POHJOIS- POHJANMAAN ALUEELLINEN METSÄOHJELMA 2016 2020

POHJOIS- POHJANMAAN ALUEELLINEN METSÄOHJELMA 2016 2020 luonnos, lähetetty lausuntopyynnön yhteydessä 19.11.2015 Huom. määrällisiin tietoihin ei sisälly Pohjois-Pohjanmaan alueeseen vuoden 2016 alussa liittyvän Vaalan kunnan osuutta. Muutokset tavoitteisiin tehdään tältä osin myöhemmin

Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat... 4 3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset... 10 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet... 10 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin... 20 6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen... 21 7. Ohjelman vaikutukset... 23 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta... 23 Liitteet... 24

Yhteenveto - laaditaan lopuksi 1. Johdanto Odotukset biotalouden ja digitalisaation kehittymiseen talouden ja hyvinvoinnin vetureiksi asettavat metsäalan monien uudistusten eteen. Puusta tuotettavien lopputuotteiden määrän kasvu ja monipuolistuminen rakentuu kestävälle ja kannattavalle puuntuotannolle ja hankinnalle. Ainakin lähivuosien ajaksi yhteiskunnan mahdollisuudet osallistua taloudellisesti puuntuotannon, mutta myös metsien monimuotoisuuden turvaamiseen ovat alentuneet ja paine tehokkaampien ja vaikuttavasti kohdennettujen toimenpiteiden löytämiseen ja toteuttamiseen on kasvanut. Alueellinen metsäohjelma on työväline, jonka avulla maakunnan toimijat paneutuvat yhdessä suunnittelemaan ja toteuttamaan kunkin maankunnan tilanteessa keskeisiä kehittämistoimenpiteitä. Alueellisessa metsäohjelmassa tarkastellaan koko metsäalaa ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Kansallinen metsästrategia 2025:n mukaisesti alueelliset metsäohjelmat luovat metsien kestävän hoidon ja käytön avulla kasvavaa hyvinvointia alueilleen. Ohjelma ulottuu yli toimiala- ja hallinnonalarajojen. Sen tehtävänä on luoda mahdollisuuksia ja toimintaedellytyksiä sekä antaa suuntaviivat alueen metsien hoidolle, käytölle ja suojelulle, puun käytölle ja jatkojalostukselle sekä metsien monikäytölle. Kansallisen metsästrategian 2025 ja Metsäpoliittisen selonteon 2050 lisäksi alueellisen metsäohjelman taustalla on Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toteutusohjelma 2008 2025 (METSO-ohjelma). Metsäohjelman ohella on laadittu luonnonhoidon alueellinen toteutusohjelma (TOTELMA), joka on Suomen metsäkeskuksen ja sen alueiden luonnonhoidon edistämisen suunnitelma julkisilla varoilla tuetun luonnonhoidon kohdistamiseksi. Ohjelma suuntaa metsäkeskuksen luonnonhoidon rahoitusta ja tekemistä ja tehostaa toimintaa. Ohjelma on laadittu jokaiseen maakuntaan yhtenäisten ohjeiden mukaisesti, jolloin siinä tulevat esille alueen luonnonhoidolliset painopistealueet, kuten alueiden erilaiset ekologiset ja vesiensuojelulliset tarpeet ja tavoitteet sekä maisemalliset ja kulttuuriset erityispiirteet. Tarpeiden perusteella on tehty johtopäätökset ja priorisoitu luonnonhoitohankkeiden hanketyypit ja määrät sekä ympäristötukihankkeiden elinympäristötyypit. Työ- ja elinkeinoministeriön perustaman määräaikaisen Metsäalan strategisen ohjelman keskeisenä tehtävänä on käynnistää ja toteuttaa metsäalan kilpailukykyä ja uudistumista edistäviä muutosprosesseja. Metsäsektorin merkittävimmät lähivuosien kasvumahdollisuudet arvioidaan olevan bioenergiassa ja biopohjaisissa polttoaineissa sekä puutuotteissa ja puurakentamisessa. Vuonna 2014 valmistuneen Suomen biotalousstrategian keskeiset päämäärät ovat kilpailukykyinen biotalouden toimintaympäristö, uutta liiketoimintaa biotaloudesta, vahva osaamisperusta biotaloudelle ja biomassojen käytettävyys ja kestävyys. Biotalous on hallituksen merkittävin kärkihanke. Siihen panostetaan yhteensä 300 miljoonaa euroa kolmen vuoden aikana. Alueellisen metsäohjelman valmistelu on tehty Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvostossa ja siihen on osallistunut työryhmissä metsäalan intressiryhmien edustajia. Alan toimijoita on kuultu myös laajalla

jakelulla tehdyn Internet-kyselyn kautta. Ohjelmaluonnos kävi laajalla lausuntokierroksella marraskuussa 2015. Pohjois-Pohjanmaan metsäneuvosto hyväksyi ohjelman koko metsäalan yhteiseksi toimintaohjelmaksi joulukuussa 2015. Metsäneuvosto kutsuu kaikki toimijat mukaan eturiviin toteuttamaan tätä ohjelmaa maakunnan parhaaksi. 2. Metsäalan nykytila, toimintaympäristöanalyysi ja tulevaisuuskuvat Metsäalan nykytila Metsävaroista on käytettävissä runsaasti ajan tasalla olevaa tietoa. Luonnonvarakeskus on tuottanut Valtakunnan metsien 11. inventoinnin (VMI11) tulokset maakunnittain ja yksityismetsien osalta on käytössä Suomen metsäkeskuksen metsävaratiedosta myös kuntakohtaista tietoa. Pohjois- Pohjanmaalla puuston kokonaistilavuus on 233 miljoonaa kuutiometriä, noin 10 prosenttia maan 2 356 miljoonan kuutiometrin kokonaispuuvarastosta. Puuston kasvu on 10,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, noin 10,1 prosenttia maan 105,5 miljoonan kuutiometrin kokonaiskasvusta. Koko maassa kasvu on lisääntynyt noin miljoonalla kuutiometrillä joka vuosi 40 vuoden mittaisella ajanjaksolla. Metsäalan toimintaa kuvaavat seuraavat tiedot ovat vuoden 2014 tuloksia, mikäli tekstissä ei muuta mainita. Tietolähteenä on käytetty pääosin Luonnonvarakeskuksen aineistoja. Puuston kokonaispoistuma oli Pohjois-Pohjanmaalla 7,36 miljoonaa kuutiometriä, noin 9,3 prosenttia maan 79,2 miljoonan kuutiometrin kokonaispoistumasta. Runkopuun hakkuukertymä oli noin 6,0 miljoonaa kuutiometriä, noin 9,2 prosenttia koko maan 65 miljoonasta kuutiometristä. Yksityismetsien osuus Pohjois-Pohjanmaan hakkuukertymästä oli noin 83 prosenttia Tämän lisäksi oksia, kantoja ja juurakoita käytettiin energiaksi noin 0,1 miljoonaa kuutiometriä eli vain noin kolme prosenttia koko maassa käytetystä 3,4 miljoonasta kiintokuutiometristä. Puun käyttö energian tuottamiseen on Pohjois-Pohjanmaalla tasaantunut 2010-luvun alkupuolella, vaikka valtakunnallisesti käyttö kasvaa edelleen vahvasti. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin Pohjois-Pohjanmaalla 1,34 miljoonaa kuutiometriä, noin 7 prosenttia maan kokonaiskäytöstä 18,7 miljoonasta kuutiometristä vuodessa. Metsähakkeen osuus tästä oli 517 000 kuutiometriä, noin 6,6 prosenttia koko maan metsähakkeen käytöstä, 7,55 miljoonasta kiintokuutiometristä vuodessa. Suomen metsäalan liikevaihto on vähintään 35 miljardia euroa vuodessa. Tästä on metsäteollisuuden osuus noin 26 miljardia euroa. Pohjois-Pohjanmaalla metsäteollisuuden liikevaihto vuonna 2013 oli 1,3 mrd euroa ja metsänhoidon ja puunkorjuun liikevaihto oli 138 miljoonaa euroa. Yksityismetsien liiketulos oli 1,4 miljardia euroa, josta Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 6,6 prosenttia eli 92 miljoonaa euroa. Liiketulos on 51,1 euroa hehtaarilla, joka on 49 prosenttia maan keskiarvosta. Metsillä on suuri merkitys ilmastonmuutoksen torjunnassa sekä luonnon monimuotoisuuden ylläpitäjänä. Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu on noin 30 miljoonaa tonnia CO₂-

