-1, SOTELA 28.1.2015 17:00 OSALLISTUJAT Eerola Aila puheenjohaja Pääöksenekijä Eerola Anja arapuheenjohaja Hakala Kirsi jäsen Hokkanen Riso Holmroos Anna Kujamäki Kari Leskinen Pirkko Nuora Irma Pakarinen Juha Hanski Jussi Peri Pekkolan arajäsen Puiinen Marko jäsen Vornanen Timo Muu osallisuja Hironen Pasi kaupunginhalliuksen edusaja Haapanen Jorma palelujohaja Koskimies Sanna hallino- ja kehiämispäällikkö, siheeri Rosqis Liisa anhusenhuollon johaja Sahala Heli sosiaalijohaja Spännäri Maija conroller Vala Maija ereysjohaja Nurminen Ilona nuorisoaluuson edusaja Irma Nuoran ausaja Poissa Pekkola Peri jäsen ALLEKIRJOITUKSET Puheenjohaja Siheeri LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Pöyäkirjan arkasaja PÖYTÄKIRJA YLEI- SESTI NÄHTÄVÄNÄ
1, SOTELA 28.1.2015 17:00 Kokouksen laillisuus ja pääösalaisuus Oikaisuaaimusohje
2, SOTELA 28.1.2015 17:00 Pöyäkirjan arkasaja Ei oikaisuaaimusohjea Valiaan Anja Eerola ja Kirsi Hakala. Seuraaana uorossa oa Riso Hokkanen ja Anna Holmroos.
3, SOTELA 28.1.2015 17:00 Käsielyjärjesys Ei oikaisuaaimusohjea Hyäksyään lisan mukaisena.
4, SOTELA 28.1.2015 17:00 KH: 113/2013 Nuorisoaluuson edusajien läsnäolo-oikeus sosiaali- ja ereyslauakunnassa Soela 28.1.2015 Valmiselija: Hallino- ja kehiämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Nuorisoaluuso esiää, eä sekä nuorisoaluuson edusaja eä araedusaja oisia osallisua samaan aikaan lauakunien kokouksiin. Kaupunginjohajan johoryhmä on käsielly asiaa kokouksessaan 8.12.2014. Asialle ei nähdä eseä. Kokouspalkkio makseaan oisaiseksi ain nuorisoaluuson arsinaiselle edusajalle. Esielijä: Ehdous: Palelujohaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja ereyslauakuna pääää hyäksyä, eä äsä eeenpäin sekä nuorisoaluuson arsinainen edusaja eä araedusaja oia olla läsnä lauakunnan kokouksissa. Oe: Nuorisoaluuso Nuorisoaluuson edusaja Ilona Nurminen Nuorisoaluuson araedusaja Kiia Rauiainen Oikaisuaaimusohje
5, SOTELA 28.1.2015 17:00 SOTE: 204/2015 Lauakunnan osallisuminen TERVE-SOS 2015 -päiille Soela 28.1.2015 Valmiselija: Hallino- ja kehiämispäällikkö Sanna Koskimies, puh. 234 4209 Sosiaali- ja ereysalan ammailaisen kouluus- ja messuapahuma TERVE-SOS 2015 järjeseään Jyäskylän Pailjongissa 6. 7.5.2015. Seminaarien aiheia: Soe-palelujen inegraaio: laisa käyänöön Rahoiusjärjeselmä soe-meno kuriin Tieojohaminen Lasensuojelu Paleluiden uoaminen nuoren ehdoilla Palelu koiin Kokemusasianunijuus soen suunnieluun ja oeuukseen Hyinoinnin ja ereyden edisäminen Erikoissairaanhoidon, perusereydenhuollon ja sosiaalipaleluiden yheisyö, esimerkkejä Keski-Suomen sosiaali- ja ereyspaleluiden aloisa uleaisuus Uusi sairaala oiminnan uudisajana Kouluusilaisuuksien arkempi ohjelma ja hinna löyyä osoieesa www.hl.fi > ajankohaisa > apahuma > ere-sos 2015. Osallisuminen on edullisempaa, kun ilmoiauuminen apahuu 31.3.2015 mennessä. Esielijä: Ehdous: Palelujohaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja ereyslauakuna pääää osallisumisesaan TERVE-SOS 2015 -apahumaan. Oe: Osallisuja Siheeri Oikaisuaaimusohje
6, SOTELA 28.1.2015 17:00 SOTE: 184/2015 SOSTE Suomen sosiaali ja ereys ry -yhdisyksen ylimääräinen kokous Soela 28.1.2015 Valmiselija: Sosiaalijohaja Heli Sahala, puh. 234 5231 SOSTE Suomen sosiaali ja ereys ry -yhdisyksen säänömääräinen liiokokous pideään iisaina 17.3.2015 Helsingissä, Folkhälsanin audioriossa../. Kokouksen asialisa on esiyslisan liieenä. Esielijä: Ehdous: Sosiaalijohaja Heli Sahala Sosiaali- ja ereyslauakuna nimeää edusajansa kokoukseen. Oe: Kokousedusaja Siheeri Oikaisuaaimusohje
6, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: SOSTE_asialisa
6, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: SOSTE_asialisa
6, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: SOSTE_asialisa
