Lopen kunta OMAISHOIDON TUEN PERUSTEET LOPELLA 1.4.2013 ALKAEN Käsittely: Perusturvalautakunta 26.3.2013 ( 26)
SISÄLLYSLUETTELO 1. Tuen tarkoitus ja sisältö... 1 2. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Omaishoitosopimus... 2 4. Hoito- ja palvelusuunnitelma... 3 5. Hoitopalkkio ja sen muodostuminen... 3 6. Omaishoitaja... 6 7. Omaishoitajan vapaat... 6 8. Sijaisomaishoitaja... 7 9. Omaishoidon tuen hakeminen, arviointi ja päätöksenteko... 8 10. Omaishoitosopimuksen irtisanominen, purkaminen ja keskeytykset... 8 11. Hoitoisuuden arvioinnin mittarit... 8 11.1 RaVa (= Rajala Vaissi-mittari) yli 65-vuotiaille... 8 11.2 MMSE (= Mini Mental-State Examination -mittari)... 9 11.3 TOIMI... 9 11.4 Alle 16-vuotiaan hoitoisuusarviointi... 9
1 1. Tuen tarkoitus ja sisältö Laki omaishoidon tuesta tuli voimaan 1.1.2006 (7/2005) ja omaishoitajan vapaan turvaaminen sijaishoidon toimeksiantosopimuksella 1.8.2011 (318/2011) lukien. Lain tarkoituksena on edistää hoidettavan edunmukaisen omaishoidon toteuttamista turvaamalla riittävät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut sekä hoidon jatkuvuus ja omaisten työn tukeminen. Omaishoidon tuella tarkoitetaan kokonaisuutta, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista ja omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Kunta päättää omaishoidon tuen laajuuden ja muut strategiset linjaukset. Kunnan on arvioitava omaishoidon tuen tarve kunnassa ja sen perusteella esitettävä päätettäväksi talousarvioon riittävät taloudelliset voimavarat myönnettäviin hoitopalkkioihin, palveluihin ja muuhun omaishoitajien tukemiseen kunnassa. Perusturvalautakunta vahvistaa omaishoidon tuen myöntämisperusteet säännösten ja talousarvion sallimissa rajoissa. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen ja sitä myönnetään hakijoista ensisijaisesti eniten tarpeessa oleville. Omaishoidon tuki ei ole sosiaalietuus, vaan vaativasta hoidosta maksettava korvaus. Omaishoidontukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikössä, kuten vanhankodissa, asumispalveluyksikössä tai palvelutalossa. Omaishoidon tukea ei myönnetä takautuvasti. Mikäli vahvistetut edellytykset täyttyvät, tuki myönnetään hakemusta seuraavan kuukauden alusta lukien. 2. Omaishoidon tuen myöntämisedellytykset Omaishoitolain 937/2005 3 mukaan kunta voi myöntää omaishoidon tukea, jos: 1. henkilö alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanalaisen syyn vuoksi tarvitsee kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa, 2. hoidettavan omainen tai muu hoidettavalle läheinen henkilö on valmis ja kykenevä vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla, 3. hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Tarvittaessa voidaan pyytää lääkärintodistus hoitajan terveydentilasta ja sopivuudesta omaishoitajaksi. 4. omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää, 5. hoidettavan kodin on oltava terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva, 6. tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista. Omaishoidon tuen järjestämisestä vastaa hoidettavan kotikunta. Omaishoidon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hoidettavan kotikunta on Loppi.
