VIESTINTÄVIRASTON TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2012
2 (47) VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS... 3 1.1 JOHDON KATSAUS... 3 1.2 VAIKUTTAVUUS... 4 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus... 4 Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu... 4 Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin... 4 Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille... 5 Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee... 6 Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista... 6 Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta... 6 Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät... 7 Yleisen viestintäverkon tietoturvallisuuspoikkeamat... 7 Yleisen viestintäverkon vika- ja häiriötilanteet... 7 Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa... 7 Valtionhallinnon tietojärjestelmien turvallisuus... 8 Tietoturvallisuusjärjestelmien kansainvälisen hyväksyttävyyden tukeminen... 8 Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyy... 8 Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa... 8 Ympäristö... 9 Kansainvälinen yhteistyö... 9 Sidosryhmäyhteistyö... 12 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS... 13 1.3.1 Toiminnan tuottavuus... 13 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus... 13 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus... 13 Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat... 15 Erityislakien perusteella määrättävät maksut... 16 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA... 17 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet... 17 1.4.2 Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu... 21 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN... 21 Henkilöstövoimavarojen tunnusluvut... 23 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI... 24 1.6.1 Rahoituksen rakenne... 24 1.6.2 Talousarvion toteutuminen... 24 1.6.3 Tuotto- ja kululaskelma... 25 1.6.4 Tase... 26 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA... 26 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET... 28 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ... 28 Liite 1: Kustannusvastaavuuslaskelmat tulosalueittain / maksullinen toiminta ja veronluonteinen toiminta... 29 Liite 2: Maksullisen toiminnan tuottojen vuosittainen kehitys ja erittely maksulajeittain sekä viraston kokonaiskustannusten vuosittainen kehitys... 30 Liite 3: Veronluonteisten maksujen maksukohtaiset kustannusvastaavuuslaskelmat... 31 2. TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA... 32 3. TUOTTO- JA KULULASKELMA... 34 4. TASE... 35 6. ALLEKIRJOITUS... 47
3 (47) VIESTINTÄVIRASTON TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Vuosi 2012 oli Viestintävirastolle haastava mutta tuloksellinen. Virasto saavutti yhtä toiminnallista tehokkuustavoitetta ja yhtä tuotoksia ja laadunhallintaa koskevaa tavoitetta lukuun ottamatta kaikki sille tulossopimuksessa asetetut tavoitteet ja ylitti asetetut tavoitetasot osassa tavoitteita. Viraston toiminta taajuusasioissa, tietoturvassa sekä markkinasääntelyssä ja -valvonnassa oli vaikuttavaa ja tuloksekasta. Viestintävirasto edisti valvonnan ja sääntelyn keinoin viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintaa varman ja vaivattoman viestinnän turvaamiseksi kaikille Suomessa. Vuonna 2012 matkaviestinverkon liittymien määrä ylitti yhdeksän miljoonan liittymän rajan. Samaan aikaan kiinteän verkon puhelinliittymien määrä laski alle yhteen miljoonaan ja laajakaistaliittymien määrä pysyi 1,6 miljoonassa. Yhdeksällä kymmenestä suomalaisista kotitalouksista oli käytössään