hallinta. teknisten dokumenttien lukeminen ja tulkinta o aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa oleva n osaa m isen selvittä m iseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaam isen tunn usta m ispäätöksen ja kirjaa a rvioi ntipäätöksen Wilmaan. Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppim isen seu rantakohteiden a rviointipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppi m isen tavoitteeuseura ntakohteet käydään yhdessä lä pi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppim ista ohjaava opettaja va rm istaa opiskelijan oppi m isen työpaikkaohjaajalta. Arvioi nti päätös on opettaja n ja työpa i kkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 1.t
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi niiden kuntoa. Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä dokumentteja ja toi m i i tu rval I isesti kestävän keh ityksen periaatteiden mukaan. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpaika n työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattelu l- la jaltai kirja I I isi I la tehtävil lä a rviointi keskustel u n yhteydessä. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varm istuu. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsea rvioi nn in osaam isestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arviointiin osa llistuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosana. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataan ammattiosaamisen näytön arvioinnin yhteydessä. 1
Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa Menetelmät Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 1 osp, oppimistehtäviä, työpaja työskentelyä ja teoria opintoja. Am mattita itovaati m u k- set Työt u ru a I I i suus 7'a slrsteys Opiskelija:. noudattaa työturvallisuusohjeita ja turvallisia työtapoja. huolehtii työalueen siisteydestä ja prosessilaitteiden puhtaudesta. työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle. lajitelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä Kunnonvalvonta ja huolto. varmistaa prosessin häiriötöntä toimintaa. suorittaa kunnonvalvontaa erilaisin menetelmin. hoitaa voiteluhuoltoon liittyviä tehtäviä. huoltaa prosessi- ja a utomaatio kenttä la itte ita. erottaa laitteita prosessista häiriön tai huollon ajaksi. käyttää nostimia ja nostoapuvälineitä. noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä. toimii käynnissäpitoon Opiskeltava sisältö. käynnissäpidon työtehtävät. työkokonaisuudet ja vastuullinen työskentely o oman työskentelyn arviointi. työalueen siisteys ja prosessilaitteiden puhtaus. kunnonvalvonta. laitteiden erotus prosessista o prosessilaitteiden huolto (esim. pumput, venttiilit, kuljettimet, voimansiirron laitteet). automaation kenttälaitteiden huolto (anturit, tiivistevaihto, puhdistukset ja tarkistukset) o taakan nosto ja siirto. toimintajärjestelmät. tekniset dokumentit. kemikaalienkäsittely ja jätteiden hävittäminen. kestävän kehityksen mukainen toiminta. tietojärjestelmät ja raportit o pt'os ssilaitteiden Oppimisen seurantakohteet 1. Työturvallisuus ja siisteys. Kunnonvalvonta 3. Huoltotyöt 4. Tekniset dokumentit 5. Tulityöt 6. Ensiapu 7. Hydrauliikka ja pneumatiikka 8. Työssäoppiminen 13
liittyvissä tehtävissä yhteistyössä toisten työntekijöiden kanssa Tekniset dokumentit. lukee ja tulkitsee prosessiteollisu udessa käytettäviä teknisiä dokumentteja. hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä Tulityöt. osaa tehdä tulitöitä turvallisesti Ensiapu. antaa ensiapua Hydrauliikka ja pneumatiikka. huoltaa prosessi- ja a utomaatioke nttä la itteita. käyttää nostimia ja nostoapuvälineitä a o a o a a huoltoon liittyvä hydrauliikka ja pneumatiikka luonnontieteiden soveltaminen (esim. fysiikan suureet, kemialliset vaikutukset, materiaalit, vipusuhteet, kuormat jne.) sähkölaitteiden toiminnan varmistus prosessiautomaatio ja automaation kenttälaitteet oppiminen ja ongelmaratkaisu vuorovaikutus ja yhteistyö ammattietiikka.1. Tuotantoprosessit ja prosessin ohjaus,45 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI- AT Toteutus käytännössä 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista:. prosessin valvonta, ohjaus ja säätö o prosessin automaatiojärjestelmän käyttö o prosêssi- ja Pl-kaavioiden tulkinta o säätöpiirien käyttö automaatti- ja käsiajolla. tuotantoprosessienhallinta o prosêssisuureiden mittaustekniikka o aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaam isen tun nusta m ispäätöksen ja kirjaa arvioi ntipäätöksen Wilmaan. L4