2 Omaishoidon tukea voidaan myöntää omaishoitolaissa määriteltyjen myöntämisedellytysten täyttyessä. Hoidon tulee olla erityisen sitovaa ja vaativaa, hoito on ympärivuorokautista tai jatkuvaa päivittäin tai tuki korvaa laitoshoidon tai palveluasumisen. Hoito voidaan katsoa ympärivuorokautiseksi ja sitovaksi, vaikka hoidettava viettää ja käyttää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta (noin 5 7 tuntia) kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja, saa kuntoutusta tai opetusta. Hoidon vaativuus mitataan toimintakykymittareilla. Avun tarvetta määritellään kotikäynnillä tehtävän haastattelun ja havainnoinnin avulla sekä laadittavilla toimintakykymittareilla RAVA, MMSE, TOIMI ja alle 16-vuotiaiden hoitoisuusarviointi. Omaishoidon tuen päätöstä tehtäessä asiakkaalle ei synny subjektiivista oikeutta tukeen. Subjektiivinen oikeus tarkoittaa sitä, että kunta ei voi talousarviolla eikä muullakaan päätöksellä evätä eikä rajata lakiin perustuvaa oikeutta. Oikeutta ei muodostu myöskään sillä, että hoidettavalle on aiemmin myönnetty omaishoidon tukea. Omaishoitosopimus voidaan irtisanoa, mikäli hakijoissa on apua enemmän tarvitsevia. Omaishoidon tukea ei myönnetä lapselle, josta perhe saa äitiysrahaa tai vanhempainrahaa. Lapsista voidaan ottaa tuen piiriin pääsääntöisesti vaikeasti vammaiset tai sairaat, joiden hoito terveeseen, vastaavan ikäiseen lapsen tai nuoreen verrattuna on erittäin vaativaa, sitovaa sekä lapsen hoidon ja kuntoutuksen aiheuttama rasitus on erittäin suuri. 3. Omaishoitosopimus Omaishoidon tuesta laaditaan kunnan ja hoitajan välillä toimeksiantosopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimuksen laatinut henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoidon tuesta hoitajan ja kunnan välillä laadittavassa sopimuksessa tulee sopia: 1. hoitajalle maksettavasta hoitopalkkion määrästä ja maksutavasta, 2. hoitopalkkion maksamisesta hoidon keskeytymisen ajalta, 3. hoitajan oikeudesta lakisääteisiin vapaisiin, 4. hoidon arvioidusta kestosta määräaikaisissa sopimuksissa. Omaishoitosopimus on pääsääntöisesti voimassa toistaiseksi. Erityisistä syistä sopimus voidaan tehdä määräaikaisena (esim. jos hoidon jatkaminen ei hoitajasta tai hoidettavasta johtuvasta syystä ole tietyn määräajan jälkeen mahdollista, hoidon tarve on etukäteen tarkasti määriteltävissä tai hoito korvataan tietyn määräajan jälkeen toisella palvelulla). Omaishoidon tuen korotus maksuluokasta II maksuluokkaan III tehdään aina määräaikaisena. Hoitosopimusta tarkistetaan tarvittaessa. Omaishoitajalla on ilmoitusvelvollisuus, jos hoidossa tapahtuu muutoksia.
3 Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomiskuukautta seuraavan kahden kuukauden kuluttua (9 ). Jos omaishoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Laissa ei ole säädetty irtisanomisperusteita. Koska lain lähtökohtana on hoidettavan edun mukainen hoidon toteuttaminen, tulee sopimus irtisanoa, jos hoito ei enää vastaa hoidettavan etua. Mikäli sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai omaishoitajan terveyden tai turvallisuuden, sopijapuolet voivat purkaa sopimuksen välittömästi. 4. Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on laadittava yhdessä hoidettavan ja hoitajan kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma (7 ). Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on aina kirjattava: 1. omaishoitajan antaman hoidon määrä ja sisältö, 2. muiden hoidettavalle tarpeellisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen määrä ja sisältö, 3. omaishoitajan hoitotehtävää tukevien sosiaalihuollon palveluiden määrä ja sisältö, 4. miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Lisäksi hoito- ja palvelusuunnitelmaan voidaan kirjata muita hoitoa koskevia tietoja. Hoito- ja palvelusuunnitelma on laadittava siten, että varmistetaan hoidettavan edun mukaisen hoidon toteuttaminen palvelujen riittävien palvelujen avulla. Myös omaishoitajan tarvitsema tuki on arvioitava huolellisesti. Omaishoitolain 7 :n mukaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan tulee liittää tiedot omaishoitolain mukaisista hoidettavan ja hoitajan oikeuksia koskevista säännöksistä ja niiden soveltamisesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan vähintään joka toinen vuosi siitä päivästä alkaen, kun hoidettava saa myönteisen omaishoidon tuen päätöksen ja omaishoitosopimus on allekirjoitettu. 