ekvivalenttia. Eteläisen Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmaa METSO toteutettiin vuonna 2013 yhteensä 57 000 hehtaarin alalla. Tämän rahoitus jakautui likimain tasan maa- ja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön kesken. Pohjois-Pohjanmaalla on vuoden 2013 tiedon perusteella suojelualueita vajaa 7 prosenttia maapinta-alasta. Mukana luvussa eivät ole uudet maakuntakaavan suojeluvaraukset eikä soidensuojeluohjelman valmistelussa suojeltavaksi päätetyt valtionmaat. Suojelualueet sijaitsevat valtaosin Koillismaalla. Erilaisessa rajoitetussa käytössä olevaa metsämaata on lisäksi noin 5 prosenttia METSO ohjelmaa on vuodesta 2008 alkaen toteutettu Kemera-varoin. Ympäristötukikorvauksiin on käytetty varoja noin 1 008 000 euroa vuodessa. Tämän lisäksi on tehty luonnonhoitohankkeita vuosittain keskimäärin 130 000 euron edestä. Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskus on käyttänyt varoja yhteensä xxx Metso-ohjelmaan vuosina 2008-2014. Yksityismetsien omistajat ovat talousmetsien hakkuiden yhteydessä vuosittain jättäneet säästöpuita noin 560 000 euron edestä ja säilyttäneet muita luontokohteita noin 1,9 miljoonan euron edestä. Valtaosa puuraaka-aineesta korjataan yksityismetsistä. Tilakoko on suhteellisen pieni; yli 50 hehtaarin kokoisia tiloja on kaikkien tilojen pinta-alasta 56 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla yli 50 hehtaarin tiloja on noin 63 prosenttia mutta erityisesti rannikkoalueella on paljon pieniä ja kapeita nauhamaisia tiloja. Yhteismetsien osuus yksityismetsistä on Pohjois-Pohjanmaalla noin 11 prosenttia. Yhteismetsiä on huomattavasti enemmän muin eteläisemmässä Suomessa, 2,2 prosenttia. Metsällisiin tapahtumiin osallistui vuonna 2013 yhteensä 309 900 lasta ja nuorta, Pohjois- Pohjanmaalla osallistui 9500. He ovat jo lähitulevaisuuden metsien omistajia ja mielipiteen muodostajia. Vuonna 2013 riistan, keruutuotteiden ja porotalouden tuotteiden yhteenlaskettu arvo oli 102 miljoonaa euroa koko maassa. Matkailun kokonaiskysyntä Suomessa oli vuonna 2012 noin 14,5 miljardia euroa. Luontomatkailun painoarvo tästä on noin neljännes. Pohjois-Pohjanmaa on yöpymismäärillä mitattuna maan kolmanneksi suurin matkailualue. Luonto on merkittävä matkailun vetovoimatekijä. Luontomatkailu, luonnonkeruutuotteet ja riista sekä niihin liittyvät aktiviteetit sekä porontalous painottuvat maakunnan eri osissa eri tavoin ja muodostavat paikallisesti merkittäviä tulonlähteitä. Pohjois-Pohjanmaalla poronhoitoaluetta on seitsemän pohjoisen kunnan alueella. Vuonna 2014 maakunnassa asui 623 poronomistajaa. Eloporojen määrä oli 19 333 ja teurasporojen 7675. Lihantuotanto oli noin 177 000 kg. Poronhoidon kokonaistulo oli 4,3 miljoonaa euroa, josta teurastulo 1,7 miljoonaa euroa. Toimintaympäristö Maailmantalous kasvaa noin kolmen prosentin vuosivauhdilla. Kasvu hidastuu vuoden 2030 jälkeen. Valtionvarainministeriön mukaan Suomen bruttokansantuote markkinahintaan on supistunut vuosina 2012-2014, mutta ennusteet vuosille 2015-2017 ovat lievästi nousevia. Metsäbiotaloudella arvioidaan olevan suuri merkitys suomalaiselle hyvinvoinnille jatkossa.

Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli vuonna 2013 koko maassa noin 19 miljardia euroa, josta Pohjois-Pohjanmaan osuus oli 1,4 miljardia euroa. Vuonna 2012 metsäteollisuuden viennin arvo oli noin 11 miljardia euroa. Se on noin viidesosa koko tavaraviennin arvosta. Vuonna 2014 yksityismetsänomistajien saamat bruttokantorahatulot olivat 1,9 miljardia euroa, Pohjois-Pohjanmaalla 135 miljoonaa euroa, noin 7 prosenttia maan bruttokantorahatulosta. Metsäsektori työllistää suoraan yhteensä 66 000 ihmistä ja epäsuorasti vielä enemmän. Pohjois- Pohjanmaalla metsäsektori työllistää suoraan 7 000 ihmistä. Kiinteitä puupolttoaineita käytettiin vuonna 2014 yhteensä 92 TWh. Tämä oli neljäsosa energian kokonaiskulutuksesta. Öljyn hinta on laskenut kymmenillä prosenteilla ja päästöoikeuksien matala maailmanmarkkinahinta on pitänyt kivihiilen hinnan hyvin alhaisena. Nämä tekijät ovat vähentäneet sekä puupolttoaineiden kysyntää että investointihalukkuutta puupohjaisiin energiaratkaisuihin. Metsät ovat laajuutensa johdosta merkittävä elinympäristö. Suomessa tunnetuista noin 45 000 eliölajista liki puolet elää metsissä. Luonnon monimuotoisuudesta ja lajistosta huolehditaan pääasiassa talousmetsissä, vaikka merkittävä osa metsistä onkin eri tavoin suojeltua. Suomen metsäja kitumaan pinta-alasta 13 prosenttia on suojeltua tai rajoitetussa metsätalouskäytössä, pääosa suojelualueista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Tiukasti suojeltuja metsiä on yhdeksän prosenttia. Osuus on kansainvälisestikin vertaillen erittäin korkea. Metsät ovat merkittävä virkistyksen ja henkisen hyvinvoinnin lähde sekä omistajilleen itselleen että jokamiehen oikeuden ansiosta kenelle hyvänsä. Pohjoispohjalaiset matkailevat paljon luonnossa ja myös ulkoilevat metsissä enemmän kuin Etelä-Suomessa asuvat. Pohjois-Pohjanmaa on kosteikkomaakunta ja soita kuten myös tunturi- ja vaara-alueita hyödynnetään matkailussa. Suomalaisten luontosuhde on vielä läheinen, mutta jatkossa on tarve varmistaa, että lapsille ja nuorille kehittyy aktiivinen välitön suhde metsäluontoon, jotta tulevat sukupolvet pystyvät kulkemaan metsissä ja tuntevat niiden monipuoliset mahdollisuudet. Metsäpoliittisen selonteon 2050 mukaan tärkeimpiä maailmanlaajuisia muutosvoimia ovat muun muassa väestön kasvu, kaupungistuminen, elintason nousu, luonnonvarojen, mukaan lukien energian, kysynnän kasvu, uusien teknologioiden käyttöönotto, eräiden luonnonvarojen niukkeneminen, luonnon monimuotoisuuden taantuminen, ilmastonmuutos, globalisaatio, informaatioteknologian kehitys, sekä maailmantalouden rakennemuutos. Useat näistä megatrendeistä ovat sidoksissa toisiinsa ja saavat voimansa väestön kasvusta ja teknologian kehityksestä. Kansainväliset muutokset vaikuttavat Suomeen. Uusiutuvien raaka-aineiden, kuten puun merkitys kasvaa. Väestön kasvu lisää energian käyttöä. Ruoan ja veden tarve lisääntyvät. Suomen biotalousstrategiassa todetaan seuraavasti: Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa luonnonvarojen niukkuutta ja niiden hinnan nousua. Siksi raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu uusi kilpailuetu. Lisäksi voimistuva

ympäristötietoisuus ja tiukkeneva lainsäädäntö ohjaavat vähemmän ympäristöä kuormittavien tuotteiden valmistukseen. Tulevaisuudessa pellot tarvitaan ruuan tuotantoon, mikä tuo metsäsektorille suuria mahdollisuuksia. Tietotekniikan mahdollisuudet ja sähköinen toiminta lisääntyvät sekä sähköisten palveluiden kehittäminen kiihtyy. Kaikki tämä mahdollistaa paremmat palvelut myös metsäalalle. Samalla paperin käyttö vähenee ainakin hyvinvointivaltioissa kuten Suomessa. Ihmisten osaamistarve ja koulutustarve lisääntyvät. Palveluiden tarve lisääntyy ja tuotteiden jalostusastetta nostetaan Tulevaisuus Metsäohjelman valmistelussa tukeudutaan tulevaisuutta koskevissa oletuksissa 12.2.2015 hyväksyttyyn Kansalliseen metsästrategiaan. Strategiassa on monipuolisesti kuvattu metsäalan toimintaympäristön muutosta tulevaisuudessa. Suomen biotalousstrategian lähtökohtana on, että Suomi on matkalla kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. Tuoreimmassa hallitusohjelmassa linjataan, että Suomi on biotalouden edelläkävijä. Biotalousstrategian mukaan biotaloudella tarkoitetaan taloutta, joka käyttää uusiutuvia luonnonvaroja ravinnon, energian tuotteiden ja palveluiden tuottamiseen. Lisäksi biotalous pyrkii vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista. Hallitusohjelman mukaan päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosentin, ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin. Tämä perustuu erityisesti bioenergian tarjonnan lisäämiseen. Euroopan unionin ilmastopolitiikan tavoite on 85-90 % päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä ja Suomen kansallinen energia- ja ilmastostrategia tähtää vähintään 80 % päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Suomessa energia-ja ilmastotiekartta 2050 asettaa tavoitteeksi nostaa metsähakkeen energiakäyttö 25 TWh vuoteen 2020 mennessä ja 33-48 TWh vuoteen 2050 mennessä. Ohjelmassa linjataan edelleen muun muassa, että metsätilakokoa kasvatetaan tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Lisäksi puretaan rakentamismääräyksiä, jotka estävät puun käyttöä. Metsävaratietoja ja digitaalisia palveluja hyödynnetään tehokkaammin ja julkisia investointeja suunnataan perustienpitoon. Hallitusohjelmassa edellytetään, että metsien suojelua jatketaan vapaaehtoisin keinoin. Hallitusohjelmaan liittyy myös valtiontalouden tasapainottaminen, jonka seurauksena valmistellaan tiukennuksia myös metsätaloutta koskeviin tukiin. Biotalousstrategiassa todetaan rohkaisevasti, että Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on vuosikymmenten ajan ylittänyt poistuman. Näin biotaloudelle on runsaita kasvumahdollisuuksia. Jo nykyisen tasoinen puustojen kasvattaminen ja käyttö kaikkineen on pitkään hiotun toimintakokonaisuuden ansiota. Puun käyttöä tullaan lisäämään uusia laitoksia perustamalla. Tämä tuo hyötyjä koko yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös tietoa ja sitoutumista. Avainasemassa ovat