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT. Oppimisen arviointi Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja ki rjaa oppim isen seurantakohteiden arvioi nti päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteeuseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arvioi nti päätös on opettajan ja työpa i kkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Näyttötod istu kseen tu lee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä, joissa opiskelija esittelee alueensa ohjauksia ja arvoja, tunnistaa yleisimmät piirrosmerkit ja esittelee prosessin kulun prosessikaaviosta sekä tekee säätötoimenpiteitä. Hän osaa suunnitella oman työnsä ja selvittää ajotilanteen sekä ohjatusti pitää käynnissä ja pysäyttää tehtäväalueensa prosesseja. Hän tunnistaa alueensa prosessilaitteet ja seuraan niiden toimintaa sekä ymmärtää laitteiden merkityksen prosessille. Hän käyttää säätöpiiriä automaatti- ja käsiajolla sekä ottaa huomioon peruslukitusten vaikutukset. Hän hakee ja käsittelee näytteet ohjeiden mukaisesti sekä työskentelee turvallisestija ergonomisesti. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Ammattíosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. 15
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Arviointikeskustelu Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustel la. Opettaja kirjaa a rviointi in osall istuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpa i kan työtehtävissä osoittaa, sitä täyden netään haastattel ulla jaltai ki rjallisil la tehtävil lä a rviointikeskustel un yhteydessä. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosanan. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioin n in perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön arvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa pa koissa MenetelmäÍ Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 1 osp, oppimistehtäviä, labo rato riotyöskentely ä ja teoria opi ntoja Am mattitaitovaati m u k- set Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet Työturuallisuus a prosessin ohjaus ja säätö 1. Työturvallisuus 76
Opiskelija:. noudattaa työturvallisuusohjeita. työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle. lajittelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä Mittaustekniikka. lukee ja tulkitsee prosessi- ja instrumenttikaavioita. hyödyntää työssä tarvittavia raportteja ja tietojärjestelmiä Automaatiotekniikka. erittelee prosessin ohjauksia ja arvoja. käyttää prosessinohjauksen automaatiojärjestelmää kun ohjaa ja valvoo prosessia. valvoo, ohjaa ja säätää työalueen prosesseja. säätää ja käyttää eri energiamuotoja ja käyttöhyödykkeitä. noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä. seuraa kenttälaitteiden toimintaa. käyttää prosessiteollisuuden sähkölaitteita Tuotantoprosessrï. selvittää tärkeimpiä prosessiteollisuuden tuotteita ja niiden tuotantoprosessien päävaiheita. selvittää prosessiteollisuuden merkityksen kansantaloudelle. työskentelee ja toimii prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä. seuraa prosessilaitteiden toimintaa. oman työn suoritus o työkokonaisuus ja vastuullinen työ. automaatiojärjestelmä o prosêssin valvonta ja ohjaus o toimintajärjestelmä o prosêssi- ja Pl-kaaviot. kestävä kehitys työssä. tietojärjestelmät ja raportit o prosessilaitteidentoiminta o toiminta työpaikalla o automaatio-ohjaukset o käyttöhyödykkeet(esim. vesi, höyry, paineilma, sähkö). sähkölaitteidenkäyttö (esim. moottorin ohjaukset). fysikaaliset riippuvuudet (esim. virtaus, paine, lämpötila, tiheys jne.) o oppiminen ja ongelmaratkaisu. vuorovaikutus ja yhteistyö o ammattietiikka o terveys turvallisuus ja toimintakyky. Mittaustekniikka 3. Automaatiotekniikka 4. Tuotantoprosessit 5. Työssäoppiminen 17
.4 Kemiantekniikan osaamisalan, prosessi n hoitaja, pakollinen tutki n- non osa, 30 osp.4.1 Yksikköprosessien hallinta, 30 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1 Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta. Oppimisen arviointi Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: e yksikköprosessien laitteiden hallinta ja ohjaus. kemikaalien käsittely, jätteiden hävittäminen ja taloudellinen työskentely o yksikköprosessien kemiallisten ja fysikaalisten lainalaisuuksien osaaminen. aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan. Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja ki rjaa oppim isen seurantakohteiden arvioi ntipäätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpai kkaohjaajan, opiskelija n ja opettajan kanssa työssäoppi m isesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppim isen sopimuksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppim isesta. Työssäoppi m ista ohjaava opettaja varm istaa opiskelija n oppim isen työpa i kkaohjaajalta. Arviointi päätös on opettajan ja työpai kkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan. 18
