Nro 105/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 9.9.2011



Samankaltaiset tiedostot
TUUPOVAARAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

ENON JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUJEN YHTEENVETO 2018

HAMMASLAHDEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

Jätevedenpuhdistamoiden ympäristöluvan muuttaminen

Kainuun Ympäristökeskus PL 115 Annettu julkipanon jälkeen Kajaani Dnro: 1297Y puh

TEURASTAMOTOIMINNAN YMPÄRISTÖLUPA. Anna Järvinen vs. ympäristönsuojelusihteeri Kosken Tl kunta

No 372/17 LAPPEENRANNAN NUIJAMAAN JÄTEVEDENPUHDISTA- MON VELVOITETARKKAILUN VUOSIYHTEENVETO Lappeenrannassa 24. päivänä helmikuuta 2017

ENON TAAJAMAN JÄTEVEDENPUHDISTAMON

PÄÄTÖS. Evijärven kunnan jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen 1 määräajan pidentäminen, Evijärvi

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa lupa-asiassa. Päätös on annettu julkipanon jälkeen.

Kaupunginhallitus

Turun kaupungin tilalaitoksen ympäristölupahakemus (Paattisten huoltokodin jätevedenpuhdistamon uusiminen)

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

ISOJOEN URAKOINTI OY SULKONKEIDAS TARKKAILUOHJELMA

Ympäristönsuojelulain 115 Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 13a kohta

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 48/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 261

Pienten ja keskisuurten toimintojen ympäristölupapäätösten valmistelu. Hanna Lönngren Suomen ympäristökeskus

Nro 58/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/227/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Taulukko 2. Sammalniemen leiri- ja kurssikeskuksen maasuodattamon valvontanäytteiden tulokset vuosilta

PIRKANMAAN YMPÄRISTÖKESKUS PÄÄTÖS

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 14/2006/1 Dnro LSY 2006 Y 138 Helsinki Annettu

Nro 141/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/521/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

KERTARAPORTTI

Wiitaseudun Energia Oy jätevedenpuhdistamon ylimääräiset vesistövesinäytteet

PÄÄTÖS. Nro 51/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/47/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Saarijärven kaupungin Pylkönmäen jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräysten tarkistaminen, Saarijärvi

Nro 123/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/524/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Nro 28/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/175/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Polttoaineiden jakeluasemaa ja aseman jätevedenpuhdistamoa koskevan hakemuksen raukeaminen, Espoo.

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 258

PÄÄTÖS Nro 66/2012/2 Dnro ISAVI/12/04.09/2012 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 143/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/66/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Nro 140/2012/1 Dnro ESAVI/152/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

Kooninkeitaan tavanomaisen jätteen kaatopaikan tarkkailun hyväksyminen. Kankaanpään kaupungin tekninen keskus PL 36, KANKAANPÄÄ

Ehdotus velvoitetarkkailusuunnitelmaksi Kalarannan ruoppaus ja täyttö

HEINOLAN JÄTEVEDEN- PUHDISTAMO VASTINE YMPÄRISTÖLUPA- HAKEMUKSEEN ANNETUISTA LAUSUNNOISTA JA MUISTU- TUKSISTA

TERVETULOA MR PIPE SERVICE FINLAND OY 1

Päätös Nro 145/2012/1 Dnro ESAVI/193/04.08/2012. Annettu julkipanon jälkeen

1 (5) MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA Ympäristölautakunta Dnro 208/67/678/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA

Päätös. Ulvilan kaupungin Saaren jätevedenpuhdistamon toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Ulvila

Nro 18/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/40/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Katsaus Inarijärven kuormitukseen ja vesistövaikutuksiin

KUHASALON JÄTEVEDENPUHDISTAMO Neljännesvuosiraportti 4/2017

Hakemus, joka koskee PMA-Yhtymä Oy:n käytöstä poistetun teollisuuskaatopaikan (kiinteistö ) tarkkailusuunnitelman hyväksymistä, Humppila.

Puheenjohtaja Erik Sjöberg Utö

PÄÄTÖS. Nro 110/2010/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/352/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 28/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 133. Turengin jätevedenpuhdistamon tehostamista koskevien määräaikojen pidentäminen, Janakkala

Päätös Nro 8/2010/2 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/50/04.09/2010

Jätevesiohitusten vaikutukset jokivesien laatuun Kirsti Lahti Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry. Kirsti Lahti, VHVSY 1.2.

PÄÄTÖS. Nro 229/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/123/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

LÄNSI-SUOMEN PÄÄTÖS YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 53/2004/1 Dnro LSY-2004-Y-248 Helsinki Annettu

PÄÄTÖS. Nro 29/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/126/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 226/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/120/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Ympäristölautakunta Ysp/

Lautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa.

ASIA HAKIJA. PÄÄTÖS Nro 136/12/1 Dnro PSAVI/117/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Suolahden jätevedenpuhdistamon ympäristöluvan lupamääräyksen 3 mukaiselle selvitykselle asetetun määräajan pidentäminen, Äänekoski

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa:

Espoon kaupunki Pöytäkirja 93. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1

PÄÄTÖS. Nro 50/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/207/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS. Nro 230/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/124/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Kustavin kunnan Kärtyn jätevedenpuhdistamo, ympäristölupamenettely ja toiminnan lopettamisen johdosta annettavat määräykset, Kustavi

PÄÄTÖS. Nro 2/2012/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/172/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Itä-Suomen Aluehallintovirasto Kirjeenne , Dnro ISSAVI/1600/2015.

Ympäristönsuojelu- ja vesihuoltolainsäädäntö on uudistunut alkaen

Puh. (013)* Dnro 0795Y0215 (121)

Vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain päällekkäisyydet sekä varautuminen häiriötilanteisiin ja raportointi

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2007/1 Dnro LSY 2007 Y 294. Jäteveden johtamista Paroisten jätevedenpuhdistamolta koskevan luvan muuttaminen, Hämeenlinna

PÄÄTÖS. Nro 11/2014/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/264/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Puhdistamo-ohitusten ja viemäriverkoston ylivuotojen seuranta

Nro 14/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/218/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen

Sikalan laajentamista koskeva ympäristölupahakemus, Somero.

Eläinsuojien ilmoitusmenettely - soveltamisen haasteet. Lakimies Marko Nurmikolu, Kuntaliitto

Päätös. Nro 23/2010/2 Dnro ESAVI/323/04.08/2010. Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee ylijäämämaiden käsittelyä ja varastointia Vuosaaren satamakeskuksen alueella, Helsinki.

Päätös Nro 11/2012/2 Dnro ESAVI/80/04.09/2011. Annettu julkipanon jälkeen

Ympäristönsuojelulain mukainen hakemus, joka koskee Fenestra Oy:n Forssan tehtaan ympäristöluvan rauettamista, Forssa.

Riihikosken jätevedenpuhdistamo

Muiden kuin kuivatusvesien johtaminen toisen ojaan Toimintaohjeet VL:n ja YSL:n valossa

PÄÄTÖS. Nro 19/2018/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/5454/2017 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 6/2008/1 Dnro LSY 2007 Y 349

Päätös. Loimaan kaupungin jätevedenpuhdistamon ympäristöluvassa asetetun määräajan pidentäminen, Loimaa

PÄÄTÖS. Nro 87/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/156/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

NURMIJÄRVI VIIRINLAAKSON OJAN SIIRRON JA PUTKITUKSEN LUVANTARVE LAUSUNTO. Johdanto

1) Hakemus, joka koskee Aikkalan kaatopaikan tarkkailuohjelman muuttamista,

KERTARAPORTTI Oravin vesiosuuskunta C 4484 Tapio Rautiainen Tappuvirrantie Oravi

PÄÄTÖS. Nro 231/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/127/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

Asia on tullut vireille aluehallintovirastossa

SIIKAISTEN KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUMÄÄRÄYKSET

Hygienisoinnin määritelmä

Ympäristönsuojelulaki 57. Etelä-Suomen aluehallintovirasto

VESILAIN VAIKUTUS RUOPPAUKSEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

PÄÄTÖS. Nro 8/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/101/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen

Päätös. Etelä-Suomi Nro 47/2011/2

PÄÄTÖS. Nro 1/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/48/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen

SIEPPIJÄRVEN JÄTEVEDENPUHDISTAMON VELVOITETARKKAILUN TULOKSET VUODELTA 2017

PÄÄTÖS. Helsinki No YS 1031

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 12/2008/1 Dnro LSY 2008 Y 29

Ympäristölautakunta päättää lupahakemuksen johdosta seuraavaa: LUVAN HAKIJA Ranjia Oy Tuorsniementie Pori

Transkriptio:

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 105/2011/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/39/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 9.9.2011 ASIA HAKIJA Tevaniemen jätevedenpuhdistamon toimintaa koskeva ympäristölupa, Ikaalisten kaupunki Ikaalisten Vesi Oy PL 7 (Poppelikuja 7) 39501 Ikaalinen LAITOS/TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Tevaniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ikaalisten kaupungin (143) Tevaniemen kylässä (431) kiinteistöllä Tevalahti, RN:o 2:57 osoitteessa Luhalahdentie 698, 39590 Tevaniemi. Puhdistetut jätevedet johdetaan Kyrösjärven Heittolanlahteen noin 85 m pitkällä purkuputkella. Tevaniemen nykyinen biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo (ns. mattopuhdistamo) poistetaan käytöstä vuoden 2011 aikana. Jätevedet tullaan käsittelemään rakennettavassa bioroottoripuhdistamossa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön syyskuussa 2011. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 10.2.2011. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 1 momentti. Ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetus 1 1 momentti, kohta 13 a. Puhdistamo, joka on tarkoitettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin yleiseen viemäriin. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 020 636 1060 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa Ympäristönsuojeluasetus 5 1 momentti, kohta 13 a. Toimivaltainen viranomainen on aluehallintovirasto, kun kyseessä on puhdistamo, joka on tarkoi-

2 tettu asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen, tai vähintään 100 henkilön asumisjätevesien johtaminen muualle kuin vesihuoltolaitoksen viemäriin. VALVONTAVIRANOMAINEN Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Pirkanmaan ELY-keskus. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Ikaalisten ympäristölautakunta on myöntänyt rakennusluvan (26.7.1994 139) Tevaniemen jätevedenpuhdistamolle sekä käsitellyt kokouksessaan 16.8.1994 146) jätevedenpuhdistamoa (AVL 60) ja jätevesien johtamista Kyrösjärveen koskenutta Ikaalisten kaupungin hakemusta. Tevaniemen jätevedenpuhdistamon toiminnasta on vuodesta 2009 alkaen vastannut Ikaalisten Vesi Oy Ikaalisten kaupungin siirrettyä viemärilaitostoiminnan Ikaalisten Vesi Oy:lle. Tevaniemen puhdistamo sijaitsee haja-asutusalueella kylätaajamassa. Alueella ei ole asema- tai yleiskaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN LÄHIYMPÄRISTÖ Tevaniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Ikaalisten kaupungissa Kyrösjärven pohjoispuolella Tevaniemen kylässä. Kiinteistön rekisteritunnus on 143-431-2-57 ja se on Ikaalisten kaupungin omistuksessa. Jätevedenpuhdistamo sijaitsee samalla tontilla kuin Tevaniemen koulukin. Puhdistamorakennus sijoittuu Tevaniemen koulun tontin pohjoisosaan noin 20 metrin etäisyydelle Kyrösjärven rantaviivasta. Lähin asuinrakennus sijaitsee koillisen suunnassa noin 100 metrin päässä puhdistamorakennuksesta. Etelän suunnassa etäisyyttä lähimpään asuinrakennukseen on tällä hetkellä noin 300 metriä. Tevaniemen uimapaikka sijaitsee jätevesien purkupaikasta alavirtaan päin noin 700 metrin päässä. Puhdistamolla käsitellyt jätevedet johdetaan 85 metrin pituisella purkuputkella Kyrösjärven Heittolanlahteen. Purkuputki on rakennettu vuonna 1994 painottamalla ja matalikolla / maalla purkuputki on upotettu maahan. Tevaniemen jätevedenpuhdistamon läheisyydessä ei ole muita pistemäisiä kuormittajia. Muita purkuvesistöä kuormittavia tekijöitä ovat Vääräjoen kuormitus (hajakuormitus sekä Parkanon kaupungin käsitellyt jätevedet), Aurejoen kuormitus sekä Heittolanlahden lähivaluma-alueelta tuleva kuormitus. Jätevedenpuhdistamo ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue on pohjoisen suunnassa oleva Tevaniemen pohjavesialue (0214308), joka ulottuu lähimmillään noin 1,5 km päähän jätevedenpuhdistamosta. Tevaniemen pohjavesialueella olevaan vedenottamoon etäisyyttä on yli 2 km. Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita ei ole jätevedenpuhdistamon lähiympäristössä.

JÄTEVEDEN PURKUVESISTÖ JA SEN TILA 3 Hakemusasiakirjoihin on liitetty Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry:n raportit purkuvesistön tilasta ja kalastosta sekä arvio päästöjen vesistö- ja kalastovaikutuksista Vesistö Puhdistetut jätevedet johdetaan Kyrösjärven Heittolanlahden eteläosaan (Kyrösjärven lähialue 35.521), johon laskevat Parkanonjärven alueen (35.32) vedet sekä Vähäjärven vesistöalueen (35.526) vedet. Em. valuma-alueiden pinta-alat ovat 1166 km 2 ja 11,5 km 2 eli yhteensä 1177,5 km 2. Lähivalumaalue mukaan lukien valuma-alueen koko jätevesien purkualueen kohdalla on noin 1190 km 2. Heittolanlahti sijaitsee Kyrösjärven pohjoisosassa Parkanon suunnalta laskevan Vääräjoen (valuma-alue 1166 km 2 ) alapuolella ja sen vesitase muodostuu Vääräjoen valuma-alueelta tulevilla vesillä täydennettynä Vähäjärven vesistöalueelta (11,5 km 2 ) tulevilla vesillä. Jätevesien purkualue sijaitsee alueella, jonka kautta em. vedet virtaavat ja viipymän alueella voidaan arvioida olevan lyhyt. Valuma-alueen pinta-ala on jätevesien purkukohdalla noin 1190 km 2, mikä muodostaa 45 % Kyrösjärven koko valuma-alueesta (2627 km 2 ). Heittolanlahdessa järvisyysprosentti on 8,4 %. Laskennallisesti Heittolanlahdessa keskiylivirtaama MHQ on 47 m 3 /s, keskivirtaama MQ 11 m 3 /s ja keskialivirtaama MNQ 3,2 m 3 /s. Kyrösjärveä säännöstellään Kyröskosken voimalan kohdalla. Kyrösjärven selkäosien veden laatu on hyvä, vaikka vesi on voimakkaasti humussävytteistä. Veden ph on lievästi happamalla alueella tai ajoittain lähellä neutraalia. Ravinnetaso on lievästi reheville vesille ominainen. Happitilanne on hyvä. Heittolanlahdessa veden laatu on sinne laskevien jokivesien vaikutuksesta hieman heikompi ja alue on luokiteltu myös Suomen ympäristökeskuksen vesien yleisessä käyttökelpoisuusluokituksessa paikallisesti tyydyttäväksi toisin kuin Kyrösjärven selkävedet, jotka luokitellaan hyvään laatuluokkaan. Jätevesien purkualue Puhdistetut jätevedet johdetaan 85 metrin pituisella purkuputkella Kyrösjäven Heittolanlahteen. Kyrösjärvellä ei ole varsinaista yhteistarkkailua, mutta jätevedenpuhdistamoiden alapuoliseen vesistöseurantaan liittyen on havaintopiste sekä Heittolanlahdella (PARK/H1) että Kyrösjärvessä Ikaalisten kaupungin edustalla. Lisäksi muihin tarkkailuihin liittyen on havaintopisteitä Kyrösjärven eteläosassa. Talvisajalta havaintotuloksia on ainoastaan Heittolanlahden ylemmistä vesikerroksista, mutta ei syvänteen pohjalta, joten alusveden laadusta ei ole talviajalta tietoja. Talvisaikaan purkualueen yläpuolinen syvänne kerrostuu lämpötilan mukaan. Happitilanne on käytettävissä olleen aineiston perusteella ylempien vesikerrosten osalta hyvä ja vesi on kohtalaisen kirkasta (sameus 2,0-3,6 FNU). Pintaveden typpitaso (790 µg/l) samoin kuin fosforitaso (27