metsänomistajat sekä heitä palveleva ja neuvova kenttä, puuta jalostava teollisuus ja yritykset sekä puunkorjuusta huolehtiva toimijajoukko edellytyksineen. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan metsätalouden tulevaisuuden kuvaus Puun kysyntä kasvaa tulevaisuudessa. Vuonna 2020 nykyiset alueen puuta hyödyntävät tehtaat toimivat täydellä teholla ja jo päätetyt uudet investoinnit lisäävät puun kysyntää. Tämän lisäksi on käynnissä selvityksiä uusien biotuotetehtaiden ja bioenergian tuotantolaitosten perustamisesta. Sahoilla on mahdollisuus lisätä puunkäyttöä käyttöastetta nostamalla. Tutkimus- ja kehitystyötä tehdään maakunnassa biotalouden uusista puupohjaisista tuotteista ja polttoaineista. Positiivisen kehityksen edellytyksenä on puu- ja muiden biotuotteiden sekä bioenergian kysynnän vahvistuminen. Puuvirrat ovat muuttumassa. Äänekosken biotuotetehtaan käynnistyttyä puuta ohjautuu Oulujoen eteläpuolelta kohti Keski-Suomea. Vastaavasti Itä-Suomen puunkäyttöä lisäävien investointien vuoksi maakunnan kaakkoisosan puuta suuntautunee näille tehtaille. Maakunnan itä- ja koillisosasta puuta virrannee aikaisempaa enemmän Perämeren rannikon tuotantolaitoksille. Kemijärven, Kainuun ja Haapajärven osalta käynnissä olevat tehdasselvitykset ja niiden mahdollinen toteutuminen voivat edelleen muuttaa tilannetta lisäten puun kysyntää Pohjois-Pohjanmaalla. Puuntuotannon ja hankinnan menetelmien voidaan odottaa tehostuvan uuden teknologian, erityisesti paikkatiedon, käytön lisääntyessä ja digitaalisten palvelujen tarjonnan kasvaessa. Tämä kehitys tarjoaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia palveluyritystoimintaan. Lainsäädännön uudistuminen on avannut mahdollisuuksia uusille metsätalouden harjoittamiseen kannustaville ja myös kannattavuutta parantaville toimintatavoille. Metsien muiden tuotteiden ja palvelujen hyödyntäminen kiinnostaa metsänomistajia ja kansalaisia. Tiheään asutuilla alueilla sekä matkailukeskittymien ympäristössä on mahdollista syntyä ristikkäisiä käyttöpaineita. Kiinnostus mahdollistaa uudenlaisen yritystoiminnan kehittämisen luonnontuotteiden hyödyntämiseen sekä palvelutoimintaan. Riistakannan ja siten metsästysmahdollisuuden kehitystä kuvaa riistakolmiolaskennan tuottama tieto sekä hirvitiheyden kehitys. Alueellinen riistaneuvosto on asettanut hirvikantatavoitteet hirvitalousalueittain vuosille 2015-2017. Tavoitekannat vaihtelevat alueittain kahdesta kolmeen hirveä tuhatta hehtaaria kohti. Tiheystavoitteen lisäksi on asetettu tavoite naaras / uros -suhteelle talvehtivassa hirvikannassa joka on 1,5 naarasta / uros. Metsänomistusta suunnataan aikaisempaa yrittäjämäiseen suuntaan verotuksen ja omaisuuden hallinnan ohjauksen avulla. Samaan aikaan metsänomistajien henkilökohtaiset arvot, tarpeet ja tavoitteet monipuolistuvat entisestään. Palvelujen tarjonnan on kehityttävä vastaamaan erilaistuvan asiakaskunnan tarpeita. Valtiontalouden tasapainottaminen jatkunee ohjelmakauden ajan. Valtion Kemera-tuki metsänhoitotöihin ja metsäluonnonhoitoon supistuu heti kauden alussa ja tukivaroja kohdennetaan

entistä tarkemmin. Pohjois-Pohjanmaalla Kemera-tukien tarve on suurin taimikon varhaishoidossa, nuoren metsän hoidossa, suometsien hoidossa sekä metsäteiden perusparannuksessa. Tiestön kunnossapidon ja peruskorjauksen rahoituksen niukkuus tulee olemaan ongelma puun maantiekuljetusten edelleen lisääntyessä ja kuljetuskaluston kasvaessa. Pohjois-Pohjanmaalla seututieverkolla on merkittävä rooli metsätalouden kuljetuksissa. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa liikennetoiminnan osalta sekä Pohjois-Pohjanmaan että Kainuun alueista. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan myös tulevaisuudessa osaavia metsäalan työntekijöitä, yrittäjiä ja aktiivisia metsänomistajia. Osaamisen korkea taso on edellytys tehokkaan ja kannattavan toiminnan kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Työvoimatarve suurilla toimialoilla vaikuttaa koulutusjärjestelmän resurssien suuntaamiseen ja siksi metsäalan on kannettava huolta koulutuspaikkojen riittävyydestä ja koulutuksen laadusta. Metso-ohjelman toteutus jatkuu vähenevin resurssein. Pohjois-Pohjanmaalla ohjelman tavoitteista osa on jo toteutunut. Tavoitteen mukaisia kohteita puuttuu vielä mm. lehdoista, rehevistä korvista, maankohoamisrannikon kohteista sekä runsaslahopuustoisista metsistä. Valtakunnallisena tavoitteena on metsäluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttäminen vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteen toteuttamista vaikeuttaa valtion METSO -määrärahojen ja luonnonhoidon rahoituksen leikkaaminen. Metsänomistajien mielenkiinto luontoarvojen huomiointiin ja suojeluun myös talousmetsissä jatkaa kuitenkin kasvuaan ja edesauttaa metsäluonnon monimuotoisuuden lisääntymistä Pohjois-Pohjanmaalla. Oulujoen ja Iijoen vesienhoidon toimenpideohjelmaesityksessä on todettu vesistökohteet, joissa veden laatua on tarve parantaa vesiensuojelutoimenpiteillä. Vesienhoidon ohjelman tavoitteena on, että metsätalouden aiheuttamat vesistöhaitat minimoidaan käyttämällä vaikuttavia ja kustannustehokkaita menetelmiä. Metsäsertifioinnin kriteerit ja Kemera-tuen ehdot ohjaavat ja tukevat vesiensuojelun toteuttamista. Metsäammattilaisten rooli ja osaaminen korostuu vesiensuojelun toteutuksessa. Talousmetsien luontoarvojen turvaamiseen on tukirahoituksen vähenemisen vuoksi tarve ottaa käyttöön muitakin keinoja. Uudistetun metsälain mahdollistamat hakkuutavat tarjoavat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia erityiskohteiden luontoarvojen turvaamiseen. Metsien vapaaehtoista suojelua ja luonnonhoitotöitä voidaan tulevaisuudessa lisätä alueella myös edistämällä sektori- ja toimialarajat ylittävää yhteistyötä ja hanketoimintaa talousmetsien luontoarvojen turvaamisessa. Ouluun on sijoittunut Luonnonvarakeskuksen yksi päätoimipaikoista. Luonnonvarakeskuksen ja sen yhteistyökumppaneiden tutkimus- ja kehityspanosta voidaan hyödyntää maakunnan metsäbiotalouden kehittämisessä. Pohjois-Pohjanmaan metsäalan tarkemmat kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kuvaillaan tämän ohjelman luvussa 4.

3. Ohjelman visio ja strategiset linjaukset Visio Pohjois-Pohjanmaan metsien lisääntyvät mahdollisuudet hyödynnetään biotaloudessa kattavasti ja kestävästi Strategiset linjaukset Lisääntyvät mahdollisuudet = ekosysteemipalvelut = puu, muut fyysiset luonnontuotteet (marjat, yrtit, sienet jne), luontoarvot Hyödynnetään = hoidetaan ja käytetään kestävästi niin, että niistä syntyy kasvua elinkeinoelämään (tuloja, työpaikkoja) sekä parempaa ympäristöä ja ihmisen hyvinvointia Biotaloudessa = metsien tarjonta kytkeytyy biotalouden monipuolisiin tuotantoketjuihin raaka-aineina, käyttöympäristöinä, itsenäisinä ja täydentävinä tuotteina sekä palveluina Kattavasti ja kestävästi = Maakunnan eri osissa löydetään hyödyntämisen menettelyt ja kanavat, mahdollisuuksia ei jätetä hyödyntämättä, mutta toimitaan metsäluonnon ja yhdessä asetettujen reunaehtojen puitteissa 1. Metsäbiotalous nostetaan seuraavalle tasolle 2. Toimintaympäristön rajoitteita haastetaan tahdolla ja uusilla ratkaisuilla 3. Metsäbiotalouden merkitys ja odotukset näkyvät alueella 4. Metsäalan kehittämistavoitteet ja toimenpiteet 1 Metsäbiotalous nostetaan seuraavalle tasolle 1.1 Hakkuumahdollisuuksien hyödyntäminen nostetaan suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden tasolle vuoteen 2020 mennessä Maakunnan metsistä on hakattu tilastojen mukaan vuosina 2011 14 ainespuuta keskimäärin 4,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa, joten ainespuun osalta kestävä hakkuukertymäarvio ylittää 2,1 miljoonalla kuutiometrillä viime vuosien hakkuumäärän. Hakkuita ja hoitotoimenpiteitä toteutetaan tällöin nykyisten metsänhoitosuositusten mukaisesti, jolloin hakkuumahdollisuudet säilyvät vähintään samalla tasolla myös jatkossa. Muuhun kuin energiakäyttöön hakattavan puun määrä on ollut samalla tasolla pitkän aikaa, mutta tiedossa tai suunnitteilla olevat investoinnit lisäävät kuitupuun tarvetta. Sahauskapasiteettia ei tällä hetkellä käytetä täysimääräisesti, joten myös tukkipuuta voitaisiin jalostaa enemmän. Haasteena on löytää keinot, joilla noin 2,1 miljoonan kuutiometrin ainespuumäärä saadaan taloudellisesti ja teknisesti kannattavasti jalostukseen.

