1 Ilmajoki Hyvinvointikertomus Vuosittainen raportti vuosilta 2014-2015 ja suunnitelma vuodelle 2016
2 Johdanto Hyvinvoinnin käsite on moniulotteinen ja painotukset vaihtelevat sen mukaan, mistä näkökulmasta asiaa tarkastelee. Perttilän ym. (2010) mukaan hyvinvoinnin käsitteellä tarkoitetaan ihmisen fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, emotionaalista ja hengellistä hyvää oloa, joka on ihmisen itsensä, hänelle läheisten ihmisten, sekä yhteiskuntapolitiikan, palvelujärjestelmän toiminnan ja lähiympäristön tulosta. Hyvinvoinnin kokemus koostuu jokaisen itselleen tärkeiksi kokemista asioista. Hyvinvointi merkitsee erilaisia asioita ihmisille elämänkaaren eri vaiheissa. Laajimmassa merkityksessä hyvinvointi viittaa siihen, mitä meillä on, kun elämme elämää, joka on hyvää meille. Hyvinvoinnin edistäminen on Kunnan eri toimialojen yhteistyössä toteuttamaa yksilöön, perheeseen, yhteisöihin, väestöön ja näiden elinympäristöihin kohdistuvaa sosiaalista hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja osallisuutta tukevaa ja lisäävää sekä köyhyyttä, syrjäytymistä ja muita sosiaalisia haittoja ehkäisevää ja vähentävää toimintaa sekä suunnitelmallista voimavarojen kohdentamista hyvinvointia edistävällä tavalla. (STM 2012:21,169) Lähes kaikessa kunnan toimintaa ohjaavassa lainsäädännössä on viittauksia kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen: Perustuslaki: Julkisen vallan on edistettävä väestön terveyttä ja tuettava mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi Kuntalaki: Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan
3 Maankäyttö- ja rakennuslaki / Ympäristölaki: edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. turvata terveellinen ja viihtyisä sekä luonnontaloudellisesti kestävä ja monimuotoinen ympäristö. Perusopetuslaki: Opetus järjestetään siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Terveydenhuoltolaki: edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä sekä sosiaalista turvallisuutta Sosiaalihuoltolaki: Rakenteellisella sosiaalityöllä on huolehdittava sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi (sosiaalihuoltolaki 1301 / 2014) Hyvinvointikertomuksen valmistelu on lakisääteinen tehtävä. Velvoite hyvinvointikertomuksen laatimiseen on mainittu terveydenhuoltolain (1326/2010) 2. luvun 12 :ssä, jonka mukaan Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Tämä hyvinvointikertomus on laadittu käyttäen hyväksi sähköisen hyvinvointikertomuksen työvälinettä. Sähköisessä hyvinvointikertomusasiakirjassa valtakunnallisesti saatavissa olevat hyvinvointi-indikaattorit on valmiiksi integroitu osaksi hyvinvointikertomusta. Sähköistä työvälinettä hallinnoi Kuntaliitto ja sen alainen yritys FCG. Työväline muuttuu maksulliseksi 1.1.2016 alkaen. Hyvinvointikertomuksen voi tehdä myös ilman sähköistä työvälinettä ja koota tiedot asukkaiden hyvinvoinnista erilaisista tilastoista ja muista työvälineistä. Tämän hyvinvointikertomuksen laadinta on aloitettu keväällä 2015 ja sitä on käsitelty johtoryhmässä syyskuussa 2015. Kiitos kaikille viranhaltijoille ja työntekijöille, jotka ovat joskus kiireisestikin toimittaneet aineiston kokoajalle tietoja toiminnastaan. Kiitos myös johtoryhmän jäsenille, jotka ovat kommentoineet ja auttaneet tilastomateriaalin tulkinnassa. Hyvinvointikertomuksen kokoaja Seija Kinnunen henkilöstöjohtaja
4 OSA I PÄÄTTYNEEN JA KULUVAN VUODEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi, yhteenveto ja johtopäätökset KUNNAN RAKENTEET, TALOUS JA ELINVOIMA Ilmajoen kunnan väestömäärä on viimeisten kymmenen vuoden aikana jatkanut tasaista kasvuaan. Kuntien välinen nettomuutto on Ilmajoella edelleenkin positiivinen. Muuttoliikkeestä erityisesti lasten ja nuorten aikuisten tulomuutto on ollut voimakasta ja poikkeaa selvästi vertailukuntien vastaavista luvuista. Kaavio 1: 0-6 vuotiaat, % väestöstä 2008-2014 Lapsiperheiden osuus kunnan väestöstä on v. 2014 tilaston mukaan 42,2, %. Lapsia on muuttanut Ilmajoelle n. 400 lasta nettomuuttona kymmenen vuoden aikana. Kaavio 2: Lapsiperheet, % perheistä 2008-2013
5 Seuraavaksi suurin ryhmä ovat olleet työssäkäyvät (työlliset) henkilöt, joita on muuttanut kymmenen vuoden aikana yhteensä 2718 henkilöä ja poismuuttanut 2550 henkilöä. Opiskelijoiden ja koululaisten osalta nettotappio on kymmenen vuoden aikana ollut n. 200 henkilöä. Kaavio 3: Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta vv. 2008 2013 Kunnan elinvoimaa vahvistaa työssä käyvien henkilöiden tulomuutto. Vuoden 2013 tilaston mukaan työllisiä oli Ilmajoen kunnan väestöstä 42,8 %. Kaavio 4: Työlliset, % väestöstä vv. 2008-2013 Samoin elinvoimaa vahvistaa Ilmajoelle muuttavien henkilöiden koulutustason nousu - korkeaasteen koulutuksen omaavien osalta muuttovoitto on ollut n. 250 henkilöä kymmenen vuoden aikana ja keskiasteen koulutuksen omaavien osalta muuttotappio on ollut n. 250 henkilöä. Väestörakenteen ja muuttoliikkeen rakenne heijastuvat myös huoltosuhteeseen, joka on Ilmajoella selvästi alhaisempi kuin vertailukunnissa.
