Metsäteollisuus uudistuu Toimialapäällikkö Alina Ruonala-Lindgren, Metsäteollisuus ry Millaista osaamista tarvitaan digitaalimaailmassa? Seminaari 4.9.2013
2 Esityksen sisältö Missä mennään, metsäteollisuus? Rakennemuutos käynnissä Uusilla tuotteilla uuteen nousuun Digitaalisuus ja paperi Minkälaiselle osaamiselle tarvetta Suomessa
3 HS 8.5.2013 Kartongin ja sellun tuotanto kasvoi, paperin väheni Taloussanomat.fi, 13.8.2013 Euroopan paperiteollisuuden kannattavuus jyrkässä laskussa Kauppalehti, 9.8.2013 UPM:n paperit taantuman rutistuksessa - Toivo kasvavissa liiketoimissa Talouselämä 6.8.2013 Sellun markkinahinta on noussut, sellutehtaita ajetaan täysillä Kauppalehti, 8.8.2013, "Sellutehtailla menee kovaa" Metsäyhtiöiden tilanne vaikea, kartonki ja Aasia valopilkkuja STT, 6.8.2013, "Kartongit ja Aasia vetävät metsäalaa" Stora Enson yt-suunnitelmat tarkentuvat - 2500 saa lähteä? Talouselämä 18.6.2013 Stora Enso rakentaa biojalostamon Sunilan sellutehtaalle Press Release, 19.7.2013, Stora Enso Pakkaaminen kannattaa: Stora Enso tuunaa Varkaudessa jopa 100 miljoonalla eurolla Tekniikka&Talous 14.6.2013
Maailman alueellinen paperin ja kartongin kysyntä 1995-2025 4 - Kiinasta tulee maailman paperiteollisuuden pää draiveri. - Maailman keskikasvu 1,6 %/vuosi. Länsi-Eurooppa kysyntä vähenee -0,5 %/vuosi. - Uusilla innovaatioilla on luotu uutta kysyntää ja alennettu merkittävästi yksikkökustannuksia Milj. tonnia 600 Ennuste 500 400 300 Latinalainen Amerikkka Muu Aasia Kiina Muut Kehittyvät markkinat CAGR 3.2%/a 200 100 Itä-Eurooppa Japani Länsi-Eurooppa Pohjois-Amerikka Kehittyneet markkinat CAGR -0.7%/a 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Lähde: Pöyry
Euroopan* paperin ja kartongin tuotanto ja kulutus 120 Milj. tonnia Tuotanto Kulutus 100 80 2012 Milj. tonnia muutos%* Tuotanto 92-1,6 % Kulutus 77-3,8 % *muutos% ed. vuodesta 60 40 20 *CEPI-maat: Alankomaat, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tsekki, Unkari 0 1991 1996 2001 2006 2011 21.8.2013 LÄHDE: CEPI
6 Rakennemuutos Suomen metsäteollisuudessa Metsä Group Serlachius Metsäliiton Teollisuus Finnforest Oulu Tampella Forest ja Tambox Varkaus (Ahlström) Sunila Veitsiluoto Enso-Gutzeit Corenso United Pori, Varkaus Stora Enso Stora Enso Metsä Tissue Kyro Metsä Board Metsä- Rauma Metsä Fibre Joutseno- Pulp Metsä Wood Kemi Sappi Finland Ahlstrom Kauttua Pankaboard Jujo Thermal Tervakoski Savon Sellu DS Smith Premium Board Sonoco Alcore Kajaani Rosenlew Kaukas Yhtyneet Paperitehtaat Myllykoski Paper Kymmene Schauman Mondi Lohja SCA (Nokia) Kotkamills UPM-Kymmene Rauma- Repola Repola
Euroopan suurimmat metsäteollisuusyritykset Liikevaihto, Mrd. Euroa 7 0 2 4 6 8 10 12 Stora Enso UPM-Kymmene SCA* Smurfit Kappa Group Mondi Metsä Group Sequana Capital Burgo 2012 2011 Liikevaihto, Mrd. Euroa 2012 muutos% Stora Enso 10,8-1,4 % UPM-Kymmene 10,4 3,7 % SCA* 9,8-16,2 % Smurfit Kappa Group 7,3-0,3 % Mondi 5,8 1,2 % Top 5 yhteensä 45,8-3,6 % muutos% edellisestä vuodesta DS Smith Norske Skog Mrd. Euro * SCA myi pakkaustoiminnot kesällä 2012
8 Metsäteollisuus Suomessa Kuvaa ei voi näyttää nyt. Sellu-, paperi- ja puutuoteteollisuus Suomessa Tuotannon arvo (= bruttoarvo 2011) 20,6 mrd. EUR Viennin arvo (2012) 11,05 mrd. EUR Vuosittaiset investoinnit kotimaahan keskimäärin lähes 900 milj. EUR (keskiarvo toteutuneista v. 2001-2011).