VMI 11 Miljoonaa kuutiometriä Kasvu (Puuntuotannon maa, SKH) 9,1 Hakkuumahto (nettotulojen nykyarvon maksimointi) 10,4 Suurin kestävä kertymäsuunnite (ainespuu, energiapuu) 8,6 2011 2014 hakkuukertymän mukainen (ainespuu, energiapuu) 5,6 AMO Miljoonaa kuutiometriä Kertymätavoite 7,5 Lisäys 2,1 - tukkipuu 2,1 0,9 - kuitukuitupuu 4,6 1,1 - energiapuu, ainespuukokoinen 0,8 0,1 Poistuma 9,1 2,6 Suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntäminen voit toteutua seuraavan hakkuuohjelman sekä metsänhoitosuositusten mukaisen metsänhoidon toteutuksen myötä. Hakkuuohjelma ja hakkuista kertyvä puutavaralajijakauma on suuntaa antava. Pinta-alan ja kertymän suhde voi muuttua, mikäli hakkuut kohdistuvat keskimääräistä vähäpuustoisempiin tai puutavaralajijakaumaltaan laskelmasta poikkeaviin kohteisiin. Edellisen metsäohjelmakauden tavoite sisältää myös nuoren metsän hoidon kohteita, jotka puuttuvat toteutumatiedosta ja joista kertynyt puu on korjattu energiapuuksi. Hakkuutapa, ha/vuosi Tavoite Toteutunut Tavoite 2010-2015 2010-2014 2016-2020 Ensiharvennus 40 000 22 205 35 000 Muu harvennus 22 000 27 422 25 000 Ylispuiden poisto 4 000 3 333 2000 Uudistushakkuu keinollista uudistamista varten 18 000 15 699 21 000 Uudistushakkuu luontaista uudistamista varten 2 000 1 916 3 000 Erikoishakkuu, lähinnä tuhojen korjaushakkuita 2 000 2 837 HAKKUUT YHT, HA 88 000 73 412 86 000 Teollisuuspuun hakkuumäärä, 1000 m3 Tavoite 2010-2015 Toteutunut 2010-2014 Tavoite 2016-2020 Mäntytukki 1010 827 1440 Kuusitukki 520 356 590 Lehtipuutukki 15 7 30 Mäntykuitupuu 1940 1968 2960 Kuusikuitupuu 695 451 710 Lehtikuitupuu 1020 1080 940 Tukkipuu 1545 1191 2060 Kuitupuu 3655 3500 4610 Tavoite yhteensä 5200 4690 6670

1.1.1 Toimintamallit, joilla puun myyjät ja ostajat saavat tietoa hakkuumahdollisuuksista ja markkinoiden kehityksestä ja osaavat hyödyntää näitä tietoja Metsänomistajien voivat saada tietoa oman metsänsä hakkuumahdollisuuksista metsäkeskuksen tuottamasta metsävaratiedosta. Pohjois-Pohjanmaan yksityismetsistä tuotetaan vuoteen 2020 mennessä kattava metsätietoaineisto, jota pidetään ajan tasalla metsänomistajilta ja toimijoilta saatavan toteutustiedon tiedon avulla. Metsänomistajat lisäävät tietojen hyödyntämistä ja käyttävät Metsään.fi-palvelua yhteydenpitoon puun ostajien kanssa sekä jakavat tietoa metsäalan toimijoille. Yksityiset ja yhteisömetsänomistajat sekä puunostajat kehittävät myös omia toimintatapojaan tehokkaamman vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Puunostajat tiedottavat aktiivisesti markkinatilanteessa tapahtuvista muutoksista ja toimijat toteuttavat yhteisiä sekä toimijakohtaisia kampanjoita hakkuumahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Metsänomistajien neuvontaa kohdennetaan niille metsänomistajille, joiden metsissä ei ole pitkään aikaan tehty toimenpiteitä. Puukaupan esteistä kerätään tietoa metsänomistajilta ja puunostajilta toiminnan kehittämistä varten. Metsäomaisuuden hyödyntäminen kytketään tiiviimmin omistajien muuhun omaisuuden ja talouden hoitoon. 1.1.2 Puun energiakäytön edistäminen erilaisissa energiantuotantoympäristöissä (suuret laitokset/lauhdesähkö, hajautettu energiantuotanto/chp, kotitaloudet) Pohjois-Pohjanmaalla suurimman kestävän kertymäarvion mukainen metsähakkeeksi käytettävissä olevan puun vuotuinen kokonaismäärä vuosina 2011-2020 on 1,9 miljoonaa kuutiometriä. Arviosta on runkopuuta 0,9, hakkuutähdettä 0,8 ja kantoja 0,20 miljoonaa kuutiometriä. Vuosina 2011-2014 hakatusta ainespuukokoisesta runkopuusta tilastoitiin energiapuuna vuosittain 0,783 miljoonaa kuutiometriä. Metsähaketta käytettiin lämpölaitoksilla 0,52 miljoonaa kuutiometriä ja pientalouksissa runkopuusta tehtyä polttopuuta 0,49 miljoonaa kuutiometriä. Tiedot kotitalouksien polttopuun käytöstä perustuvat kyselytutkimukseen 2007/2008. Tavoitteena on nostaa metsähakkeen käyttö energiantuotantoon vuoteen 2020 mennessä 0,9 miljoonaan kuutiometriä vuodessa. Pääosa raaka-aineesta on pienpuuta ja jonkin verran hakkuutähdettä. Heikko kannattavuus ja kielteiset ympäristövaikutukset eivät puolla kantojen noston lisäämistä. Kuoren, purun ja kierrätyspuun käyttö energiantuotantoon on ollut noin 823 000 kuutiometriä. Tukin jalostusmäärän kasvutavoitteen toteutuminen lisää tämän raaka-aineen määrää, jota voidaan siten hyödyntää biojalosteiden ja energian tuotannossa. Energiapuun hyödyntämisen lisäämiseksi tarvitaan uusia käyttökohteita. Maakunnassa on hyviä esimerkkejä pienistä lämpöä ja sähköä tuottavista CHP-laitoksista ja näiden määrää on mahdollista lisätä sopivia kohteita ja yrittäjiä kartoittamalla. Tuotannolla on erityisesti paikallista merkitystä. Metsähakevarat mahdollistaisivat merkittävän lisäyksen puupohjaisen energian tuotantoon. Tuotannon kannattavuuteen vaikuttaa tuki- ja veroratkaisut, joihin pyritään vaikuttamaan maakunnallisella yhteistyöllä. Pohjois-Pohjanmaalla metsähakkeesta pääosa tuotetaan pieniläpimittaisesta runkopuusta. Raaka-aineen kannattava hankinta edellyttää samoja toimenpiteitä kuin edellä puukaupan sujuvoittaminen. Lisäksi tuotantoketjuja tehostetaan ja parannetaan kuljetusinfraa.

Kotitalouksissa puun käyttö lämmitykseen on suosittua, mutta lämmityksen tehokkuutta parannetaan ja ympäristövaikutuksia vähennetään. Maakunnassa toimii kymmeniä yrittäjiä polttopuuntuotannossa ja toimialan kasvu- ja kehittämismahdollisuudet hyödynnetään. 1.1.3 Maakunnassa edistetään puunkäyttöä kattavasti ja kestävästi Pohjois-Pohjanmaalla on viime vuosina jalostettu tukki- ja kuitupuuta noin 4,3 miljoonaa kuutiometriä. Maakunnassa ei ole tehty päätöksiä merkittävistä uusista puunkäyttöä lisäävistä investoinneista, mutta sahausmääriä voidaan kasvattaa nykyisen kapasiteetin käyttöastetta nostamalla. Hakkuumahdollisuuden lisääntymisen vaikutus ei kuitenkaan hyödytä maakunnan aluetaloutta siinä määrin kuin puumäärä mahdollistaisi. Sahauksen ja jatkojalostuksen kilpailukyvyn parantamiseksi jaetaan raaka-aineen hankintaa tukevaa informaatiota. Puunrakentamisen edistämiseksi tulee puurakenteiden käyttöä tukea kaavoituksessa, julkisessa rakentamisessa sekä kerrostalorakentamisessa. Maakunnan vahvan puu- ja hirsitalotuotannon kehittämistä jatketaan. Maakunnan tutkimus- ja tuotekehitysosaamista kohdistetaan uusien puupohjaisten materiaalien hyödyntämiseen ja tuotantojen käynnistämiseen. 1.2 Metsien muiden ekosysteemipalvelujen piiristä nousee liiketoimintaa ja palveluja yhteiskunnalle 1.2.1 Matkailu- ja hyvinvointituotteiden kehittäminen yhdessä asukkaiden, yritysten ja metsänomistajien kanssa Pohjois-Pohjanmaalla on vahvoja matkailukeskittymiä, joiden perustana on metsäluonto ja siihen liittyvät palvelut esimerkiksi Ruka, Syöte, Rokua, Kalajoki ja Hailuoto ja joissa on jo nyt monipuolista osaamista. Metsäalan ja matkailualan yhteistyölle rakennetaan toimintamalleja, joiden tavoitteena on sekä mahdollistaa metsiin ja soille suuntautuvaa matkailua että korvata metsänomistajien tuottamat palvelut. Suojelualueiden lisäksi tavoitellaan matkailukäyttöä talousmetsäalueille. Pohjois-Pohjanmaan metsäluonnon tarjoamia mahdollisuuksia wildlife-matkailuun, kytkentöjä erilaisiin harrastuksiin, kuten metsästys, suunnistus, koiraharrasteet, liikunta kuten polkujuoksu, metsätöihin sekä luonnontuotteiden keruuseen hyödynnetään palvelujen suunnittelussa. Erityispiirteenä Pohjois-Pohjanmaa on kosteikkomaakunta, jonka soiden ja lintuvesien hyödyntämistä tunnettuudessa ja matkailukäytössä voidaan lisätä. Metsiin perustuvan hyvinvointi- ja terveyspalveluliiketoiminnan osalta rakennetaan erilaisille asiakasryhmille toimintamalleja ja tuotteita esim. metsäterapiaan, työhyvinvointiin, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon, nuorten syrjäytymisen estämiseen ja mielenterveyskuntoutukseen kunkin alan ammattilaisten ja tutkijoiden kanssa. 1.2.2 Luonnontuoteliiketoiminnan (marjat, yrtit, sienet, riista jne.) kehittäminen metsästä kuluttajalle Luonnontuoteliiketoiminnan tueksi metsille haetaan mahdollisimman kattavasti luonnontuotteiden luomusertifikaatti. Metsäalue voidaan todeta luomukeruualueeksi, mikäli siellä ei ole käytetty luomussa kiellettyjä lannoitteita tai torjunta-aineita kolmena edellisvuonna.