6 Kaavio 5: Demografinen huoltosuhde vv. 2008-2014 Demografinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. Toisin sanoen sataa työikäistä kohden oli v. 2014 Ilmajoella 65 ei-työikäistä. Työikäiseksi huoltosuhteen laskukaavassa lasketaan kaikki 15-64 -vuotiaat. Eityöikäisiä ovat puolestaan kaikki muut eli 0-14 -vuotiaat ja yli 64 -vuotiaat. Työttömyyden kasvu, sekä Ilmajoella kuin myös vertailukunnissa, heikentää kunnan elinvoimaa ja asukkaiden hyvinvointia. Vuoden 2014 lopussa työttömien osuus työvoimasta oli 8,9 % ja 8/2015 työttömien osuus Ilmajoella oli 9,8 %. Koko Etelä-Pohjanmaalla vastaava luku 8/2015 oli 10,4 %. Alle 25 -vuotiaita työttömiä oli 8/2015 15,9 % ja yli 50 -v. 38,7 %. Yli vuoden työttömänä oli elokuussa 2015 ollut 124 henkilöä (22,3 %). Kaavio 6: Työttömät, % työvoimasta vv. 2008-2013 Ilmajoen kunta käynnisti vuoden 2014 syksyllä Kanto-hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää monipuolisia työllistymisen väyliä Ilmajoella työnhakijoiden erilaisiin tarpeisiin yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten, TE-toimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, yhdistysten, seurakunnan ja yrittäjien kanssa. Hankkeessa panostetaan erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien aktivoimiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen
7 työelämä -polun ja/tai koulutus -polun löytämiseksi. Syyskuun puolivälin 2015 tilaston mukaan aktiivisia asiakkaita oli 88 ja aktiivitoimenpiteissä 58 henkilöä. Palkkatuella oli työllistynyt 27 ja ilman palkkatukea 5 henkilöä. Työkokeilussa oli 12 ja kuntouttavassa työtoiminnassa 15 henkilöä. Työttömyyden hoito ja työttömien palvelu ja ohjaus ovat siirtyneet viimeisten vuosien aikana entistä enemmän kuntien vastuulle, koska työvoimapalvelupisteiden määrää ja niissä olevan henkilöstön määrää on karsittu. Jatkossa vastuu erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistettävien työllistämisestä ja kustannuksista on siirtymässä kunnille. Työ on yksi keskeinen asukkaiden hyvinvointia lisäävä tekijä terveyden ja läheisten ihmissuhteiden ja ystävien ohella. Työ ja siitä saatava toimeentulo heijastuu asumiseen ja sosiaaliseen verkostoitumiseen, mikä lisää kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä ja toimintakykyä. KAIKKI IKÄRYHMÄT KOKONAISUUTENA Tässä osiossa tarkastellaan koko Ilmajoen kunnan väestöä kokonaisuutena, kaikki ikäryhmät huomioon ottaen. Hyvinvointia kuvataan sairastavuuteen, turvallisuuteen, asumiseen ja ympäristöön, terveyteen ja toimeentuloon liittyvien tekijöiden kautta. Sairastavuuteen ja terveyteen liittyviä kuvaajia: Kaavio 7: Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi vv. 2008-2013 Kelan ikävakioitu sairastavuusindeksi ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Luku on laskettu ikävakioituna. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16-64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. Lopullinen indeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Ilmajoen kuntaa kuvaavasta sairastavuusindeksistä voidaan todeta, että asukkaiden sairastavuus on hieman alempi (99,6) kuin maassa keskimäärin ja selkeästi vertailukuntia, Seinäjokea lukuun ottamatta, parempi. Selityksenä voitanee pitää mm. edellisessä osiossa selvitettyjä väestön rakennetta kuvaavia tekijöitä.
8 Kuitenkin myös Ilmajoella sairastavuus on kääntynyt jälleen nousuun. Kaavio 8: Aikuisten mielenterveyden avohoitokäynnit / 1000 18 vuotta täyttänyttä kohden vv. 2008-2013 Erityisesti mielenterveyspalveluiden avohoitokäynnit ovat kasvussa. Osin tämä voi johtua myös palvelujen tarjonnan mahdollisesta lisääntymisestä ja painottumisesta avopalveluihin. Kaavio 9: Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika vv. 2008-2013 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoidon kesto oli v. 2013 14,3 vuorokautta, joka on vertailukuntiin verrattuna kuitenkin vielä maltillinen, vaikkakin kääntynyt jälleen nousuun. Kun hyvinvointikertomusta tarkastellaan yhdessä JIK:n kanssa, voidaan arvioida tarkemmin, mitkä tekijät tähän vaikuttavat yleisellä tasolla ja onko palvelujen kehittämisellä ja hoitoketjujen toimivuuden arvioinnilla ja mahdollisilla muutoksilla saatavissa keskimääräistä vuodeosastohoidon kestoa lyhyemmäksi.