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksilöl I i nen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä, joissa opiskel ija noudattaa työtu rvallisuusohjeita ja huom ioi työturvall isu usriskit. Hän seuraa ja ohjaa käyttämiensä yksikköprosessien toimintaa sekä tunnistaa linjat ja rakenteet. Hän työskentelee kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskel ija tekee itsearvioin ni n osaam isestaan kriteereiden perustel la. Opettaja ki rjaa a rviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpaika n työtehtävissä osoittaa, sitä täydennetään haastattel u l- la jaltai ki rjallisilla tehtävi I lä a rviointikeskustel un yhteydessä. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. Tähän opintokokonaisuuteen ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosanan. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioi nn in perustel ut ki rjataa n am mattiosaam isen näytön a rvioi n ni n yhteydessä. T9
Oppimisen etenemisen seuranta : Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisymäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa Menetelmät Opinnot sisältävät työssäoppimista väh. 6 osp, oppimistehtäviä, la borato riotyöskentely ä ja teo ria opi ntoja Ammattitaitovaatimukset Työturvallisuus. noudattaa työturvallisuusohjeita. työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmisille ja ympäristölle. lajitelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä Me ka a n i set y ksi kkö prosessif. käyttää mekaanisia yksikköprosesseja (esim. jauhatus, seulonta, selkeytys, suodatus, jne.) Termiset yksikköprosessff. käyttää termisiä yksikköprosesseja (esim. läm mönsiirto, haihdutus, kiteytys, kuivaus, jne. ) A i n e e n s i i rt oprosessif. käyttää aineensiirron yksikköprosesseja (esim. tislaus, uutto, ioninvaihto, jne.) Kemialliset- ja ympäristötekn iset yksikköprosesslï. käyttää kemiallisia yksikköprosesseja (esim. hapetus, pelkistys, neutralointi, jne.). käyttää ympäristötekn isiä yksikköprosesseja. työskennellä ja toimia prosessiteollisuudessa työyhteisön jäsenenä Opiskeltava sisältö. työkokonaisuuden hallinta ja vastuullinen työskentely o oman työn arviointi. työalueen siisteys ja prosessilaitteiden puhtaus. toimintajärjestelmät o yksikköprosessien ohjaus o yksikköprosessien laitteet. kemikaalien käsittely, jätteiden hävitys ja taloudellinen työskentely o yksikköprosessien kemialliset ja fysikaaliset lainalaisuudet o yksikköprosessien ympäristövaikutukset. oppiminen ja ongelmaratkaisu. vuorovaikutus ja yhteistyö. ammattietiikka o terveys,turvallisuus ja toimintakyky Oppimisen seurantakohteet 1. Työaikojen, sopimusten ja ohjeiden (esim. työturvallisuus) noudattaminen. Mekaaniset yksikköprosessit 3. Termiset yksikköprosessit 4. Aineensiirtoprosessit 5. Kemialliset - ja ympäristötekniset prosessit 6. Työssäoppiminen 0
.7 Valinnaiset tutkinnon osat, 30 osp.7.1 Vesien käsittely, 15 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Toteutus käytännössä 1 Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta. Oppimisen arviointi Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista: o vesien käsittelyn hallinta o aiemmat opinnot Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaan mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaam isen tu n n usta m ispäätöksen ja ki rjaa arvioi ntipäätöksen Wilmaan. Oppimisen arvioinnin suunnitelmat (seurantakohteet) on laadittu erillisinä. Tässä tutkinnon osassa ei ole osa-alueita Opettaja kirjaa oppim isen seu rantakohteiden a rviointi päätöksen tutkinnonosittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteutuksen seurantakohteet määritetään opiskelijakohtaisesti tutkinnon osan oppimisen seu antakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppim isen tavoitteeuseurantakohteet käydään yhdessä läpi työpa i kkaohjaajan, opiskelijan ja opettaja n ka nssa työssäoppi m isesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaikalla opiskelijan työssäoppimisen sopim uksen allekirjoitustilanteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelijan kanssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppimista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointi päätös on opettaja n ja työpai kkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen arviointipäätöksen Wilmaan 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Näyttötod istukseen tu lee yksi löl I i nen kuvaus näytöstä. Osaaminen osoitetaan prosessinhoitajan työtehtävissä. Työtehtäviin kuuluu prosessin häiriöttömän toiminnan varmistaminen, työalueen siistiminen ja kunnonvalvonta sekä raportointi. Opiskelija tunnistaa työalueeseen kuuluvat laitteet sekä arvioi niiden kuntoa. 1.