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 KH: 148/2015 Sosiaali- ja ereyslauakunnan uoden 2015 alousarion käyösuunnielma Soela 28.1.2015 Valmiselija: Sosiaalijohaja Heli Sahala, puh. 234 5231, ereysjohaja Maija Vala, puh. 040 083 8167, anhusenhuollon johaja Liisa Rosqis, puh. 234 5236 ja conroller Maija Spännäri, puh. 234 5214 Talouden asapainoamiseksi suunnielmakaudella 2014 2016 kaupungin aloussuunnielmassa painoeaan mm. rakeneellisen muuosen aikuusa henkilösösuunnielmaan. Euromääräisiksi alousarioaoieiksi määriellään sairauspoissaolojen ja sijaisarpeen äheneminen, yliyökielo ja yön suunnielu sekä yöaikajärjesely, joka oa ärkeä osa asapainoamisa. Osopalelujen määrää ja laaua arioidaan kriiisesi, aoieena menojen äheneminen ja kusannuskehiyksen hallina. Vuoden 2015 aikana käynniseään osopalelujen hankinaprosessien uudisaminen. Paleluerkkopääösen linjaukse niin palelupiseiden helpon saaueauuden kuin ilojen ehokkaan ja monipuolisen käyön osala oa osa alouden asapainousa. Keskiyään lakisääeisen paleluiden uoamiseen, milä pohjala ei-lakisääeisen paleluiden uoamisa ja rahoiamisa on arioiaa. Käyäjien omaasuisuua kusannuksisa ulee myös lisää. Kaupunginaluuson ahisamassa uoden 2015 alousariossa odeaan myös, eä uuden asapainousohjelman laaiminen aloieaan ammikuussa 2015. Liieenä oleassa käyösuunnielmassa on mukana myös uodelle 2015 anneu alousarion äyänöönpanomääräykse, minkä mukaan oimielimen ulee pääää ja aikaauluaa oiminamalli, jolla se oeuaa säännöllisä raporoinia alousariouoden aikana. Lisäksi asuu- ai palelualueen on raporoiaa oiminnallisen aoieiden ja alouden oeuumisesa alouden asuualueelle. Tasapainousohjelman laadina on aloieu (Koja 12.1.2015 4). Valmiselussa koroseaan alouden seurannan ärkeyä ja nopeaa reagoinia. Vasuualueille ei sallia alousarion yliyksiä ilman korjaaia oimenpieiä../. Käyösuunnielma 2015 jaeaan erillisenä liieenä. Esielijä: Ehdous: Palelujohaja Jorma Haapanen Sosiaali- ja ereyslauakuna pääää hyäksyä liieenä olean uoden 2015 alousarion käyösuunnielman. Oe: Kaupunginhallius Ei oikaisuaaimusohjea
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma Sosiaali- ja ereyslauakuna Käyösuunnielma 2015 Luonnos
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 2 9. Talousarion rakenne, siouus ja seurana Talousario ja aloussuunnielma kunalain mukaan Kunalain 65 pykälässä on säännökse alousariosa ja aloussuunnielmasa sekä alouden asapainoamisesa eli alijäämien kaamisesa. Kunalain mukaan aluuson on uoden loppuun mennessä hyäksyää kunnalle seuraaaksi kaleneriuodeksi alousario. Lisäksi ehdään aloussuunnielma ähinään kolmeksi uodeksi, alousariouosi on aloussuunnielman ensimmäinen uosi. Talousariossa ja -suunnielmassa hyäksyään kunnan oiminnallise ja aloudellise aoiee. Kunalaki edellyää, eä alousario ja -suunnielma laadiaan sien, eä edellyykse kunnan ehäien hoiamiseen uraaan. Talousarioon oeaan oiminnallisen aoieiden edellyämä määräraha ja uloario sekä siinä osoieaan, mien rahoiusare kaeaan. Talousarion siouusmääräykse oa jäljempänä. Talousarion ja aloussuunnielman rakenne Talousarion jakaanuminen käyöalous- ja uloslaskelmaosaan sekä inesoini- ja rahoiusosaan odeaan kunalaissa. Suomen Kunaliio ja kirjanpiolauakunnan kunajaoso oa ananee suosiuksia ja ohjeia alousarion ja aloussuunnielman arkemmasa laaimisesa ja sisällösä. Yleisperuseluissa esieään mm. kasaus kansanalouden ja kunnallisalouden kehiykseen, kaupungin aloudellisen ilaneen kehiymiseen sekä kerroaan alousarion painopisealueisa. Yleisperuseluihin sisällyeään ähinään kerran aluusokaudella sraegiaosa ai se oidaan laaia erillisenä sraegiaohjelmana. Taoiee alousariouodelle sisälää kaupunginaluuson pääämä sioa oiminnallise aoiee oimielimiäin. Käyöalousosa sisälää lauakunakohaise alousario esieynä pääsäänöisesi asuualueasolla. Toimielinen suunnielma sisälää myös oiminnallise aoiee ja ariaa unnuslukuauluko sekä alousariouoden eä aloussuunnielmauosien osala. Tuloslaskelmiin ulee sisällyää oiminaulo, oiminameno, sisäise erä sekä suunnielmapoiso. Taloussuunnielma on kolmiuoinen. Tuloslaskelmaosassa esieään kaupungin kokonaisalouden keskeise erä, joka oa arsinaisen oiminnan meno ja ulo, eroulo, alionosuude, rahoiusulo ja -meno sekä suunnielman mukaise poiso käyöomaisuudesa. Suunnielma ehdään kolmelle uodelle. Inesoiniosassa esieään kaupungin inesoinimeno ja -ulo, joka esieään ariaessa hankekohaisesi. Inesoiniosa laadiaan iideksi uodeksi. Rahoiusosassa esieään meno- ja uloarioina pikäaikaiseen rahoiukseen liiyä meno ja ulo kuen anolaina, niiden lyhennykse, oolaina ja niiden lyhennykse. Rahoiusosa sisälää rahoiuslaskelman. Sen iedo keräään uloslaskelmaosan lisäksi inesoiniosasa ja rahoiusosan aulukoisa. Kokan alousarion rakenne ja osa Kokan kaupungin alousario ja aloussuunnielma sekä sen rakenne, sisälö ja laadina perusua kunalakiin ja sen soelamisesa anneuihin Kunaliion suosiuksiin. Kunnan kirjanpidosa ja ilinpääöksesä on soeluin osin oimassa, miä kirjanpiolaissa on säädey. Talousarion sisälö on laadiu oaen huomioon mainiu säännökse ja ohjee.