internetyhteys. Matkapuhelinpalvelujen hinnat pysyivät lähes ennallaan, kun sen sijaan tiedonsiirtopalvelujen hinnat laskivat. Suomessa sekä matkapuhelujen että laajakaistayhteyksien hinnat ovat EU:n keskimääräistä hintatasoa alhaisempia. Viestintäpalvelujen tarjonnan monipuolisuuden edistämiseksi Viestintävirasto valvoi sähköisen viestinnän tukkumarkkinoiden toimintaa ja säänteli niitä asettamalla teleyrityksille tukkumarkkinoita koskevia velvoitteita. Velvoitteet koskivat viestintäverkon ja sen osien käyttöoikeuden vuokrausta ja vuokrattujen käyttöoikeuksien hinnoittelua. Virasto käynnisti työn hinnoittelumenetelmien kehittämiseksi ja tarkoituksena on tuottaa menetelmä viestintäverkon säänneltävien, vuokrattavien yhteyksien enimmäishintojen määrittämiseksi ja yritysten hinnoittelun lainmukaisuuden arvioimiseksi. Sähköisesti siirrettävän tiedon määrä on kasvanut merkittävästi, mikä on vastaavasti lisännyt langattoman tiedonsiirron ja sitä kautta taajuuksien kysyntää. Laajakaistaiselle matkaviestinverkolle kansainvälisin sopimuksin sovittu 800 megahertsin taajuusalue päätettiin valtioneuvoston maaliskuussa 2012 tekemällä periaatepäätöksellä jakaa huutokaupalla. Päivitetyn huutokauppalain nojalla Viestintävirasto valmisteli 800 megahertsin taajuusalueen huutokauppaa, joka toteutetaan vuoden 2013 alkupuolella. Taajuuksien tehokkaan käytön edistämiseksi Viestintävirasto pystyi taajuussuunnittelun kautta lisäämään asetettua tulostavoitetta enemmän luvanvaraisille radiolaitteille osoitettuja taajuuksia. Peruspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi Viestintävirasto asetti ja valvoi yleispalveluvelvoitteita puhelin- ja laajakaista- sekä postipalveluille. Yleispalvelu tarkoittaa perustasoisia viestintäpalveluja, joiden tulee olla saatavissa kaikkialla Suomessa. Siihen kuuluvat nykyisin perustasoiset puhelinpalvelut sekä internet-yhteys, joka on nopeudeltaan 1 Mbit/s. Palvelut on mahdollista tarjota asiakkaalle kiinteissä verkoissa tai matkapuhelinverkoissa. Viestintäverkkojen ja palvelujen toimintavarmuuden edistämiseksi Viestintävirasto päivitti kahta keskeistä televerkkoa koskevaa määräystä. Viestintäverkkojen ja palvelujen varmistamista koskevan määräyksen päivittämisen tavoitteena oli parantaa kuluttajien laajasti käyttämien viestintäpalvelujen kuten matkaviestinpalvelujen toimintaa vika- ja häiriötilanteissa. Vika- ja häiriötilanteista tiedottamista koskevan määräyksen muutos parantaa loppukäyttäjien saamaa tietoa näistä tilanteista ja mahdollistaa aikaisempaa kattavamman tilannekuvan muodostamisen viestintäverkkojen tilasta. Vakavien ja pitkäkestoisten, yli kuusi tuntia pitkien vikatilanteiden määrä vuonna 2012 jäi kolmeen ja yhteensä A-luokan vikoja oli 17, kun niitä edellisenä vuonna oli 25 kappaletta. Viestintävirasto saavutti sille tietoturvan edistämiselle asetetut tavoitteet. Virasto on käsitellyt vuoden aikana yli 4 000 tietoturvaloukkaustapausta, minkä lisäksi viraston automaattinen järjestelmä käsitteli yli 180 000 tietoturvan loukkaamiseen liittyvää havaintoa. Tietoturvan tilannekuvien julkisten tiedotteiden lukumäärä oli 353 kappaletta. Eduskuntaryhmät pääsivät ministeri Kiurun johdolla sopimukseen Yleisradion uudesta rahoitusmallista joulukuussa 2011. Viestintävirasto käynnisti heti vuoden 2012 alussa televisiomaksuhallinnon sopeutusta ja alasajoa koskevan hankkeen. Virasto kävi kevään aikana yt-