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEISET ASI. AT Hän lukee ja tulkitsee prosessiteollisuudessa käytettäviä teknisiä dokumentteja, osaa selvittää prosessin kulun Pl-kavion avulla ja tekee säätöjä automaatiojärjestelmällä. Opiskelja toi m ii tu rval I isesti kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa / työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen näytössä kattavasti osoittaa, sitä täydennetään muulla osaamisen arvioinnilla. Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Osaaminen voidaan osoittaa ammattitaitokilpailuissa, mikäli kilpailutehtävä vastaa tutkinnon osan vaatimuksia. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsearvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa arvioi ntiin osallistuvien osapuolten a rvioinnit Wilmaan Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa ammattitaitoa ei voida näyttöpaikan työtehtävissä osoittaa, sitä täyden netään haastattelu l- la jaltai kirja I I isi I la tehtävi I lä arvioi nti keskustel un yhteydessä. Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimikunnan päätöksen mukaisesti. Opettaja kirjaa ammattiosaamisen näytön arvioinnin perustelut arviointikeskustelun yhteydessä. 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Työn perustana olevan tiedon hallinta osoitetaan tentillä tai oppimistehtävillä. Ammattiosaamisen näytön arvosana yhdessä pidettyjen tenttien tai oppimistehtävien kanssa muodostavat tutkinnon osan osaamisen arvosanan. Arvioinnista päättävät ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja yhdessä tentin arvioineen opettajan kanssa. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioin n in perustelut kirjataan am mattiosaam isen näytön a rvioin n i n yhteydessä.
Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisympäristö: Oppilaitoksessa ja prosessiteollisuuden alan yrityksessä tai mahdollisimman hyvin prosessiteollisuuden oloja ja laitteita vastaavissa paikoissa Menetelmät: Opinnot sisältävät oppimistehtäviä, laboratoriotyöskentelyä ja teoria opintoja. Am mattitaitovaati m u kset Opiskeltava sisältö Oppimisen seurantakohteet Opiskelija: o noudattaa työturvallisuusohjeita. noudattaa työssään toimintajärjestelmän ohjeita ja määräyksiä o valvoo ja käyttää veden käsittelyn tuotantoprosessia o valvoo veden laatuvaatimuksia. laatii työhön liittyviä raportteja. toimiija työskentelee työyhteisön jäsenenä o työskentelee aiheuttamatta vaaraa ihmiselle ja ympäristölle o lajittelee ja hävittää työssään syntyvää jätettä o vesien käsittelyn hallinta ja vastuullinen työskentely o yhteistyösidosryhmien kanssa o oman työsuorituksen arviointi o prosêssinohjaajana toimiminen vesien käsittelyssä o raportointi. toimintajärjestelmät. kestävän kehityksen mukainen toiminta o vesien käsittelyprosessit o käyttöhyödykkeet ja kemikaalit. vesien käsittelyn tunnusluvut ja ajoarvot sekä laadunvalvonnan periaatteet. vesien käsittelyn luonnontieteelliset lainalaisuudet. oppiminen ja ongelmaratkaisu. vuorovaikutus ja yhteistyö o ammattietiikka o terveys, turvallisuus ja toimintakyky L. Työturvallisuus. Vesien käsittelyprosessit 3. Veden laatu 3