4 µg/l) ovat jonkin verran luonnontasosta kohonneita. Havaintotulosten perusteella veden talvinen laatuluokka oli tyydyttävä. Myös kesäaikaan Heittolanlahti kerrostuu lämpötilan mukaan. Heittolanlahden kesäaikainen happitalous on korkeintaan tyydyttävää tasoa. Pintaveden (1 m) happitilanne on normaali, mutta syvemmissä vesikerroksissa happitilanne heikkenee jopa välttäväksi. Alusveden happivaroja kuluttaa rehevyys ja syvänteen yli virtaavasta vedestä alusveteen mahdollisesti vajoava orgaaninen aines. Heittolanlahden rehevyyttä on seurattu 1980- luvun lopulta saakka ja Heittolanlahti on kuulunut koko ajan vähintään reheviin vesiin. Heittolanlahden keskimääräinen fosforipitoisuus (30 µg/l) oli vuonna 2009 rehevän veden luokkaa ja levämäärä jopa erittäin rehevän veden luokkaa. Heittolanlahden rehevyystaso on korkeampi kuin Kyrösjärven selkävesillä. Heittolanlahden vedenlaatuluokka on tyydyttävä samoin kuin virkistyskäyttökelpoisuus. Veden hygieenisestä laadusta ei juuri ole tietoja, mutta sen arvioidaan pysyvän uimiseen sopivana. Vedenlaatu Kyrösjärven selkävesillä Ikaalisten kaupungin keskustaajaman edustalla on hyvä ja parempi kuin Heittolanlahdella. Tevaniemen jätevedenpuhdistamon puhdistetuilla jätevesillä ei arvioida olevan vaikutuksia Kyrösjärven keskiosassa saakka. Kalasto ja kalastus Osakaskunnat, kalastusalue ovat tehneet Kyrösjärvelle kalaistutuksia vuosittain ja istutuksia on tehty myös velvoitevaroin. Tärkeimmät hoitokalat ovat kuha, kirjolohi ja järvitaimen. Kyrösjärveen on istutettu myös täplärapua. Kyrösjärven alueella ei ole kalataloudellista velvoitetarkkailua, joten kalastoa koskevat tiedot perustuvat lähialueella toteutettuihin kalataloudellisiin tarkkailuihin. Heittolanlahden lähialueiden kalastajatiheys on vaihdellut välillä 10 16 ruokakuntaa / km 2. Kalastajamääräarvioissa ei ole niitä kalastajia, jotka kalastavat pelkästään yleiskalastusoikeudella tai läänikohtaisella viehekalastusluvalla. Heittolanlahden alapuolisen alueen hehtaarisaalis oli vuonna 2008 noin 5.7 kg/ha. Tärkeimmät saalislajit olivat hauki ja kuha, joiden osuus oli noin neljännes alueen kokonaissaaliista. Keskimäärin ruokakunta sai alueelta saalista noin 58 kg. Kalastustiedustelussa kalastusta haittaavien tekijöiden haittatasot olivat kohtalaisen alhaisia Kyrösjärvellä. Merkittävimmiksi kalastushaitoiksi koettiin pyydysten likaantuminen, pohjien liettyminen ja vedenpinnan säännöstely. ALUEELLINEN VESIENHOITOSUUNNITELMA Kyrösjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoito alueeseen. Alueen vesienhoitosuunnitelmassa tavoitteena on, että alueen kemiallinen ja ekologinen tila säilyy vähintään nykyisenkaltaisena eli hyvänä. Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelman mukaan (Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen julkaisuja 8/2010) Kyrösjärven osalta tavoi-

5 tetila on saavutettu ja se voidaan turvata nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä. Vesiensuojelua edistävät toimenpiteet kohdistuvat asutukseen (mm. haja-asutuksen viemäriverkoston laajentaminen vesihuollon kehittämissuunnitelmien mukaisesti ja kiinteistökohtaisten jätevesikäsittelyn investoinnit), teollisuuteen (mm. teollisuuden jätevesien käsittelyssä BAT tason saavuttaminen), turvetuotantoon (sekä vanhojen että uusien yli 10 ha:n suuruisten turvetuotantoalueiden ympäristöluvittaminen), maatalouteen (kuormituksen vähentäminen maatalouden ympäristötuki- ja erityisympäristötukijärjestelmien avulla), metsätalouteen (erilaiset vesiensuojelutoimet kunnostusojituksien ja hakkuiden yhteydessä, eroosiohaittojen torjunta). Kyrösjärvessä on kuitenkin alueita, joissa tavoitetilan saavuttaminen vuoteen 2015 edellyttää myös lisätoimenpiteitä. Vesienhoidon riskikohteita ovat järven pohjoispäässä sijaitseva Kovelahti ja Ikaalisten keskustan lounaispuolella Kelminselkä. HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA Puhdistamolla käsiteltävät jätevedet Tevaniemen jätevedenpuhdistamolla käsitellään Tevaniemen koulun ja lähikiinteistöjen jätevedet. Jätevedenpuhdistamolla käsiteltävä jätevesimäärä on noin 20 m 3 vuorokaudessa. Puhdistamon asukasvastineluku on noin 150 200 asukasta. Tevaniemen koulu muodostaa merkittävän osan tulokuormituksesta samoin kuin vanhusten hoitokodin jätevedet. Koululla jätevesiä muodostuu vain päiväsaikaan kouluaikana. Hoitokodin toiminta on ympärivuotista ja vedenkäyttö voi olla päivittäin vaihtelevaa mm. saunavuorojen takia, mutta vuodenaikavaihtelut eivät ole merkittäviä. Vuodenaikojen kuormitusvaihteluita ja koulun kesälomaa tasaa loma-asutus, jonka piiristä jätevesiä on myös viemäröity puhdistamolle Puhdistamolla käsitellään ainoastaan asumajätevesiä. Sako- ja umpikaivolietteitä ei oteta vastaan. Puhdistamon ylijäämäliete toimitetaan Ikaalisten jätevedenpuhdistamolle käsiteltäväksi. Puhdistamon saneeraukset ja muutokset Tevaniemen nykyinen biologis-kemiallinen jätevedenpuhdistamo (ns. mattopuhdistamo) poistetaan käytöstä vuoden 2011 aikana. Jätevedet tullaan käsittelemään rakennettavassa bioroottoripuhdistamossa, joka on tarkoitus ottaa käyttöön 1.9.2011. Uuden jätevedenpuhdistamon asennustyöt on aloitettu kesällä 2011. Saneerauksen yhteydessä nykyinen puhdistamorakennus muutetaan varastoksi. Nykyisen jätevedenpuhdistamon esiselkeytyksestä saneerataan tulopumppaamo ja jälkiselkeytyksestä saneerataan purkukaivo. Uusi puhdistamorakennus, johon bioroottori sijoitetaan, rakennetaan nykyisen puhdistamorakennuksen itäpuolelle. Viemäriverkosto Viemäriverkostoon on liittynyt noin 80 asukasta (30 40 taloutta). Jätevesikuormituksen perusteella arvioiden viemäriverkko on arvioitu tiiviiksi. Verkos-

6 ton vuotovesitarkkailua tehdään keväisin. Jätevedet johdetaan jätevedenpuhdistamolle viettoviemärinä, jonka pituus on noin 2,5 km. Viemäriputket ovat muovisia. Kuormitus ja kuormitusennuste Jätevedenpuhdistamolle tulevan kuormituksen ei oleteta merkittävästi lisääntyvän ennustevuoteen 2025 mennessä. Tulokuormitus 2010 Kuormitusennuste 2025 Virtaama m 3 /d 18 21 BOD 7-ATU, kg/d 8,0 9,5 Kokonaisfosfori 0,35 0,42 kg/d Kokonaistyppi, 2,24 2,66 kg/d Asukasvastineluku 160 160 200 Puhdistamon prosessit ja mitoitus Uusi jätevedenpuhdistamo on yksilinjainen bioroottorityyppinen puhdistamo, jota on tehostettu fosforin kemiallisella saostuksella. Sekä primääriliete, että kemiallinen sekaliete varastoidaan väljästi mitoitetussa etuselkeyttämössä/ lietevarastossa, josta liete ajetaan imutankkiautolla jatkokäsittelyä varten. Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessiin kuuluu virtaussuunnassa lueteltuna: - tulopumppaamo (2 kpl uppopumppuja, á 25 m 3 /h) - virtaaman mittaus (magneettinen putkimittaus) - esikäsittely (porrasvälppä), - etuselkeytys+lietevarasto, joka sijaitsee bioroottorin alapuolella (13,5 m 3 ), - bioroottorivaihe (bioroottorin pinta-ala 1960 m 2 ), - kemikalointi (annostelupumppu, annostelu vaihtokontista) - hämmennys: (lapahämmennin, flokkausallas, tilavuus 2,2 m 3 ), sekä - jälkiselkeytysallas (tilavuus 9,0 m 3 ) ja - purkuputki (gravitaatioviemäri) Toiminnan tarkkailua varten on erillinen valvomotila. Prosessikuvaus Jätevesi tulee jätevedenpuhdistamolle kahta eri linjaa pitkin: sekä pohjoisen että etelän suunnasta. Tuleva jätevesi pumpataan nykyisen puhdistamon tulokaivoon rakennettavan tulopumppaamon avulla välppäykseen (porrasvälppäys). Tulopumppaamo on varustettu kahdella uppopumpulla, jotka käyvät vuorotellen kaivon pinnankorkeuden ohjaamina. Tuleva jätevesi mitataan magneettisella putkimittauksella ennen porrasvälppää. Tulevalle vedelle asennetaan automaattinen näytteenotin välppäyksen jälkeen. Tulevasta jätevedestä erotetaan karkea kiintoaine porrasvälpällä. Välpe johdetaan välpeastiaan ja kuljetetaan kaatopaikalle. Porrasvälpän käyntiä ohjataan tuloaltaan pinnankorkeuden perusteella. Varaohjausjärjestelmänä on aikaohjaus.