Luonnontuotteista saatavia hyötyaineita ja niistä jalostettavia tuotteita kehitetään ja haetaan markkinoita koti- tai ulkomailta. Jokamiehen oikeuden ulkopuolella oleville hyödynnettävissä oleville luonnontuotteille kehitetään keruulupien hankintamenettelyjä, keruun organisointia ja tuotteiden välitystä. Luonnontuoteliiketoiminnan kehittämiseen yhdistetään metsänomistajan roolit mahdollistajasta ja omaan yrittäjyyteen. 1.2.3 Metsien hyödyntämisestä julkisessa palvelutarjonnassa haetaan ja edelleen kehitetään metsänomistajia, palvelun tuottajia ja käyttäjiä tyydyttäviä toimintamalleja Taajamien lähimetsille, joita hyödynnetään virkistysalueina ja joiden käytölle kaavoitus tai voimakas käyttäjäpalaute asettaa rajoituksia, kehitetään metsänomistajia ja käyttäjiä hyödyttäviä toiminta- ja korvausmalleja. Metsänomistaja voi lisätä metsän virkistysarvoa sopivissa kohteissa maisemaraivauksilla ja muilla toimenpiteillä, joille ei ole metsänhoidollista tarvetta. Toisaalta käytöstä voi aiheutua maaston kulumista ja puuston vaurioitumista. Korvausmenettelyn malli on luotu, mutta sen käyttö ei ole yleistynyt. 1.3 Metsäluonnon monimuotoisuutta edistävät toimenpiteet ja vesiensuojelu kohdistetaan ja toteutetaan vaikuttavasti Metsäluonnon hoidon toimintaohjelma, TOTELMA, on laadittu metsäohjelman kanssa samaan aikaan. TOTELMAssa on tarkemmin kuvattu metsänluonnon tilaa sekä hoidon tarpeita, tavoitteita ja resursseja. Metsäohjelmassa tavoitellaan puunkäytön tason nostamista ja saamaan aikaan metsien ekologisen tilan kohoamista. Talousmetsissä toiminta lisääntyy, mikä edellyttää aikaisempaa huolellisempaa ja asiantuntevampaa monimuotoisuuden huomioimista sekä vesiensuojelun suunnittelua ja toteutusta. Yhteiskunnan rahoituksen väheneminen METSO-ohjelman toteutuksesta edellyttää entistä tarkempaa ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden kohdentamista. Rahoituksen kohdentamiseen vaikuttaa myös se, että kauden aikana tulee uusimisvaiheeseen vuosina 2006-2010 tehdyt ympäristötukisopimukset. Lisäksi aikaisemmin rahoitettuja luonnonhoitohankkeita on edelleen toteutuksessa noin 1 miljoonan euron edestä. 1.3.1 Talousmetsien käsittelyssä toteutetaan luonnonhoito- ja vesiensuojelutoimenpiteitä metsän- ja luonnonhoidon suositusten mukaisesti. Talousmetsien luonnonhoitoon ja vesiensuojeluun on laadittu hyvät ohjeistukset ja suositukset. Varmistetaan neuvonnalla, että metsänomistajilla on käytettävissä entistä enemmän tietoa kullekin kohteelle sopivista luonnonhoitotoimista ja niiden vaikutuksista. Ammattilaisten koulutuksella ja neuvonnalla varmistetaan, että talousmetsien luonnonhoidon ja vesiensuojelun suunnittelussa ja toimenpiteissä osataan toimia kohteiden vaatimalla tavalla. 1.3.2 METSO-ohjelman toteutuksessa tuki kohdennetaan arvokkaimpiin luontotyyppeihin ohjelman tavoitteiden mukaisesti METSO-ohjelmaa toteutetaan vuoteen 2025 asti. METSO-kohteita voidaan suojella joko määräaikaisesti tai pysyvästi. Metsäkohteen voi myös myydä valtiolle suojelualueeksi. Päätöksen kohteen soveltuvuudesta METSO-ohjelmaan tekee metsänomistajan tarjouksen pohjalta joko Metsäkeskus tai alueellinen ELY-keskus.

Ohjelmalle on asetettu maakunnalliset elinympäristöjen suojelutavoitteet. Jäljellä olevasta tavoitteesta pyritään toteuttamaan puolet vuoteen 2020 mennessä käytettävissä olevan rahoituksen ja kohteiden tarjonnan mukaan. Tiedotuksessa ja neuvonnassa tuodaan esille ne elinympäristöt, joiden osalta tavoite ei vielä ole toteutunut. Tällaisia elinympäristöjä ovat rehevät korvet, maankohoamisrannikon kohteet, harjujen paahdeympäristöt, runsaslahopuustoiset kangasmetsät sekä kallio-, jyrkänne- ja louhikkometsät. 1.3.3 Luonnonhoidon aktiivisten toimenpiteiden painopiste on vesiensuojelu ja lisäksi harvinaisten elinympäristöjen kunnostus Uusia luonnonhoitohankkeita toteutetaan vesiensuojelun painopistealueilla, joissa metsätalous on aiheuttanut vesistöjen veden laadun heikentymistä. Painopistealueet on osoitettu Oulujoen - Iijoen vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Vesiensuojelutarpeita voi olla myös muissa pienissä luokittelemattomissa kohteissa. Näissä vesistöissä veden ekologinen tila on yleensä tyydyttävä tai välttävä. Elinympäristöjen hoitotöitä tehdään monimuotoisuusarvoiltaan potentiaalisimmissa kohteissa, esim. lehtojen hoito ja harvinaisten rehevien soiden, korpien ja lettojen ennallistaminen sekä valtakunnallisesti uhanalaisten tai direktiivilajien elinympäristöjen ennallistaminen. Purojen kunnostamisesta pyritään hankkimaan lisää kokemusta pilotoinnilla. Luonnonhoidon toimenpiteisiin ja piloitointiin haetaan aktiivisesti EU-rahoituslähteistä. 2 Toimintaympäristön rajoitteita haastetaan tahdolla ja uusilla ratkaisuilla 2.1 Tieverkosto ja varastointipaikat vastaavat nykyisen ja tulevan puunkäytön tarpeita 2.1 Logistiikka vastaa nykyisen ja tulevan puunkäytön tarpeita Pohjois-Pohjanmaalla on jatkossa kestävästi hyödynnettävissä vuosittain 2,1 miljoonaa kuutiometriä ainespuuta enemmän kuin viime vuosien toteutunut hakkuumäärä. Alueen puun korjuuseen ja kuljetusten suuntaan vaikuttavat keskisen Suomen alueella tehtävät puunjalostuksen investoinnit, jotka lisäävät tie- ja raideliikennettä etelään, mutta lisäävät myös puunkorjuu- ja kuljetusmääriä idästä ja Koillis-Suomesta rannikolle. Energiapuun hakkuut voivat kasvaa lähes nelinkertaiseksi viime vuosista. Energiapuun hankintaketjuihin sisältyy varastointivaiheita ja raskaan haketuskaluston liikkumista tiestöllä varsinaisen kaukokuljetuksen lisäksi. Energiapuun kuljetussuunnat myös poikkeavat jossain määrin ainespuun kuljetussuunnista. Metsätiestön tarveselvitys ulottuu vuoteen 2020. Sekä metsätieverkon perusparannusta että täydennystä uusilla teillä on tarve jatkaa nykyisellä tasolla. Maaseudun tieverkko palvelee myös muuta maaseutuliikennettä ja kehittämistä tehdään yhteistyössä muun käyttäjäkunnan kanssa. 2.1.1 Tieverkon pullonkaulat paikallistetaan ja haetaan ratkaisut niiden poistamiseen Tieverkon pullonkauloja ovat mm. kelirikosta kärsivät tieosuudet, huonokuntoiset sillat, liian suppeina toteutetut kääntöpaikat. Kohteet paikallistetaan tienkäyttäjien avulla ja haetaan käytännöt ja rahoitusratkaisut, joilla ongelmia voidaan poistaa. Tieverkon ja kuntotiedon viemisellä paikkatietoon ja käyttäjille parannetaan kuljetusten suunnittelun tietopohjaa ja tehostetaan kunnossapidon toteutusta. Tiestön huonosta kunnosta aiheutuvat kustannukset viedään päättäjien tietoon.

