KUOPION KAUPUNKI KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2013-2017 11.6.2012 YK 2012:3
Kuopion kaupunki Tavoite- ja kehittämissuunnitelma TA 2012:1 ISSN 0785-0352 KUOPION VÄESTÖ, ELINKEINOT JA ASUMINEN 2013-2017 Kuopion kasvutavoitteet ja lähtötiedot vuoden 2013 talousarvion ja vuosien 2014-2016 toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten Kuopion kaupunki, Konsernipalvelut, Strateginen maankäyttö ja Talous- ja strategiapalvelu Kuopio 11.6.2011
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen SISÄLLYS JOHDANTO 1. Kuopion väestökehitys ja muuttoliike... 1 2. Kuopion väestöennusteet... 3 3. Kuopion työttömyyskehitys... 5 4. Kuopion elinkeinot ja työpaikkatavoitteet... 7 5. Kuopion asuntomarkkinat... 8 6. Kuopion asuntotuottanto... 9 7. Kuopion asuntotuotantotavoitteet vuosille 2013-2017... 9 LIITEET JA KARTAT LIITE 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain v.2000, 2005-2012 (1.1.) LIITE 2. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1. 2012 LIITE 3. Kuopion väestö suunnittelualueittain 1.1.2012 ja ennuste alueittain vuoteen 20 (1.1.) LIITE 4. Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina 2002-2011 LIITE 5. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2001-2011 KARTAT Suunnittelualueet Keskeinen kaupunkialue Suunnittelualueet maaseutualueet v. 2012-2017 käyttöön otettavat alueet
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen JOHDANTO Väestökehitystä, elinkeinoja ja asumista koskevat keskipitkän aikavälin lähtötiedot ja kasvutavoitteet on tarkistettu keväisin palvelujen ja toimintojen suunnittelua sekä tulevan vuoden talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadintaa varten. Palvelualueet laativat talousarvion 2013 ja toimintaja taloussuunnitelman (2013-2016) syksyyn 2012 mennessä ja uusi talousarvio hyväksytään Kuopion kaupungin valtuustossa 12.11.2012. Tänä vuonna tämä kasvutavoitepaketti on laadittu hyvin tiiviiksi ja lyhyeksi kokonaisuudeksi, käsittäen vain kasvutavoitteisiin kiinteästi liittyvät pääkohdat. Kuopion strategian mukaiset kasvutavoitteet ja väestöennusteet tarkistettiin vuoden 2011 aikana. Kuopion uuden perusennusteen mukaan kaupungin väestönmäärä lisääntyy lähivuosina noin 650 asukkaalla /vuosi (0,7 %) ja tavoite-ennusteen mukaan väestönkasvu on vähintään prosentin eli noin 1 100-1200 asukasta/vuosi. Kuopion perusennuste jatkaa viime vuosien trendikehitystä ja sen mukaan kaupungin väkiluku on noin 108 000 asukasta vuonna 2030 (nykyiset kuntarajat). Tämän lisäksi Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos nostaa väestönmäärää noin 6 500 asukkaalla vuoden 2013 alusta alkaen. Tavoite-ennusteessa taas väestönmäärä on noin 10 000 enemmän eli 118 000 asukasta (+ 6 500) vuonna 2030. Tavoite-ennusteessa kaupungin muuttovoitto-odotus on kaksinkertainen perusennusteeseen nähden. Tulevina vuosina keskimääräinen väestörakenne vanhenee ja vanhusten osuus väestöstä kasvaa. Viime vuosikymmenellä Kuopioon saatiin yhteensä noin 8 000 työpaikkaa lisää. Työpaikkakasvu oli lähes odotusten mukaista. Edelleen Kuopion tavoitteena on saada noin 1000 nettotyöpaikkaa lisää vuosittain. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän mm. Kuopion tiedepuiston alueelle Savilahteen, Matkuksen alueelle, keskustaan ja lukuisille muille työpaikka-alueille (mm. Pieni Neulamäki, Sorsasalo, Linja-autoaseman alue, Levänen, Haapaniemi-Siikalahti). Kuopion asuntotuotanto on vilkastunut ja noussut viime vuosista. Vuonna 2011 uusia asuntoja valmistui noin 800 kpl ja myös tulevina vuosina tuotanto yltää vähintään samalle tasolle. Kuopion asuntotuotantotavoitteena on ollut keskimääräin 800 uutta asuntoa/ vuosi ja vilkastuneiden asuntomarkkinoiden myötä tuotannon tavoitetasoa voidaan jopa nostaa nyt 900 asunnon tasolle. Vilkastunut kerrostalotuotanto on nostanut Kuopion asuntotuotannon tasoa. Lähivuosina suurin osa uusista asunnoista valmistuu Saaristokaupunkiin: Lehtoniemen, Kärängän, Rautaniemen ja Ala-Pirttiniemen alueille. Lisäksi asuntotuotantoa on hyvin eripuolilla Kuopiota: Maljalahdessa, Pappilanmäellä, Pihlajalaaksossa, Puijonlaaksossa ja useilla muilla vanhoilla alueilla täydennysrakentamiskohteina. Tavoitteena on myös käynnistää asuntorakentaminen Savilahdessa tulevan viisivuotiskauden lopulla. Kuopion kasvutavoitteiden toteutuminen edellyttää vahvaa työpaikkakasvua, korkeana jatkuvaa asuntotuotannon tasoa sekä myönteistä suhdannekehitystä. Kaikkien tavoitteiden saavuttamiseksi on jatkettava strategisesti tärkeiden uusien alueiden maanhankintaa sekä määrätietoista ja ripeää elinkeino- ja asuntoalueiden suunnittelua ja kaavoitusta. Täydennysrakentamisalueiden kaavoitus korostuu uusien alueiden rinnalla tulevalla viisivuotiskaudella.