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 3 Kokan kaupungin alousariossa on yleisperuselu-, käyöalous- ja uloslaskelmaosa sekä inesoini- ja rahoiusosa sekä erikseen kolme kunnallisa liikelaiosa. Talousarion käyöalousosa ohjaa kunnan arsinaisa paleluoiminaa. Käyöalousosassa aluuso aseaa oimielimille oiminnallise aoiee ja osoiaa niiden edellyämä määräraha ja uloario ehää-, asuu- ai palelualuekohaisesi. Käyöalousosassa on esiey määrärahojen ja uloarioiden yheeneo asuu- ai palelualueiain. Tuloslaskelmaosassa osoieaan se, kuinka kunnan ilikaudelle jaksoeu ulorahoius riiää paleluoiminnan menoihin, rahoiusmenoihin ja omaisuuden kulumisa kuaaiin suunnielman mukaisiin poisoihin. Tuloslaskelmassa määrieään myös kaupungin uosikaeen aso eli ulorahoiuksen määrä, joka on mahdollisa kohdenaa inesoinien rahoiukseen ja/ai lainojen lyhennyksiin. Tuloslaskelmaosa on esiey myös sien, eä kaupungin ja liikelaiosen aikuus erikseen ja yheensä, on odeaissa. Inesoiniosan aulla kaupunki ohjaa inesoinien oeuamisa ja rahoiusa. Se sisälää inesoinisuunnielma alousariouodelle sekä suunnielmauosille. Lähökohana on, eä alousariouodelle oeuisa inesoinneisa on arkka hankesuunnielma kusannusarioineen ja käyöalousaikuuksineen. Inesoiniosan määräraha ja uloario aluuso hyäksyy hankeryhmiäin, hankkeiain ai lauakunniain. Inesoineja koskea määräraha on ryhmiely aloussuunnielmassa oimielimiäin ja inesoinilajeiain. Rahoiusosassa arioidaan myös pikäaikaisen saamisen muuokse ja pikäaikaisen lainojen ähennys. Rahoiusosa keroo kaupungin rahoiusarpeen ja palelujen järjesämisen aikuuksen maksualmiueen. Talousarion rahoiusosa esieään kunnissa akiinuneen rahoiuslaskelmakaaan muodossa. Liikelaiosen alousario esieään omana osanaan. Toiminnallisen aoieiden lisäksi alousario sisälää laskelma liikelaioskaaalla esieynä. Talousarion siouus Kaupunginaluuso määrää, mien alousario ja sen peruselu sioa kaupunginhalliusa ja muia kaupungin iranomaisia. Talousarion yleisperuselu oa informaiiisia, ja niiä ei ole arkoieu sioaksi alousarion osaksi. Talousarion ehääalueiaise peruselu oa ohjeellisesi sioia. Tehääalueiden ulee noudaaa peruselujen ja aseeujen painopisealueiden kuaamaa oiminnallisa linjaa. Talousariossa esieää unnusluu muodosua suorieaoieisa, ehokkuua ja aloudellisuua ilmaiseisa luuisa, oiminnan laajuusiedoisa sekä oimaaroja osoiaisa unnusluuisa. Tunnusluu oa ohjeellisia. Valuuso oi kuienkin koramerkiä myös peruselueksiin haluamiaan aoieia ja niiden edellyämiä määrärahaarauksia. Sraegisissa aoieissa on esiey sraegise päämäärä ja kriiise menesysekijä, joissa kaupungin on onnisuaa edeäkseen aseeun menesysisionsa suunaan. Jokaiselle kriiiselle menesysekijälle oa oimielime määriellee uosiaise oiminnallise aoiee ja aoieaso arioinikrieerien/miarien aulla. Kriiise menesysekijä arioinikrieereineen oa sioia kaupunginaluusoon nähden. Tarkasuslauakuna seuraa näiden aluuson aoieiden oeuumisa ja raporoi niisä aluusolle.