4 (47) neuvottelut televisiomaksuhallinnon henkilöstön kanssa ja tuki käytettävissä olevin keinoin irtisanomisuhan alla olevan henkilöstön sijoittumista uusiin työtehtäviin. Tv-maksun päättymisestä ja toiminnan alasajosta huolimatta Viestintävirasto keräsi ja tuloutti 366,5 miljoonaa tv-maksutuloja tavoitteeksi asetetun 339,8 miljoonan euron sijasta, mikä oli peräti 26,7 miljoonaa euroa yli tavoitteen. Helmikuussa 2012 virastossa käynnistyi sen ulkoisia tulosalueita koskeva organisaation kehittämishanke. Tavoitteina oli varmistaa viraston uuden, vuoden 2011 lokakuussa valmistuneen strategian tehokas toteutus, viraston toiminnan ja sen resurssien käytön joustavuus, yhteistyön lisääminen läpi viraston ja asiakaskeskeisyyden lisääminen. Uusi organisaatio otettiin käyttöön vuoden 2013 alussa. 1.2 VAIKUTTAVUUS 1.2.1 Toiminnan vaikuttavuus Viestintäpalvelujen tarjonta monipuolistuu Viestintävirasto puuttuu rohkeasti viestintämarkkinoiden epäkohtiin Viestintävirasto antoi joulukuussa 2012 kiinteään verkkoon pääsyä (tilaajayhteysmarkkina) sekä laajakaistatukkutuotetta koskevat huomattavan markkinavoiman päätökset. Päätöksiä edelsi kaksi kansallista kuulemiskierrosta sekä monivaiheinen kansainvälinen kuuleminen. Euroopan komissio ei ollut kaikilta osin tyytyväinen Viestintäviraston sääntelyehdotuksiin ja antoi lokakuussa 2012 oman päätössuosituksensa asiassa esittäen Viestintäviraston ehdottamia sääntelyvelvoitteita tiukempia velvoitteita molemmille markkinoille. Sääntelyratkaisut muuttuivat kuulemisprosessien johdosta merkittävästi. Lopulliset päätökset yhtäältä kevensivät sääntelyä (mm. laajakaistapalvelujen markkinalla sekä pienten ja tilaajayhteysmarkkinan kannalta vähämerkityksellisten yhtiöiden osalta) ja toisaalta tiukensivat sitä merkittävimpien toimijoiden osalta. Viestintävirasto asetti mm. ensimmäistä kertaa kahdeksalle suurimmalle HMV-yritykselle velvollisuuden noudattaa tilaajayhteyksien hinnoittelussa ennalta asetettavaa hintakattoa. Joulukuussa 2012 annetut päätökset tulevat voimaan 1.3.2013. Lisäksi Viestintävirasto analysoi vuoden aikana kiinteästä verkosta nousevan ja kiinteään verkkoon laskevan puheliikenteen markkinat. Huomattavan markkinavoiman analyysejä ja päätösluonnoksia koskeva kuuleminen aloitetaan tammikuussa 2013. Viestintävirasto ryhtyi kehittämään kuitutilaajayhteyksien hinnoittelumenetelmää yhteistyössä teleyritysten kanssa. Vuoden 2012 aikana saatiin määritettyä kuituverkon vakioidut komponentit. Kuitutyöryhmän toimeksiantoa laajennettiin syksyllä, jolloin työryhmän tehtäväksi tuli määrittää vakioidut komponentit myös kupariverkolle. Hinnoittelumenetelmän aiottua laajempi kehittäminen johtui osaltaan korkeimman hallinto-oikeuden heinäkuussa antamasta ratkaisusta, joka koski Elisan tilaajayhteyshinnoittelun lainmukaisuutta. KHO:n ratkaisu ei mahdollistanut uusien - vuoden 2011 lopussa julkaistujen - arviointiperiaatteiden käyttöönottoa ja siirtymistä vuoden 2013 alusta hinnoittelun arvioinnissa kirjanpitoarvojen käyttämiseen. Kaikki teleyritysten hinnoittelun arviointiin sovelletut arviointiperiaatemuistiot poistettiin käytöstä. Hinnoittelumenetelmiä ryhdyttiin kehittämään tuore oikeuskäytäntö, komission vaatimukset ja kehittyvä lainsäädäntö huomioiden. Vuoden 2013 aikana kehitettäviä hinnoittelumenetelmiä sovelletaan ensimmäisen kerran tilaajayhteyksiä koskevissa hintakattopäätöksissä. Viestintävirasto kuulee toimialaa useita kertoja ja eri tavoin työn edetessä. Valmiista hintakatoista ja niiden perusteista järjestetään normaali HMVprosessin mukainen kuulemismenettely, jonka kansallinen osuus aloitetaan vuoden 2013 aikana. Lisäksi matkaviestinverkon laskevan liikenteen hinnoittelun arviointimenetelmää kehitettiin. Vuoden 2012 aikana kustannusten kohdentamiseen käytettävää nk. FIFAC-mallia päivitettiin. Hinnoittelumenetelmän kehittämistyö jatkuu vuonna 2013, jolloin selvitetään mm. pääomakustannusten määrittämistapaa.