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen 1. KUOPION VÄESTÖKEHITYS JA MUUTTOLIIKE Kuopion virallinen väkiluku oli 97 433 asukasta vuoden vaihteessa 2011-2012. Viime vuoden väestönlisäys oli 640 henkilöä (0,7 %) eli kasvu oli hyvin ennustetun mukainen (ennuste 97 450 asukasta). Väestönkehitys ja -muutos olivat paljolti edellisvuosien mukaisia ja muuttovoitto myös hyvin samaa tasoa. Luonnollinen väestönkasvu oli runsaat 200 asukasta eli se on vuosittain pienentynyt odotetusti kuolleiden määrän kasvun takia. Muuttovoitto maan sisällä tapahtuvasta muuttoliikkeestä pieneni, ja muuttovoitto siirtolaisuudesta eli ulkomailta tulleesta muuttoliikkeestä suureni edellisvuosista. Väestönlisäys Kuopiossa 1997-2011 Kuopioon muutetaan eniten Siilinjärveltä ja Helsingistä. Nämä ovat myös kärjessä lähtömuuttajien kohdealueina. Siilinjärven ja Helsingin suhteen Kuopion muuttoliike on ollut vuosittain negatiivinen. Kuopiosta muuttaa paljon nuoria lapsiperheitä Siilinjärvelle ja nuoria Helsinkiin (opiskelijat). Myös työn vuoksi kaikki suuret kaupungit houkuttelevat nuoria ja keski-ikäistä väestöä enemmän: suurten kaupunkien suhteen Kuopion muuttoliike on ollut aina negatiivinen. Pohjois-Savosta ja sen kaupungeista Kuopio taas saa muuttovoittoa. 1
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Eniten Kuopioon muuttaa vuosittain työllisiä ja opiskelijoita ja samalla tavoin täältä lähdetään eniten työn ja opiskelujen vuoksi. Ikärakenteeltaan muuttoliike painottuu nuoriin ja iältään suurimmat muuttajien ryhmät ovat 18-24-vuotiaissa. Työhön tulevien muuttajien ikärakenne on hieman vanhempi ja reilu kolmannes työllisistä on ollut korkea-asteen tutkinnon suorittaneita ja reilu puolet keskiasteen tutkinnon omaavia. Kuopion väestönkasvu on painottunut kaupungin eteläosiin. Voimakkaan asuntotuotannon alueena Saaristokaupungissa väkiluku on kasvanut. Lehtoniemi on tällä hetkellä eniten väestöltään vuosittain kasvava alue, jonka lisäksi pientalotuotanto lisää asukasmäärää merkittävästi Pirtissä (Ala-Pirttiniemi) lähivuosina. Vuonna 2011 suurin väestönkasvu ja lähes 500 asukasta lisää kohdistui Rautaniemeen, jonka eteläosa ovat pientalorakentamisen alueita. Lehtoniemen väestönmäärä lisääntyi noin 80 asukkaalla. Saaristokaupungin ohessa erittäin voimakasta väestönlisäystä tapahtui keskustan alueella, jossa ns. Transpointin korttelin (Maljalahti) asunnot valmistuivat. Vuoden 2012 alussa Transpointin alue siirrettiin Itkonniemi- Linnanpelto-Männistö alueesta keskustan alueeseen, koska palveluiltaan tämä alue suuntautuu keskustaan. Pappilanmäelle valmistui myös lähes 90 uutta asuntoa, mikä näkyi alueen väestönkehityksessä. Väestönmuutokset alueittain vuonna 2011 (suurimmat muutokset) Useilla Kuopion vanhoilla asuntoalueilla väestönmäärät vähentyvät vuosittain. Vuonna 2011 eniten väestönmäärät vähentyivät Haapaniemen, Jynkän, Särkilahti- Särkiniemen ja Litmasen alueilla. Haapaniemen aluetta lukuun ottamatta kaikilla alueilla luonnollinen väestönkasvu on ollut vuosittain positiivinen, mutta muuttoliikkeen takia väestönmäärä vähenevä ja muuttoliike (netto) negatiivinen luonnollista väestönkasvua enemmän. Hyvin tyypillistä on, että kaikilta väestöltään väheneviltä alueilta muuttaa paljon nuoria ja ikääntyvää väestöä poispäin. Kuopion väestö suunnittelualueittain vuosina 2000, 2005-2012 (1.1.) on esitetty liitteessä 1. Kuopion väestö suunnittelualueittain ja ikäryhmittäin 1.1.2012 on esitetty liitteessä 2. 2
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen 2. KUOPION VÄESTÖENNUSTEET Vuonna 2011 valmistuneen perusennusteen mukaan Kuopion väkiluku lisääntyy keskimäärin 650 henkilöä/vuosi ja runsaat 10 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä. Kasvusta noin neljännes tulee luonnollisesta väestönkasvusta ja noin kaksi kolmasosaa on muuttovoittoa. Vuonna 2030 kaupungin väkiluku yltää noin 114 500 asukkaaseen Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos huomioiden. Tässä Kuopion osuutta on 108 000 asukasta ja Nilsiän osuutta 6 300 asukasta. Kuopion perusennuste toimii palveluverkoston, palvelujen ja suunnittelun apuvälineenä, mutta ns. tavoite-ennustetta käytetään mm. maankäytön maksimiennusteena. Tavoiteennusteessa muuttovoitto-odotus on kaksinkertainen perusennusteeseen nähden ja vuonna 2030 sen mukaan väestönmäärä olisi noin 10 000 enemmän eli noin 124 500 asukasta (jossa nykyisen Kuopion osuus on 118 000 asukasta). Molempien ennusteiden mukaan Kuopion luonnollinen väestönkasvu säilyy positiivisena koko ennustekauden ajan. Seuraavassa taulukossa on mukana Kuopion ja Nilsiän ennusteet vuoden 2013 alusta alkaen. Vuoden 2012 alussa Nilsiän väkiluku oli noin 6 500 asukasta. Tilastokeskuksen tuoreimman väestöennusteen (2009) mukaan Nilsiän väkiluku pienenee lievästi vuoteen 2020 (6 360 asukasta) mennessä ja sama kehitys jatkuu myös vuoteen 2030 (6 270 asukasta). KUOPION VÄESTÖ IKÄRYHMITTÄIN V. 2000, 2005-2012 JA ENNUSTE VUOTEEN 2030 (1.1.) Lähde: Kuopion väestöennuste 2011 Kuopio ja Nilsiä VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-64 65-74 75- YHT. Nilsiä Yhteensä*** 2000 7 144 6 248 3 092 3 448 8 205 46 932 6 658 4 796 86 523 6 912 2005* 6 730 6 153 3 237 3 377 9 232 48 617 7 117 6 055 90 518 6 587 2006 6 693 5 986 3 293 3 411 9 195 48 766 7 103 6 283 90 730 6 595 2007 6 623 5 892 3 203 3 521 9 218 48 638 7 400 6 462 90 957 6 547 2008 6 585 5 742 3 123 3 564 9 380 48 969 7 278 6674 91 315 6 537 2009 6 611 5 675 3 094 3 651 9 308 49 435 7 409 6773 91 956 6 505 2010 6 717 5 569 3 056 3 569 9 491 49 785 7 531 6934 92 652 6 521 2011** 7 043 5 847 3 117 3 626 9 803 51 787 8 186 7384 96 793 6 540 2012 7 100 5 888 3 048 3 577 9 956 51 656 8 732 7476 97 433 6 499 103 932 Ennuste 2013 7 090 5 840 3 050 3 650 9 950 51 610 9 230 7 730 98 110 6 426 104 500 2014 7 120 5 910 3 010 3 570 9 920 