9 Turvallisuus: Kaavio 10. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta vv. 2008-2013 Kuten kuvaajasta voi lukea, Ilmajoella on verrattain turvallista asua, mikäli asiaa tarkastellaan poliisin tietoon tulleiden henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten kautta. Ilmajoen kunnan liikenneturvallisuussuunnitelma on päivitetty 31.3.2014 ja se löytyy Ilmajoen kunnan netti-sivuilta kohdasta asuminen ja rakentaminen. Liikenneturvallisuussuunnitelman johtopäätöksissä on todettu, että Ilmajoki ja Etelä-Pohjanmaa ovat valtakunnalliseen tasoon verrattuna onnettomuusmääriltään keskiarvon yläpuolella. Jatkossa hyvinvointikertomukseen pyritään saamaan tietoja myös palo- ja pelastustoimen hälytyslähdöistä Ilmajoen kunnan alueelle. Asuminen: Ahtaasti asuminen määritellään tilastokeskuksen käyttämässä luokituksessa seuraavasti: ahtaasti asuminen = enemmän kuin yksi henkilö huonetta kohti, kun keittiötä ei lasketa huonelukuun. Kaavio 11: Ahtaasti asuvat asuntokunnat, % kaikista asuntokunnista vv. 2008-2013
10 Ilmajoen kunta on muuttoliikkeen ja sen rakenteen vuoksi viimeisten vuosien aikana kaavoittanut alueita nimenomaan omakotitaloasumista varten. Vuonna 2014 kunta myi 23 omakotitonttia ja yhden rivitalotontin. Uusia asuinhuoneistoja valmistui 89 kpl, joista asuinpientaloja 54. Kunnan suoraan omistamien asuntojen lukumäärä oli 31.12.2013 14 kpl ja määräämisvallassa olevien asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöiden omistamien asuntojen lukumäärä oli 458 kpl. Asuminen painottuu omakotiasumiseen, joka merkitsee yleensä väljempää asumista kuin rivitalotai kerrostaloasuminen. Toisaalta asumismuodon valinta voi perustua muiden tekijöiden ohella myös asukkaan arvomaailmaan, eikä ahtaasti asumista välttämättä pidetä silloin hyvinvointiin vaikuttavana tekijänä yksilötasolla. Toimeentulo: Kaavio 12: Kunnan yleinen pienituloisuusaste vv. 2008-2013 Tilastokeskuksen tilasto kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Pienituloisuuden raja lasketaan joka vuosi uudestaan koko väestön valtakunnallisesta tulojakaumasta. Kaikilla alueilla on käytössä sama pienituloisuusraja. Näin ollen indikaattori kuvaa sitä, kuinka suuri osa alueen väestöstä on valtakunnallista mittapuuta käyttäen pienituloisia. Se voi poiketa paljonkin siitä, miten alueen väestö suhteutuu oman alueensa tulojakaumaan. Pienituloisuusaste mittaa suhteellisia tuloeroja. Pienituloisuusraja oli 14 260 euroa vuodessa eli 1 190 euroa kuukaudessa vuonna 2013. Se oli 60 euroa korkeampi vuonna 2013 kuin vuotta aiemmin. Vertailukuntiin suhteutettuna Ilmajoen kunnan asukkaiden tulotaso pienituloisuusmittarilla kuvattuna on suhteellisen hyvä ja on parantunut edelleen viimeisten vuosien aikana kuten myös vertailukunnissa.
11 Kaavio 13: Yleistä asumistukea saaneet yhteensä % asuntokunnista vv. 2008-2013 Yleistä asumistukea saaneiden määrä on säilynyt Ilmajoen kunnassa tarkastelujakson aikana lähes muuttumattomana. Kaavio 14: Toimeentulotuki, euroa / asukas vv. 2008-2014 Samoin myönnetty toimeentulotuki euroa / asukas on pysynyt suhteellisen muuttumattomana ja on vertailukuntiin verrattuna alhainen. Erot kuntien välillä voivat johtua mm. harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämisessä käytettävistä kriteereistä, jotka saattavat poiketa eri kuntien välillä. Erot saattavat selittyä myös sillä, että kaikki perustoimeentulotukeen oikeutetut eivät sitä hae omista yksilöllisistä syistä johtuen. Vuonna 2015 toimeentulotuen asiakasmäärissä ei ole tapahtunut suurta muutosta, mutta tuen määrät ovat kääntyneet nousuun (valtuustoseminaari/2015/sosiaalijohtaja Tytti Luoto). Ilmajoen kunnan kuntastrategiassa v. 2012 on asetettu tavoitteeksi, että kuntalaisten verorasituksen tulee pysyä kohtuullisena. Tavoitteena on, ettei verorasitusta kohtuuttomasti nostamalla kiristetä kuntalaisten taloudellista hyvinvointia. Strategiaa laadittaessa verorasitus on ollut maakunnan keskitasoa.
12 Seuraavassa taulukossa on kuvattu Etelä-Pohjanmaan tuloveroprosentit v. 2015. Luvulla + on kerrottu, paljonko kyseinen kunta/kaupunki korotti veroprosenttiaan tälle vuodelle. Veroprosenttiluku sisältää ko. korotuksen. Etelä-Pohjanmaa 2015 Tulovero-% Keskiarvo 21,07 Alajärvi 21,50 +0,5% Alavus 20,75 Evijärvi 21,50 Ilmajoki 20,25 +0,5% Isojoki 22,00 (Isokyrö 21,50 + 0,5%) Jalasjärvi 22 Karijoki 22 + 0,5% Kauhajoki 22,00 Kauhava 21,75 Kuortane 21,00 Kurikka 19,00 (Laihia 21,50 + 0,75%) Lappajärvi 21,00 Lapua 21,00 Seinäjoki 21 Soini 21,50 +0,5% Teuva 22 Vimpeli 22 + 0,5% Ähtäri 21,25 Taulukko 1: Etelä-Pohjanmaan tuloveroprosentit v. 2015 Kuten taulukosta voidaan todeta, Ilmajoen kunnan kunnallisvero on pysynyt maakunnan keskiarvon alapuolella kuntastrategian tavoitteen mukaisesti. Suomen keskiarvo oli 19,84 % vuonna 2015. Seuraavassa taulukossa on kuvattu Etelä-Pohjanmaan kiinteistöveroprosentit v. 2015. Yleinen kiinteistö vero% Vakituinen asuinrakennus Muu asuinrakennus Rakentama ttomat rak.paikat Voimalaitos Alajärvi 1,05 0,50 1,10 3,00 0 Alavus 0,90 0,40 1,00 0 0,90 Evijärvi 1,00 0,65 1,25 0 0 Ilmajoki 0,90 0,50 0,90 3,00 1,40 Isojoki 0,80 0,50 0,80 0 1,00 Isokyrö 0,92 0,65 1,10 0 0 Jalasjärvi 0,80 0,50 1,00 3,00 0 Karijoki 0,90 0,40 1,00 0 0 Kauhajoki 0,90 0,65 1,20 3,00 2,10 Kauhava 0,95 0,55 1,10 2,00 2,85