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 4 Käyöalousosa Lauakuna (oimielin) oi laaia iselleen sioia ehääkohaisia (asuu- ai palelualueasoisia) oiminnallisia aoieia. Ne on esiey oimielinen omissa alousarioissa. Toimielimen oiminakae (oiminauoojen ja oiminakulujen erous) on sioa aluusoon nähden, ellei alousariossa ole määrärahan käyölle erikseen aseeu rajoiuksia (KH ai KV). Kaupunginhalliuksen, kaupunkisuunnielulauakunnan, sosiaali- ja ereyslauakunnan, liikunalauakunnan, lasen ja nuoren palelujen lauakunnan ja eknisen lauakunnan asuualueiden oiminakae on sioa lauakunaan nähden. Nuorisoyön yksikön sekä kuluurilauakunnan ja ympärisölauakunnan palelualueiden oiminakae on sioa lauakunaan nähden. Mikäli oimielin aloiaa kesken uoa oiminakaeen puieissa uua oiminaa, joa ei peruseluissa ole seliey, ja joka aiheuaa kusannuksia myös uleina uosina, on ko. asia ieää aluuson pääeääksi. Toimielinen sioien aoieiden sekä oiminakaeen muuoksisa pääää kaupunginaluuso. Kaikki alousarioon ehää muuokse on peruselaa, ja samalla selieää, misä kae osoieaan. Menomäärärahojen yliysä aren haeaan lisämäärärahaa. Tulojen aliusa aren haeaan uloarion arkisusa. Toimielimellä on oikeus hyäksyä käyössään oleia käyöalousosan menojen ja ulojen muuoksia oimielimen oiminakaeen muuumaa, mikäli aluusoon nähden sioa aoiee eiä ämän johdosa muuu. Jos alousarioon araun määrärahan käyöarkoius muuuu, on asia ieää kaupunginaluuson pääeääksi. Käyöaloueen liiyäsä projekirahoiuksesa ja -pääöksisä anneaan alousarion äyänöönpanomääräyksissä arkemma ohjee. Talous- ja rahoiusjohaja ekee pääöksen ja aloo leasingrahoiuksen käyöä. Toimielimen on peruselaa hankinnoissaan leasingrahoiuksen käyö ja araaa siä aren käyöaloueensa riiää määräraha. Inesoiniosan määrärahoja ei oi siirää käyöalouden määrärahoiksi. Inesoinien siiromäärärahameneelyä ei enää ole. Ainoasaan ilinpääöksessä ylijäämäisesä uloksesa oidaan ehdä arauksia inesoinien osala suunnieluuosille. Varaus merkiään aseeseen, ja hankkeen oeuduua araus pureaan ja uloueaan kaupungin alousarion asianomaiselle kohdalle. Toimielimen iraimessa omaisuudessa siouus aluusoon nähden on hankkeiden yheenlaskeu menojen loppusumma. Toimielime oia pääöksellään oeuaa iraimen omaisuuden hankinoja yheenlaskeun määrärahan puieissa eriyisesä perusellusa syysä oisin, esimerkiksi muuamalla suunnielukauden hankinojen kiireellisyysjärjesysä. Inesoiniosassa siouus on aluusoon nähden sien, eä aineeomassa käyöomaisuudessa se on menon loppusumma. Kiineässä omaisuudessa neomenon ulee olla ähinään nolla ai posiiiinen eli myyniuloilla (asearo) äyyy kaaa uosiaise hankinna. Täyänöönpanomääräyksissä oidaan anaa arkempia määräyksiä omaisuuden myynnisä. Talonrakennuksessa on sioana aluusoon nähden hankkeen bruomenojen loppusumma, Kaupunkisuunnielulauakunnan, eknisen lauakunnan ja liikunalauakunnan muiden kuin em. käyöomaisuusryhmien siouus on omaisuusryhmän neomääräinen loppusumma. Poikkeuksen siouueen muodosaa arioidu alionosuus- ms. ulo. Mikäli ulojen määrä yliää arioidun, sioo inesoinimenon bruomääräinen loppusumma. Arioiua suurempi ulkopuolinen rahoius ei saa kasaaa hankkeen bruomenoja. Toimielimien inesoinihankkeiden oeuumisen ulee apahua peruselujen käyöarkoiuksen puieissa. Kaupunginhallius on 23.9.2003 536 päääny, eä uudis- ja korjausrakenamisen aidehankinna pääeään erikseen harkien apauskohaisesi. Esiys aidehankinnoisa sisälyy hankesuunnieluohjeiden mukaisesi hyäksyäään hankesuunnielmaan. Tuloslaskelmassa sioan määrärahan muodosaa ulkoisen korko- ja rahoiuserien, menojen ja ulojen yheismäärä eli rahoiusneo. Rahoiuslaskelmassa anolainojen osala siouus on anolainojen lisäys. Pikäaikaisen lainojen osala sioaa on lainojen neolisäys (lainojen muuos). Pikäaikaisa lainaa on mahdollisa oaa ä-