2.1.2 Terminaalitarpeet kartoitetaan ja käynnistetään toteutus Puunkäyttöpaikkaratkaisujen ja puunkuljetusten tueksi selvitetään puuterminaalien tarve, toimintamalleja ja rahoitusratkaisuja sekä käynnistetään toteutuksia. 2.1.3 Teiden hoidosta vastaavia tahoja aktivoidaan hoidon järjestämiseen Maaseudun yksityisteiden ja metsäteiden hoidosta vastaavien tiekuntien toimintakykyä parannetaan aktivoimalla tiekuntien järjestäytymistä ja opastamalla tienpidossa. Osaamisen parantamiseksi ja toiminnan tehostamiseksi hoitokunnille järjestetään koulutusta tiestön hoidossa ja korjausten valmistelusta. 2.2 Metsänomistuksen yrittäjämäisyys ja aktiivisuus lisääntyy Pohjois-Pohjanmaalla on runsaat 38 000 metsätilakokonaisuutta. Aikaisempaan verrattuna tilakokoryhmä 50 200 ha on pienentynyt ja vastaavasti 5-50 ha ja yli 200 hehtaarin tilojen määrä on lisääntynyt. Pienten tilojen määrän kasvun voidaan arvioida osittain olevan seurausta sukupolvenvaihdoksen yhteydessä tehdyistä kohtuullisen suurtenkin metsätilojen jakamisesta. Suurten tilojen määrän kasvua selittää yksityisten yrityksiltä ostamien tilojen määrä. Pohjois- Pohjanmaan länsiosalle on ominaista pirstoutunut nauhamainen tilarakenne. Hallitusohjelman mukaan metsätilakokoa on tarkoitus kasvattaa tavoitteena yrittäjämäinen metsätalous sekä metsien hyvä hoito. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi hallitusohjelmassa edistetään sukupolvenvaihdoksia ja lisätään metsä- ja yrittäjävähennystä sekä nopeutetaan perikuntien elinkaarta. 2.2.1 Yrittäjämäisen ja aktiivisen metsäbiotalouden harjoittamisen toimintatapojen käyttöönottoa edistetään Yksityisiä metsänomistajia ja yhteisöjen metsien hoitajia opastetaan ottamaan käyttöön yritysmäisiä toimintatapoja metsäomaisuuden hallinnassa. Keskeisiä osa-alueita on koulutus ja neuvonta metsätoimenpiteiden suunnittelussa, kannattavuuteen vaikuttavissa tekijöissä, verotuksessa, investoinneissa, tiedonhankinnassa sekä metsänomistus/yritysmuodoissa. 2.2.2 Metsäbiotalouden harjoittamista tehostavien digitaalisten palvelujen määrää, sisältöjä ja käyttöä lisätään Metsänomistajien käyttöön ja tueksi rakennetaan digitaalisia työvälineitä ja asiointipalveluja. 2.2.3 Metsätilojen pirstoutumista ehkäistään sukupolvenvaihdosten ja kuolinpesien purkamisen paremmalla valmistelulla Metsätilan sukupolven vaihdoksen suunnittelusta ja hallitusta toteutuksesta tehdään osa yritysmäistä metsänbiotalouden harjoittamista. Metsänomistajia opastetaan sukupolvenvaihdoksen toteuttamisessa ja toimijoista kootaan asiantuntijaverkosta metsänomistajien tueksi. Toimijat opastavat kuolinpesien purkamisessa ja järjestelyissä niin että pirstoutumista toteutettaisiin mahdollisimman vähän. 2.2.4Metsätilusjärjestelyillä parannetaan metsätilojen käytettävyyttä Pirstoutuneiden alueiden metsätilojen käytettävyyttä parannetaan tiedottamalla ja opastamalla metsänomistajia metsätilusjärjestelyjen toteuttamiseen, yhteismetsien perustamiseen sekä tilakokonaisuuksia suurentaviin tilakauppoihin.

2.3 Metsien monipuolisen käytön ratkaisuissa käytetään uusia menetelmiä Tutkimus ja käytännön kokeilut tuottavat jatkuvasti uutta tietoa ja menetelmiä metsänomistajien ja toimijoiden käyttöön. Teknologian kehitys tuottaa tehokkaampia työvälineitä ja mahdollisuuksia tehdä työtä ja ratkaista ongelmia nopeammin. Uusia mahdollisuuksia ja menetelmiä otetaan määrätietoisesti käyttöön sekä ideoidaan ratkaisuja vanhoihin ongelmiin. 2.3.1 Puuntuotannon rästien purkamiseen taimikon ja nuoren metsänhoidossa sekä ensiharvennuksissa haetaan ja otetaan käyttöön tehokkaita ratkaisutapoja Puuntuotannon rästit heikentävät tulevaisuuden hakkuumahdollisuuksia. Metsänhoidollisen tilan mukaan arvioituna taimikonhoitoja on myöhässä 70 000 hehtaaria ja ensiharvennuksia 130 000 hehtaaria. Metsänhoitosuositusten mukainen taimikonhoitotarve ovat tulevalla 5-vuotiskaudella yli kaksinkertainen viimeisen 5 vuoden aikana tehtyyn taimikonhoitoon verrattuna, ensiharvennuksissa tarve on lähes kolminkertainen. Rästien purkaminen ja uusien rästien syntymisen estäminen on kaikkien toimijoiden ja metsänomistajien yhteinen tehtävä. Opiskellaan, kokeillaan, arvioidaan tehtyä ja levitetään tietoa hyvistä käytännöistä. 2.3.2 Turvemaiden metsien käsittelyyn ja puunkorjuuseen sekä vesiensuojeluun haetaan ja otetaan käyttöön uusia ratkaisutapoja Pohjois-Pohjanmaan hakkuumahdollisuuksista sekä harvennushakkuiden että turvemaiden osuudet ovat kasvussa lähestyen molemmat 40 prosenttia. Tämä merkitsee tulevaisuudessa kasvavia haasteita puunkorjuukalustolle ja korjuun ajoitukselle. Suometsien tuotto on niukka, minkä vuoksi puuntuotannon menetelmissä haetaan kustannussäästöjä uudistamisessa ja hoitotoimenpiteissä. Soiden ravinnetaloutta parannetaan tuhkalannoituksella. Kunnostusojitettavien turvemaiden puustoista merkittävä osa hyötyy pitkävaikutteisesta tuhkalannoituksesta. Tuhkalannoituksen lisääminen on mahdollista, kun energiantuotannossa syntyy entistä enemmän sopivaa tuhkaa. Suometsissä vesiensuojelu painottuu kangasmaita enemmän kaikissa toimenpiteissä. 2.3.3 Paikkatietoa tuottamalla ja sen analysointia hyödyntämällä parannetaan metsäbiotalouden toiminnan kannattavuutta, luonnon- ja vesienhoidon suunnittelua sekä metsien erilaisten käyttömuotojen välillä tehtäviä valintoja ja yhteensovittamista Paikkatietojärjestelmiin viedään metsäbiotalouden harjoittamisen kannalta merkityksellistä tietoa ja tietoa analysoimalla haetaan ratkaisuja erilaisiin metsäbiotalouden tarpeisiin. Käyttöä varten tarvitaan mahdollisimman avoimia ja monipuolisia tietokantoja sekä analysoinnin ja tulosten tulkinnan osaamista. Metsänomistajien ja toimijoiden käyttöön tuotetaan käytännön työvälineitä. 2.3.4 Tutkimuksella ja kokeiluilla haetaan monipuolista tietoa ja kokemuksia puun ja metsien muiden tuotteiden tuotannosta Maakunnassa on metsäbiotalouden tutkimuskeskittymä, kun Luonnonvarakeskuksen yksi päätoimipaikoista on sijoittunut yliopiston yhteyteen Ouluun. Maakunnan toimijat hyödyntävät toimintansa kehittämisessä tätä ja alueen muita kehittämisyksiköitä ja niiden verkostoja maakunnan ulkopuolelle.

3 Metsäbiotalous näkyy alueella 3.1 Metsäbiotalouden tarpeet ohjaavat maankäyttöä, koulutusta ja tutkimusta 3.1.1 Maankäytönsuunnittelusta vastaavien toimijoiden kanssa neuvotellaan metsäbiotalouden tarpeiden huomioon ottamisesta Metsäalan toimijat tiedottavat maankäytön suunnittelua ohjaaville ja toteuttaville toimijoille metsäbiotalouden tarpeista sekä metsäluonnon monimuotoisuuden edistämiseen liittyvistä näkökohdista. Kaavoittajien ja maankäytön intressitahojen kanssa ja neuvotellaan toimintamalleista, joilla voidaan yhteen sovittaa erilaisia maankäytön tarpeita. 3.1.2 Metsäbiotalouden koulutustarpeet tuodaan Pohjois-Pohjanmaan koulutuksen järjestäjien tietoon ja tehdään aktiivista yhteistyötä sisältöjen suunnittelussa ja toteutuksessa Metsäalan toimijat rakentavat yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa rakennetaan yhteistoiminnan tapoja, jolla koulutusmääriin ja koulutuksen sisältöihin ja toteutukseen tuodaan metsäbiotalouden näkemykset. 3.1.3 Metsäbiotalouden tutkimuksen ja kehittämistyön kohdentamista ja resurssointia edistetään yhteistyöllä Luonnonvarakeskuksen johdolla rakennetaan yhteistoimintamalli, jolla tutkimus- ja kehittämishankkeisiin tuodaan alueen metsäbiotalouden näkemykset. 3.2 Metsäbiotalouden arvostus vahvistuu 3.2.1 Viestitään metsäbiotalouden toimenpiteistä ja metsäohjelman toteuttamisen vaikutuksista Metsäbiotalouden sisällöstä ja merkityksestä maakunnassa käydään keskusteluja asiantuntijaverkostoissa ja tiedotetaan näkyvillä foorumeilla - yhteiset tapahtumat ja media. 3.2.2 Toimijat lisäävät lasten ja nuorten metsäbiotalouden tuntemusta Pohjois-Pohjanmaa on nuorten maakunta, jossa on aikaisempina vuosina tarjottu lähes kaikille ikäluokille jossain vaiheessa mahdollisuus tutustua metsäalaan kouluyhteistoimintana. Toimintamallia kehitetään vastaamaan ajankohdan vaatimuksia etsimällä uusia menetelmiä lisätä lasten ja nuorten metsätietämystä sekä metsäbiotalouden tarjoamia ansaintamahdollisuuksia. Metsätoimintaa toteutetaan toimijoiden yhteistyönä niin, että kaikki nuoret pääsevät jossakin vaiheessa osallistumaan metsätapahtumiin. 3.2.3 Arvokkaat metsämme - yksilöiden ja yhteisöjen oivallusten ja vastuunoton kannustaminen metsän- ja luonnonhoidossa Metsänomistajia, metsäammattilaisia, yrittäjiä ja muita kansalaisia kannustetaan ideoimaan, kokeilemaan ja levittämään kokemuksia metsässä tehtävistä toimenpiteistä ja vapaaehtoisesta metsien suojelusta ja luonnonhoidosta. Yksilön ja yhteisöjen vastuuta painotetaan toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Toiminta voi liittyä kaikkeen metsässä tapahtuvaan toimintaan tai metsäluonnonsuojeluun.