51 600 9 710 7 970 98 760 6 415 105 200 2015 7 220 5 880 3 000 3 490 9 930 51 560 10 160 8 230 99 410 6 404 105 800 2020 7 600 6 020 3 060 3 370 9 460 51 680 12 300 9 160 102 600 6 369 109 000 2025 7 570 6 240 3 100 3 400 9 150 51 750 12 270 11 940 105 380 6 333 111 700 2030 7 460 6 280 3 170 3 530 9 340 51 630 12 210 14 440 108 000 6 280 114 300 * Vuoden 2005 alusta toteutui Kuopion ja Vehmersalmen kuntaliitos. ** Vuoden 2011 alusta toteutui Kuopion ja Karttulan kuntaliitos. *** Vuoden 2013 alusta alkaen tulee toteutumaan Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos. NILSIÄN VÄESTÖ 2012 (1.1.) JA ENNUSTE VUOSILLE 2020, 2025 JA 2030 Lähde: Tilastokeskus (2009) VUOSI 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-64 65-74 75- YHT. 2012 444 412 183 193 314 3 358 840 755 6 499 Ennuste 2013 443 398 204 206 269 3 267 870 769 6 426 2014 445 404 195 200 269 3 231 888 783 6 415 2015 447 401 205 189 266 3 184 917 795 6 404 2020 438 412 202 204 240 2 960 1 064 849 6 369 2025 430 409 212 200 235 2 758 1 051 1 038 6 333 2030 415 403 212 201 240 2 607 994 1 208 6 280 7 544 6 300 3 231 3 770 10 270 55 014 9 572 8 231 103 932 7 533 6 238 3 254 3 856 10 219 54 877 10 100 8 499 104 536 7 565 6 314 3 205 3 770 10 189 54 831 10 598 8 753 105 175 3 7 667 6 281 3 205 3 679 10 196 54 744 11 077 9 025 105 814 8 038 6 432 3 262 3 574 9 700 54 640 13 364 10 009 108 969 8 000 6 649 3 312 3 600 9 385 54 508 13 321 12 978 111 713
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Tulevina vuosina Kuopion väestön ikärakenne vanhenee, ikääntyvien määrä kasvaa ja lasten ja nuorten suhteelliset osuudet pienenevät. Myös työikäisten suhteellinen osuus väestöstä pienenee, vaikka nuorten työikäisten määrä lisääntyy. Kuopion ennusteet perustuvat oletukseen, että yhä useampi Kuopioon opiskelemaan tuleva nuori jää myös tänne asumaan ja töihin opintojen päätyttyä. Eniten suhteellisesti ja myös absoluuttisesti lisääntyy 65-74-vuotiaiden määrä. Koko maan tavoin 75+ -vuotiaiden määrä kasvaa voimakkaasti ja lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kuopion ikäryhmittäinen muutos vuodesta 2012 vuoteen 2030 (Nilsiä mukana ennusteessa) 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-64 65-74 75- -2000 0 2000 4000 6000 8000 Lähde: Kuopion väestöennuste (2011) ja Nilsiän väestöennuste (2009) Kuopion alueittainen väestöennuste suunnittelualueille ikäryhmittäin vuoteen 2020 valmistui vuonna 2011. Tämä ennuste ei sisällä Nilsiän ennustetta, koska sen tekovaiheessa kuntaliitos ei ollut vielä tiedossa. Vuoteen 2020 mennessä kaupungin väestönmäärä lisääntyy yhteensä noin 5 100 asukkaalla nykytilanteeseen verrattuna. Tulevalla viisivuotiskaudelle suurin väestönkasvu on ennustettu kohdistuvan Saaristokaupunkiin: Lehtoniemeen (+ 3 300 asukasta), Rautaniemeen (n. 1080 asukasta) ja Pirttiin (n. 880 asukasta). Pirtissä väestönkasvu on jo viime vuosina hieman tasaantunut, mutta kääntyy uudelleen kasvuun vuonna 2013 Ala-Pirttiniemen rakentamisen myötä. Lehtoniemi ja Käränkä kuuluvat Lehtoniemi-Keilankannan suunnittelualueeseen ja näillä alueella väestönkasvu on erittäin voimakasta tulevina vuosina. Saaristokaupungin ohessa voimakasta väestönkasvua tapahtuu keskustassa (Maljalahti), Linnanpellolla (Pappilanmäki), Pihlajalaaksossa ja Hiltulanlahdessa. Myös lähes kaikilla maaseutualueilla väestönmäärät lisääntyvät tai pysyvät nykytasolla vuoteen 2020 mennessä. Kuopion väestö suunnittelualueittain 1.1.2012 ja ennuste alueittain vuoteen 2020 on esitetty liitteessä 3. 4
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Kuopion suurimmat väestönmuutokset suunnittelualueittain vuoteen 2020 Lehtoniemi-Keilankanta Rautaniemi Hiltulanlahti-Kivih.-Vanuv. Pirtti Keskusta Inkilänmäki-Pihlajalaakso Julkula Niirala Jynkkä, Levänen ja P. Neulam. Saarijärvi - Rahusenkangas Neulamäki Litmanen -2000-1000 0 1000 2000 3000 4000 Pääsääntöisesti kaikilla vanhoilla asuntoalueilla väestönmäärät vähenevät hitaasti, mikäli uutta asuntorakentamista ei kohdistu niille. Tulevina vuosina vähenemiskehitys on suurinta Litmasen, Neulamäen ja Saarijärvi-Rahusenkankaan alueella. Absoluuttisesti eniten ja noin 900 asukkaalla vähenee väestönmäärä Litmasen eli Petosen asuntoalueella, jossa myös lasten määrät ovat olleet jo vuosia laskussa. Kaikilla Kuopion alueilla ikääntyneiden määrä kasvaa vuoteen 2020 mennessä. 3. KUOPION TYÖTTÖMYYSKEHITYS Kuopion työttömyys vähentyi kuukausittain vuonna 2011. Vuoden 2011 keskimääräinen työttömyysaste oli 10,5 prosenttia, joka tarkoittaa keskimäärin 4870 työtöntä kuukausittain. Kausiluontoisesti eniten työttömiä on edelleen kesällä heinäkuussa (opiskelijat työmarkkinoilla) sekä vuoden vaihteessa joulun tienoilla. Korkeimmillaan Kuopiossa oli noin 5630 työtöntä heinäkuussa ja matalimmillaan työttömien määrä kävi marraskuussa ollen noin 4 400 työtöntä henkilöä. Nuorisotyöttömien määrä on hieman pienentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys ei ole hellittänyt. Vuonna 2011 Kuopiossa oli noin 700 alle 25-vuotiasta työtöntä ja noin 1 200 pitkäaikaistyötöntä kuukausittain. Työttömyyden painottuminen 50 vuotta täyttäneisiin on myös jatkunut ja yli 50-vuotiaiden työttömien määrä ei ole juurikaan muuttunut vuoden 2011 aikana. Kuopion työttömyys on kehittynyt hyvin samaan suuntaan kuin useimmissa suurissa kaupungeissa. Työttömien määrä on pienentynyt kuukausittain ja työttömyysprosentti on laskenut. Vuonna 2011 Kuopion työttömyysprosentti (10,5 %)oli noin puolitoista prosenttiyksikköä koko maan keskimääräistä (9,1 %) suurempi. Kuopion tavoitteiden mukaan ero koko maan keskimääräiseen on pienentynyt. Kuopion työttömyysprosentti on keskisuurten kaupunkien alimpia ja heti pääkaupunkiseu- 5
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen dun ja Vaasan jälkeen alimpia. Espoossa työttömyysprosentti on alin ja Kuopion vertailukaupunkien korkeimmat työttömyysasteet ovat Kotkassa, Joensuussa ja Lahdessa. 6