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma hemmän ja lyhennyksiä maksaa enemmän kuin alousarioon on merkiy. Tulos- ja rahoiuslaskelman ulojen poikkeamisa raporoidaan aluusolle. Edellä oleisa yleismääräyksisä poikeen oimielinen ja alousarioyksiköiden ulee oaa huomioon seuraaa määräykse: 1. Kaupunginhallius oi pääöksellään osaa, myydä, aihaa ai lunasaa kiineää omaisuua sekä rakennuksia ja laieia, kun hinnan, aihoaron ai korauksen enimmäismäärä on 500.000 euroa. Kaupunkisuunnielulauakuna, kun enimmäismäärä on 200.000 euroa. 2. Kaupunginhallius oi myönää ahingonkorauksen apauksissa, joissa kaupunki on korauselollinen ai joissa se oidaan kasoa korauselolliseksi, eikä aadiu koraus yliä 85.000 euroa. Kaupunginhallius oi myönää helpouksen ai apauuksen, enimmäismäärälään 35.000 euroa yksiäisapauksessa kaupungille ulean yksiyisoikeudellisen maksun, korauksen ai saaaan suoriamisesa, jollei aluuso ole suorieaaa määrää erikseen ahisanu ai määrä perusu aluuson hyäksymään aksaan. 3. Kaupunginhallius oi pääää ilapäisluoon oamisesa maksualmiuden uraamiseksi. Luoon enimmäismäärä on 60 miljoonaa euroa, joka käsiää konserniilin limiiin ja muun lyhyaikaisen rahoiuksen (kunaodisukse) hankinnan. 4. Tekninen lauakuna hyäksyy rakennusen sekä muiden rakeneiden ja laieiden luonnospiirusukse, kun öiden aron enimmäismäärä on 850.000 euroa. 5. Kaupunginjohajalla on pääöksellään oikeus elinkeinopoliiisisa syisä ehdollisesi siouua kaupungin puolesa ennakola alousarioon sisälymäömiin kunnalliseknisiin yriyksiä koskeiin määrärahahankkeisiin. Yksiäinen hanke oi olla eninään 850.000 euroa. Hankkeesa on ehää pääös kaupunginhalliuksessa ja/ai kaupunginaluusossa myöhemmin. 6. Yheisöausuksisa pääää kaupunginjohaja silloin, kun pääös ei sisällä harkinaalaa eeraaniyhdisysen, yleishyödyllisen yheisöjen kiineisöero-osuuksien sekä seuraalojen uokraaususen myönämisen osala. 5 Toimielinen jäsenen lisäksi ilielollisia oa: Kaupunginjohaja Palelujohaja Konsernipalelujen ja hyinoinipalelujen ehääalueilla asuualueiden johaja Kuluurilauakunnan ja ympärisölauakunnan alaisen palelualueiden johaja sekä liikunaoimen johaja Keskusaalilauakunnan siheeri Kymenlaakson pelasuslaioksen pelasusjohaja Kymijoen yöereyden oimiusjohaja ICT Kymin oimiusjohaja 10. Talouden ja oiminnan seurana sekä raporoini Talousarion oeuumisa seuraaan raporoinnilla, joa oeueaan konserniasolla, oimielinasolla ja asuu- ai palelualueasolla. Raporoini kohdisuu aloudellisen uloksen, sraegiaaoieiden ja unnuslukujen oeuumisen seuranaan. Kaupunkisraegiaan sisälyiä sioia aoieia sekä aloua koskea alousarion oeuumarapori laadiaan kaksi keraa uodessa kaupunginhalliukselle ja aluusolle. Talouden ja sraegian oeuumisen seurannan puoliuosiraporeihin kooaan ain keskeise kaupungin paleluuoannon järjesämisä koskea iedo. Rapori laadiaan kesäkuun ilaneesa sekä ilinpääös uoden lopun ilaneesa. Lisäksi laadiaan alouden kuukausirapori, joka oa sisällölään edellä mainiua suppeamma. Lauakunna eloieaan oeuamaan puoliuosiraporoini lauakunaa sioien aoieiden ja alouden osala sillä asolla kun oimielin kasoo arkoiuksenmukaiseksi. Säännölliseen muuhun ra-
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma poroiniin on lauakunien pääeää oiminamalli, joa lauakuna kokousensa aikaaulun puieissa oeuaa alousariouoden aikana. Talousarion 2015 äyänöönpanomääräykse Talousarion äyänöönpanomääräyksillä kaupunginhallius anaa alousarion siouusmääräyksiä äydenäiä ohjeia sekä muia arpeellisiksi kasomiaan alousarion äyänöönpano-ohjeia. Valuuson hyäksyyä 10.11.2014 oimielimille asuu- ja palelualueiain määräraha laua- ja johokunna (oimielime) pääää alousarion käyösuunnielmisa eli arkisaa alousarioesiyksiinsä sisälynee alusaa määrärahaesiykse käyösuunnielmiksi. Kaupunginhallius edellyää, eä oimielimien hyäksymien käyösuunnielmien oleellise muuokse saaeaan kaupunginhalliuksen ieoon, mikäli sellaisisa on pääey kaupunginhalliuksen ja aluuson budjeikäsielyssä mahdollisesi ekemien muuosen jälkeen. Talousarion 2015 äyänöönpanomääräykse 1. Valuuson ahiseua alousarion oimielinen on pääeää alousarioehdouksen laadinaaiheessa hyäksymiensä käyösuunnielmien arkisamisesa asaamaan aluuson hyäksymää alousarioa. Käyösuunnielmissa on oeaa huomioon kaupunginhalliuksen ja aluuson alousariokäsielyssä mahdollisesi ekemä sellaise yksiäise muuokse, joka sisälyä oimielimen asuu- ja palelualueiden määrärahoihin. Kaupunginhallius edellyää, eä oimielimien hyäksymissä käyösuunnielmissa olea oleellise muuokse aikaisempaan oiminaan on saaeaa kaupunginhalliuksen ieoon. 