Kärkihankkeet Kärkihankkeet vuosina 2016-2018 (numero viittaus kehittämistavoitteeseen ed.) Vuosittain järjestettävät maakunnan metsäbiotalouden tiedonvaihtofoorumit Matka metsien hyödyntämisen uudelle tasolle (3.2.1) Puun kuljetusolosuhteet paremmiksi (2.1) Metsäenergian käyttökohteita maakuntaan (1.1.2) Yrittäjämäisen ja aktiivisen metsänomistuksen kehittäminen (2.2) Rästien purkamisen toimintamallit ja niiden käynnistys (2.3.1) Paikkatiedon hyödyntämisen ja digitaalisten palvelujen kehittämisen hankekokonaisuus (a,b) (2.2.2 ja 2.3.3.) Osaamisen varmistaminen (kaikki osa-alueet) Tuotekehityshanke matkailu-, hyvinvointi- ja virkistyskäytön palvelukonseptien luomiseksi yrityksille ja julkiseen tarjontaan (1.2) Talousmetsien monimuotoisuuden ja vesiensuojelun osaamisen ja hyvien käytäntöjen jalkauttaminen (1.3.3) Vastuuorganisaatio Hanke (valmistellut hankkeet) Vastuu käynnistämisestä: valmisteltavana Toteutus voidaan tehdä myös yhteistyössä kiertävien valtakunnallisten tapahtumien kanssa Vastuu käynnistämisestä Metsäkeskus, Pohjoisen puun tiet / Pohjoiset väylät 2016 2019 Toteutus: kaikki metsä toimijat, ELY-keskus Vastuu käynnistämisestä Metsäkeskus, Pohjoista metsäenergiaa, 2016-2019 Toteutus: energiatoimijat Vastuu käynnistämisestä Metsäkeskus, Pohjoisen metsätilat kasvuun 2016-2018, Toteutus: MML, metsätoimijat, omaisuudenhoitoyhtiöt/pankit, verohallinto Vastuu käynnistämisestä: valmisteltavana Vastuu käynnistämisestä: valmisteltavana Metsään.fi-palvelun hyödyntäminen Metsämittari, Luonnonvarakeskus, Vastuu käynnistämisestä: valmisteltavana Metsäkeskus, Luonnonvarakeskus, oppilaitokset Vastuu käynnistämisestä Metsähallitus Matkailullisesti monipuolinen kansainvälistyvä Oulun alue / Alueen luontopalvelut, Vastuu käynnistämisestä: valmisteltavana Rahoitus Maaseuturahasto Maaseuturahasto Maaseuturahasto EAKR EAKR

Kehittämistavoitteita tukevia muita alueen kehittämishankkeita, valmisteilla tai käynnissä olevia: Puunjalostus Puutuotealan yritysten laajennus- ja tuotekehittämishankkeita, EAKR Biotuotannon investoriselvitys, 2015-2016, Haapajärven kaupunki, EAKR PUUTA-hanke, 2015, Utajärven kunta, EAKR Biomassoihin liittyviä tutkimus- ja koulutushankkeita, Oulun yliopisto, EAKR, ESR Energia EnergiaPlus, 2015 2017, Micropolis, EAKR VähäHiku, 2016-2017, Micropolis, EAKR Vesiensuojelu VyyhtiII, Metsäkeskus/ProAgria, 2016-2018, Maaseuturahasto Happamat sulfaattimaat, GTK/Metsäkeskus, 2016-18, Maaseuturahasto Happamien sulfaattimaiden aiheuttamien ympäristövaikutusten vähentäminen, esiselvitys, SYKE, EAKR POSKI III, EAKR 5. Liitynnät muihin kehittämisohjelmiin Metsäohjelma tukee maakunnan muiden kehittämisohjelmien toteutusta. Toisaalta metsäohjelmaan on kirjattu toimialan kannalta keskeisiä asioita, jotka antavat syötteitä ohjelmien mahdollisissa päivityksissä huomioitaviin näkökohtiin. Metsäohjelmalla on erityisesti kiinnekohtia seuraaviin maakunnan ohjelmiin: Pohjoispohjalaiset tekevät tulevaisuutensa, Pohjois-Pohjanmaa Nuorten maakunta, maakuntasuunnitelma 2040, Maakuntaohjelma 2014 2017 Pohjois-Pohjanmaan biotalouden kehittämisstrategia 2015 2020, Kohti kestävää taloutta Hyvinvointia energiasta, Pohjois-Pohjanmaan energiastrategia 2020 Pohjois-Pohjanmaan matkailuelinkeinon kehittämisstrategia 2020, Yhteistyöllä matkailuelinkeinosta kasvua ja kansainvälisyyttä! Pohjois-Pohjanmaan ilmastostrategia Kainuun, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan liikennestrategia KAKEPOLI 2011 Pohjavesien suojelun ja kiviaineshuollon yhteensovittaminen Pohjois-Pohjanmaalla vaiheet 1-3 Pohjois-Pohjanmaan arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi -raportti Vastuullisella soiden käytöllä tunnetuksi kosteikkomaakunnaksi, loppuraportti 2013 Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2010-2015 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategia 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaalla toimivien Leader-ryhmien kehittämissuunnitelmat 2014-2020 Seudulliset kehittämisohjelmat

6. Ohjelman rahoitus ja resurssien kohdentaminen Suurimman kestävän hakkuumahdollisuuden hyödyntäminen tuottaisi noin 184 miljoonan euron bruttokantorahatulon vuoden 2014 hinnoilla laskettuna. Metsänhoidollisesti tarpeellisten metsänhoitotöiden kustannukset olisivat noin 41 miljoonaa euroa. Valtion puuntuotannon tukeen esitetään varattavan rahoitusta yhteensä xxx euroa / vuosi. Vuoden 2016 aikana tulossa olevan Kemera-lain mukaisille puuntuotannon työmuotojen ryhmille metsäneuvosto esittää seuraavaa rahoitusta: työlajikohtainen määrärahatarve on 11 miljoonaa euroa, josta nuoren metsän hoidon ryhmä 55 prosenttia, suometsien hoidon ryhmä 30 prosenttia ja metsätieryhmä 15 prosenttia. Tarkempi suuntaa antava jako on esitetty seuraavassa taulukossa. Epävarmuustekijöitä työlajikohtaisen esityksen tuottamisessa on tulevan lain lopullisten tukitasojen ja työmäärien kohdentuminen tukialueittain sekä taimikon varhaishoidon ja nuoren metsän hoidon kohteiden suhde. Lisäksi vanhan kemera-lain perusteella hyväksyttyjen metsänviljelyhankkeiden rahoitustarve on xxx euroa, joka kohdistuu ajalle 2016-2019. METSO-ohjelman toteuttamiseen esitetään ympäristönhoidon ryhmän eli ympäristötuen ja luonnonhoitohankkeiden rahoitustarpeeksi yhteensä 1,34 euroa vuodessa, josta 76 prosenttia ympäristötukeen ja 24 % luonnonhoitohankkeisiin. Metsäneuvosto tarkentaa vuosittain työlajikohtaisia tavoitteita ja määrärahatarvetta sekä kahden vuoden välein metsäohjelmaan kirjattua ohjeellista % jakaumaa vuosien 2017 ja 2019 lopussa. Työlaji Työmäärä /vuosi METSÄN- HOIDOLLINEN TARVE Tuki, euroa/vuosi % tuesta Työmäärä /vuosi ESITYS Tuki, euroa/vuosi Nuoren metsän hoito 50 55 - Taimikon varhaishoito (ha) 15 000 2 400 000 10 000 1 600 000 - Nuoren metsän hoito (ha) 15 000 3 450 000 13 000 2 990 000 - pienpuunkeruu 10 000 2 100 000 7 000 1 470 000 Suometsien hoidon ryhmä 33 30 - Suometsän hoito (ha) 16 500 4 158 000 14 000 2 800 000 - Tuhkalannoitus (ha) 3000 900 000 2 000 600 000 Metsätieryhmä 17 15 - Metsätien perusparannus 375 2 418 750 350 1 400 000 (km) - Metsätien rakennus (km) 30 169 983 30 150 000 Yhteensä puuntuotanto 15 596 733 100 11 010 000 100 Ympäristönhoidon ryhmä - ympäristötuki 1 020 000 1 020 000 - luonnonhoitohankkeet 322 000 322 000 Yhteensä ympäristönhoito 1 342 000 1 342 000 % tuesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen osalta vastaava tuki olisi euroa. Pohjois-Pohjanmaalla metsähallituksen toiminnan kautta valtion mailla toteutetaan luonnonhoidon töitä eurolla.

Elinkeinojen edistämiseen, ympäristön kehittämiseen, koulutukseen ja tiedokseen on kuluvalla EUohjelmakaudella Pohjois-Pohjanmaalla on käytettävissä 187 miljoonaa euroa aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston varoja. ELY-keskuksella on maaseuturahaston varoja on käytettävissä 59 miljoonaa euroa ja Leader-ryhmillä 33 miljoonaa euroa. Lisäksi kehittämistoimintaan voidaan hakea tukea suoraan eri EU-rahastoista. Maantieverkon korjausvelan arvioidaan olevan noin 12 miljoonaa euroa. Hallitusohjelman kohdennetulla rahoituksella saadaan kunnostettua tärkeimpiä kohteita. Yksityisteiden rahoituksen vuotuinen perustaso on vain noin 127 000 euroa. Vuosien 2017 ja 2018 aikana valtion talousarvioesityksen perusteella laskettu alueen rahoitus voisi olla yhteensä runsaat 2 miljoonaa euroa. Ensisijaisia avustuskohteita ovat sillat, joiden korjaustarve on kasvussa.