13 Kuortane 0,90 0,45 1,05 0 0 Kurikka 0,80 0,45 1,00 1,00 0 Laihia 1,00 0,60 1,00 3,0 0 Lappajärvi 1,00 0,55 1,15 0 0 Lapua 1,05 0,45 1,05 3,00 2,85 Seinäjoki 1,40 0,55 1,15 3,00 2,85 Soini 1,00 0,50 1,10 0 0 Teuva 0,90 0,50 0,90 0 0 Vimpeli 1,30 0,55 1,15 3,00 0 Ähtäri 1,10 0,50 1,10 0 2,85 Keskiarvo 0,94 0,43 1,05 E-P ka 1,14 0,52 1,08 Taulukko 2: Vertailu Etelä-Pohjanmaan kuntien kiinteistöveroprosenteista v. 2015 Myös Ilmajoen kiinteistöveroprosentit ovat Ilmajoella pysyneet maakunnan keskitasolla. Kokonaisuutena tarkastellen, vaikka Ilmajoen kunnan asukkaiden hyvinvointi näyttää em. kuvaajien kautta tarkasteltuna olevan hyvä, ei elinolojen paraneminen näy kuitenkaan sosiaali- ja terveystoimen nettokustannuksissa. Kustannukset kasvavat euroa / asukas monista eri syistä johtuen. Osatekijöinä arvioidaan olevan yleinen kustannustason nousu, mm. henkilöstömenojen kautta sekä tarjottavien palvelujen määrän ja laadun kasvu. Kun palveluja on tarjolla, niitä myös käytetään. Kaavio 15: Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa / asukas vv. 2008 2013. Vapaa-aikapalveluilla on kuntalaisten hyvinvointiin entistä tärkeämpi merkitys. Ilmajoella kuntalaisten liikunta- ja kulttuuripalveluihin panostetaan yhteistyössä eri järjestöjen kanssa. Ilmajoki-halli, jossa on tarjolla uimahalli-, liikunta- ja kuntosalitiloja, on kasvattanut kävijämäärää viimeisten vuosien aikana. Ilmajoki-hallin lisäksi kunnalla on myös muita sisäliikuntatiloja erityisesti koulujen yhteydessä sekä v. 2015 käyttöön otettu palloiluhalli. Ulkoliikuntaan panostetaan kuntoratoja ja hiihtolatuja ylläpitämällä.
14 58000 56000 Uimahallin kävijätilasto 2012-2014 54000 52000 50000 48000 46000 44000 42000 40000 1 2 3 Sarja1 46146 48371 55339 Kaavio 16: Uimahallin kävijätilasto 2012 2014 Kulttuuripalveluja tuottavat mm. Ilmajoen Musiikkijuhlat ry ja Ilmajoen Nuorisoseura ry. Ilmajokiopisto tarjoaa kuntalaisille monimuotoisia harrastusmahdollisuuksia liikuntaryhmistä musiikkiopiston tarjoamiin tavoitteellisiin opintoihin saakka. LAPSET, VARHAISNUORET JA LAPSIPERHEET Tässä osiossa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia kuvataan terveyteen ja toimintakykyyn liittyvillä mittareilla, sosiaalitoimen palvelujen käyttöön sekä toimeentuloon liittyvillä mittareilla. Lisäksi tähän osioon on liitetty yhteenveto kouluterveyskyselyn 2013 tuloksista. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toteuttama kouluterveyskysely kerää tietoa nuorten elinoloista, kouluoloista, koetusta terveydestä, terveystottumuksista sekä opiskeluhuollosta. Kouluterveyskyselyn tulokset tukevat nuorten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi tehtävää työtä oppilaitoksissa ja kunnissa. Kyselyyn vastaa peruskoulujen 8. ja 9. luokkien oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat joka toinen vuosi. Vertailukelpoisia tietoja on kerätty peruskouluissa vuodesta 1996, lukioissa vuodesta 1999 ja ammatillisissa oppilaitoksissa vuodesta 2008 alkaen. Pääosa kouluterveyskyselystä saatavista tiedoista on jätetty tämän hyvinvointikertomuksen ulkopuolelle, koska tiedot perustuvat v. 2013 kyselyyn, eikä tuoreempia tietoja ole käytettävissä, koska v. 2015 kyselyn toteuttamisessa oli teknisiä ongelmia koko maassa. Vuoden 2013 kyselyn tuloksia on kuvattu tarkemmin Ilmajoen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vv. 2014 2016, josta alla s. 10 poimittu taulukko kouluterveyskyselyjen tuloksista v. 2013. ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen - vanhempien työttömyys vähentyi - vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan - toistuva rikkeiden teko vähentyi - koulun fyysiset työolot koettiin HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen - läheiset ystävyyssuhteet vähentyivät - läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat lisääntyivät - koulutyön määrä koettiin yleisemmin liian suureksi
15 paremmiksi - koulutapaturmat vähentyivät - koulun työilmapiiri parani - kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi - opiskeluun liittyvät vaikeudet vähentyivät - koulukiusatuksi joutuminen vähentyi - lintsaaminen vähentyi - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi - humalajuominen vähentyi - viikottain koetut niska- ja hartiakivut lisääntyivät - koululounaan syöminen päivittäin vähentyi - huumekokeilut lisääntyivät - kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi - koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi - avun saaminen koulunkäynnin vaikeuksiin vähentyi Muutokset pidemmällä aikavälillä - koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi - tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan kirjattujen hyvinvointia edistävien toimenpiteiden seuranta ja arviointi tehdään vuosittain, joten sitä ei käsitellä tässä hyvinvointikertomuksessa. Alla olevassa taulukossa on kuvattu lasten pienituloisuusastetta eli pienituloisiin kotitalouksiin kuuluvien alle 18-vuotiaiden henkilöiden osuutta väestöstä. Ilmajoella lasten pienituloisuusaste on tarkastelujaksolla ollut koko ajan kunnan koko väestöä parempi. Kaavio 17: Lasten pienituloisuusaste vv. 2008-2012 Myös toimeentulotukea saaneiden lapsiperheiden määrä on tarkastelujaksolla laskenut ja on vertailukuntia selvästi alhaisempi.