Metsäteollisuuden tuotannon bruttoarvon kehitys 9 25 Mrd. EUR Puutuoteteollisuus (ml. huonekalut) Massa- ja paperiteollisuus 20 15 10 2011e Mrd EUR muutos ed. vuodesta Puutuoteteollisuus, 6,9 ml huonekalut 4,6 % Massa- ja 13,8 paperiteollisuus 1,0 % Metsäteollisuus, ml 20,8 huonekalut 2,5 % 5 0 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011e
Rakennemuutoksesta eteenpäin aiempaa tehokkaampana - Suomessa on 67 paperikonetta 25 eri paikkakunnalla - Suomesta on suljettu 22 paperikonetta viimeisen viiden vuoden aikana - Tuotanto ei ole laskenut samassa suhteessa 10 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50 paikkakunnalle 49 sellu- ja paperitehdasta yli 240 teollista sahaa, levytehdasta tai muuta puutuotealan yritystä Teollisuus ostaa normaalissa markkinatilanteessa 60 milj. kuutiota kotimaista raakapuuta 90 % puun myyntituloista menee yksityisille ihmisille
11 Suomessa kartongin ja muiden paperilajien osuus kasvaa tuotannosta Kartonki 20 % v. 2000, 13,5 milj. tonnia Kartonki 26 % v. 2012, 10,7 milj. tonnia Muu paperi 8 % Paino- ja kirjoituspaperi* 72 % Muu paperi 12 % Paino- ja kirjoituspaperi* 62 % * ml. sanomalehtipaperi
12 Viennin veto on hiipunut 20 15 10 Suomen kauppa- ja vaihtotaseen kehitys Mrd. EUR Kauppatase, 12 kuukauden liukuva summa, milj. euroa Vaihtotase, 12 kuukauden liukuva summa, milj. euroa 5 0-5 -10 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012
13 Suomen merkittävimmät vientituotteet 2012 2. Päällystetty paperi, kartonki 5. tai pahvi 4,0 miljardia EUR Päällystämätön paperi, kartonki tai pahvi 1,4 miljardia EUR 1. Dieselpolttoaineet 6,1 mrd. EUR 6. Sahatavara 1,2 miljardia EUR 7. Selluloosa 1,2 miljardia EUR 3. Ruostumattomat teräslevyt 2,1 mrd. EUR 4. Matkapuhelimet ja muut tietoliikennelaitteet 1,5 mrd. EUR 8. Sähkömuuntajat ja taajuusmuuttajat 1,0 mrd. EUR 9. Lääkkeet 0,9 mrd. EUR 10. Lääketieteelliset kojeet ja laitteet 0,8 mrd. EUR
Metsäteollisuustuotteiden tuotanto ja arvo oli suurempi tammi-kesäkuussa 2013 verrattuna alkuvuoteen 2012 Viennin arvo tammi-kesäkuu 2013 5,1 miljardia euroa 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% -2% -4% -6% Tuotannon määrän muutos, tammi-heinäkuu 2013 kartonki muu paperi p&k-paperit sellu vaneri sahatavara 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Osuus viennin arvosta Muiden tuotteiden, paitsi paino- ja kirjoituspapereiden tuotantomäärät ovat kasvaneet tammi-heinäkuussa 2013 verrattuna edelliseen vuoteen. Paino- ja kirjoituspapereiden osuus näiden tuotteiden viennin arvosta on kuitenkin merkittävä, 40 %. Viennin arvo tammi-kesäkuussa 2013 kasvoi 4 % edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, muiden tuotteiden arvon vauhdikkaan kasvun (>10%) takia. 30.8.2013 LÄHDE: Tuotanto: Metsäteollisuus ry / Vienti: Tullihallitus
Metsäteollisuuden panoksista suurin osa kotimaisia kilpailukykyyn vaikutetaan omilla päätöksillä 15 Tehdään sitten perinteisiä tai uusia tuotteita niin kilpailukyvyn pitää olla kunnossa. Puunhankinta Metsäteollisuus Satamat Asiakas Teknologia Investoinnit Kemikaalit Ostopalvelut Energia Kuljetukset Tutkimus ja kehitys - konsultointi - koneenrakennus 15.3.2013
16 Uusi nousu uusilla tuotteilla
17 Metsäteollisuuden rakennemuutoksessa vanhaa poistuu ja uutta syntyy tilalle Rakennemuutos on maailmanlaajuinen uudet teknologiat, raaka-ainelähteet ja markkinat haastavat perinteisiin menestystekijöihin perustuvan vanhan metsäteollisuuden Suomalaisella metsäteollisuudella edelleen merkittäviä kilpailuetuja hyvin hoidetut metsävarat, korkealaatuinen puukuitu, osaaminen ja vahva metsäklusteri Uuden menestystarinan luomiseen hyvät edellytykset