5. Hoitopalkkio ja sen muodostuminen Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Arvioinnissa hyödynnetään jo olemassa olevia hoito- ja palvelusuunnitelmia, havainnointia, haastattelua ja mittareina RaVa-indeksiä, TOIMI-arviointia, alle 16-vuotiaiden hoitoisuusarviointia ja MMSE-muistitestiä toimintakykymittarina. Hoidettavan on oltava kotona vähintään neljätoista (14) vuorokautta kuukaudessa, jotta oikeus omaishoidon tukeen säilyy. Hoitopalkkiot ovat veronalaista tuloa. Omaishoidon tuen (palkkio ja palvelu) tasoa määritellessä huomioidaan hakijan saamat muut sosiaali- ja terveydenhuollon ympärivuorokautiset palvelut. Jos hoidettavalle järjestetään palveluja siinä määrin, että hoitajan antaman hoidon sitovuus ja vaativuus vähenevät, tämä huomioidaan omaishoidon tuen tasoa määriteltäessä. Esimerkiksi lyhytaikaishoito vähentää hoidon sitovuutta ja tuen määrää vastaavassa suhteessa eli yksi viikko/kk 25 % ja kaksi viikkoa 50 %. Hoitajalla on mahdollisuus kieltäytyä rahallisesta hoitopalkkiosta tai pyytää hoitopalkkion alennusta, muiden omaishoidon etuuksien ja velvollisuuksien säilyessä.
4 Ryhmä I Hoitopalkkio: 384,67 euroa (omaishoitolain määrittämä alin hoitopalkkio v. 2015). Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, jotka tarvitsevat useita kertoja päivittäin tai jatkuvaluonteisesti toimintakyvyn aleneman, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn takia päivittäin toistuvasti melko paljon hoitoa, hoivaa, huolenpitoa ja valvontaa päivittäisissä toimissaan (kuten liikkuminen, hygienian hoito, pukeutuminen, peseytyminen ja syöminen). Hoidettavat voivat tarvita jonkin verran apua tai valvontaa öisin. Hoidettavan voi jättää lyhyeksi ajaksi yksin. Hoitotyö on sitovaa ja vaativaa fyysisesti ja/tai psyykkisesti. Pelkästään esimerkiksi asiointi- ja kodinhoitoapu eivät täytä omaishoidon tuen myöntämisen kriteereitä, vaan avun katsotaan olevan huolenpitoa lähimmäisestä. Omaishoitajan antaman hoivan ja huolenpidon tulee pääsääntöisesti korvata muita kunnallisia palveluja, kuten esim. säännöllinen päivittäinen kotihoito, henkilökohtainen avustaja, lasten päivä- tai iltapäivähoito. Omaishoidon tukea ei myönnetä, mikäli hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve tulee pääasiassa järjestetyksi kunnallisin palveluin tai hoidettava on keskimäärin yli 7 tuntia arkipäivässä muun kuin omaishoitajan hoidettavana. Mittarit RaVa-indeksi 2,5 2,99 MMSE 12 17 TOIMI 600 1000 Lasten osalta tuen piiriin voidaan ottaa vaikeasti vammaiset ja sairaat lapset, joiden hoito terveeseen vastaavan ikäiseen lapseen verrattuna on erityisen sitovaa ja vaativaa. Lasten hoitoisuus on 16 30 (keskivaikea haitta). Palvelujen vaikutus maksuun Hoitopalkkio 80 % (307,74 euroa) + 8 h palvelua. Lyhytaikaishoidon vaikutus maksuun Lyhytaikaishoidossa 1 viikko/kk maksun alennus -25 %. Hoitopalkkio 288,50 euroa. Lyhytaikaishoidossa 2 viikkoa/ kk maksun alennus -50 %. Hoitopalkkio 192,33 euroa. Ei oikeutta omaishoidon vapaisiin. Ryhmä II Hoitopalkkio: 567,23 euroa. Tähän ryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn takia ympärivuorokautisen hoidon, hoivan, huolenpidon ja/tai valvonnan tarve (esim. liikkuminen, hygienian hoito, pukeutuminen, syöminen ja lääkehoito). He tarvitsevat hoitoa ja huolenpitoa tai valvontaa yöaikana säännöllisesti (esim. avustaminen wc-toiminnoissa, asennon vaihtaminen). Hoitotyö edellyttää kokopäivätoimista työpanosta ja on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta (esim. vaikeasti käytöshäiriöiset muistisairaat hoidettavat). Omaishoito on pysyvän laitoshoidon vaihtoehto. Hoidettavaa ei voi jättää yksin.