16 Kaavio 18: Toimeentulotukea saaneet lapsiperheet, 5 lapsiperheistä vv. 2008-2013 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vv. 2014 2016 korostaa avohoidollisten tukitoimien, monialaisen yhteistyön ja vapaaehtoistoiminnan merkitystä lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnille. Kaavio 19: Kasvatus- ja perheneuvonnan asiakkaat vuoden aikana / 1000 alle 18-vuotiasta kohden vv. 2008-2014 Vaikka lapsiperheiden määrä kunnassa on kasvanut, näyttää kasvatus- ja perheneuvonnan asiakasmäärä tarkastelujaksolla prosentuaalisesti laskeneen. Tämä johtuu kuitenkin kasvatus- ja perheneuvolan työntekijävajeesta ennemmin kuin tuen tarpeen vähenemisestä. Asiakkaat ovat ohjautuneet kunnan muun perhepalvelun piiriin. Samanaikaisesti näyttää myös lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä olevien 0-17 v. lasten prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä laskeneen ja myös laitoshoitoon sijoitettujen lasten määrä vähentyneen. Kaavioita tulee tulkita siitä näkökulmasta, että asiakkaiden määrä ei ole vähentynyt, ainoastaan heidän suhteellinen osuutensa on laskenut, koska lasten lukumäärä on noussut.
17 Kaavio 20: Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 17 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2014 Vaikka lastensuojelun asiakkuuksien määrä on suhteellisesti vähentynyt, osoittaa jatkuva ja lisääntyvä tukiperheiden tarve, että lapsiperheiden tuen tarve on lisääntynyt erityislasten osalta.. Kaavio 21: Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit, lastenpsykiatria / 1000 0-12 vuotiasta lasta kohden vv. 2008-2013 Avohoitopalveluilla ja -toimilla voidaan auttaa osaa lapsiperheistä, mutta osa tarvitsee yhä lisääntyvässä määrin erikoissairaanhoidon palveluja, jossa erityisesti lasten (0-12 -vuotiaat) käyntien määrä on tarkastelujaksolla noussut sekä avohoitokäynneissä että laitoshoidossa.
18 Kaavio 22: Psykiatrian laitoshoidon hoitopäivät 0 16 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä kohden vv. 2008-2013 Kun hyvinvointikertomusta tarkastellaan yhdessä JIK:n kanssa, voidaan arvioida tarkemmin, mitkä tekijät tähän vaikuttavat yleisellä tasolla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaraportoinnin saamisella peruskunnan käyttöön kuukausittain, voidaan paremmin ja nopeammin reagoida palvelujen määrän muutoksiin. Monialaisella yhteistyöllä ja tietojen vaihdolla palvelun tuottajan kanssa voidaan palveluja edelleen kehittää asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia tukevaan suuntaan. Ilmajoen kunnan kuntastrategia v. 2012 korostaa ennaltaehkäisevän työn merkitystä palvelujen tuottamisessa. Sosiaalitoimi on panostanut lapsiperheiden kanssa tehtävään työhön lisäämällä perheohjaajien palvelua ja lapsiperheiden kotipalvelua. Opetustoimeen on hankerahoituksella saatu v. 2015 syksyllä kasvatusohjaajan toimi. Lisäksi lasten ja lapsiperheiden kanssa olevia toimijoita on koottu Ilmajoella yhteen monialaiseen lasten ja lapsiperheiden palvelu- ja kehittämisverkostoon syksystä 2013 lähtien. Verkostossa on toimijoita neuvolasta, varhaiskasvatuksesta, koulu-, nuorisoja sosiaalitoimesta, perheneuvolasta, vanhempainyhdistyksestä, seurakunnasta, järjestöistä ja perusturvalautakunnasta. Tavoitteena on koota tietoa lasten, nuorten ja lapsiperheiden elinoloista, edistää heille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta, tehostaa palveluiden käyttöä ja edistää tietojen vaihtoa eri toimijoiden kesken. Tämä ryhmä myös vastaa ja organisoi lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman. NUORET JA NUORET AIKUISET Tässä osiossa nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointia tarkastellaan koulutukseen, työllistymiseen ja toimeentuloon liittyvillä mittareilla. Kouluterveyskyselystä saaduista tiedoista on poimittu alla oleva yhteenvetotaulukko, jota on kuvattu tarkemmin Ilmajoen kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vv. 2014 2016. ILONAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin HUOLENAIHEET Muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen aamupalan syöminen arkisin vähentyi koululounaan syöminen päivittäin vähentyi
19 lisääntyi useiden oireiden kokeminen päivittäin vähentyi päivittäin koettu väsymys vähentyi ylipainoisia oli vähemmän hampaiden harjaamistottumukset paranivat liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi koululääkärin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi Muutokset pidemmällä aikavälillä läheiset ystävyyssuhteet yleistyivät viikottain koetut niska- tai hartiakivut vähentyivät viikottain koettu päänsärky vähentyi ruutuaika arkipäivisin sisääntyi päivittäinen tupakointi lisääntyi humalajuominen lisääntyi huumekokeilut lisääntyivät. Edellä olevasta yhteenvedosta voidaan todeta, että elämäntapoihin ja siten terveyteen liittyvät seikat ovat tärkeimpiä nuorten hyvinvointia heikentäviä tekijöitä. Kun tarkastellaan koulutuksen ulkopuolelle jääneitä 17 24 vuotiaiden prosentuaalista osuutta vastaavan ikäisistä nuorista, voidaan todeta, että tarkastelujakson aikana, osuus on ollut keskimäärin 6,5 7 %. Kaavio 23: Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17 24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013 Nuorten työttömien määrä on vuosina 2008-2013 vaihdellut 6,5 10 %:n välillä. Vertailukuntiin nähden Ilmajoella kehitys oli laskeva. Kahden viime vuoden aikana nuorisotyöttömyys on lähtenyt kasvuun koko maakunnassa. ELY-keskuksen elokuun 2015 tilaston mukaan nuorten alle 25 vuotiaiden työttömien osuus Etelä-Pohjanmaalla oli 17,6 % kaikista työttömistä. Ilmajoella vastaavaluku 8/2015 oli 15,9 %.