18 Uusiutuvuus etusijalle materiaalivalinnoissa ja kulutuksessa Haaste: globaali väestön, elintason ja kulutuksen kasvu Kulutus Kulutus Ratkaisu: uusiutuvien materiaalien osuutta kasvatettava - kestävästi 18.1.2012
19 Metsäteollisuus uudistuu ja tuottaa entistä korkeampaa lisäarvoa Puuraaka-aine Puurakentaminen ja sisustus Pakkaaminen Lääkkeet ja hyvinvointituotteet Puun kuituja ja ainesosia Uudet teknologiat Energia ja biopolttoaineet Puun ja muiden materiaalien yhdistelmät Uudet puu- ja paperituotteet sekä jatkojalosteet Biokemikaalit Biopolymeerit ja biomuovit
20 Suomalaisen metsäteollisuuden tuotteiden elinkaaria
21 Puurakentamisessa valtava potentiaali Virtuaalinen asuminen ei uhkaa kasvu jatkuu Puu on ainoa merkittävä uusiutuva rakennusmateriaali, joka lisäksi voidaan käyttää elinkaaren lopussa energian tuotantoon Puutuoteteollisuuden myynnin arvo Euroopassa on suurempi kuin paperiteollisuuden (> 200 Mrd /a) Kotimarkkinateollisuutta Suomen sahateollisuuden tuotannosta lähes puolet jää Suomeen Paljon pieniä yrityksiä, työllistävyys merkittävä
22 Ei ole sama valmistetaanko pakkaus uusiutuvasta vai uusiutumattomasta materiaalista Puu ja sen kuidut ovat ainoita uusiutuvia pakkausmateriaaleja Hiili sitoutuu kasvavaan puuhun eikä voimista ilmastonmuutosta - uusiutuva materiaali ei jätä pysyvää jälkeä luontoon Kuitu- ja puupakkaukset ovat kierrätettäviä ja elinkaarensa lopussa käytettävissä energiaksi Uusiutuvat materiaalit korvaamaan uusiutumattomia Tuotekehitysalueita pakkaamisessa läpinäkyvyys, rasvan ja kosteuden kesto, lujuus, älykkyys jne.
23 http://vivas.fi/nailla-58-tuotteella-on-nerokkaimmat-jahauskimmat-pakkaukset-katso-kuvat/ 30.8.2013
Materiaalitehokkuus on parantunut merkittävästi Esimerkkinä jogurttipurkkien alustan materiaalitehokkuuden kehittyminen Uusi menestystuote tai innovaatio usein vanhan tuotteen jatkokehitys 24 Materiaali myös painoltaan kevyempää kuin aikaisemmin Materiaalitehokkuus * parantunut 70- luvusta 55 % * Tämän päivän malliin vaatima pinta-ala verrattuna aikaisempiin malleihin Materiaalitehokkuus parantunut 80- luvusta 32 %
25 http://www.wired.com/gadgetla b/2011/11/the-paper-winebottle-is-lightweight-andcheap/ VTT ja Aalto-yliopisto ovat kehittäneet Menetelmän puupohjaisen muovin kaltaisen materiaalin valmistamiseksi isossa mittakaavassa. Nanofibrilloitu selluloosakalvo (Tekniikka&Talous 23.1.2012)
26 Paperi ja e-media Eri medioilla ja työkaluilla yhteiseloa Paperi toimii hyvin sähköttömyys, oppimisprosessi, kustannukset Paperin kulutus ei lakkaa (vrt. paperiton toimisto) Digitalisoitumisen puolesta argumentointi usein ympäristöperusteista ja perustuu usein vaillinaisiin osatotuuksiin Elektroniikkaromun määrä kasvaa 3-5 % vuosittain = kolme kertaa nopeammin kuin jätteiden määrä kokonaisuudessaan Datakeskusten energiantarve usein unohdetaan Jos dokumentti luetaan useasti, paperi usein ympäristöystävällisempi
27 Koulutus ja osaaminen Suomessa tulevaisuudessa Koulutusjärjestelmän rahoitusleikkauksista on luovuttava Hallituksen on sitouduttava yliopistojen rahoitukseen, jotta varmistetaan suomalaisen osaamisen säilyminen kansainvälisesti kilpailukykyisenä Valtion rahoitusosuus ammatilliseen peruskoulutukseen tulee jatkossakin tulla OKM:n kautta suoraan koulutuksen järjestäjälle (ei osaksi kuntien yleistä valtionosuutta) Tiivis yhteistyö vientiteollisuuden ja eri koulutusasteiden välillä on tärkeää Suomen menestykselle Koulutuspaikkamäärät perusteena ei voi olla suosio Metsäteollisuuden erityispiirre kotimaisen raakaaineen hankinta elintärkeää Digitaalisuus tarve moniosaajille, työkaluina usein erilaiset sähköiset järjestelmät