.7.5 Yritystoiminnan suunnittelu, 15 osp ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT Toteutus käytännössä 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttam - sesta Tässä tutkinnon osassa osaamisen tunnustamista voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti: a a Opinnot ammattikorkeakoulussa, avoimessa yliopistossa, yliopistossa Opiskelija on toiminut yrittäjänä, johtavassa asemassa yrityksessä tai perheyrityksessä sellaisissa tehtävissä, jotka vastaavat tutkinnossa olevia vaatimuksia Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaamisen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelija lle a nnetaa n mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnistamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaan.. Oppimisen arviointi Oppim isen a rvioinnin suunnitelmat (seura nta kohteet) on laad ittu erillisina. o Ei erillisiä osa-alueita: Opettaja/t kirjaavat oppimisen seurantakohteiden a rviointipäätöksen tutkinnon osittain / osa-alueittain Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppim iseen toteutuksen seurantakohteet määritetää n opiskelijakohta isesti tutkinnon osa n oppim isen seurantakohteista (HOPS), mikäli niitä ei ole määritetty valmiiksi. Oppimisen tavoitteet/seura nta kohteet käydää n yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä ta rkemmin vielä työpaika lla opiskelijan työssäoppimisen sopimuksen a llekirjoitustila nteessa. Opiskelijaa ohjaava työpaikkaohjaaja käy opiskelija n ka nssa keskustelua työssäoppimisen aikana oppimisen seurantakohteiden mukaisesta oppimisesta. Työssäoppim ista ohjaava opettaja varmistaa opiskelijan oppim isen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen a rviointipäätöksen Wilmaa n 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammatt osaamisen Näyttötod istukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä suunnitte- 4
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT näytön kuvaus ja toteutus lemalla yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyvät tehtävät. Ammattiosaamisen näyttöä voidaan jatkaa toisessa työpaikassa/työkohteessa tai ammatillisessa peruskoulutuksessa koulutuksen järjestäjän osoittamassa muussa paikassa niin, että osaamisen osoittamisen kattavuus varmistuu. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä tai ammattiosaam isen näyttönä työpaikalla Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasta päättäminen ja dokumentointi 5. Muu osaamisen arviointi 6. Tutkinnon osan arvosanasta päättäminen Ammattiosaamisen näytön toteutus voi olla HOPS:n mukaan yksilöllinen. Ammattiosaamisen näyttö osoitetaan yhdessä näytössä. Näytön voi suorittaa myös a m mattita itokilpailussa. Tämän tutkinnon osa n a mmattiosaamisen näyttö arvioidaan a rviointikeskustelussa johon osa llistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija tekee itsea rvioinnin osaamisestaan kriteereiden perustella. Opettaja kirjaa a rviointiin osa llistuvien osa puolten a rvioinnit Wilmaa n. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän edustajat pääsääntöisesti yhdessä toimielimen päätöksen mukaisesti Tähän tutkinnon osaan ei ole suunniteltu muuta osaamisen arviointia. Tutkinnon osan arvosana muodostuu ammattiosaamisen näytöstä Ammattiosaamisen näytön arvosana on tutkinnon osan osaamisen arvosa na. Ammattiosaamisen näytön arvioinut opettaja kirjaa tutkinnon osan arviointipäätöksen Wilmaan kahden viikon kuluessa arvioinnin suorittamisesta. Arvioinnin perustelut kirjataa n am mattiosaamisen näytön a rvioin nin yhteydessä. Oppimisen etenemisen seuranta: Ei edellytä aiempia suorituksia Oppimisym päristö : Oppilaitosympäristö ja työssäoppimispaikka 4 osp Menetelmät: Opetus oppilaitoksessa 11 osp, opintoihin liittyvät myös yritysvierailut ja mahdolliset projektit. Työssäoppiminen 4 osp Am mattita itovaati m u k- set Opiskeltava sisältö/ Oppimisen seurantakohteeu o arvioida oman osaa- o Tutustuu innovatiivisiin suo- 5