20 Kaavio 24: Nuorisotyöttömät, % 18 24 vuotiaasta työvoimasta vv. 2008-2013 Ilmajoella on panostettu jo usean vuoden ajan sosiaalitoimen ja nuorisotoimen yhteisenä palveluna etsivään nuorisotyöhön, jonka tavoitteena on varmistaa nuorten ohjautuminen oikeiden palvelujen ja tukien piiriin, kannustetaan nuoria koulutukseen ja työmarkkinoille. Nuorten starttipaja toiminta on aloitettu v. 2013. Etsivän nuorisotyön ja Starttipajan myötä nuoret ovat ohjautuneet muun muassa opiskelemaan, työpajatoimintaan, työharjoitteluun, terveyspalveluihin, uusiin vapaa-ajan toimintoihin, löytäneet uusia sosiaalisia ryhmiä ja saaneet siten sisältöä elämäänsä ja tukea omaan hyvinvointiinsa. Toimintamuotoja ovat olleet yksilöohjaus, pienryhmätoiminta, yhteistyö starttipajan ja nuorisotyön kanssa sekä jalkautuminen nuorten keskuuteen sekä oppilaitosyhteistyö. Työntekijöitä on etsivässä nuorisotyössä kaksi ohjaajaa (sosiaaliohjaaja ja nuoriso-ohjaaja) sekä Starttipajan yksilövalmentaja. Kun tarkastellaan nuorten hyvinvointia toimeentulotuen kautta, voidaan todeta, että Ilmajoella toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on pieni. Osaltaan tähän vaikuttanee kunnan kesätyöllistäminen, tuki yrityksille ym. nuorten kesätyöllistämiseen sekä kesätyöpaikan järjestäminen opiskelijoille toimeentulotuen sijasta. Kaavio 25: Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet 18 24 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008 2013
21 Nuorisotoimi on syksyllä 2015 tehnyt kyselyn ilmajokisille nuorille käsittäen 7-9 luokkalaiset ja lukion oppilaat. Vastauksia yhteensä 205. Tässä kertomuksessa ei kuvata koko kyselyn tuloksia, koska ne esitetään muualla. Joitain poimintoja kyselyn tuloksista: Kysyttäessä, missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella?: kotona, kaverilla, kylällä saivat eniten merkintöjä. Syyt, jotka estävät osallistumasta ohjattuun toimintaan olivat: ystävänikään ei osallistu, osallistuminen yksin pelottaa, toimintaan on pitkä matka ja sinne on vaikea kulkea. Lasten ja nuorten hyvinvointia kokonaisuutena tukee ohjattuun vapaa-ajantoimintaan osallistuminen, jonka kehittäminen ja osallistumisen mahdollistaminen yhä useammalle, on haasteellista nuorten määrän edelleen kasvaessa. Ilmajoen kunnassa on paikallisten viranomaisten monialaisen yhteistyön yleistä suunnittelua ja toimeenpanon kehittämistä varten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto, johon kuuluvat mm. opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita vaan paikallistasolla yleisemmin nuorten tarvitsemien palvelujen toimivuutta ja kehittämistä. ja siten edistää nuorten hyvinvointia. TYÖIKÄISET Tässä osiossa työikäisten hyvinvointia tarkastellaan terveyteen ja työttömyyteen liittyvillä mittareilla. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50-64 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä. Vaikka vertailukuntiin verrattuna käyntien määrä on maltillinen, on se kuitenkin ollut nouseva tarkastelujakson aikana. Kaavio 26: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 50 64 vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä kohden vv. 2008-2013 Kun hyvinvointikertomusta tarkastellaan yhdessä JIK:n kanssa, voidaan arvioida tarkemmin, mitkä tekijät tähän vaikuttavat yleisellä tasolla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toimintaraportoinnin saamisella peruskunnan käyttöön kuukausittain, voidaan paremmin ja nopeammin reagoida palvelujen määrän muutoksiin myös talouden näkökulmasta. Monialaisella
22 yhteistyöllä ja tietojen vaihdolla palvelun tuottajan kanssa voidaan palveluja edelleen kehittää asukkaiden ja asiakkaiden hyvinvointia tukevaan suuntaan. Työkyvyttömyyseläkettä saavien 25 64 vuotiaiden prosentuaalinen osuus vastaavanikäisestä väestöstä on kuitenkin ollut tarkastelujaksolla laskeva, mikä kuvannee työikäisten terveydentilan olevan suhteellisesti ottaen verraten hyvä; toisaalta samana aikana myös kriteerit työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiseen ovat tiukentuneet. Kaavio 27: Työkyvyttömyyseläkettä saavat 25 64 vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013 Eniten hajontaa vertailukuntien kesken on mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneiden 25 64 vuotiaiden osuudessa / 1000 asukasta. Ilmajoen osalta tarkastelujakson alussa määrä oli laskeva, mutta v. 2011 määrä on kääntynyt jyrkkään nousuun. Vertailukunnista ainoastaan yhdellä kunnalla nousu on ollut vielä jyrkempi. Kaavio 28: Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet 25 64 vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä kohden vv. 2008-2013