5 Mittarit RaVa-indeksi 3 4 MMSE 0 11 TOIMI alle 600 Lasten osalta tuen piiriin voidaan ottaa pääsääntöisesti lapset, joilla on vammasta tai sairaudesta johtuen erityisen hoidon tarve ikätasoonsa nähden. Lasten hoitoisuus on 31 45 (vaikea haitta). Palvelujen vaikutus maksuun Hoitopalkkio 80 % (453,78 euroa) + 8 h palvelua. Hoitopalkkio 63 % (357,35 euroa) + 20 h palvelua. Lyhytaikaishoidon vaikutus maksuun Lyhytaikaishoidossa 1 viikko/kk maksun alennus -25 %. Hoitopalkkio 425,42 euroa. Lyhytaikaishoidossa 2 viikkoa/kk maksun alennus -50 %. Hoitopalkkio 283,61 euroa. Ei oikeutta omaishoidon vapaisiin. Henkilökohtainen avustaja yli 35 tuntia/viikko hoitopalkkio maksetaan I-maksuluokan mukaan. Mikäli hoidettava viettää keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia/päivä arkipäivisin (4 5 päivää/viikko käyttäen sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntoutuksessa tai opetuksessa) maksetaan omaishoidon tuki maksuryhmän I mukaan. Ryhmä III Hoitopalkkio: 769,33 euroa. Maksuryhmä III on harkinnanvarainen korotus maksuryhmään II silloin, kun omaishoito on pysyvän laitoshoidon vaihtoehto. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti raskasta (esim. kahden autettavat, saattohoidettavat, yhden autettavat vaikeasti käytöshäiriöiset tai hoito voi sisältää hoitotoimenpiteitä (esim. asentohoidot, imut, katetroinnit). Kyseessä voi olla myös määräaikainen hoidollisesti raskas siirtymävaihe, jolloin omaishoitaja on estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Omaishoidon vaihtoehtona on ympärivuorokautinen laitoshoito tai vaativa tehostettu palveluasuminen. Hoitajalla ei ole tältä ajalta vähäistä suurempia työtuloja, oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan tai oikeutta vuorottelulain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Päätös tehdään aina määräaikaisena 6 kk, jonka jälkeen päätökseen on mahdollista tehdä jatkosopimus. Palvelujen vaikutus maksuun Hoitopalkkio 80 % (615,46 euroa) + 8 h palvelua. Hoitopalkkio 63 % (484,68 euroa) + 20 h palvelua.