7 Välpätty jätevesi johdetaan etuselkeytystä varten lujitemuoviseen vaakaselkeytysaltaaseen. Etuselkeytysaltaassa varastoidaan lisäksi syntynyt primääriliete ja jälkiselkeyttämöstä pumpattu sekaliete. Etuselkeytyksestä jätevesi johdetaan bioroottorille. Jätevedessä liuenneessa muodossa olevat orgaaniset aineet sidotaan mikrobien avulla flokkimuotoon. Bioroottori muodostuu vaakasuorassa pyörivään akseliin kiinnitetyistä ympyränmuotoisista profiloiduista levyistä. Pyöriessään levyjen pinnat ovat vuoroin vedessä, vuoroin ilmassa. Kun levypinnat saavat vuoroin ravinteita (vedessä) ja vuoroin happea (ilmassa), muodostuu em. pinnoille biomassa, joka absorboi orgaanisia aineita. Näin poistunut biomassa laskeutetaan jälkiselkeyttämössä. Bioroottorilta kierrätetään hapellista vettä takaisin etuselkeytykseen vesipyöräpumpun avulla. Bioroottorilta jätevesi johdetaan hämmennysaltaaseen, jossa jäteveden sisältämä fosfori saostetaan veteen annosteltavalla kemikaalilla (polyalumiinikloridi, kauppanimi PAX-18). Kemikaali johdetaan flokkaukseen kalvopumpulla ja kemikaali annostellaan tulovirtaaman ohjaamana. Biologisesti puhdistettu ja kemikaloitu jätevesi saatetaan flokkimuotoon pystyhämmentimellä varustetussa hämmennysaltaassa (flokkausallas). Laitoksella varaudutaan myös lipeän annosteluun. Biologisesti puhdistettu jätevesi johdetaan kemikaloinnin ja flokkauksen jälkeen jälkiselkeytykseen, joka tapahtuu Dortmund tyyppisessä pystyselkeytysaltaassa. Syntynyt biokemiallinen sekaliete siirretään mammutpumpulla etuselkeytysaltaaseen. Selkeytynyt vesi poistetaan ylivuotokourustolla ja johdetaan purkuun. Lähtevälle puhdistetulle jätevedelle asennetaan automaattinen näytteenotin. Lähtevälle puhdistetulle jätevedelle ei ole erikseen virtaamamittausta. Bioroottoria pestään tarpeen mukaan vesiletkulla huuhdellen. Mahdollisissa ohitustilanteissa jätevedet voidaan johtaa ohitukseen välppäyksen jälkeen. Liete Sekä primääriliete että kemiallinen sekaliete varastoidaan etuselkeyttämössä, josta liete kuljetetaan imutankkiautolla käsiteltäväksi Ikaalisten jätevedenpuhdistamolle. Etuselkeyttämöön mahtuu arviolta noin 14 vuorokauden lietekertymä (0,9 m 3 /vrk). Kemikaalien käyttö Fosforin saostamiseen käytetty kemikaaliliuos, polyalumiinikloridi (PAX-18), toimitetaan jätevedenpuhdistamolle 1000 litran kontissa (= 1,2 tonnia), josta se annostellaan flokkausaltaaseen bioroottorilta poistuneeseen jäteveteen. Polyalumiinkloridin ominaisannostelumäärä on 200 400 g/m 3, mikä merkitsee noin 6-11 litraa kemikaalia vuorokaudessa. Kemikaalin syöttöä ohjataan tulovirtaaman mukaan. Muita kemikaaleja ei ole suunniteltu käytettäväksi.

8 YMPÄRISTÖPÄÄSTÖT JA NIIDEN RAJOITTAMINEN Käsittelytulos Uuden bioroottorityyppisen jätevedenpuhdistamon mitoituslähtö- ja takuuarvot ovat seuraavat: Puhdistamon mitoituslähtöarvot Asukasvastineluku n. 200 AVL Virtaama (keskimäärin) Q keskim 40 m 3 /vrk q mit 5 m 3 /h BHK 7 -kuorma 15 kg BHK 7 /vrk Kokonaisfosfori 1 kg/vrk Takuuarvot Uuden jätevedenpuhdistamon takuuarvot ovat seuraavat: Jäännöspitoisuus Reduktio BOD 7-ATU < 20 mg/l > 90 % Kokonaisfosfori < 1,0 mg/l > 90 % Päästöt vesistöön Nyt käytössä olevan jätevedenpuhdistamon (mattopuhdistamo) toimintaa ei ole tarkkailtu säännöllisesti, joten sen aiheuttamista päästöistä vesistöön ei ole tietoa. Jätevedenpuhdistamon laskennallinen vesistökuormitus uuden laitoksen käyttöönoton jälkeen ja vuoden 2025 ennustetilanteessa on arvioitu seuraavaksi: Vuosi Virtaama BOD 7 - ATU Kokonaisfosfori Kokonaistyppi Q m3/vrk kg/vrk red % kg/vrk red % kg/vrk red % 2010 18 0,8 90 0,035 90 1,57 30 2025 21 0,95 90 0,042 90 1,86 30 Laskennassa on oletettu, että puhdistusprosessissa saavutetaan 90 %:n reduktio sekä BOD 7-ATU että kokonaisfosforin osalta sekä 30 %:n reduktio kokonaistypen osalta. Jätevedenpuhdistamon vesistökuormituksen oletetaan olevan vesistön kannalta vähäistä. Myös kalastoon tai kalastukseen kohdistuvien vaikutusten oletetaan jäävän vähäisiksi. Päästöt maaperään ja pohjaveteen Puhdistamon piha-alueelta sade- ja hulevedet imeytyvät osaksi maahan ja osaksi valuvat läheiseen ojaan ja edelleen Kyrösjärven suuntaan. Fosforin saostukseen käytetty kemikaali tuodaan paikalle vaihtokontissa, joka säilytetään sisätilassa.

Varastointi ja jätteet 9 Jätevedenpuhdistamolla fosforin saostuksessa käytettävä kemikaali on sisätilassa sijaitsevassa vaihtokontissa. Saostuskemikaalin varakontti säilytetään joko puhdistamon sisätiloissa tai vaihtokontin vaihdon ajan käytetään pienempään kanisteriin varastoitua kemikaalia (esim. 30 litran kanistereita 2 kpl). Hakemuksen mukaan jätevedenpuhdistamolla syntyy ylijäämälietettä noin 160 m 3 vuodessa. Liete varastoidaan etuselkeyttämössä, josta liete kuljetetaan imutankkiautolla käsiteltäväksi Ikaalisten jätevedenpuhdistamolle. Välpejäte johdetaan välpeastiaan ja toimitetaan kaatopaikalle. Lisäksi sekajätettä syntyy jonkin verran. Päästöt ilmaan, haju ja melu Nykyisen jätevedenpuhdistamon osalta ei ole tehty valituksia. Uudella laitoksella melu- ja hajuhaitat tulevat edelleen vähenemään aiemmasta tasosta. PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Bioroottorityyppinen jätevedenpuhdistamo kestää hyvin jäteveden kuormitusvaihteluita. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vesistövaikutukset Toiminnasta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat lähinnä purkuvesistöön ja sinne kohdistuvia vaikutuksia pidetään sekä vesistö- että kalastovaikutusten osalta vähäisinä. Jätevesikuormituksen kasvun on ennakoitu myös jäävän varsin pieneksi (jätevesimäärä vuonna 2010 oli 18 m 3 /vrk ja ennustetilanteessa 2025 enintään 21 m 3 /vrk), mikä huomioiden vesistövaikutuksetkaan eivät kasva suuresti. Heittolanlahdessa jätevesien purkukohdassa vesisyvyyden arvioidaan olevan noin 3 metriä tai tätä matalampaa ja ainakin avovesiaikaan puhdistettu jätevesi sekoittuu päällysveteen. Lähin syvänne on hieman ylävirtaan sijaitseva 18 metrin syvyinen syvänne. Alavirtaan sijaitsevan 9 metrin syvyisen syvänteen reunalle tulee matkaa noin 0,5 km. Purkukohdalla jätevesien teoreettista laimenemista voidaan pitää hyvänä. Tevaniemen jätevedenpuhdistamon puhdistettujen jätevesien aiheuttamat laskennalliset pitoisuusmuutokset (ilman sedimentaatiota) Heittolanlahdessa jäävät varsin pieniksi. Alivirtaamatilanteessa (Q 3,2 m 3 /s) ja olettaen jätevesien sekoittumisen olevan täydellistä puhdistetut jätevedet lisäävät teoreettisesti Heittolahden kokonaisfosforipitoisuutta 0,13 µg/l, typpipitoisuutta 6 µg/l ja BHK 7-ATU pitoisuutta 0,003 mg/l. Keskivirtaamatilanteessa (11 m 3 /s) teoreettiset lisäykset ovat kokonaisfosforipitoisuuteen 0,04 µg /l, kokonaistyppipitoisuuteen 2 µg /l ja BHK 7-ATU pitoisuuteen 0,001 mg/l. Ylivirtaamatilanteessa (47 m 3 /s) jätevesipäästö ei lisäisi BHK 7-ATU - pitoisuutta lainkaan ja vai-

