Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1
OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö Taiteen perusopetus Aikuiskoulutus OPETTAJANKOULUTUS
OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa tehty jo pitkään (osin sattumanvaraista) pirstaleista koulutuspolitiikkaa poliittisen pelin tuloksien pohjalta
OAJ:n tulevaisuustyö Tarvitaan Arvopohjainen näky, visio
OAJ:n tulevaisuustyö Tarvitaan Arvopohjainen näky, visio Tiekartta
OAJ:n tulevaisuustyö Tarvitaan Arvopohjainen näky, visio Tiekartta Sitoutuminen
Pisa-tulokset 2012
Matematiikan osaamisen kansallinen keskiarvo on Suomessa laskenut vuoden 2003 arvioinnista 25 pistettä, mikä vastaa runsaan puolen kouluvuoden edistymistä Vuoden 2003 kärkimaista Suomen keskiarvon lasku on kaikkein suurin; OECD-maiden keskiarvo on laskenut 6 pistettä
Yhteenveto Suomalaisnuorten matematiikan osaaminen selvässä laskussa Heikkojen matematiikan osaajien määrä kasvanut ja erinomaisten osaajien määrä vähentynyt Lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen heikentynyt Alueiden ja koulujen erot vähäisiä Kieliryhmien ero kaventunut Sukupuolten ero ja maahanmuuttajaoppilaiden osaaminen haaste tasa-arvolle Suomalaisnuoret edelleen OECD-maiden parhaimmistoa
Ikäsidonnaiset menot miljardia euroa, vuoden 2008 hinnoin
Koulutusmenojen osuus BKT:sta 2010 Kaikki koulutusasteet Denmark Iceland Korea Norway Israel United States New Zealand Belgium Canada Finland OECD total United Kingdom Sweden Ireland Chile France Netherlands OECD average Mexico Australia Estonia EU21 average Slovenia Portugal Poland Austria Spain Switzerland Japan Czech Republic Italy Slovak Republic Hungary 0,0 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 6,0 7,0 8,0 9,0
Koulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset Pohjoismaissa, Virossa ja Yhdysvalloissa, euroa (2010) 1
100 Osallistuminen päiväkotipalveluihin eri ikäluokissa (%) Lähde: OECD 90 80 70 60 50 40 3 4 5 6 30 20 10 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi Islanti
8 7 Ei koulutuksessa ei työelämässä 15-19 -vuotiaat (%) Lähde: OECD 6 5 4 3 2000 2005 2008 2011 2 1 0 Tanska Suomi Norja Ruotsi
Valtion talousarvioesitykset 2010 ja 2014 Pääluokka v.2010 v. 2014 esitys esitys milj. milj. Muutos, % Suhteellisen osuus muutos valtion talousarvoesityksen loppusummasta 24 Ulkoasiainministeriönhallinnonala 1188 1294 8,9 237,6 25 Oikeusministeriönhallinnonala 790 896 13,4 8,8 26 Sisäasiainministeriönhallinnonala 1267 1264-0,2-18,0 27 Puolustusministeriönhallinnonala 2704 2751 1,7-28,6 28 Valtiovarainministeriönhallinnonala 14860 16947 14,0 181,9 29 Opetusministeriönhallinnonala 6186 6597 6,6-9,2 30Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 2826 2657-6,0-70,3 31Liikenne- javiestintäministeriön hallinnonala 2195 2968 35,2 113,1 32 Työ- ja elinkeinoministeriönhallinnonala 4222 3376-20,0-215,2 33 Sosiaali- jaterveysministeriön hallinnonala 11328 12810 13,1 118,5 35 Ympäristöministeriönhallinnonala 328 267-18,6-15,8 Yhteensä*, pl. valtionvelan vähentäminen 50185 53920 7,4 Netto lainanotto 13021 6724 * Käytetty pyöristettyjä lukuja
Lähde: Varkey GEMS Foundation Global Teacher Staus Index October 2013
Luokanopettajan koulutukseen hakeneet ja hyväksytyt (lkm) 8 000 * Hakeneiden määrä arvio 7 000 6 000 5 000 4 000 Hakeneet Hyväksytyt 3 000 2 000 1 000 0 2008 2009 2010 Lähde: Opetushallitus 2013*
Suomi osaamisen kärjessä 2030 18
OAJ:n tulevaisuustyö Alkoi syksyllä 2012, päättyi joulukuussa 2013. Tekijöinä OAJ:n hallitus ja valtuusto, monet toimikunnat ja työryhmät, eri alojen sidosryhmät. Koulutus- ja kasvatusjärjestelmämme kehitys 17 vuotta taaksepäin, vuodesta 1996 lähtien ja 17 vuotta eteenpäin vuoteen 2030 saakka. Selvittää, miten talouskehitys, sosiaaliset, teknologiset sekä ekologiset muutokset ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat vuoteen 2030 mennessä koulutuspolitiikkaan ja koulutukseen. 19
Tavoite- ja uhkakuvat Tavoitekuvia mm.: Tietoyhteiskuntataidot kaikilla, yhä enemmän ajasta ja paikasta riippumaton opiskelu, yksilölliset opintopolut, kansainvälisyys luonteva osa korkeakoulujen toimintaa, oppimista tukevien voimavarojen parempi hyödyntäminen (monialaisia kampuksia). Uhkakuvia mm.: Varhaiskasvatus ei ole enää osa kasvatus- ja koulutusjärjestelmää, peruskoulun kehittäminen pysähtyy, kouluyhteisöjen turvattomuus lisääntyy, ammatillista koulutusta tuottavat kansalliset tai kansainväliset yritykset.
Arvopohjan merkitys Sivistys on itseisarvo. Koulutus- ja kasvatusjärjestelmä säilyy oikeudenmukaisena ja yhdenvertaisena. Suomalainen koulutusjärjestelmä edistää demokratiaa, tasa-arvoa ja turvallisuutta. Kaikkien koulutusasteiden rahoitus säilyy pääosin julkisena. Koulutus ja kasvatus edistävät kestävän kehityksen arvoja.
Tulevaisuustyö jatkuu Tulevaisuuskone haastaa keskustelemaan. Uudet kysymykset säännöllisesti. Kaikki vastaukset luetaan ja analysoidaan. OAJ kokoaa saadun aineiston pohjalta päättäjille linjauksia ja toimia, joita koulutuksen pelastamiseksi tarvitaan.
Sanoista tekoihin! Suomalainen koulutus nousun! 9.4.2014 Suurseminaari Helsingissä Merkitse allakkaasi jo nyt!
www.tulevaisuuskone.fi 24