6 Lyhytaikaishoidon vaikutus maksuun Lyhytaikaishoidossa 1 viikko/kk maksun alennus -25 %. Hoitopalkkio 577,00 euroa. Lyhytaikaishoidossa 2 viikkoa/kk maksun alennus -50 %. Hoitopalkkio 384,66 euroa. Ei oikeutta omaishoidon vapaisiin. Henkilökohtainen avustaja yli 35 tuntia/viikko hoitopalkkio maksetaan II-maksuluokan mukaan. Mikäli hoidettava viettää keskimäärin enemmän kuin 7 tuntia/päivä arkipäivisin (4 5 päivää/viikko käyttäen sosiaali- ja terveyspalveluja, kuntoutuksessa tai opetuksessa) maksetaan omaishoidon tuki maksuryhmän II mukaan. 6. Omaishoitaja Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on osallistunut ennen sopimuksen tekemistä hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon. Ns. vierashoitaja ei voi toimia omaishoitajana. Omaishoitajan tulee olla elämäntilanteensa, terveydentilansa ja toimintakykynsä puolesta soveltuva omaishoitajaksi. Tarvittaessa voidaan pyytää lääkärintodistus hoitajan terveydentilasta, toimintakyvystä ja sopivuudesta omaishoitajaksi. Omaishoitosopimus on toimeksiantosopimus ja siten omaishoitaja ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Hoitajan eläketurva määräytyy kunnallisten viranhaltijain ja työntekijäin eläkelain mukaisesti. Omaishoitajat ovat tapaturmavakuutuksen piirissä kunnan vakuuttamana. (10 ). Omaishoitajan tulee välittömästi ilmoittaa tuen myöntäjälle hoidettavan hoitoisuudessa ja hoidon sitovuudessa tapahtuneista muutoksista, mm. laitoshoitoon joutumisesta, hoidettavan kunnon/terveydentilan muutoksista, hoidon sitovuuden vähentymisestä, hoitajan sellaisista olosuhdemuutoksista, jotka vaikuttavat omaishoitajana tehtyyn työhön. Omaishoidon tuen saajan tai hoitajan antamien väärien tietojen perusteella myönnetty omaishoidon tuki voidaan periä takaisin. 7. Omaishoitajan vapaat Sitovaa hoitotyötä tekevällä omaishoitajalla on oikeus lakisääteiseen vapaaseen kolme (3) vuorokautta sellaista kalenterikuukautta kohti, jonka aikana hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Vähäiset keskeytykset, 5 7 tuntia arkipäivää kohti, eivät poista oikeutta vapaapäivään. Hoidettavan ollessa yli 7 tuntia arkipäivisin palveluiden piirissä ei oikeutta omaishoidonvapaisiin synny. Vähäistä keskeytystä suuremmaksi katsotaan yli kolmen (3) vuorokauden pituiset keskeytykset kuukautta kohti, jotka poistavat vapaapäiväoikeuden. Lakisääteisiä vapaapäiviä ei voi pitää etukäteen. Vapaapäivien pitäminen ei vähennä oikeutta vapaapäiviin. Vapaapäivät lasketaan täysinä vuorokausina.
7 Lakisääteinen vapaa ei vähennä hoitopalkkion määrää. Omaishoitaja voi pitää kertyneet vapaapäivänsä säännöllisesti kuukausittain tai säästää vapaapäiviä ja pitää vapaata pidemmän jakson kerralla, kuitenkin siten, että vapaat pidetään kuluvan kalenterivuoden aikana. Suunnitelma vapaiden pitämistavasta kirjataan hoitosopimukseen. Vapaiden aikana hoidettavalle järjestettävän palvelun muodon ja järjestämistavan päättää viime kädessä kunta omaishoitajaa kuultuaan. Kunnan on huolehdittava hoidettavan hoidon tarkoituksenmukaisesta järjestämisestä hoitajan vapaan aikana. Omaishoitaja voi halutessaan vaihtaa vapaavuorokauden esimerkiksi päiväsaikaan pidettävään vapaaseen. Kunnalla ei ole velvollisuutta järjestää lakisääteistä vapaapäivää useampana yhtä vuorokautta pienempänä osana. Hoitajan vapaan aikainen hoidettavan hoito voidaan järjestää hoidettavan kotipalvelulla, päiväkeskuskäynneillä, sijaisomaishoitajalla, toimeksiantosopimukseen