10 kutukset kokonaisfosfori ja kokonaistyppipitoisuuksiinkin jäävät pieniksi. Kyrösjärven selkävesien tilaan kuormituksen vaikutukset eivät ulotu. Vesistövaikutukset nykytilanteessa eivät ole suuria veden sekoittuessa. Talviaikana jätevesiä voi valua pohjanmyötäisesti laskennallista arviota heikommin laimentuneina syvänteitä kohti. Ratkaisevassa asemassa suunnan kannalta ovat pohjan muodot purkuputken pään edustalla. Avovesiaikana sekoittuminen on tehokkaampaa ja vaikutukset jäävät varmemmin laskennalliselle tasolle. Typenpoistotarpeen arviointi Keskivirtaamatilanteessa (11m 3 /s) laskennallinen typpikuormitus lisääntyy purkuvesistössä 1,0 µg/l ja keskialivirtaamatilanteessa (3,2 m 3 /s) 2,0 µg/l. Purkualueen tavanomainen typpipitoisuus vaihtelee välillä 600 1000 µg/l vuodenajasta riippuen. Jos typpikuorma tulisi kokonaan ammoniumtyppenä, sen vaikutus hapenkulutukseen olisi alivirtaaman aikana 0,008 mg/l. Purkualueen vedessä on happea 8-12 mg/l vuodenajasta riippuen. Kyrösjärven ja Heittolanlahden alueella rehevyystason määrää fosforipitoisuus, joka on perustuotannon minimiravinne. Purkualueella on aina nitraattityppeä saatavilla ja rehevyyden määrää fosforipitoisuus. Tevaniemen jätevedenpuhdistamon ammoniumtypen nitrifikaatiolla tai typen poistolla ei ole purkuvesistön kannalta merkitystä. Arvio päästöjen aiheuttamista haitoista Hakemuksen mukaan korvattavia haittoja esim. rantakiinteistöille tai vesistön virkistyskäytölle ei arvioida syntyvän. TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU JA RAPORTOINTI Käyttö- ja päästötarkkailu sekä ohjelma tarkkailun järjestämiseksi Hakemusasiakirjoissa on esitys Tevaniemen jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailuohjelmaksi (päivätty 31.1.2011; laatija Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry). Jätevesitarkkailu tehdään akkreditoidussa laboratoriossa Käyttötarkkailu Puhdistamohenkilökunta seuraa päivittäin puhdistusprosessia ja suorittaa tarvittavaa prosessinohjausta. Käyttötarkkailun määritykset tehdään arkipäivisin samaan aikaan vertailukelpoisuuden säilyttämiseksi. Käyttötarkkailun tiedot kirjataan mahdollisimman tarkasti hoitopäiväkirjaan. Valtaosa tiedoista saadaan automaattisesti kirjattuina. Tuloksia voidaan seurata keskuspuhdistamon tietokoneelta. Eri mittauksiin liittyvät hälytykset tulevan myös päivystäjän kännykkään. Kerran viikossa tarkastuskäynnin yhteydessä määritetään poistuvan veden ph, liuennut fosfaattifosfori ja mittaustulokset kirjataan hoitopäiväkirjaan, johon kirjataan myös mahdolliset ohitukset.

11 Käyttötarkkailutiedoista täytetään vuosittain yhteenvetokaavake, joka toimitetaan kuormitusyhteenvedon laatijalle. Päästötarkkailu (Kuormitustarkkailu) Päästötarkkailua tehdään kaksi kertaa vuodessa tulevasta ja lähtevästä vedestä automaattiottimin otettavilla kokoomanäytteillä (24 h, osanäytteitä noin 100 kpl). Tulevan veden näyte otetaan tulokaivosta ja poistuvan veden näyte otetaan selkeyttämön kourusta tai poistuvan veden kanavasta. Päästötarkkailun yhteydessä täytetään tarvittavat näytteenottoa koskevat tiedot. Kokoomanäytteestä tehdään SFS- tai ISO-standardien mukaisilla menetelmillä laboratoriossa seuraavat määritykset: ph, sähkönjohtavuus, COD Cr, kiintoaine, BOD 7-ATU, kokonaisfosfori ja kokonaistyppi. Poistuvan veden näytteistä määritetään lisäksi: ammoniumtyppi, liukoinen fosfori, liukoinen alumiini ja alkaliniteetti. Näytteenoton yhteydessä konsultti tekee myös käyttötarkkailumittausten tarkistusmittaukset eli tarkastetaan näytteenoton oikeellisuus, virtaamamittaus, kemikalointi (kolorimetritarkistus) ja tarvittaessa kemikaalin käyttömäärän tarkistus sekä poistuvan veden ph. Tarvittaessa annetaan tarkkailutulosten perusteella ohjeet tilanteen korjaamisesta. Vesistötarkkailu Hakija esittää harkittavaksi purkuvesistön tilan tutkimista kahteen kertaan lupakauden aikana; ensimmäisen kerran lupakauden alussa ja toisen kerran vuosi ennen lupakauden päättymistä. Ensimmäinen tarkkailuvuosi olisi vuosi 2012, jolloin Heittolanlahdella tehdään seuraavan kerran Parkanon tarkkailun mukaisia rehevyystutkimuksia. Näytteitä otettaisiin lopputalvella ja loppukesällä jätevesien purkualueelta 1 metrin syvyydestä (As 0), Heittolanlahden jo tutkitulta syvänteeltä PARK/H1 syvyyksiltä 1 m, 10 m, 15 m ja 17 m sekä uimarannan edustan syvänteeltä (As. H2) syvyyksiltä 1 m, 5 m ja p-1 m. Kalastotarkkailu Kalastotarkkailua ei esitetä tehtäväksi Tarkkailutulosten käsittely ja toimittaminen Jätevedenpuhdistamon kuormitus- ja käyttötarkkailun tulokset ilmoitetaan kirjallisesti heti niiden valmistuttua Pirkanmaan ELY keskukselle ja puhdistamonhoitajalle. Selvät virheet prosessin ajotavoissa pyritään korjaamaan ohjein. Tulokset siirretään sähköisesti (TYVI- palvelu) viranomaiselle. Vuosittain laaditaan laboratorio- ja käyttötarkkailutuloksista vuosiyhteenveto, jossa saavutettua tulosta verrataan lupaehtoihin. Lisäksi yhteenveto toimitetaan Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailussa noudatetaan velvoitetarkkailun yleisohjetta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET Tuleva jätevesi voidaan pumpata välppäyksen kautta ohitukseen. Tulopumppaamossa ei ole ylivuotoputkea (eli ylivuoto poikkeuksellisissa tilanteissa ta-

12 pahtuisi kaivon kannen kautta maastoon). Häiriötilanteissa tulopumppaamon jätevesi kerätään talteen imuautolla käsiteltäväksi keskuspuhdistamolla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Ympäristölupahakemusta on täydennetty 13.5.2011 ja 22.6.2011. Lupahakemuksesta tiedottaminen Hakemuksesta on kuulutettu Ikaalisten kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 16.6 18.7.2011. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu Pohjois-Satakunta lehdessä 21.6.2011. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Ikaalisten kaupungissa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tarkastukset Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti 21.6.2011. Tarkastuksesta laadittu tarkastuskertomus on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausunnot Ikaalisten kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta, Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Ikaalisten kaupunginhallitus ei ole antanut lausuntoa. Ikaalisten ympäristölautakunta toteaa 20.6.2011 antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Nykyisin käytössä oleva jätevedenpuhdistamo ei ole kapasiteetiltaan riittävä ja sen puhdistusteho on ollut vaihtelevaa. Uuden puhdistamon rakentaminen myös mahdollistaa joidenkin uusien kiinteistöjen liittämisen jätevesiverkostoon. Näin ollen on suositeltavaa tehostaa jätevedenpuhdistusta uuden puhdistamon avulla. Heittolanlahden veden laatu on luokiteltu tyydyttäväksi. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatiman selvityksen mukaan Tevaniemen puhdistamolta tulevan kuormituksen on arvioitu olevan siksi vähäistä, ettei sillä arvioida olevan suurta merkitystä Heittolanlahden veden laatuun hyvien laimennusolojen ansiosta. Kuitenkin Heittolanlahden vedenlaatu huomioon ottaen, lautakunta esittää purkuvesistön vaikutustarkkailun suorittamista kolmen vuoden välein.