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen 4. KUOPION ELINKEINOT JA TYÖPAIKKATAVOITTEET Kuopion elinkeinojen ja yritysten liiketoiminnan kehitys on ollut erittäin myönteistä viime vuosina. Elinkeinorakentaminen on ollut vilkasta ja työpaikka-alueiden kehittäminen aktiivista. Uusia yrityksiä on sijoittunut Kuopioon ja jo kaupungissa toimineet yritykset ovat laajentaneet ja kehittäneet toimintojaan. Työpaikkakasvu on ollut suurten kaupunkiseutujen luokkaa. Kuopion suurimpia ja lähivuosina valmistuvia elinkeinohankkeita ovat: Alatorihanke kävelykeskustoineen, Pienen Neulamäen yritysalueen rakentuminen, Kuopion tiedepuiston hankkeet, Päiväranta-Vuorela vt5 silta- ja tiehanke, Lehtoniemen jätevedenpuhdistamon saneeraushanke (Kuopion Vesi) sekä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin ja Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymän (Servica) rakennushankkeet. Näiden lisäksi Kuopion kaupungin suuria perusparannus- ja laajennushankkeita on käynnistymässä (teatteri ja koulut), kuten on myös uusia ja varsin mittavia yksityisiä rakentamishankkeita vireillä. Kuopion tavoitteena on jo pitkään ollut saada nettona tuhat työpaikkaa vuodessa. Tämä tavoite saavutettiin 80 prosenttisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Vuoden 2011 alussa Kuopiossa oli yhteensä noin 46 000 työpaikkaa Kuopion toimipaikkarekisterin mukaan. Toimipaikkoja oli yhteensä noin 5 200 ja yrityksiä noin 4 200. Vuosina 2000-2010 Kuopion työpaikkakasvu oli nettona noin 8 000 työpaikkaa eli keskimäärin 800 työpaikkaa/vuosi. Työpaikkakasvu on ollut suurinta terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä liike-elämän palvelujen toimialoilla. Vuonna 2010 terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen työpaikat lisääntyivät myös eniten vuoteen 2009 verrattuna. Kuopiossa on monipuolinen elinkeinorakenne. Työpaikkojen määrällä mitattuna suurimpia toimialoja ovat terveys- ja sosiaalipalvelut (Toimiala Q n. 9 900 työpaikkaa), koulutus (P / 4 150 työpaikkaa), kauppa (G / 5 240 työpaikkaa) sekä teollisuus (C / 3 840 työpaikkaa). Yritysten liikevaihdolla mitattuna kauppa on selvästi 7
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen suurin toimiala, joka tuottaa reilun kolmanneksen koko Kuopion seudun liikevaihdosta. Teollisuuden osuus kokonaisliikevaihdosta on ollut noin viidennes. Viimeisen kymmenen vuoden aikana (2001-2010) Kuopion seudun yritysten liiketoiminta, palkkasumma ja vienti ovat kehittyneet selvästi koko maan ja Pohjois- Savon maakunnan keskimääräistä nopeammin. Koko vuosikymmenellä Kuopion seudun yritysten liikevaihto kasvoi keskimäärin 4,2 prosenttia, palkkasumma 4,5 prosenttia ja vienti 4,4 prosenttia vuodessa. Koko maassa vastaavat prosentit olivat keskimäärin 2,9, 3,8 ja 2,0. Vuonna 2011 Kuopion seudun yritysten liiketoiminta kehittyi edelleen suotuisaan suuntaan: liikevaihdon kasvu oli 8 prosenttia, palkkasumman kasvu runsaat 6 prosenttia ja vienti lisääntyi noin 16 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Kuopion työpaikkakasvu on jakaantunut useille alueille viime vuosina ja tulevina vuosina kasvu suuntautuu myös hyvin vastaavaan tapaan. Työpaikkakasvua odotetaan Kuopion Tiedepuiston alueelle Savilahteen, Kuopion keskustaan ja linja-autoaseman alueelle, Haapaniemi-Siikalahti -alueelle, Leväselle sekä Kuopion eteläisille yritys- ja työpaikka-alueille (Matkus, Pieni Neulamäki). Matkuksen alueella Ikea-Ikano kauppakeskittymä valmistuu vuoden 2012 aikana. 5. KUOPION ASUNTOMARKKINAT Kuopion asuntomarkkinoilla eletään hyvin vilkasta aikaa. Asuntojen kysyntä on varsin suurta ja uusia asuntoja on paljon myynnissä ja rakenteilla. Tällä hetkellä Kuopiossa on yhtä aikaa lukuisa joukko erityyppisiä asuntoja rakenteilla ja useiden kohteiden asunnot ovat menneet hyvin kaupaksi. Väestönkasvun myötä myös vuokra-asuntojen kysyntä on noussut ja uusia kohteita hiljattain valmistunut. Tulevina vuosina vuokra-asuntojen määrää pyritään lisäämään kysyntää vastaavasti. Kuopion tavoitteena on ennakoida asuntokysynnän tarpeet ja muutokset sekä kaavoittaa ja tarjota houkuttelevia alueita sekä tontteja asumisen tarpeisiin eri puolilta kaupunkia. Kuopiossa asuntojen hintataso on ollut korkeahko suhteessa useisiin vastaaviin kasvukeskuksiin. Tällä hetkellä keskimääräinen hintataso on keskisuurten kaupunkien korkeimpia, mutta kuitenkin koko maan keskimääräistä matalampi. Vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä vanha kerrostaloasunto maksoi Kuopiossa keskimäärin 1 843 euroa neliötä kohden. Koko maassa vastaava hinta oli 2 295 euroa neliölle (Tilastokeskus). Kuopiossa asuntojen hinnat ovat nimellisesti nousseet vuoden takaisesta, mutta reaalisesti (inflaatio huomioiden) hinnat ovat lievästi laskeneet. Myös omakotitalokiinteistöjen hinnoissa tapahtui lievää laskua vuodesta 2010 vuoteen 2011 (Maanmittauslaitos). Vuonna 2011 Kuopiossa omalla tontilla sijaitsevan asuinkiinteistön mediaanihinta oli 200 000 euroa, joka on Pohjois-Savon ja Itä-Suomen korkein sekä hyvin samaa tasoa kuin Jyväskylässä (198 000 euroa). Joensuussa asuinkiinteistöjen mediaanihinta oli 150 000 euroa, Espoossa 400 000 euroa, Vantaalla 315 000 euroa ja Tampereella 245 000 euroa. 8