23 Vaikeasti työllistyvien osuus on sekä Ilmajoella että muissa vertailukunnissa tarkastelujaksolla kääntynyt nousuun. Alla olevassa kaaviossa on kuvattu vaikeasti työllistyvien 15 64 vuotiaiden prosentuaalista osuutta vastaavanikäisistä. Ely-keskuksen elokuun 2015 tilaston mukaan Ilmajoella oli 124 yli vuoden työttömänä ollutta, mikä on 22,3 % kaikista työttömistä. Yli 50 vuotiaita työttömiä oli Ilmajoella 215 henkilöä, joka on 38,7 % kaikista työttömistä. Naisten osuus kaikista työttömistä oli 43,1 % ja 239 henkilöä. Kaavio 29: Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), % 15 64 vuotiaista vv. 2008-2013 v. 2014 käynnistyneen Kanto-hankkeen tavoitteena on kehittää monipuolisia työllistymisen väyliä Ilmajoella työnhakijoiden erilaisiin tarpeisiin yhteistyössä kunnan muiden viranomaisten, TEtoimiston, työvoiman palvelukeskuksen, sosiaali- ja terveyspalveluiden, yhdistysten, seurakunnan ja yrittäjien kanssa. Hankkeessa panostetaan erityisesti nuorten sekä pitkäaikaistyöttömien ja vaikeasti työllistyvien aktivoimiseen ja henkilökohtaiseen ohjaukseen työelämä -polun ja/tai koulutus -polun löytämiseksi. IKÄIHMISET Ikäihmisten hyvinvointia tarkastellaan tässä hyvinvointikertomuksessa terveyttä, asumismuotoa ja toimeentuloa kuvaavilla mittareilla. Terveys Kaavio 30: Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit 65-vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäistä vv. 2008-2013
24 65- vuotta täyttäneiden perusterveydenhuollon lääkärikäynnit / 1000 vastaavanikäistä asukasta kohden olivat vertailukunnista kolmanneksi suurimmat ja nousseet v. 2012 2013. Kaavio 31: Ikävakioitu dementiaindeksi vv. 2008-2010 Dementiaindeksi kuvaa Alzheimer-tautiin määrättyjen reseptilääkitysten määrän suhteutettuna alueen väestöön. Väestön ikääntyessä erityisesti etenevät ja pysyvät muistisairaudet aiheuttavat kunnissa lisääntyvää palveluntarvetta. Muistisairauksista Alzheimer on yleisin, n. 70 % kaikista muistisairauksista (THL=Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos). THL:n mukaan dementiasairastavuus on voimakkaan ikäriippuvaista, jolloin alueen ikärakenne vaikuttaa sairastavuuden tasoon. Ikävakioitu indeksi kuvaa sitä osaa alueiden välisistä eroista, joka ei johdu ikärakenteiden erilaisuudesta. Hyvinvointikertomusta laadittaessa ei ollut käytettävissä tuoreempaa tilastoa dementiaindeksistä. Kaavio 32: Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 65 vuotta täyttäneitä, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013 Kelan myöntämiin erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen 65 vuotta täyttäneiden prosentuaalinen osuus on säilynyt tarkastelujaksolla lähes muuttumattomana eikä suuntaus poikkea merkitsevästi vertailukunnista.
25 Asuminen Ilmajoen kunnan 75 vuotta täyttäneistä asui 88,9 % v. 2013 kotona ja luku on pysynyt lähes samana tarkastelujakson aikana. Kaavio 33: Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013 Kotona asuminen mahdollisimman pitkään mahdollistuu omaishoidon tuen ja säännöllisen kotihoidon avulla. Omaishoidon tuen avulla hoidettavia 75 vuotta täyttäneitä oli v. 2014 Ilmajoella 7,3 % vastaavanikäisestä väestöstä. Luku oli vertailukunnista korkein. Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11.2013 olleita 75 vuotta täyttäneitä asiakkaita oli 12,4 % vastaavanikäisestä väestöstä. Luku oli vertailukunnista pienin. Kaavio 34: Säännöllisen kotihoidon piirissä 30.11. olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013
26 Ne 75 vuotta täyttäneet, jotka eivät enää syystä tai toisesta pysty asumaan kotona, ovat tehostetun palveluasumisen piirissä. Palveluasumisen asiakkaiden määrä kääntyi nousuun v. 2012, ja vuonna 2013 75- täyttäneistä oli palveluasumisen asiakkaana 8,6 % vastaavanikäisestä väestöstä. Kaavio 35: Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013 Samanaikaisesti vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksessa olevien asiakkaiden osuus kaikista 75 vuotta täyttäneistä kääntyi laskuun. V. 2015 ei ilmajokelaisia vanhuksia ole enää laitoshoidossa. Kaavio 36: Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet 31.12., % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013 Yhä useampi eläkkeelle jäävä ilmajokelainen nauttii työeläkettä, jolloin täyttä kansaneläkettä saavien osuus on laskenut vuosi vuodelta.