7. Ohjelman vaikutukset Vaikutusten arviointi toteutetaan lausuntokierroksen aikana. 8. Ohjelman toimeenpano ja seuranta Maa- ja metsätalousministeriön ohjeen mukaan kokonaisvastuu metsäohjelman toimeenpanon järjestämisestä on Metsäkeskuksen elinkeinopalvelut -prosessilla. Ohjelman toteuttamisessa korostuu aktiivinen yhteistyö ja työnjaosta sopiminen toimijoiden kanssa itse kullakin käytettävissä olevien resurssien puitteissa ja ulkopuolisten rahoitusresurssien hankkiminen. Alueellinen metsäneuvosto edistää metsäohjelman toteutusta sekä seuraavat tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutumista. Ohjelman toteutuksesta laaditaan vuosittain toukokuun loppuun mennessä tiivis, sähköinen seurantaraportti, jossa arvioidaan ohjelmassa päätettyjen toimenpiteiden ja asetettujen tavoitteiden toteutumista. Alueellinen metsäohjelma toteuttaa osaltaan Kansallista metsästrategia 2025:ttä, joten Metsäkeskus raportoi ohjelmien toimeenpanosta myös MMM:lle. Ohjelman toimeenpano on jatkuva prosessi. Seurannassa havaittuihin toimintaympäristön muutoksiin ja uusien toimenpiteiden tarpeeseen vastataan joustavasti metsäneuvoston, alueen metsänomistajien ja alan toimijoiden yhdessä tarpeelliseksi katsomalla tavalla.

Liitteet Liite 1. Mittaristo Metsäalan liikevaihdon kehitys (Luke) KMS 2025 koko maa Toteutunut koko maa 2014 Toteutunut Pohjois- Pohjanmaa Tavoite 2016-2020 Metsäteollisuus M kasvaa 26 000 kasvaa Metsätalous M kasvaa 35 000 kasvaa Teollisuuden puunkäyttö (Luke) kasvaa (2013) (2013) kasvaa milj. m3 64,5 4,4 Kiinteiden puupolttoaineiden käytön kehitys (Luke) Metsähake milj. m3 15 7,6 0,5 0,9 Kiinteät puupolttoaineet ei tavoitetta 18,7 2,0 2,3 yhteensä milj. m3 Puuston kasvu talousmetsissä (Luke) Runkopuu milj. m3 /vuosi 100 110 105,5 10,7 9,1 Vuotuiset puuston korjuumäärät (Luke) Runkopuun teollisuuspuu 80 65 5,8 6,7 milj. m3 Runkopuu energiapuu, milj. m3 Oksat, lehdet, milj. m3 1,54 Kannot, juurakot milj. m3 Julkinen rahoitus infrastruktuuriin (ELYt ja SMK) metsäkeskuksen ja ELY:n ja rahoitus alemman asteiseen tieverkkoon Rekrytoinneissa työvoiman määrä ja osaaminen vastaa metsäalan tarvetta Laadullinen arviointi (voidaan täydentää tepalvelut.fi saatavalla tiedolla avoimista metsäalan työpaikoista) Yli 50 ha:n yksityisten väyläverkosto käyttötarkoitu ksen mukaisessa kunnossa vastaa tarvetta väyläverkosto käyttötarkoituks en mukaisessa kunnossa Kemera 1,55 M /v ELY (PP, Ka) korjausvelka 12 M / 5v, yksityistiet 2,5 M / 5v toteuttaa valtakunnallista tavoitetta

metsätilojen ja yhteismetsien pinta-alaosuus (Luke) Yhteensä % 70 % 56 % Pinta-ala, johon 740 729 84 000 86 000 metsänkäyttöilmoitukset kohdistuvat (SMK) % metsäalasta, johon 3,3 3,4 kohdistuu Yksityismetsien puuntuotannon sijoitustuotto (Luke) sijoitustuotto % (huomioiden ja eihuomioiden kantohintojen kehitys) (a ja m) kasvaa 2,5 3,7 toteuttaa valtakunnallista tavoitetta Metsänhoito- ja ha / km /v perusparannustyöt (Luke) Metsänviljely, ha 122 266 14 692 21 000 Taimikonhoito, ha 140 000 164 638 14 984 25 000 Nuoren metsän kunnostus, 57 222 9 085 12 000 ha Terveyslannoitus, ha 11 939 3 047 Kasvatuslannoitus, ha 32 494 4 639 10 000 Kunnostusojitus: ojitettu 61 690 18 440 21 000 pinta-ala, ha Uusien teiden 484 41 50 rakentaminen, km Teiden perusparannus, km 2 479 333 520 METSOn toteutus (SMK, Ely:t) MMM ympäristötuki, ha 82 000 1240 ha / v MMM 8-12 uutta luonnonhoitohankkeet ha/kpl/kohdelkm YM, ha 96 000 ei tiedossa Metsäluonnon tila m3/ha kuolleen puun määrä talousmetsissä (LUKE, erikseen Pohjois- Suomi / Etelä-Suomi, luonnontila.fi ME6) 10-11 8 8 toteuttaa valtakunnallista tavoitetta kpl uhanalaisuus lieventynyt/kasvanut metsälajien uhanalaisuusluokan muutos (SYKE, seuraava uhanalaisuusarviointi 2020, luonnontila.fi ME13) Metsätalouden vesistövaikutukset Myönteinen kehitys 81 lajilla kielteinen kehitys 108 lajilla Myönteistä kehitystä on kaksi kertaa useammalla lajilla kuin kielteistä kehitystä toteuttaa valtakunnallista tavoitetta 57 000 tn/v (2012) laadullinen arviointi ml. kiintoainekuor toteuttaa

vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanosta saatava tieto Metsien puuston ja maaperän vuotuinen hiilinielu (Luke) hiilinielu milj. tn CO2; lasketaan jaolla Etelä-Suomi ja Pohjois-Suomi, jota hyödynnetään Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijämäärät (Metsähallitus) Matkailijoiden rekisteröidyt yöpymiset, miljoonaa Metsällisiin tapahtumiin osallistuneet lapset ja nuoret (SMK ja SMY) mitus pienenee 10-17 milj.t. CO2 ekv valtakunnallista tavoitetta toteuttaa valtakunnallista tavoitetta kasvaa 2 641 800 225 033 toteuttaa valtakunnallista tavoitetta 1,6 2,2 kasvaa 309 900 8 311 toteuttaa valtakunnallista tavoitetta Liite 2. Metsäohjelman laatimiseen osallistuneet Pohjois-Pohjanmaan alueellinen metsäneuvosto, varsinaisina jäseninä 1.5.2015-30.4.2019 Matti Pahkala, Pohjois-Pohjanmaan liitto, puheenjohtaja Heikki Ahola, Pohjanmaan koneyrittäjät Markku Ekdahl, MTK Metsälinja Maria Isolahti, aluejohtaja, Suomen 4H-liitto Ville Keskinen, Metsä Group, Metsäteollisuus ry Kari Keskitalo, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Eero Kubin, Luonnonvarakeskus Timo Lehtiniemi, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Timo Marttila, L&T Biowatti Oy Arto Tolonen, Metsähallitus Sinikka Uusitalo, Suomen Riistakeskus Hannu Virranniemi, Pölkky Oy Pohjois-Pohjanmaan alueellinen metsäneuvosto, varajäsenistä1.5.2015-30.4.2019 Antti Partanen, Storaenso Ilmari Juutilainen, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Työryhmät Wood-työryhmä Ahtikoski Anssi, LUKE Ekdahl Markku, MTK Metsälinja Keskinen Ville, Metsägroup Juntunen Pauli, Otso Metsäpalvelut Marttila Timo, L&T Biowatti Partanen, Antti Storaenso Salo Kari, MHY Siikalakeus

Tolonen Arto, Metsähallitus Vanhala Pertti, Oulun Energia Virranniemi Hannu, Pölkky Oy Heikkinen Eljas Metsäkeskus Repo Eeva-Liisa, Metsäkeskus, AMO-vastuuhenkilö Nonwood-työryhmä Maria Isolahti, Suomen 4H-liitto Tuomas Kallio, Pohjois-Pohjanmaan liitto Saara Airaksinen, Metsähallitus Harri Hepo-oja, Riistakeskus, Oulu Anne Tolvanen, LUKE Maunu Kilpivaara, MHY Kuusamo Maija-Liisa Tausta-Ojala, Maa- ja kotitalousnaiset, Oulu Kaisu Sipola, Oamk Repo Eeva-Liisa, Metsäkeskus, AMO-vastuuhenkilö Environment-työryhmä Tupuna Kovanen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Merja Ylönen, Pohjois-Pohjanmaan luonnonsuojelupiiri Markku Ekdahl, MTK, Metsälinja Aki Poijula, Storaenso Maarit Kaukonen, Metsähallitus Heikki Vähätalo, Metsäkeskus Irmeli Ruokanen, Metsäkeskus Repo Eeva-Liisa, Metsäkeskus, AMO-vastuuhenkilö Eero Melantie, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Juha Ekola, Storaenso

Liite 3. Graafit (aiheet, alustavat)

Hakkuupinta-alat, tavoite 2015, toteuma ja esitys tavoite 2020 Teollisuuspuun hakkuut, tavoite 2015, toteuma ja esitys tavoite 2020

Puupolttoaineet, tavoite 2015, toteuma ja esitys tavoite 2020 Metsänhoitotyöt, tavoite 2015, toteuma ja esitys tavoite 2020