2. Toiminakaeeseen aikuaa muuokse on käsielää oimielimessä silloin, kun muuokse apahua asuualueela oiselle asuualueelle. 3. Talousariossa oleaan inesoiniosan hankkeen käynnisämiseen on saaaa kaupunginhalliuksen lupa, jos hankkeeseen ei saada merkiyä alionosuua, ai siä saadaan huomaaasi budjeoiua ähemmän. 4. Henkilösösuunnielman äyänöönpanoa aren kaupunginhallius ekee erillisen pääöksen äyölupakäyännösä. Ohjeisus löyyy Helmerisä. Henkilösömenojen ähenämiseen liiyä palkaon irkaapaa sääsösyisä -ohjeisus löyyy myös Helmerisä. 5. Toimielimien on kaikessa oiminnassaan oeaa huomioon kaupungin aloussäännön määräykse ja sen peruseella anneu erillisohjee. Menojen ja ulojen kirjauksissa on noudaeaa kirjanpiolauakunnan kunajaoson kirjanpiolain soelamisesa anamia ohjeia, Kunaliion suosiuksia ja näiden peruseella kaupungin erikseen anamia erillisiä kirjausohjeia, sekä muuoinkin noudaeaa yleisiä ja hyän kirjanpioaan mukaisia periaaeia. Toimielimen ai kaupunginjohajan ja palelujohajan ulee määriellä laskujen hyäksyjä ja arahyäksyjä sekä asiaarkasaja ja arahenkilö, ellei hyäksyjää ole johosäännössä määriely. Kaikissa laskuissa on olaa asiaarkasajan ja hyäksyjän merkinä. Hyäksyjän ulee armisua 6
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma hyäksymänsä laskun sisällösä, osiemerkinöjen oikeellisuudesa ja kulun sisälymisesä käyösuunnielmaan. Hyäksyjä läheää laskun makseaaksi. 6. Tieohallinnon kehiämiseen ja ieoekniikan käyöönooon liiyä merkiää järjeselmä-, laieiso- ja ohjelmisohankinna sekä yheisyösopimukse on käsielää ieohallinnon johoryhmässä. 7. Projeki sekä ukimus- ja kehiämishankkee (hankkee) Hankkeiden osala oimielinen ja asuualueiden on hakemuksia ehäessä noudaeaa seuraaia periaaeia: a) oimielimen käyösuunnielmassa on määrielää peruseluineen ne hankkee, joissa kaupunki on mukana rahoiajana b) alousariouoden aikana mahdollisesi käynniseää uude hankkee on hakemusaiheessa hyäksyeää kaupunginjohajan johoryhmässä c) jos hankkeeseen ariaa kaupungin rahoiusosuus on yli 50 000 euroa uodessa, asiasa on pääeää kaupunginhalliuksessa d) hankkeen yheys kaupunkisraegiaan on odenneaa e) konsernipalelujen hankkeia koordinoi ja ohjaa kaupunkikehiyksen ja kuluurin asuualue, hyinoinipalelujen hankkeia palelujohaja f) kunkin projekin ohjausryhmään nimeään kaupungin edusaja / edunaloja g) hankkeisa on raporoiaa säännöllisesi h) projekien jakohankkee käsiellään uudelleen samassa pääöksenekojärjesyksessä kuin uudekin hankkee i) hakemusaiheessa on osoieaa hankkeen oiminnan hyödy kaupungin oiminnan kannala 8. Leasingrahoiusa käyeään hankinnoissa kaupunginhalliuksen anaman erillisen ohjeen mukaisesi. 9. Vasuu- ai palelualueen on raporoiaa oiminnallisen aoieiden oeuumisesa ja aloudesaan oimielimelleen sekä alouden asuualueelle erikseen ilmoieaan aikaaulun mukaan. 10. Kaupunginhallius seuraa koko kaupungin aloudellisa ilannea, henkilösösuunnielman oeuumisa ja rahoiusasemaa kuukausiain. 11. Toimielimen ulee pääää ja aikaauluaa oiminamalli, jolla se oeuaa säännöllisä raporoinia alousariouoden aikana. 12. Toimielin oi arpeen aaiessa anaa oimialaansa koskeisa määrärahoisa arkempia ohjeia ja määräyksiä. 7