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Vanhojen kerrostalojen neliöhinnat vertailukaupungeissa tammi-maaliskuussa 2012 6. KUOPION ASUNTOTUOTANTO Kuopion asuntotuotanto on vilkastunut selvästi edellisvuosista. Vuosina 2008-2010 asuntotuotannon taso oli noin 400-500 uutta asuntoa ja vuonna 2011 valmistui noin 800 uutta asuntoa. Lisääntynyt kerrostalotuotanto on nostanut asuntotuotannon määrää. Vuonna 2011 valmistui yhteensä noin 460 kerrostaloasuntoa, mikä on noin 58 prosenttia asuntojen kokonaismäärästä. Uusia omakotitaloja valmistui noin 200 ja rivitaloasuntoja noin 130 kpl. Pitkästä aikaa Kuopioon valmistui myös edellisvuosia enemmän vuokra-asuntoja, yhteensä n. 340 kpl. Kuopion asuntotuotanto on keskittynyt viime vuosina paljolti Saaristokaupunkiin, Savolanniemen, Rautaniemen ja Lehtoniemen alueille. Nyt tuotanto on vilkastumassa Lehtoniemessä ja Kärängän alueella, kun taas Savolanniemessä vilkkain rakentaminen on jo ohi. Vuonna 2011 kerrostaloasuntoja valmistui Maljalahteen (Transpoint), Pappilanmäelle sekä Lehtoniemeen. Keskustan alueelle on valmistunut uusia asuntoja keskimäärin 100 asunnon vuosivauhdilla. Omakotitaloja valmistui eniten Rautaniemen alueelle. Maaseutualueille valmistui yhteensä 63 uutta omakotitaloa. Vilkkainta rakentaminen oli Etelä-Kuopion alueella (Kaislastenlahti-Haminalahti-Rytky-Kellomäki-Kurkimäki-Pellesmäki). Karttulaan, Vehmersalmelle sekä Melalahteen valmistui 7 asuntoa kuhunkin. Maaseudulle valmistuneista asunnoista valtaosa sijoittui hajarakentamisena yksityisille tiloille ja kaava-alueiden ulkopuolelle. Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2001-2011 on esitetty liitteessä 5. 7. KUOPION ASUNTOTUOTANTOTAVOITTEET VUOSILLE 2013-2017 Tulevalla viisivuotiskaudella Kuopioon odotetaan valmistuvan yhteensä 4700 eli runsaat 900 uutta asuntoa vuosittain. Näistä noin 65 prosenttia tulee kerrostaloi- 9
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen hin, 15 prosenttia rivitaloihin ja loput 20 prosenttia omakotitaloihin. Tavoitteena on myös lisätä uusien vuokra-asuntojen tuotantoa ja tarjontaa viime vuosista. Kuopion vahva kerrostalotuotanto nostaa asuntotuotannon tasoa. Kerrostalotuotanto jakaantuu tällä hetkellä usealle alueelle. Lehtoniemi on kerrostalotuotannon pääalue, jonka lisäksi uusia kerrostaloja rakennetaan Maljalahteen (keskusta), Pappilanmäelle ja Pihlajalaaksoon. Puijonlaakson etelärinteeseen on suunnitteilla (kaavoitus käynnissä) myös uusi täydennysrakentamisalue (n. 400-450 asuntoa), jonka rakentaminen käynnistyy vuonna 2014. Savilahden osayleiskaava on valmistumassa vuonna 2012 ja asuntotuotannon ohjelmoinnin mukaan alueen ensimmäiset asunnot valmistuvat arviolta tulevan viisivuotiskauden lopulla (2017). Nyt jo tiedossa olevien kerrostaloalueiden lisäksi pienempiä täydennysrakentamiskohteita ja -kortteleita tutkitaan vanhoille asuntoalueille tulevalla viisivuotiskaudella. Kuopion toiminnallisen kaupunkiseudun asuntotuotanto vuosina 2007-2011, arvio 2012 ja suunnitelma (tavoitteellinen asuntotuotanto-ohjelmointi) vuosille 2013-2017 Toteutunut Arvio Ohjelmointi Määrä yht. Alue 2007-2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2013-2017 Pirtti (Savolanniemi) 232 6 0 Rautaniemi 657 58 34 40 50 124 Lehtoniemi-Keilankanta 273 306 357 312 167 177 180 1 193 Ala-Pirttiniemi 0 70 70 70 140 Saaristokaupunki yht. 1 162 440 461 382 207 227 180 1 457 Keskusta 871 167 94 149 186 133 185 747 Niirala 122 0 0 Haapaniemi, Rönö 52 0 70 70 Pappilanmäki 86 83 57 60 30 30 260 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto 140 0 67 67 Puijonlaakso 53 160 160 110 483 Pihlajalaakso 0 89 81 100 105 125 120 531 Petonen, Pitkälahti 28 0 12 12 Länsi-Puijo 0 0 20 20 20 20 80 Hiltulanlahti 6 0 70 70 70 210 Savilahti 0 0 60 60 Muut kesk.alueet yht. 142 24 49 32 22 55 15 173 Nilsiä 40 40 40 40 40 200 Kuopion maaseutualueet 332 70 70 70 70 70 70 350 KUOPIO YHT. 2 941 790 960 970 940 930 900 4 700 10
2016 195 165 570 930 21 18 61 2017 195 145 560 900 22 16 62 Yhteensä 2013-2017 963 690 3047 4700 20 15 65 Keskimäärin/vuosi 193 138 Kuopion 609 kaupunki 940 20 15 65 % 20 % 15 Väestö, % elinkeinot 65 % ja asuminen 100 % 20 % 15 % 65 % Lähde: Kuntarekisterit Kuopion asuntotuotanto talotyypeittäin v. 1996-2011, arvio v. 2012 ja ohjelmointi v. 2013-2017 Valmistumisvuoden mukaan Vuosi Omakotitalot Rivitalot Kerrostalot Yhteensä Omak. -% Rivit.-% Kerrost. -% 1996-2000 533 336 1 631 2 500 21 13 65 2001-2005 778 272 1 632 2 682 29 10 61 2006-2010 961 446 1 148 2 555 38 17 45 2011 199 133 463 795 25 17 58 Arvio 2012 154 187 449 790 19 24 57 Ohjelmointi 2013 189 84 687 960 20 9 72 2014 192 126 652 970 20 13 67 2015 192 170 578 940 20 18 61 2016 195 165 570 930 21 18 61 2017 195 145 560 900 22 16 62 Yhteensä 2013-2017 963 690 3 047 4 700 20 15 65 Keskimäärin/vuosi 193 138 609 940 20 15 65 % 20 15 65 100 20 15 65 Lähde: Kuntarekisterit Lehtoniemessä rakentaminen on tällä hetkellä vilkkainta Kanavaharjunkadulla sekä Keilankannan keskustan tuntumassa. Rakentaminen on jo alkanut ja vilkastuu myös vuonna 2013 asuntomessualueen pohjoispuolella ns. Helmen alueella. Sieltä rakentaminen siirtyy vuonna 2014 kanavan eteläpuolelle nyt asemakaavoitettavana olevalle Keilanrinteen alueelle. Uusia asuntoja sijoittuu Lehtoniemeen (ml. Käränkä) kaiken kaikkiaan noin 5000-6000 asukkaalle. Tällä hetkellä (kesä 2012) alueella asuu noin 700 asukasta. Kuopion pientalotuotanto on keskittynyt Saaristokaupunkiin viime vuosina. Tällä hetkellä rivitalorakentaminen on vilkasta Rautaniemessä ja Kärängässä ja omakotitalorakentaminen painottuu Rautaniemen eteläosiin sekä Rakovalkeankadulle. Tänä vuonna (2012) omakotitalorakentaminen alkaa Ala-Pirttiniemessä ja sen jälkeen vuonna 2015 Hiltulanlahdessa. Ala-Pirttiniemeen mahtuu vajaat 300 uutta pientaloasuntoa ja Hiltulanlahteen on arvioitu sijoittuvan Kuopion omakotitalotuotanto noin viiden seitsemän vuoden vuosittaisesta tonttikysynnästä ja aloitusmääristä riippuen. Kuopio luovuttaa keskimäärin 100 uutta omakotitalotonttia vuosittain. Keskeisen kaupunkialueen tonttitarjonnan lisäksi kaupungilla on tonttitarjontaa myös Kuopion maaseutukylissä (Karttula, Vehmersalmi, Melalahti, Syvänniemi, Pihkainmäki ja Kurkimäki). Pääosa kaupungin tonteista luovutetaan pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, mutta kaikki rannalla ja rannanläheisyydessä sijaitsevat tontit myydään. Myynti on myös mahdollista lähes kaikkien tonttien kohdalla. Kuopion ja Nilsiän kuntaliitos toteutuu vuoden 2013 alusta alkaen. Asuntotuotannon ohjelmoinnissa Nilsiän asuntotuotannoksi on arvioitu keskimäärin 40 uutta asuntoa/vuosi. Nilsiän keskustaan on suunniteltu rakennettavan lähivuosina uusia kerrostaloja noin yhden talon vuosivauhdilla ja nyt arvioidun lisäksi Tahkon alueelle toteutuu vuosittain uutta lomarakentamista. Seuraavaan taulukkoon on koottu uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut uusien asuntojen ja asukkaiden määrät sekä alueen kaavoitusvaihe. Asuntotuotannon eteneminen ja ohjelmointi muuttuu ja se tarkistetaan puolivuosittain. 11