13 Jätevedenpuhdistamon puhdistusprosessia tulee hoitaa huolellisesti ja siten varmistaa, että Heittolanlahden veden laatu ei puhdistamon toiminnan johdosta heikkene. Puhdistetut jätevedet tulee johtaa asianmukaisella poistoputkella riittävän etäälle vesistöön, jotta pistemäinen haittavaikutus saadaan minimoitua. Jätevesien purkupaikan suunnittelussa tulee huomioida jätevesien mahdollisimman tehokas sekoittuminen vesimassaan. Poistoputkiston sijoittamisessa tulee huomioida rakenteelliset seikat, jotta ei aiheuteta haittaa vesistön virkistyskäytölle. Lautakunnan käsityksen mukaan varsinainen puhdistamorakennus ei suunnitellulla paikalla aiheuttane erityistä häiriötä ympäristölle tai naapurustolle Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toteaa 8.7.2011 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Puhdistamo on mitoitettu käsittelemään n. 200 avl jätevedet (40 m 3 /d, 15 kg BHK 7 /d, 1 kg P/d). Vuonna 2010 tehtyjen selvitysten perusteella laitokselle tuleva virtaama on ollut suunnilleen 15 m 3 /d. Kahdella näytteenottokerralla selvitettiin myös laitokselle tulevan kuormituksen suuruus, joka oli 3.6.2010 11 kg BHK 7 /d (avl n. 160) ja 22.9. lähes 18 kg/d (avl n. 250). Näiden lukujen perusteella puhdistamolle tulleet kuormitukset ovat olleet virtaamaan nähden korkeita ja osoittavat, että verkostossa kuormitusvaihtelut saattavat olla niin suuria, että ajoittain puhdistamon käsittelykapasiteetti saattaa jopa ylittyä. Hakemusasiakirjoissa todetaan, että puhdistamotyyppi kestää kuormitusvaihteluita hyvin. Tutkimustietoa tulevan kuormituksen määrästä ja laadusta on toistaiseksi vähän. Puhdistamo purkaa käsitellyt jätevedet Kyrösjärven Heittolanlahden ja Aureenlopen väliselle alueelle rannasta n. 85 m pitkällä purkuputkella. Kyrösjärvi kuuluu Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, Kyrösjärven vesistöalueeseen 35.521. Kemialliselta ja ekologiselta tilaltaan Kyrösjärven vesistöalue on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on, että alueen laadullinen tila säilyy vähintään nykyisenlaisena. Tevaniemen puhdistamolta johdettavien käsiteltyjen jätevesien seurauksena ei ole odotettavissa veden laatuluokan muuttumista heikompaan luokkaan. Hakemuksen liitteenä on arviointi puhdistamon typenpoiston tarpeesta. Siinä esitetään, että Heittolanlahden ja koko Kyrösjärven alueella järven rehevyystason määrää fosforipitoisuus, joka on perustuotannon minimiravinne, eikä näin ollen kokonaistypen poistolla ole purkuvesistön kannalta käytännön merkitystä. Puhdistamo on niin pieni, että myöskään yhdyskuntajätevesiasetuksen mukaan puhdistamolta ei kokonsa perusteella ole tarpeen edellyttää kokonaistypen poistoa. Vanhalla laitoksella on Ikaalisten ympäristölautakunnan vuonna 1994 myöntämä lupa jätevesien johtamiseen Kyrösjärveen. Tuolloin luvan hakijalle ei ole myönnetty pysyvää käyttöoikeutta Tevaniemen osakaskunnan vesialueeseen.

14 ELY-keskus katsoo, että puhdistamolle voidaan myöntää ympäristölupa pääosin hakemuksen mukaisesti. Koska purkuvesistön kasvua säätelevä minimiravinne on kaikkina vuodenaikoina fosfori, ei typenpoistolle ole tarpeen asettaa vaatimusta. Tehokas orgaanisen aineksen, fosforin ja kiintoaineksen poisto ovat purkualueen vedenlaadun kannalta tärkeää. ELY-keskuksen mielestä vedenkäsittelyn vaatimukset voisivat olla seuraavat: BOD 7 - ATU 12 mg/l puhdistusteho 92 % kokonaisfosfori 0,8 mg/l puhdistusteho 92 % kiintoaine 20 mg/l puhdistusteho 90 % COD Cr 125 mg/l puhdistusteho 75 % Kuormitustarkkailun osalta ELY-keskus esittää laitoksen ensimmäisen toimintavuoden aikana tihennettyä tarkkailua, 4 kertaa vuodessa, laitoksen kuormitustilanteen ja laadukkaan toiminnan alkuun lähdön varmistamiseksi. Mikäli toiminta osoittautuu toivotunlaiseksi, voidaan tämän jälkeen siirtyä tarkkailutiheyteen 2 kertaa vuodessa. Ely-keskus katsoo, että esitetty vesistötarkkailuohjelma on liian suppea ja sitä tulee täydentää joka kolmas vuosi tehtävällä tarkkailulla. Näytteet otetaan tarkkailuohjelmassa esitetyiltä havaintopaikoilta ja syvyyksiltä lopputalvella ja loppukesällä. Näytteistä määritetään happi, sameus, COD Mn, ph, väri, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 23 -N, kokonaisfosfori, klorofylli, lämpökestoiset kolimuotoiset bakteerit ja enterokokit. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kalatalousryhmä toteaa 4.7.2011 päivätyssä lausunnossaan, että Hämeeen ELY-keskus yleistä kalatalousetua valvovana viranomaisena katsoo, että lupa voidaan myöntää. Lupaan ei ole tarpeen sisällyttää kalaston tarkkailu- tai hoitovelvoitetta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty kuulutusaikana muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on varattu mahdollisuus vastineen antoon. Hakija on 22.8.2011 saapuneella kirjeellään ilmoittanut, että hakijalla ei ole huomautettavaa annettujen lausuntojen johdosta. ALUEHALLINTOVIRASTON PÄÄTÖS Ratkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ikaalisten Vesi Oy:lle ympäristöluvan Tervaniemen jätevedenpuhdistamon toimintaan Ikaalisten kaupungissa kiinteistölle Tevalahti (RN:o 2:57, Tevaniemen kylää) lupahakemuksen mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Jätevedenpuhdistamon mitoituksen mukainen asukasvastineluku on 200. Lupapäätös koskee Tevaniemen koulun ja lähiympäristön jätevesien käsittelyä Tevaniemen jätevedenpuhdistamolla sekä käsitellyn jäteveden johtamista purkuputkella Kyrösjärven Heittolanlahteen.