o o o o misensa tuotteistamista tai markkinoilla olevaa liiketoimintamahdollisuutta selvittää perustettavan yrityksen liiketoimintaympäristöä ja kilpailutilannetta esittää liikeidean ja yritysmuodon laatia yritykselle liiketoimintasuunnitelman laatia yrityksen perustamiseen liittyvät asiakirjat a malaisiin yrityksiin ja oman alueensa yritystoimintaan Kartoittaa markkinatilannetta Suomessa ja lähialueella. Tutustuu oman alansa menestyviin tuotteisiin/palveluihin Omien vahvuuksien ja mielenkiinnonkohteiden kartoittaminen Yrityksen perustamista koskevat toimet liiketoim intasuunnitelman tekemisessä : o liikeidea o luvanvaraisettoimialat o sidosryhmät o yritysmuodot o hinnoittelu ja kannattavuus o rahoitus ja taloushallinto o mainonta ja markkinointi o vakuutukset o riskien hallinta o rekisteröintiasiat o yhteiskuntavastuu 1. Minä yritys SWOT. Erotu massasta markkinaselvitys ja kilpailutilanneanalyysi 3. Liiketoimintasuunnitelma.7.9 Työpa i kkaohjaaja ks i val mentautu m i nen, 5 osp Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Tässä tutkinnon osassa voidaan tunnistaa ja tunnustaa osaamista Työkokemustyöpaikkaohjaajana toimiminen Tutkinnon osan arvioinnista vastaava opettaja tekee osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen. Hän haastattelee opiskelijaa olemassa olevan osaam isen selvittämiseksi. Tarvittaessa opiskelijalle annetaa n mahdollisuus näyttää vaadittava osaaminen. Opettaja tekee osaamisen tunnustamispäätöksen ja kirjaa arviointipäätöksen Wilmaa n. 6
Toteutus käytännössä ARVIOINNIN KESKEI- SET ASIAT. Oppimisen arviointi Oppimisen a rvioinnin suunnitel mat (seurantakohteet) on laad ittu erillisina. Opettaja kirjaa oppim isen seura nta kohteiden a rviointipäätöksen Wilmaan ennen opiskelijan osaamisen arviointia. 3. Työssäoppimisen /työpaikalla tapahtuvan opiskelun arviointi Työssäoppimisen toteuttaminen määritetää n opiskelija kohta isesti ( HOPS) Oppimisen tavoitteet/seurantakohteet käydään yhdessä läpi työpaikkaohjaajan, opiskelijan ja opettajan kanssa työssäoppimisesta sovittaessa sekä tarkemmin vielä työpaika I la opiskelija n työssäoppimisen sopim uksen a llekirjoitustila nteessa. Opiskelijaa ohjaava työpa ikkaohjaaja käy opiskelijan ka nssa keskustelua työssäoppimisen aika na oppimisen seura ntakohteiden m uka isesta oppimisesta. Työssäoppim ista ohjaava opettaja va rmistaa opiskelijan oppimisen työpaikkaohjaajalta. Arviointipäätös on opettajan ja työpaikkaohjaajan yhdessä tekemä. Opettaja merkitsee oppimisen a rviointipäätöksen Wilmaa n 4. Ammattiosaamisen näyttö Ammattiosaamisen näytön kuvaus ja toteutus Tutkinnon osan ammattiosaamisen osaaminen osoitetaan Arviointikeskustelu Arvosanasanasta päättäminen ja dokumentointi Opiskelija osoittaa osaamisensa tekemä llä suunnitelma n ammattiosaamisen näytöstä tai työssäoppimisesta. Hän perehtyy työyhteisön toim intaa n, työtehtäviin, työkulttuu riin ja sää ntöih in sekä arvioi työyhteisön työturvallisuusriskit ja työergonomiakysymykset oman työn osalta. Opiskelija kartoittaa mahdollisuudet toteuttaa työssäoppimista ja ammattiosaamisen näyttöjä työpaikalla. Näyttötodistukseen tulee yksilöllinen kuvaus näytöstä. Ammattiosaamisen näyttö toteutetaan työpaikalla joko työssäoppimisen yhteydessä ta i ammattiosaamisen näyttönä työpaikalla. Tämän tutkinnon osan ammattiosaamisen näyttö arvioidaan arviointikeskustelussa, johon osallistuvat opiskelija, työpaikkaohjaaja ja opettaja. Opiskelija analysoi oman työssäoppimisensa ja a mmattiosaamisen näyttönsä a rvioinnit. Opettaja kirjaa a rviointiin osallistuvien osapuolten arvioinnit Wilmaan. Ammattiosaamisen näytön arvosanan päättävät opettajat ja työelämän ed ustajat pääsääntöisesti yhdessä toim ikunna n päätöksen mu kaisesti. Opettaja kirjaa a mmattiosaa misen näytön arvioin nin perustelut a rviointikeskustelun yhteydessä. 7