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 8 Sraegise aoiee uodelle 2015 Kunalain 65,2 mukaise aluusoon nähden sioa aoiee SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA 1. Hyinoini ja laadukkaa palelu Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Palelu laadukkaia ja käyäjälähöisiä Ennalaehkäiseä oimina on akiiisa ja omaasuua ahisaaa Hoio- ja paleluakuun oeuuminen anhusenhuollossa sosiaalihuollossa ereydenhuollossa (asuualueiain kyllä / ei) Paleluiden painopise ennala ehkäisyyn ja asiakkaiden omaoimisuuden ukemiseen Hoio- ja paleluakuu oeuuu kaikissa paleluissa. Kodin ulkopuolelle sijoieuja lapsia on alle 1,2 % ikäryhmäsä (31.12.). Sijaishuollon osopalelujen hoiouorokaude äheneä 20 %. Hyinoinia edisää ohjaus (kirje, puhelinsoio, koikäyni) 80- ja 85-uoiaille, joka eiä ole palelujen piirissä. Sähköisen palelujen käyö ja määrä Kohderyhmäsä aoieaan 95% Sosiaalihuollon sähköisiä paleluja käyää 1 300 asiakasa. Vuoroaikueisia sähköisiä paleluja lisäään., oamalla käyöön mm. suojau sähköposi. 3. Kesää kaupunkirakenne ja seuuyheisyö Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Sraeginen seuuyheisyö ahisuu Tulkkikeskuksen oiminnasa ehdään uusi yheisyösopimus Kymenlaakson kunien ja Carean kanssa. 4. Vasuullinen johaminen ja hyinoia henkilösö Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Henkilösö osaaa ja oikein mioieu, esimiesyö on laadukasa Henkilösömioiukse anhusenhuollossa suheessa lakiin /suosiuksiin Lakisääeise/ suosiusen mukaise henkilösömioiukse oeuua Kaupungin oimina on aoina ja oikeudenmukaisa Sairauspoissaolo Akiiinen uoroaikuus ja iedoaminen kunalaisille Sairauspoissaolojen määrä ähenee 1 p/hlö ed. uodesa. Vasuu- ai palelualueiden muuoksisa iedoeaan äesölle, kaupungin inernesiuilla, median kaua ai infoilaisuuksissa
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 9 5. Talous on asapainossa Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Talous on asapainossa alouden oeuma Toiminakae ei yliy 6. Ympärisö, kesää kehiys ja urallisuus huomioidaan kaikessa oiminnassa Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Ympärisö, kesää kehiys ja urallisuus huomioidaan kaikessa oiminnassa Yksikkökohaise kesään kehiyksen oiminaperiaaee käyössä 100% SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Yleishallino, Luoamuselime (lk ym), Vanhusneuoso, Vammaisneuoso, Kehiämisyö Tereydenhuollon asuualue Vanhusenhuollon asuualue Sosiaalihuollon asuualue Toimina-ajaus Kokan sosiaali- ja ereysoimi edisää kokalaisen omia hyinoinialinoja ukeia paleluja, joiden aulla asukkaa ise oia aikuaa akiiisesi ereyeensä ja sosiaaliseen pärjäämiseensä. Tuloslaskelma Sosiaali- ja ereyslauakuna TP 2013 LTA 2014 TA 2015 LTK KS 2015 Toiminauoo 30 Myyniuoo 300 Liikeoiminnan myyniuoo 8 718 685 8 297 346 7 147 100 7 147 100 30 Myyniuoo 8 718 685 8 297 346 7 147 100 7 147 100 32 Maksuuoo 329 Muu palelumaksu 9 140 592 8 669 302 9 364 000 9 364 000 33 Tue ja ausukse 34 Muu oiminauoo 32 Maksuuoo 9 140 592 8 669 302 9 364 000 9 364 000 330 Tue ja ausukse 6 684 385 6 285 433 7 018 000 7 018 000 33 Tue ja ausukse 6 684 385 6 285 433 7 018 000 7 018 000 350 Muu oiminauoo 1 676 349 1 691 104 1 639 980 1 739 980 34 Muu oiminauoo 1 676 349 1 691 104 1 639 980 1 739 980 Toiminakulu 3 Toiminauoo 26 220 011 24 943 185 25 169 080 25 269 080 40 Henkilösökulu 43 Palelujen oso 45 Ainee, arikkee ja aara 400 Palka ja palkkio -42 121 032-43 235 585-45 173 352-43 086 022 410 Henkilösiukulu -15 258 015-15 130 976-14 953 703-14 646 690 40 Henkilösökulu -57 379 047-58 366 560-60 127 055-57 732 712 430 Asiakaspalelujen oso -107 780 242-110 541 822-104 839 049-105 506 654 434 Muiden palelujen oso -18 894 388-16 567 210-18 076 077-17 974 227 43 Palelujen oso -126 674 630-127 109 032-122 915 126-123 480 881 450 Oso ilikauden aikana -3 262 286-3 227 330-3 346 513-3 316 513 45 Ainee, arikkee ja aara -3 262 286-3 227 330-3 346 513-3 316 513 47 Ausukse 470 Ausukse koialouksille -21 224 506-22 165 605-21 054 600-20 992 600 48 Muu oiminakulu 474 Ausukse yheisöille -4 799 838-4 400 000-6 757 497-6 767 757 47 Ausukse -26 024 344-26 565 605-27 812 097-27 760 357 480 Vuokra -295 679-344 161-310 014-502 321 490 Muu oiminakulu -160 577-98 581-143 611-143 611 48 Muu oiminakulu -456 256-442 742-453 625-645 932