perustuvalla perhehoidolla, lyhytaikaishoidolla laitoksessa tai palveluasumisessa sekä vammaisen osalta myös yksityisessä vammaispalvelulain mukaisessa hoitokodissa. Niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, peritään hoidettavalta asiakasmaksulain (6b ) mukainen enimmäismaksu, 10,60 euroa vuorokaudelta. Maksun suuruuteen ei vaikuta se, millaisten palvelujen avulla hoito järjestetään eikä se, kuinka paljon palveluja hoidettavalle annetaan vuorokaudessa. Lakisääteisen vapaan aikana järjestetyistä palveluista perityt maksut ovat kokonaan asiakasmaksulain 6a :ssä tarkoitetun maksukaton ulkopuolella. Kunta ei ole velvollinen järjestämään vapaapäiviä alle vuorokauden pituisissa osissa siten, että maksu jakaantuisi usealle päivälle. Alle 18-vuotiaista ei peritä asiakasmaksua. 8. Sijaisomaishoitaja Omaishoitolain 4a :n mukaan kunta voi järjestää omaishoitajan vapaan tai muun poissaolon aikaisen hoidon tekemällä tehtävään soveltuvan henkilön kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla tämä sitoutuu huolehtimaan vakituisen omaishoitajan vapaan aikaisesta sijaishoidosta. Sijaisomaishoitajan ei tarvitse olla hoidettavan omainen tai läheinen henkilö. Sijaishoitojärjestelyn on turvattava hoidettavan hyvinvointi, terveys ja turvallisuus. Henkilön soveltavuudesta omaishoitajaksi säädetään omaishoitolain 3 :n 3 kohdassa, ja tämä edellytys koskee myös sijaisomaishoitajia. Sijaisomaishoitajan soveltuvuutta arvioidaan aina hoidettavan henkilön kannalta kokonaisvaltaisesti ottaen huomioon hoidon asettamat vaatimukset. Sijaisomaishoitajan tulee olla 18 vuotta täyttänyt. Lasten osalta toinen vanhemmista ei voi toimia sijaisomaishoitajana toisen vanhemman ollessa lapsen omaishoitaja. Sijaisomaishoitajuutta haetaan kirjallisella hakemuksella. Hakemuksessa tulee olla hoidettavan allekirjoitus (hyväksyntä) niissä tilanteissa, joissa hoidettava osaa ilmaista tahtonsa. Sijaisomaishoitajuus kirjataan omaishoidon tuen hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Sijaisomaishoitajuudesta tehdään viranhaltijapäätös sekä laaditaan toimeksiantosopimus kunnan ja sijaishoitajan välille. Sijaisomaishoitajan kanssa tehtävä sopimus voidaan tehdä toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Sijaisomaishoitajan työoikeudellinen asema sekä eläke- ja tapaturmavakuutusturva on samanlainen kuin omaishoitajalla (omaishoitolaki 10 ).
8 Sijaisomaishoitajan hoitopalkkio on kaikissa hoitoisuusryhmissä 50,00 /vrk. Sijaisomaishoitajan käyttäminen omaishoidon vapaapäiviin ei vähennä hoitajan palkkiota. 9. Omaishoidon tuen hakeminen, arviointi ja päätöksenteko Omaishoidon tukea haetaan erillisellä hakemuksella. Hakemukseen tulee liittää lääkärin C-lausunto, joka ei saa olla puolta vuotta (6 kk) vanhempi. Omaishoidontukihakemus käsitellään vasta, kun kaikki tarvittavat asiakirjat on toimitettu. Omaishoidon ohjaaja tekee kotikäynnin tarvittaessa yhdessä kotipalvelunohjaajan tai vammaispalvelujen sosiaaliohjaajan kanssa. Kotikäynnin perusteella arvioidaan hakijan toimintakyky, hoidon ja huolenpidon tarve sekä laaditaan yhdessä hoidettavan, hoitajan ja mahdollisesti muiden hoitoon osallistuvien tahojen kanssa hoito- ja palvelusuunnitelma. Avun tarpeen määrittelyssä käytetään RaVa-mittaria, TOIMItoimintakyvynarviointia, MMSE-testiä ja alle 16-vuotiaan hoitoisuusarviointia. Uudet päätökset tulevat voimaan hakemusta seuraavan kuukauden alusta. Hoitajan kanssa tehtävä sopimus tarkistetaan tarvittaessa. 