15 Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Purkuputki ja viemäriksi määrääminen 1. Tevaniemen jätevedenpuhdistamolla käsitelty jätevesi on johdettava purkuputken kautta Kyrösjärven Heittolanlahteen päätöksen liitekartan 1 osoittamassa purkukohdassa. 2. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Ikaalisten Vesi Oy:lle pysyvän käyttöoikeuden purkuputken sijoittamiseen tarvittavaan osaan Ikaalisten kaupungin Tevaniemen kylän yhteisestä vesialueesta RN:o 876:1. 3. Luvan saajan on pidettävä purkuputki ja siihen liittyvät rakenteet kunnossa. Purkuputken tarkastus esim. sukeltamalla on tehtävä ainakin silloin, jos havaitaan poikkeavia veden laadun muutoksia tai putken painotuksen irtoamista. Purkuputken sijainti on osoitettava rannalle asetettavalla taululla asianmukaisesti. Merkitsemisessä on lisäksi noudatettava Liikenneviraston ohjeita ja määräyksiä. Jätevesien käsittely ja päästöt vesistöön 4. Jätevedet on käsiteltävä biologis-kemiallisesti hakemuksessa esitetyllä tai sitä vastaavalla tavalla siten, että saavutetaan vähintään lupamääräyksen 5 mukaiset raja-arvot täyttävä puhdistustulos. 5. Puhdistamon puhdistustuloksen on täytettävä vuodesta 2012 lähtien ohijuoksutukset ja ylivuodot sekä muut poikkeustilanteet mukaan lukien seuraavat pitoisuuden ja käsittelytehon raja-arvot vuosikeskiarvona laskettu Enimmäispitoisuus Puhdistusteho mg/l vähimmäisteho, % BOD- 7ATU, O 2 12 92 Kokonaisfosfori 0,8 92 Kiintoaine 20 90 COD Cr 125 75 Pirkanmaan ELY -keskukselle ilmoitettuja ja sen hyväksymiä, poikkeuksellisista tilanteista (kuten rankkasateet, putkirikot yms.) aiheutuvia veden laadun ääriarvoja ei oteta huomioon verrattaessa tarkkailutuloksia raja-arvoihin. Puhdistamolle tuleva jätevesi on puhdistettava lisäksi siten, että toiminnassa täytetään yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) liitteen taulukon 1 käsittelyn vähimmäisvaatimukset pitoisuuden ja puhdistustehon osalta sekä taulukon 2 mukaiset vähimmäisvaatimukset kokonaisfosforin pitoisuuden ja poistotehon osalta määriteltynä siten kuin asetuksessa ja tämän päätöksen tarkkailumääräyksissä on edellytetty.

16 Vesistöön johdettava jätevesi ei saa sisältää valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1A kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle vaarallisia aineita eikä mainitun asetuksen liitteen 1 B kohdassa tarkoitettuja vesiympäristölle haitallisina aineita pitoisuuksina, jotka ylittävät mainitussa kohdassa tarkoitetut raja-arvot. Jos jätevesissä on liitteen 1 A mukaisia aineita, toiminnanharjoittajan on osoitettava, että jätevesi sisältää niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle. 6. Sako- ja umpikaivolietteiden vastaanotto puhdistamolla käsiteltäväksi on kielletty. Jätevedenpuhdistamon ja viemäriverkoston käyttö ja hoito 7. Jätevedenpuhdistamoa ja puhdistamon piirissä olevaa viemäriverkkoa on käytettävä ja hoidettava niin, että puhdistustulos pysyy tasaisena. Viemäriverkosto on pidettävä kunnossa sekä uudet viemärit on sijoitettava ja rakennettava siten, että vuotovesien sekä hule- ja muiden kuivatusvesien joutuminen viemäriverkostoon on mahdollisimman vähäistä sekä siten, että viemäröinnistä ei aiheudu pinta- ja pohjaveden pilaantumista eikä muutakaan vältettävissä olevaa haittaa. Viemäriverkostosta jätevedenpuhdistamolle johdettavien jätevesien määrä on pyrittävä pitämään tasaisena rajoittamalla hule- ja vuotovesien määrä mahdollisimman vähäiseksi Puhdistamolla on oltava riittävän asiantunteva vastaava hoitaja, jonka nimen ja yhteystietojen on oltava Pirkanmaan ELY- keskuksen ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen tiedossa. Hoitajan vaihtuessa muuttuneet yhteystiedot tulee ilmoittaa viipymättä sekä Pirkanmaan ELY- keskukselle että Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Päästöt ilmaan 8. Toiminnasta ei saa aiheutua Tevaniemen koululle tai lähistön ympäröivälle asutukselle kohtuutonta hajuhaittaa. Luvan saajan on estettävä pölyn leviäminen ajoneuvojen mukana ja huolehdittava tarvittaessa yleisen tien puhdistuksesta. Melu ja tärinä 9. Toiminnasta ei saa aiheutua kohtuutonta meluhaittaa lähiympäristölle. Jätteet ja niiden käsittely 10. Puhdistamoliete on toimitettava säännöllisesti käsiteltäväksi Ikaalisten kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muuhun paikkaan, jonka ympäristöluvassa tai vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen hyödyntäminen tai käsittely.

17 Välppäjäte on varastoitava puhdistamolla tiiviissä astiassa ja toimitettava säännöllisesti käsiteltäväksi paikkaan, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Kuormien kuljetuksesta ei saa aiheutua pölyämistä tai ympäristön likaantumista Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja niitä on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulevat toimittaa luvan omaavaan ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan. Ongelmajätettä luovutettaessa on jätteiden siirrosta laadittava siirtoasiakirja, josta ilmenee valtioneuvoston päätöksen 659/1996 mukaiset tiedot ongelma-jätteistä. Kemikaalien varastointi 11. Kemikaalien varastointi ja käsittely puhdistamolle on järjestettävä niin, että haitallisten aineiden pääsy ympäristöön estyy. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 12. Häiriötilanteissa ja muissa poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa aiheutuu tai voi aiheutua poikkeuksellisia päästöjä ympäristöön, on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin vahinkojen torjumiseksi, tilanteen palauttamiseksi ennalleen sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi ja tarpeellisen tarkkailun järjestämiseksi. Kyseisistä tilanteista on myös viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELY keskukselle sekä Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Jos edellä tarkoitetuista päästöistä voi aiheutua vaaraa terveydelle, asiasta on ilmoitettava myös Ikaalisten kaupungin terveydensuojeluviranomaiselle. Pelastustoimen tehtäviin kuuluvista vahingoista on viipymättä ilmoitettava myös hätäkeskukselle. Luvansaajalla on lisäksi oltava ajantasainen toimintaohje mahdollisten häiriötapausten varalle. Toimintaohje on säilytettävä puhdistamolla. Toimintaan liittyvät varo- ja hälytysjärjestelmät on pidettävä ajan tasalla ja niitä käyttävän henkilöstön tulee olla riittävästi perehtynyt niiden käyttöön. Hälytykset on ohjattava ammattitaitoisen henkilön hoidettaviksi ympäri vuorokauden.

18 Tarkkailu- ja raportointimääräykset Käyttö- ja päästötarkkailu 13. Toiminnan käyttö- ja päästötarkkailu on toteutettava hakemuksessa esitetyn tarkkailuohjelman mukaisesti ottaen lisäksi huomioon tämän luvan lupamääräykset. - Päästötarkkailuun sisältyviä 24 h kokoomanäytteitä on otettava vähintään neljä (4) kertaa vuodessa. Puhdistamolle tulevan jäteveden näytteet on otettava siten, että ne antavat mahdollisimman oikean kuvan puhdistamolle tulevasta kuormituksesta. Ensimmäiset päästötarkkailunäytteet on otettava viimeistään kahden kuukauden kuluessa uuden jätevedenpuhdistamon käyttöönotosta. - Mittaukset, kalibroinnit, näytteiden analysoinnit ja näytteenotot on suoritettava standardimenetelmiä käyttäen sekä soveltuvin osin yhdyskuntajätevesistä annetun valtioneuvoston asetuksen (888/2006) mukaisesti. Ympäristövaikutusten tarkkailu 14. Jätevesien vesistövaikutuksia on tarkkailtava joka kolmas vuosi tehtävällä vesistötarkkailulla. Ensimmäiset näytteet tulee ottaa vuonna 2012. Näytteet tulee ottaa lopputalvella ja loppukesällä tarkkailuohjelmassa esitetyiltä näytteenottopisteiltä eli Heittolanlahden syvänteeltä (PARK/H1), jätevesien purkualueelta (As 0) ja uimarannan edustan syvänteeltä (As. H2). Näytteenottopisteiden sijainti ilmenee tämän päätöksen liitekartasta 1. Näytteenotto on toteutettava ottamalla näytteitä eri näytesyvyyksistä: - Heittolanlahden syvänne (PARK/H1) syvyyksiltä 1 m, 10 m, 15 m ja 17 m, - käsiteltyjen jätevesien purkualueelta (As. 0) 1 m syvyydestä sekä - uimarannan edustan syvänteeltä (As. H2) syvyyksiltä 1 m, 5 m ja p-1 m. Näytteistä tulee määrittää happi, sameus, COD Mn, ph, väri, kokonaistyppi, NH 4 -N, NO 2 -N, NO 3 -N kokonaisfosfori, klorofylli, Escherichia coli ja enterokokit. Käyttö-, päästö- tai vesistötarkkailun muuttaminen 15. Luvan saajan on koottava jätevedenpuhdistamon toiminnan käyttö-, päästö- ja vaikutustarkkailua koskevat tiedot tarkkailuohjelmaksi, jossa otetaan huomioon hakemuksessa esitetty tarkkailusuunnitelma ja tässä luparatkaisussa annetut tarkkailua koskevat määräykset. Tarkkailuohjelma on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle 31.10.2011 mennessä. 16. Käyttö- ja päästötarkkailusuunnitelmaa on muutettava Pirkanmaan ELY keskuksen hyväksymällä tai tarpeelliseksi katsomalla tavalla, mikäli se luotettavan tuloksen saamiseksi, puhdistamon käytön ohjaamiseksi tai