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 10 4 Toiminakulu -213 796 563-215 711 269-214 654 416-212 936 395 Ulk. Toiminakae -187 576 552-190 768 084-189 485 336-187 667 315 4S Sisäise erä S8 Sisäise uoo S9 Sisäise kulu S98 Sisäise uoo 866 103 812 248 1 678 060 1 678 060 S8 Sisäise uoo 866 103 812 248 1 678 060 1 678 060 S99 Sisäise kulu -10 242 244-9 919 381-10 524 157-10 331 850 S9 Sisäise kulu -10 242 244-9 919 381-10 524 157-10 331 850 4S Sisäise erä -9 376 141-9 107 133-8 846 097-8 653 790 Toiminakae -196 952 693-199 875 217-198 331 433-196 321 105 Vuosikae -196 952 693-199 875 217-198 331 433-196 321 105 6S Sisäinen korko 7 Poiso ja aronalenumise SK Sisäinen korko SK9 Sisäinen korko -19 574 0 0 0 SK Sisäinen korko -19 574 0 0 0 6S Sisäinen korko -19 574 0 0 0 70 Poiso ja aronalenumise 710 Suunnielman mukaise poiso -343 624-284 013-306 896-268 562 70 Poiso ja aronalenumise -343 624-284 013-306 896-268 562 7 Poiso ja aronalenumise -343 624-284 013-306 896-268 562 Tulos -197 315 891-200 159 230-198 638 329-196 589 667 Talous Sosiaali- ja ereyslauakunnan ulkoinen oiminakaeaoie käyösuunnielmassa on -187 667 315, mikä on -1 818 021 euroa lauakunnan käsielemää budjeiesiysä pienempi. KJ: Esiykseen sisälyy henkilösömenojen korjauserän arkisus 826 000,- euroa, mikä on palkkakusannuksia ähenää erä. Kehiämisyöhön araujen määrärahojen karsina -154 827,- euroa. Hoia- ja paleluasumisen uokrauoojen lisäys 100 000,- euroa asaamaan budjeoiua uokrakulua. Edellä lueelujen lisäksi muu kohdenneaiksi aseeu karsinna on esiey asuualueiain. Muia käyösuunnielmassa ehyjä kohdennuksia oa henkilösökulujen siirro palelualueela oiselle sekä siirro palelujen osoihin mm. kilpailueujen hankinojen kaamiseksi. Myös aususmäärärahojen ja paleluiden osoihin araujen erien älisiä kohdenamisia on ehy. Lisäksi johuen yhiöieäien kiineisöjen uokramäärielysä, osassa iloja uokra on sisäisen uokraarauksen sijaan siirrey ulkoiseksi kuluksi. Inesoinni Varaukse inesoineihin uodelle 2015 oa iraimen omaisuuden hankinnan osala oiminnanohjausjärjeselmien käyöönooon 15.000,- euroa, samoin siihen on arauduu myös aineeoman käyöomaisuuden hankinnoissa yhdessä ak-järjeselmien laajennusen kanssa. Ensikeraiseen kalusamiseen on arau 50.000,- euroa liiyen Karhuuorikodin laajennusosan arusamiseen.
7, SOTELA 28.1.2015 17:00 / Pykälän liie: Käyösuunnielma 11 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUE Toimina-ajaus Tereydenhuollon asuualueen ehäänä on ihmisaroa kunnioiaen edisää äesön ereyä kannusamalla äesöä oamaan asuua ereydesään ja arjoamalla keinoja isehoidon oeuamiseksi sekä järjesää sairauksien hoio arpeenmukaisilla paleluilla yheisyössä muiden oimijoiden kanssa. Lauakunaan nähden sioa aoiee 1. Hyinoini ja laadukkaa palelu Kriiise menesysekijä Arioinikrieeri/miari Taoieaso 2015 Palelu laadukkaia ja käyäjälähöisiä Yheydensaani paleluihin Vasausproseni saman päiän aikana 100 %. Vasaaminen oi apahua: rajoieuilla soioajoilla aamupäiällä (1h) ja ilapäiällä (1h) akaisinsoiolla suojaulla sähköposilla Ennalaehkäiseä oimina on akiiisa ja omaasuua ahisaaa Kiireeön hoioon pääsy hoioakuun puieissa Päiysyksen eli kiireellisen hoidon (24h) krieeri jalkaueaan osaksi oiminaa ja henkilökuna ja poilaa siouua noudaamaan ko. krieereiä hoidon / hoioon ohjauksessa Aoasaanoolla oeaan käyöön kolme suuriimiä ja 24 lääkäri-hoiaja yöparia. Työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoiajien älillä selkiyeään. Kiireeön hoioon pääsy: Tereysasemille 2 iikossa Kunouukseen 2 kuukaudessa Suun ereydenhuoloon 6 kuukaudessa Mielenereysyössä 3 kuukaudessa Tereyskeskussairaalan sisäauipoliklinikalle 3 iikossa ja muisipoliklinikalle hoiajalle 1 kuukaudessa Päiysykseen ei ohjaudu muia kuin kiireellisä hoioa (24 h) ariseia poilaia. Päiysyksessä hoideaien poilaiden maksimimäärä 20 000 / uosi. Eri iimien ja yöparien yömäärä (poilasmäärä, hoidon aaiuus) on suheellisen samanlainen. Osa poilaisa kuen pikäaikaissairauksien konrolli ja muu yönjaon mukaisesi soiu poilasryhmä ohjauua sairaanhoiajan asaanoolle lääkärin asaanoon sijaan.