10. Omaishoitosopimuksen irtisanominen, purkaminen ja keskeytykset Omaishoitajalla on ilmoitusvastuu keskeytyksistä; lomajaksoista sekä omaishoitosuhteen päättymisestä. Tiedoista ilmoitetaan omaishoidon tuen palveluohjaajalle. Omaishoidettavan poissaolot vaikuttavat omaishoidon tuen maksuihin sekä omaishoitajan lakisääteisiin vapaapäiviin. Mikäli hoidettava on sairaalassa yli kuukauden mittaisen jakson, omaishoidon tuen maksatus keskeytyy. Omaishoidon päättyessä kuolemaan tukea maksetaan ko. kuukauden loppuun saakka. Mikäli hoito keskeytyy muusta kuin hoidettavan terveydellisistä johtuvasta syystä, keskeytyy myös palkkion ja omaishoidon tukena myönnetyn palvelun saaminen välittömästi, esim. siirtyminen pitkäaikaishoitoon tai muutto toiselle paikkakunnalle. Hoitopäivät vähennetään omaishoidon tuesta tulo- ja lähtöpäivää lukuun ottamatta. 11. Hoitoisuuden arvioinnin mittarit 11.1 RaVa (= Rajala Vaissi-mittari) yli 65-vuotiaille RaVa-toimintakykymittari on työkalu, jota voidaan käyttää ikääntyvän asiakkaan toimintakyvyn ja päivittäisen avun tarpeen arvioinnin välineenä. Toimintakykyä arvioidaan seuraavien toimintojen avulla: näkö, kuulo, puhe, liikkuminen, syöminen, rakon toiminta, suolen toiminta, lääkitysasiat, pukeutuminen, peseytyminen, muisti, mieliala ja asuminen. RaVa-indeksin arvot vaihtelevat välillä 1,2 4,02 ja indeksin arvoa tulkitaan siten, että mitä suuremman arvon asiakas saa, sen suurempi on hoidon tarve.
9 11.2 MMSE (= Mini Mental-State Examination -mittari) Tarpeen mukaan käytetään myös MMSE-mittaria, joka on lyhyt älyllisen toimintakyvyn arviointiin tarkoitettu minitesti. MMSE-testi sopii sekä seulontaan että älyllisen toimintakyvyn muutoksen arviointiin. Tehtävät heijastavat orientaatiota, mieleen painamista ja palauttamista, tarkkaavaisuutta, keskittymiskykyä ja laskutaitoa. Kielellisiä kykyjä kuvaavat tehtävissä nimeäminen, toistaminen, kolmivaiheisen ohjeen noudattaminen, lukeminen ja kirjoittaminen. Hahmotuskyky tulee esille kuvion kopioimisessa. Testin kokonaispistemäärä on 30 ja tehdyt virheet vähentävät sitä. 24 pistettä ja sitä pienempi tulos on yleensä merkki poikkeavasta suorituksesta. Karkeat pisterajat ovat seuraavat: 18 23 pistettä = lievä muistisairaus 12 17 pistettä= keskivaikea muistisairaus 0 11 pistettä = vaikea muistisairaus 11.3 TOIMI Vammaisten arvioinnissa käytetään TOIMIa, jonka avulla laaditaan laaja-alainen kuvaus vammaispalveluiden käyttäjän psykososiaalisen toimintakyvyn eri ulottuvuuksista. TOIMIn avulla voidaan tunnistaa toimintakyvyn vahvuudet ja rajoitukset. 11.4 Alle 16-vuotiaan hoitoisuusarviointi Lasten arviointimenetelmänä käytetään Vantaalla kehitettyä alle 16-vuotiaiden hoitoisuuden arviointiin soveltuvaa lomaketta, jossa arvioidaan lapsen sairaudesta/ vammasta aiheutuva tavanomaisen vanhemmuuden ylittävä erityinen valvonta ja huolenpito terveen lapsen ikätasoon nähden. Hoitoisuuspisteet ovat seuraavat: 0 4 pistettä = normaali haitta 5 15 pistettä = lievä haitta 16 30 pistettä = keskivaikea haitta 31 45 pistettä = vaikea haitta Hoitoisuusmittarit ovat apuna päätöksenteossa kokonaisuutta arvioidessa. Päättävällä viranhalijalla on mahdollisuus omaishoidon tukea myöntäessä käyttää harkintavaltaa niissä tilanteissa, joissa asiakkaan arviointiin käytettävien mittareiden ja todistusten antamat tiedot ovat ristiriitaisia, mutta asiakkaan kokonaistilanne täyttää muuten tuen myöntämisedellytykset.