Kuopion kaupunki Väestö, elinkeinot ja asuminen Kuopion uusien asuntoalueiden ja täydennysrakentamisalueiden käyttöönotto, arvioidut asunto- ja asukasmäärät 11.6.2012 Rakent. Asuntojen Asunt. Kaavoituksen Alue Alue Talotyyppi aloitusv. valm. v. määrä Asukkaita vaihe Transpoint (Maljalahti) Tärä AK 2009 2011-258 n. 400-450 valmis Pappilanmäki Tärä AK 2009 2010-250-300 n. 500 valmis Pihlajalaakso Tärä AK/AKR 2011 2012- n. 450 n. 1000 valmis Ala-Pirttiniemi Uusi AO/AP 2012 2012- n.260-290 n. 700-900 valmis Helmen alue (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR/AR 2012 2013- n. 800 n. 1400-1600 valmis Maljalahti (Keskusta) Tärä AK 2013 2014- n. 400 n. 600-800 valmis Länsi-Puijo Tärä AP 2013 2013- n. 60 n. 150-180 valmis Keilanrinne (Lehtoniemi) Uusi AK/AKR 2014 2015- n. 700 n. 1300-1400 as. kaavoitus käynnissä Matkusniemi (Lehtoniemi) Uusi AR/AP 2014 2015- n. 120 n. 300 as. kaavoitus käynnissä Puijonlaakso, etelärinne Tärä AK/AKR 2014 2015- n. 450 n. 800-1000 as. kaavoitus käynnissä Julkulan tärä (niemi) Tärä AK/AP 2014 2015- n. 150-200 n. 300-400 as. kaavoitus käynnissä Kurkimäki Uusi AO 2014/2015 2015- n. 45 n. 150 as. kaavoitus käynnissä Hiltulanlahti Uusi AO/AR/AP 2015 2015- n.700-800 n. 2600 asemak. alkaa v. 2012 Kuikkalampi-Lehtorinne (Lehton.) Uusi AK/AKR/AR 2015 2016- asemak. alkaa v. 2012 Kelloniemi Tärä AK/AKR 2015 2016-200-250 n. 500 asemak. alkaa v. 2013 Savilahti Tärä AK/AKR 2016 2017- o.yl.kaavoitus käynnissä 12
LIITTEET JA KARTAT
LIITE 1. LIITE 1 KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN V.2000, 2005-2012 (1.1.) SUUNNITTELUALUE 2000 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 E1 Keskusta 10 870 11 378 11 516 11 349 11 645 11 868 12 133 12 227 12 612 E2 Niirala 3 259 3 555 3 531 3 613 3 662 3 740 3 794 3 759 3 736 E3 Haapaniemi 1) 3 171 4 028 4 010 3 949 4 012 4 035 3 970 3 950 3 843 E4 Rönö ja sen lähisaaret 490 548 561 584 499 573 577 556 571 E5 Siikalahti 1 107 51 59 53 53 51 56 46 46 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 6 168 6 195 6 381 6 488 6 340 6 303 6 408 6 392 6 390 C21 Julkula 2 924 2 720 2 705 2 683 2 660 2 622 2 591 2 424 2 555 C22 Niuva-Länsipuijo 2 680 2 413 2 428 2 391 2 354 2 333 2 332 2 533 2 248 C3 Puijonsarvi (Päivänranta) 2 705 2 523 2 419 2 401 2 446 2 423 2 423 2 558 2 425 C4 Puijo (Inkilänmäki) 2 749 2 699 2 631 2 593 2 568 2 498 2 482 2 326 2 479 C5 Laivonsaari 13 15 14 14 13 10 10 12 D1 Itk.-Männistö-Linnanpelto 5 677 5 360 5 325 5 215 5 134 5 162 5 139 5 136 5 311 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 4 956 4 597 4 506 4 535 4 439 4 479 4 452 4 426 4 398 D3 Kettulanlahti 877 860 849 843 805 782 762 767 766 D4 Kelloniemi-Likolahti 2 389 2 098 2 114 2 099 2 060 2 035 2 029 2 023 2 024 F1 Savilahti 5 3 1 0 0 0 2 1 F21 Neulamäki 6 229 5 780 5 651 5 532 5 517 5 453 5 473 5 431 5 417 F22 Kolmisoppi-Vuorilampi 3 0 0 0 0 0 0 0 F3 Neulaniemen kärki 2 G Pieni Neulamäki 108 160 158 165 168 181 182 183 195 H21 Särkiniemi-Särkilahti 2 762 4 097 4 037 3 997 3 975 3 939 3 901 3 904 3 817 H11 Levänen 1 480 1 259 1 242 1 227 1 176 1 148 1 148 1 107 1 114 H12 Jynkkä 3 911 3 638 3 541 3 498 3 438 3 415 3 374 3 367 3 278 H14 Litmanen 9 663 9 169 8 983 8 760 8 599 8 445 8 307 8 196 8 114 J11 Pitkälahti 511 549 593 618 606 578 602 588 586 Petosen puistokaupunki yht. 10 174 9 718 9 576 9 378 9 205 9 023 8 909 8 784 8 700 H16 Pirtti 3 035 3 997 4 154 4 470 4 638 4 826 4 823 4 837 4 822 H17 Lehtoniemi 50 70 69 71 68 74 192 484 562 H18 Rautaniemi 152 1 471 1 777 2 124 2 482 2 947 3 275 3 723 4 211 Saaristokaupunki yht. 3 237 5 538 6 000 6 665 7 188 7 847 8 290 9 044 9 595 J13 Kiviharju 54 78 84 86 81 78 85 83 80 J14 Vanuvuori 40 29 30 37 47 45 46 50 63 J15 Hiltulanlahti 419 473 474 460 450 450 439 443 436 B Sorsasalo 151 163 173 172 175 172 173 176 176 Keskeinen kaupunkialue yht. 78 608 79 976 80 016 80 027 80 210 80 665 81 180 81 695 82 290 386 Länsi-Riistavesi 702 756 760 771 785 787 802 782 790 387 Itä-Riistavesi 427 403 423 423 407 409 428 421 427 388 Melalahti 836 853 860 870 872 882 910 914 894 464 Puutossalmi 496 540 559 568 582 577 584 601 607 465 Pellesmäki 1 077 1 204 1 235 1 282 1 327 1 374 1 384 1 410 1 399 466 Kurkimäki 679 873 888 909 935 945 964 973 978 467 Haminalahti 808 853 854 915 956 994 987 1 016 1 042 468 Hirvilahti 542 554 562 548 525 530 524 521 503 475 Pohjois-Kallaveden saaristo 3 4 4 4 7 3 2 5 482 Ranta-Toivala 181 208 220 222 243 242 258 248 251 483 Jännevirta 184 208 210 210 207 220 210 214 215 484 Kurkiharju 464 482 495 490 502 494 505 496 492 501 Vehmersalmi 2) 1 946 2 024 2 008 1 988 1 982 1 977 2 002 2 008 601 Karttula 2) 3 432 3 469 Maaseutualue yht. 6 399 8 884 9 094 9 220 9 336 9 439 9 535 13 030 13 080 Muut alueet 15 Alueille sijoittumattomat 1 516 1 708 1 620 1 710 1 769 1 852 1 937 2 079 2 100 KUOPIO YHTEENSÄ 86 523 90 568 90 730 90 957 91 315 91 956 92 652 96 819 97 470 1) Vuoden 2005 alussa muuttuneessa aluejaossa Siikalahden alueelta Hermanninranta (977 as.) siirtyi Haapaniemen alueeseen. 2) Vuoden 2005 alusta Vehmersalmi ja vuoden 2011 alusta Karttula liittyivät Kuopioon.
KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN JA IKÄRYHMITTÄIN 1.1. 2012 LIITE 2 Suunnittelualue 0-6 7-12 13-15 16-18 19-24 25-64 65-74 75+ Yht. E1 Keskusta 385 226 132 352 2 382 5 777 1 527 1 831 12 612 E2 Niirala 190 187 90 116 690 1 841 349 273 3 736 E3 Haapaniemi 170 115 76 135 466 1 997 453 431 3 843 E4 Rönö ja sen lähisaaret 46 53 19 21 26 346 47 13 571 E5 Siikalahti 1 0 0 1 6 29 7 2 46 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 330 245 130 185 998 2 997 698 807 6 390 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 221 163 102 128 156 1 288 246 121 2 425 C4 Puijo (Inkilänmäki) 161 105 64 76 248 1 308 290 227 2 479 C21 Julkula 236 188 98 99 106 1 506 229 93 2 555 C22 Niuva-Länsipuijo 168 122 63 84 174 1 284 251 102 2 248 D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto 252 186 109 173 593 2 883 530 585 5 311 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 264 197 83 129 420 2 256 640 409 4 398 D3 Kettulanlahti 53 45 39 31 49 364 96 89 766 D4 Kelloniemi-Likolahti 151 114 52 50 144 1 205 224 84 2 024 F21 Neulamäki 332 194 115 214 1 012 3 189 260 101 5 417 H21 Särkiniemi-Särkilahti 307 274 128 163 355 2 012 323 255 3 817 B Sorsasalo 12 14 8 8 6 93 29 6 176 G Pieni Neulamäki 22 18 6 15 8 108 10 8 195 H12 Jynkkä 275 210 142 145 195 1 904 311 96 3 278 H11 Levänen 60 49 31 52 136 603 123 60 1 114 J11 Pitkälahti 54 60 28 26 31 331 35 21 586 H14 Litmanen 716 584 325 348 738 4 812 388 203 8 114 H16 Pirtti 685 579 268 239 285 2 613 120 33 4 822 H17 Lehtoniemi-Keilankanta 52 29 12 18 45 343 48 15 562 H18 Rautaniemi 672 616 264 181 111 2 250 96 21 4 211 J13 Kiviharju 10 14 3 6 1 41 4 1 80 J14 Vanuvuori 13 3 1 1 5 35 4 1 63 J15 Hiltulanlahti 31 51 25 20 13 229 39 28 436 Keskeinen kaupunkialue yht. 5 869 4 641 2 413 3 017 9 399 43 654 7 380 5 917 82 290 386 Länsi-Riistavesi 48 81 43 29 26 427 80 56 790 387 Itä-Riistavesi 34 23 10 12 17 256 40 35 427 388 Melalahti 65 72 33 29 32 466 97 100 894 464 Puutossalmi 71 43 27 34 19 344 43 26 607 465 Pellesmäki 147 148 70 48 52 772 110 52 1 399 466 Kurkimäki 139 146 56 42 18 518 43 16 978 467 Haminalahti 112 93 49 37 38 610 63 40 1 042 468 Hirvilahti 40 32 20 12 24 286 45 44 503 482 Ranta-Toivala 23 19 7 9 9 147 32 5 251 483 Jännevirta 18 22 6 11 7 119 21 11 215 484 Kurkiharju 40 39 21 12 18 266 59 37 492 501 Vehmersalmi 120 107 57 64 72 1 065 291 232 2 008 601 Karttula 276 296 155 137 111 1 881 305 308 3 469 Maaseutualueet yhteensä 1 135 1 121 554 476 443 7 158 1 231 962 13 080 Muut alueet* 2 0 0 1 0 11 5 1 20 Alueettomat 98 127 81 86 118 865 122 603 2 100 Kuopio yhteensä 7 102 5 889 3 048 3 579 9 960 51 677 8 733 7 482 97 470 * Sisältää saaristo- ym. alueet joissa väestömäärät pieniä
KUOPION VÄESTÖ SUUNNITTELUALUEITTAIN 1.1.2010 JA ENNUSTE ALUEITTAIN VUOTEEN 2020 (1.1.) LIITE 3 SUUNNITTELUALUE 2012 2013 2014 2015 2016 2020 E1 Keskusta 1) 12 612 13 010 13 110 13 130 13 130 13 400 E2 Niirala 3 736 3 740 3 700 3 660 3 640 3 550 E3+E5 Haapaniemi-Siikalahti 3 889 3 990 4 060 4 020 3 970 3 800 E4 Rönö ja sen lähisaaret 571 550 540 530 530 510 C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko 6 390 6 400 6 350 6 370 6 470 6 660 C21 Julkula 2 555 2 550 2 530 2 500 2 470 2 400 C22 Niuva-Länsipuijo-Rypysuo 2 248 2 300 2 260 2 290 2 320 2 280 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 2 425 2 440 2 420 2 390 2 360 2 280 C4 Puijo (Inkilänmäki-Pihlajalaakso) 2 479 2 600 2 700 2 800 2 920 3 180 D1 Itkonn.-Männistö-Linnanpelto (Pappilanmäki) 2) 5 311 5 420 5 490 5 540 5 510 5 430 D2 Saarijärvi-Rahusenkangas 4 398 4 410 4 360 4 320 4 260 4 110 D3 Kettulanlahti 766 760 760 750 740 720 D4 Kelloniemi-Likolahti 2 024 1 970 1 920 1 870 1 900 2 050 F21 Neulamäki 5 417 5 390 5 330 5 260 5 190 4 900 H21 Särkiniemi-Särkilahti 3 817 3 940 3 900 3 930 3 890 3 750 H12 Jynkkä 3 278 3 360 3 330 3 290 3 260 3 180 H11+G Levänen ja Pieni Neulamäki 1 309 1 300 1 280 1 260 1 240 1 160 H14 Litmanen 8 114 8 090 7 950 7 800 7 670 7 210 J11 Pitkälahti 586 590 590 580 580 550 H16 Pirtti 4 822 5 070 5 250 5 510 5 590 5 700 H17 Lehtoniemi-Keilankanta 562 880 1 330 1 780 2 220 3 860 H18 Rautaniemi 4 211 4 470 4 660 4 830 4 950 5 290 J13-15 Hiltulanlahti, Kivi-/Vanuvuori 3) 579 580 580 570 660 1 500 B Sorsasalo 176 180 180 180 180 170 386 Länsi-Riistavesi 790 790 790 790 780 800 387 Itä-Riistavesi 427 430 430 430 430 430 388 Melalahti 894 950 960 960 950 960 464 Puutossalmi 607 620 620 630 630 650 465 Pellesmäki 1 399 1 470 1 490 1 500 1 520 1 570 466 Kurkimäki 978 990 1 020 1 040 1 070 1 150 467 Haminalahti 1 042 1 080 1 110 1 120 1 130 1 170 468 Hirvilahti 503 530 520 520 510 510 482 Ranta-Toivala 251 250 260 260 260 270 483 Jännevirta 215 220 220 220 220 230 484 Kurkiharju 492 510 510 510 520 530 501 Vehmersalmi 2 008 2 040 2 030 2 020 2 010 2 000 601 Karttula 3 469 3 490 3 480 3 470 3 460 3 500 Alueelle sijoittumattomat ja muut alueet 2 120 740 730 780 920 1 190 Koko kaupunki yhteensä 97 470 98 100 98 750 99 410 100 060 102 600 1) Transpointin alue radan vieressä Maljalahdessa on viety keskustan väestötietoihin. Tämä alue on siirretty keskustan suunnittelualueeseen vuoden 2012 alusta alkaen. 2) Transpontin alueen väestönmäärä on siirretty Linnanpellon alueelta keskustan kohdalle. 3) Nykyisten suunnitelmien mukaan rakentaminen Hiltulanlahdessa alkaa vuonna 2015.