27 Kaavio 37: Täyttä kansaneläkettä saaneet 65 vuotta täyttäneet, % vastaavanikäisestä väestöstä vv. 2008-2013 Ilmajoella oli 31.12.2013 yhteensä 3 179 eläkkeensaajaa, joista 65-vuotta täyttäneiden määrä oli 2 281 henkilöä (Eläketurvakeskuksen tilasto v. 2013). Keskimääräinen kokonaiseläke oli vuoden 2013 lopussa Ilmajoella 1 313 euroa, kun otetaan huomioon kaikki eläkkeensaajat. Valtaosan ikäihmisten palveluista Ilmajoen kunnan asukkaille tuottaa JIK ky, joka vuoden 2016 talousarviossaan panostaa mm. ikäihmisten kotona asumisen tukemiseen ja toimintakyvyn ylläpitämistä tukeviin toimintoihin. Myös vuonna 2013 heinäkuun alussa voimaan astuneessa vanhuspalvelulaissa korostetaan toimintakyvyn säilyttämisen merkitystä ja säädetään mm. kunnan velvollisuudesta huolehtia ikääntyneen väestönsä hyvinvoinnin, terveyden ja toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemisesta sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaamisesta. Vaikka vanhuspalvelulaissa korostetaan erityisesti fyysistä toimintakykyä, ovat sen ohella sosiaalinen ja psyykkinen toimintakyky yhtä tärkeitä ja toinen toisiaan tukevia iäkkäiden hyvinvoinnin kannalta. YHTEENVETO Terveydenhuoltolain (1326/2010) 2. luvun 12 :n mukaan Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia sekä niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin sekä kunnan palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain, minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Hyvinvointikertomus on tausta-aineisto ja työväline luottamushenkilöille, kunnan johdolle ja toimialoille strategian, talouden ja toiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon sekä hyvinvoinnin seurantaan. Hyvinvointikertomus täsmentää väestön hyvinvointitarpeita ja arvioi toteutunutta toimintaa. Hyvinvointikertomuksen kuvaamilla mittareilla mitattuna, kunta on palveluja tuottaessaan kyennyt edistämään asukkaittensa hyvinvointia niillä reunaehdoilla, joilla kunta pystyy hyvinvointiin vaikuttamaan. Sosiaali-, sivistys- ja nuorisotoimessa on panostettu ennaltaehkäiseviin palveluihin.
28 Perhepalveluiden lisääminen, tehokas lastensuojelutyö, kuraattori- ja psykologipalvelut, etsivä nuorisotyö, starttipaja sekä Kantohanke ovat tuoneet resursseja kaikkien ikäryhmien hyvinvoinnin edistämiseen avopalveluja korostamalla. Monialaisella yhteistyöllä ja erilaisten hankkeiden, mm. Kiva koulu hanke, avulla pyritään löytämään ratkaisuja niihin asioihin, jotka ovat nousseet esille esim. kouluterveyskyselystä. Kaavoituksen, alueiden ja rakennusten kunnossapidon avulla on lisätty kunnan vetovoimaa ja mahdollistettu tulomuuton kasvua. Positiivinen tulomuutto asettaa jatkossa lisää haasteita kunnan tuottamien hyvinvointipalvelujen ylläpitämiselle ja lisäämiselle. Suomen väestön ja ikärakenteen ennustetaan muuttuvan radikaalisti vuoteen 2030 mennessä. Lasten ja nuorten määrä vähenee, työikäinen väestö supistuu ja ikääntyneiden määrä kasvaa. Väestön ikääntymisessä ei ole kyse pelkästään ikääntyneiden ihmisten määrän kasvusta, vaan myös eri ikäryhmien suhteellisen koon muutoksesta. Väestön ikääntyminen johtuu muun muassa syntyvyyden laskusta ja eliniän pidentymisestä. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle ja tulevat nostamaan eläkkeelle siirtyvien vuosittaista määrää selvästi. Lisääntyvä eläkkeelle siirtyvien määrä on myös aikaisempaa terveempää ja koulutetumpaa, jolloin vapaa-aikaan liittyvien palveluiden tarve kasvaa aikaisempaa enemmän. Kunnan tulee kohdistaa omia vapaa-ajan palveluitaan ja opetus- ja kulttuuripalveluitaan ikäihmisten psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tukemiseen, vaikka JIK tuottaa kuntalaisten terveyspalvelut ja vanhusten hoito- ja asumispalvelut. Tämä hyvinvointikertomus pohjautuu niihin tekijöihin, joita on ollut käytettävissä sähköisen hyvinvointikertomuksen kautta. Viihtyisän ympäristön, kauniin maisemakuvan ja kulttuuriympäristön ja puhtaan luonnon merkitystä ihmisen hyvinvoinnille ei sovi unohtaa. Jatkossa hyvinvointikertomukseen pyritään löytämään näitä tekijöitä kuvaavia mittareita hyvinvoinnin koko kuvan monipuolistamiseksi. OSA II TULEVAN VUODEN SUUNNITTELU 2. Kuntastrategian painotukset ja linjaukset 1. Kuntalaisten hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen 2. Viihtyisä, vireä ja turvallinen kunta 3. Kunnan vetovoiman kasvattaminen 4. Kuntalaisten omaehtoinen toiminta 5. Työpaikkojen ja asuntojen aktiivinen lisääminen 6. Kuntalaisten verorasituksen kohtuullisuus 7. Asiakkaiden ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen > avohuollon toimenpiteet korostuvat 8. Päiväkotipainotteinen päivähoito 9. Nuorten itsenäistymisen tukeminen > nivelvaiheet
29 10. Nuorisotoimen ja liikuntatoimen ennaltaehkäisevän työn korostaminen henkisen ja fyysisen hyvin voinnin lisäämiseksi erityisesti nuorilla 11. Painopiste: työllisyyden tukeminen ja työttömien osallisuuden lisääminen 3. Hyvinvoinnin edistämistä tukevat ohjelmat ja suunnitelmat 1. Kuntastrategia 2. Elinkeinostrategia 2015 3. Koulutuspoliittinen ohjelma 4. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2014-2016 5. Kulttuuristrategia 6. Liikenneturvallisuussuunnitelma 4. Suunnitelma hyvinvoinnin edistämisestä tulevana vuonna 1) Painopistealue ja kehittämiskohde/kohteet Toimenpiteet Resurssi Tavoitteet ja vastuutaho Arviointimittarit Kanto hankkeen Työttömyyden Kantohanke projektityöntekijä Kuntouttavan työtoiminnan piirissä, vähentäminen päivät / henkilöt Etsivä Työsuunnittelija Työttömien nuorisotyö Työttömyysaste, % osallisuuden tukeminen ja Starttipaja Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääminen Kuntouttava työtoiminta Etsivän nuorisotyön nuoriso-ohjaajat (2) Starttipajan yksilövalmentaja Sosiaalityö OSA III VALTUUSTOKÄSITTELY 5. Hyväksyminen osaksi kunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaa Hyväksytty valtuustossa osaksi kunnan toiminnan ja talouden suunnitelmaa. / 2015