19 viemärilaitostoiminnan kehittämiseksi muilta osin on tarpeen. Tarkkailusuunnitelmaa voidaan muutoinkin tarkentaa ja muuttaa Pirkanmaan ELY keskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että tämä ei heikennä tarkkailun luotettavuutta, kattavuutta tai lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta. Kirjanpito 17. Käyttö- ja päästötarkkailun mittauksista, kalibroinneista, näytteenotosta ja analyyseista sekä laitteiden ja rakenteiden kunto- ja turvatarkastuksista on pidettävä yksityiskohtaista kirjanpitoa, johon liitetään kunkin mittauksen tulokset ja muut mittausta tai toimenpidettä koskevat olennaiset tiedot, selvitys päästöjen laskentatavasta ja arvio tulosten edustavuudesta. Päiväkirja on säilytettävä pysyvästi ja toimitettava pyydettäessä valvovalle viranomaiselle joko paperitulosteena tai sähköisesti valvomoohjelmasta tulostettuna. Puhdistamon käyttöä, päästöjä ja toimintaa koskevien tietojen ohella kirjanpidon on katettava mm. seuraavat asiat: - ohijuoksutukset puhdistamolla sekä viemäriverkostossa päästöpaikkakohtaisesti tapahtuma- ja kestoaikoineen, - muut poikkeus- ja häiriötilanteet, niiden tapahtuma- ja kestoaika, niiden aiheuttamat päästöt sekä toimet, joihin niiden johdosta on ryhdytty, - puhdistamon ja viemäriverkoston huolto- ja korjaustoimet, - puhdistamon tulokuormitukseen, toimintaan ja päästöihin (haju ja melu mukaan lukien) vaikuttaneet muut tekijät, - kemikaalien ja apuaineiden määrät ja varastointi, - energiankulutus ja energiatehokkuuden arvioimiseksi tarvittavat tiedot, - puhdistamolietteen ja muiden toiminnassa syntyneiden jätteiden laatu ja määrä, käsittely, varastointi, hyötykäyttö, sijoituskohde, kuljetusajankohta ja kuljettaja sekä - hajusta, melusta ja muista toimintaan liittyvistä ympäristöhaitoista tehdyt valitukset. Raportointi 18. Kaikki tarkkailutulokset on raportoitava Pirkanmaan ELY- keskukselle sen edellyttämällä tavalla sekä Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. - Kaikista lupamääräysten ja yhdyskuntajätevesistä annetun asetuksen (888/2006) raja-arvon ylittävistä tarkkailutuloksista on viipymättä ilmoitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle. - Päästötarkkailutulokset on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sähköiseen rekisteriin liitettävässä muodossa ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle heti niiden valmistuttua ja viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta. Päästötarkkailutuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto puhdistamon toiminnasta tutkimushetkellä. - Käyttö- ja päästötarkkailun vuosiyhteenveto on toimitettava Pirkanmaan ELY-keskukselle sekä Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyh-

20 teenveto ja virtaamatiedot on toimitettava vuosittain sähköisesti Pirkanmaan ELY- keskukselle. Vuosiyhteenvedossa on esitettävä selvitys lupamääräysten ja asetuksen 888/2006 mukaisten raja-arvojen täyttymisestä ja lupamääräyksen 17 mukaiset asiat. - Vesistötarkkailun raportti on toimitettava Pirkanmaan ELYkeskukselle vuosittain toukokuun loppuun mennessä ja Ikaalisten kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tuloksiin on liitettävä lyhyt yhteenveto tuloksista. Vesistötarkkailutulokset on toimitettava sähköisesti viimeistään kuukauden kuluttua näytteenotosta vedenlaaturekisteriin. Toiminnan lopettaminen ja jälkihoito 19. Jos jätevedenpuhdistamon toiminta päättyy, on luvan saajan toimitettava suunnitelma toiminnan lopettamisesta ja siihen liittyvistä toimenpiteistä sekä toiminnan vaikutusten tarkkailun jatkamisesta Pirkanmaan ELYkeskukselle viimeistään 3 kuukautta ennen puhdistamon käytön lopettamista. Käyttöönottoilmoitus 20. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa Pirkanmaan ELY- keskukselle uuden bioroottoripuhdistamon käyttöönotosta viimeistään 14 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että edellä mainitut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Tevaniemen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukainen jätevedenpuhdistamon toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset, kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Toiminta täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset toiminnan sijainti- ja vaikutusalueen olosuhteissa. Nykyisin käytössä olevan jätevedenpuhdistamon käsittelykapasiteetti on saattanut ajoittaen ylittyä mm. jäteverkoston kuormitusvaihteluista johtuen. Uusi bioroottorityyppinen puhdistamo kestää kuormitusvaihteluita ja puhdistusteho paranee nykyiseen jätevedenpuhdistamoon verrattuna vähentäen siten myös vesistöön aiheutuvia päästöjä. Ottaen huomioon jätevedenpuhdistamon lähiympäristö ja vaikutusalueen tila ja käyttö ja annetut lupamääräykset, toiminta ei todennäköisesti aiheuta terveyshaittaa, naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta tai ympäristönsuojelulaissa tarkoitettua merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa. Jätevedenpuhdistamon toi-

21 minta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Tevaniemen jätevedenpuhdistamo sijaitsee Kokemäenjoen-Saaristomeren- Selkämeren vesienhoitoalueella. Käsitellyt jätevedet johdetaan purkuputkella Kyrösjärven Heittolanlahteen. Kyrösjärven vesistöalue on luokiteltu kemialliselta ja ekologiselta tilaltaan hyväksi ja vesienhoitosuunnitelmassa tavoitteena on, että alueen laadullinen tila säilyy vähintään nykyisenlaisena. Tevaniemen jätevedenpuhdistamolta johdettavien käsiteltyjen jätevesien seurauksena ei ole odotettavissa veden laatuluokan muuttumista heikompaan luokkaan. Lupamääräysten mukaisesta toiminnasta ei aiheudu sellaista ennalta arvioitavissa olevaa vesistön pilaantumiseen liittyvää vahinkoa, josta tässä päätöksessä olisi määrättävä korvausta. Lupamääräysten yleiset perustelut Lupamääräykset perustuvat ympäristönsuojelulain 43 ja 50 :ään, ympäristönsuojeluasetuksen 19 :ään ja määräyskohtaisissa perusteluissa erikseen mainittuihin säännöksiin. Lupamääräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan luonne, sen alueen ominaisuudet, johon toiminnan vaikutukset kohdistuvat ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma sekä vesiensuojelun yleiset tavoitteet. Lupamääräysten perustelut Purkuputki ja viemäriksi määräämistä koskevat lupamääräykset 1-3 Luvassa on annettava määräykset purkuputkesta, sen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Oikeus purkuputken sijoittamiseen toisen alueelle annetaan YSL 49 :n mukaisesti ja VL 2:7.2 nojalla. Purkuputki on vesilain 2 luvun 7 :n tarkoittaman vähäinen rakennelma eikä sen sijoittaminen sanottavasti loukkaa yleistä tai yksityistä etua. Hankkeesta ja myönnetystä vähäisestä pysyvästä käyttöoikeudesta ei ennalta arvioiden aiheudu vesialueen omistajalle vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Purkuputki on vuonna 1994 sijoitettu nykyiselle paikalleen, mutta tuolloin luvanhakijana olleelle Ikaalisten kaupungille ei ole myönnetty pysyvää käyttöoikeutta Tevaniemen osakaskunnan vesialueeseen. Kunnossapitovelvoitteella varmistetaan purkuputken toiminta. Merkintävelvoitteella varmistetaan, että alueella liikkuvat saavat tiedon uoman poikkeavasta käytöstä. Jätevesien käsittelyä ja päästöjä vesistöön koskevat lupamääräykset 4-6 Käsiteltyjen jätevesien purkualue, Kyrösjärvi, kuuluu Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen, Kyrösjärven vesistöalueeseen 35.521. Kyrösjärven vesistöalue on luokiteltu hyväksi ja vesienhoitosuunnitelman tavoitteena on, että alueen laadullinen tila säilyy vähintään nykyisenlaisena. Purkuvesistön rehevyystason määrää kaikkina vuodenaikoina fosfori, joten typpikuorman vähentämisellä ei tässä tapauksessa voida valtio-