LIITE 4 Kuopion ja lähikuntien välinen muuttoliike vuosina 2002-2011 6 vuotta 2006-11 Tulomuutto Kuopioon 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Yht. Siilinjärvi 550 574 562 689 551 680 572 566 592 650 3 611 Leppävirta 123 99 111 112 115 123 138 135 138 154 803 Suonenjoki 97 78 67 95 96 90 114 87 81 112 580 Maaninka 83 70 60 66 56 80 55 71 64 58 384 Tuusniemi 54 76 64 57 72 51 71 32 73 79 378 Nilsiä 101 97 86 89 99 116 94 78 86 81 554 Ed. yhteensä 1 008 994 950 1 108 989 1 140 1 044 969 1 034 1 134 6 310 Muista kunnista tulo 4 063 3 906 4 057 4 259 4 254 4 442 4 407 4 317 4 437 4 670 26 527 Tulomuutto yhteensä 5 071 4 900 5 007 5 367 5 243 5 582 5 451 5 286 5 471 5 804 32 837 Lähtömuutto Kuopiosta Siilinjärvi 684 676 681 781 786 743 646 676 698 831 4 380 Leppävirta 92 145 153 168 156 132 125 114 129 130 786 Suonenjoki 85 62 111 100 94 96 114 103 99 120 626 Maaninka 65 60 65 65 85 115 53 64 57 68 442 Tuusniemi 48 57 62 57 62 53 64 46 88 54 367 Nilsiä 93 86 90 83 81 84 68 86 91 88 498 Ed. yhteensä 1 067 1 086 1 162 1 254 1 264 1 223 1 070 1 089 1 162 1 291 7 099 Muihin kuntiin lähtö 3 807 3 714 3 921 4 298 4 131 4 328 4 107 3 952 4 112 4 342 24 972 Lähtömuutto yhteensä 4 874 4 800 5 083 5 552 5 395 5 551 5 177 5 041 5 274 5 633 32 071 Kuopion nettomuutto Siilinjärvi -134-102 -119-92 -235-63 -74-110 -106-181 -680 Leppävirta 31-46 -42-56 -41-9 13 21 9 24-63 Suonenjoki 12 16-44 -5 2-6 0-16 -18-8 -43 Maaninka 18 10-5 1-29 -35 2 7 7-10 -47 Tuusniemi 6 19 2 0 10-2 7-14 -15 25-14 Nilsiä 8 11-4 6 18 32 26-8 -5-7 69 Ed. yhteensä -59-92 -212-146 -275-83 -26-120 -128-157 -778 Muihin kuntiin netto 256 192 136-39 123 114 300 365 325 328 1 188 K. nettomuutto yht. 197 100-76 -185-152 31 274 245 197 171 410 Lähde: Tilastokeskus, vuoden 2012 aluejako koko aikasarjassa
LIITE 5 Kuopion asuntotuotanto suunnittelualueittain vuosina 2001-2011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2001-2011 E1 Keskusta 150 25 81 95 97 38 224 138 209 27 94 1 178 E2 Niirala 82 90 52 0 65 0 56 65 1 0 0 411 E3 Haapaniemi 14 0 0 0 0 0 47 0 0 0 0 61 E4 Rönö ja sen lähisaaret 0 20 1 1 2 8 0 2 1 1 1 37 E5 Siikalahti 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 C1 Puijonlaakso-Taivaanp. 0 36 91 52 150 55 0 0 0 57 0 441 C21 Julkula 1 4 0 0 1 0 1 7 1 0 0 15 C22 Niuva-Länsipuijo 2 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 2 C3 Puijonsarvi (Päiväranta) 1 1 0 2 0 2 0 15 2 0 0 23 C4 Puijo (Inkilänmäki) 0 0 0 0 7 0 0 0 0 20 0 27 D1 Itkonn.-Männistö-Linn. 6 0 1 1 15 0 1 0 0 61 343 428 D2 Saarijärvi-Rahusenk. 0 0 6 1 0 12 1 1 0 1 0 22 D3 Kettulanlahti 1 1 1 2 0 0 0 1 0 0 1 7 D4 Kelloniemi-Likolahti 0 0 0 2 0 0 0 2 0 0 0 4 F21 Neulamäki 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 G Pieni Neulamäki 1 1 7 0 0 1 0 1 1 1 7 20 H21 Särkiniemi-Särkilahti 113 147 75 52 0 7 0 0 0 1 0 395 H11 Levänen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 H12 Jynkkä 3 0 0 0 2 1 0 4 2 0 4 16 J11 Pitkälahti 0 0 2 9 8 5 2 1 3 1 2 33 H14 Litmanen 5 56 15 5 8 3 3 2 2 12 0 111 H16 Pirtti 177 107 85 79 104 111 115 50 19 10 38 895 H17 Lehtoniemi 1 0 0 0 0 0 0 0 89 123 61 274 H18 Rautaniemi 0 0 1 62 80 88 85 145 115 140 172 888 J13 Kiviharju 0 0 1 2 2 0 0 2 0 0 0 7 J14 Vanuvuori 0 0 0 0 0 1 1 0 0 1 6 9 J15 Hiltulanlahti 3 0 2 2 2 1 0 3 0 0 3 16 B Sorsasalo 0 3 0 2 3 0 0 1 0 0 0 9 Keskeinen kaup.alue 560 491 421 369 546 333 536 440 445 456 732 5 330 386 Länsi-Riistavesi 3 4 6 5 4 2 6 3 1 1 2 37 387 Itä-Riistavesi 0 1 2 1 2 2 3 1 2 3 3 20 388 Melalahti 1 2 11 8 5 7 12 9 2 3 7 67 464 Puutossalmi 4 0 6 6 3 7 4 2 4 4 6 46 465 Pellesmäki 2 5 6 15 14 14 19 18 13 11 12 129 466 Kurkimäki 12 9 7 9 8 8 11 11 4 6 3 88 467 Haminalahti 6 0 7 4 13 20 18 12 10 11 13 114 468 Hirvilahti 2 1 3 1 1 5 6 5 2 1 0 27 482 Ranta-Toivala 0 1 5 2 4 5 3 3 3 0 1 27 483 Jännevirta 1 0 1 1 1 0 1 2 1 1 1 10 484 Kurkiharju 0 1 1 4 3 2 2 3 1 4 1 22 501 Vehmersalmi * 4 0 4 15 5 6 1 7 42 601 Karttula ** 7 7 Maaseutualueet yht. 31 24 55 60 58 76 100 74 49 46 63 636 Kaupunki yhteensä 591 515 476 429 604 409 636 514 494 502 795 5 965 Lähde: Kuntarekisterit, rakennusvalvonnan tilastot * Vehmersalmen kunta liittyi Kuopioon vuoden 2005 alusta. ** Karttulan kunta liittyi Kuopioon vuoden 2011 alusta.
KUOPIO SUUNNITTELUALUEET KESKEINEN KAUPUNKIALUE B Sorsasalo C1 Puijonlaakso-Taivaanpankko C21 Julkula C22 Niuva-Länsi-Puijo-Rypysuo C3 Puijonsarvi (Päiväranta) C4 Puijo (Inkilänmäki) C5 Laivonsaari D1 Itkonniemi-Männistö-Linnanpelro D2 Saarijärvi-Rahusenkangas C5 D3 Kettulanlahti D4 Kelloniemi-Likolahti E1 Keskusta E2 Niirala E3 Haapaniemi E4 Rönö ja sen lähisaaret E5 Siikalahti F1 Savilahti F3 F21 Neulamäki F22 Kolmisoppi-Vuorilampi F3 Neulamäen kärkiosa G Pieni Neulamäki H21 Särkiniemi-Särkilahti H11 Levänen H12 Jynkkä H14 Litmanen H16 Pirtti F22 H17 Lehtoniemi H18 Rautaniemi J11 Pitkälahti J13 Kiviharju J14 Vanuvuori J15 Hiltulanlahti G F21 C3 C21 C22 C4 C1 F1 E2 E5 H21 H11 H12 E3 B D3 D2 E1 D4 D1 E4 H17 J11 H14 H18 J13 H16 J15 J14 0 2,5 5 km 10.12.2010
388 501 387 468 475 482 483 386 484 601 467 466 474 464 465 KUOPIO SUUNNITTELUALUEET MAASEUTUALUEET 386 Länsi-Riistavesi 387 Itä-Riistavesi 388 Melalahti 464 Puutossalmi 465 Pellesmäki 466 Kurkimäki 467 Haminalahti 468 Hirvilahti 474 Etelä-Kallaveden saaristo 475 Pohjois-Kallaveden saaristo 482 Ranta-Toivala 483 Jännevirta 484 Kurkiharju 501 Vehmersalmi 601 Karttula 0 5 10 kilometriä
V. 2012-2016 KÄYTTÖÖN OTETTAVAT ALUEET ASUNTOTUOTANNON ETENEMINEN ALOITUSVUODEN MUKAAN ennen 2012 alkaneet 2012 2013 2014 2015 2016 2014-2012-2016 käyttöön otettavat palvelu-, teollisuus- ja varastoalueet 2014 - Keskustan kehittäminen 2015 - PIHLAJALAAKSO Selvitysalue Alueiden käyttöönotossa on ehdollisuuksia, mistä johtuen maankäyttö tai ajoitus saattaa muuttua KELLONIEMI LÄNSI-PUIJO 2013 - LIIKENNE 2015 PUIJONLAAKSO 2014 - NEULANIEMI PAPPILANMÄKI MÄNNISTÖ Kaudella 2012-2016 rakennettava katu Kaudella 2012-2016 rakennettava kevyen liikenteen väylä 2014 - MALJALAHTI 2016 - RINNETIE 2014 SAMMALLAHTI 2012 KÄRÄNKÄ - LINTULAHTI 2014 PIENI NEULAMÄKI LEHTONIEMI 2012 2012 2013 2013 2015 RAUTANIEMI SAVOLANNIEMI 2014 ALA-PIRTTINIEMI 2012 - HILTULANLAHTI 2015 - KH 11.6.2012