5 (47) Viestintävirasto antoi ensimmäiset päätökset laajakaistapalvelujen tiedonsiirtonopeuden vaihteluvälin kohtuullisesta ilmoittamistavasta mobiililaajakaistaa koskevissa kuluttajasopimuksissa. Lisäksi valtaosa laajakaistapalveluja koskevista kuluttajasopimuksista tarkastettiin laajakaistan nopeutta koskevien ehtojen osalta. Viestintävirasto tarjoaa taajuudet uusille käyttötarkoituksille Valtioneuvoston hyväksymässä periaatepäätöksessä vahvistettiin, että toimiluvat digitaalisen laajakaistaisen 800 MHz:n matkaviestinverkon käyttöön myönnetään taajuushuutokaupalla. Toimintavuoden alussa Viestintävirasto avusti liikenne- ja viestintäministeriötä taajuuspoliittisen periaatepäätöksen valmistelussa ja aloitti taajuushuutokaupan tekniset järjestelyt. Periaatepäätöksessä huutokauppaprosessi aikataulutettiin siten, että huutokauppa olisi järjestettävissä viimeistään vuoden 2013 aikana. Kevään aikana virastossa järjestettiin tarjouskilpailu sähköisesti toteutettavasta huutokauppajärjestelmästä. Samoin valmisteltiin viestintäviraston määräys 64, joka määrittelee taajuushuutokauppaa koskevat tarkemmat menettelysäännöt. Lisäksi avattiin huutokauppasivusto, jossa kerrottiin huutokauppaprojektin edistymisestä ja jossa oli saatavilla kaikki huutokauppaan liittyvä säännöstö. Syksyn aikana avustettiin liikenne- ja viestintäministeriötä huutokaupattavien toimilupien lupaehtojen valmistelussa, erityisesti mahdollisiin haitallisiin häiriöihin liittyvissä lupaehdoissa. Kun huutokauppaohjelmiston testaukset oli saatu suoritettua, virasto käynnisti taajuushuutokaupan tammikuun 2013 lopulla. Viestintävirasto toteutti toimintavuonna kaupallisten radioiden peittoaluelaajennuksia. Kaupallisten radioiden toimiluvalliseen käyttöön myönnettiin yli 30 uutta taajuutta sekä Ylen käyttöön neljä uutta taajuutta parantamaan vanhojen radiokanavien kuuluvuutta. Näiden lisäksi käsiteltiin kaupallisten radioiden tehonkorotushakemuksia. Tehonkorotuksia mahdollistettiin lähes 50 radioasemalle siten, etteivät korotukset vaikuta muiden radioasemien kuuluvuuteen. Vuoden 2012 aikana virasto osallistui ja vaikutti aktiivisesti sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman valmisteluun. Ohjelman valmistelutyössä arvioitiin maanpäällisen television tulevaisuutta vuoden 2016 jälkeen sekä mm. yleistä markkinakehitystä, kuluttajavaikutuksia ja nykyisen toimilupajärjestelmän kehittämistarpeita. Televisiotoiminnan osalta kartoitettiin television UHFtaajuusalueen tilannetta sekä Suomen mahdollisuuksia lisätaajuusresursseihin sähköisen median viestintäpoliittisen ohjelman linjaamien kanavanippujen toteuttamiseksi vuoden 2016 jälkeen. Samalla tarkasteltiin eri verkkorakenteiden vaikutuksia ja kuluttajanäkökulmia sekä tehtiin naapurimaille ehdotus mahdollisuuksista UHF-televisiotaajuuksien tehokkaampaan hyödyntämiseen DVB-T2 teknologian myötä. Pitkällä aikavälillä on yhä vaikeampaa vastata kaikkein halutuimpien, erityisesti alle 3 GHz:n taajuuksien kysynnän kasvuun. Virasto on tutkinut älykkäiden radioverkkojen eli niin sanotun kognitiivisen radion mukanaan tuomaa radiotaajuuksien tehokkaampaa käyttöä. Toimintavuonna Viestintävirasto myönsi ensimmäisenä Euroopassa radioluvan kognitiiviselle radiojärjestelmälle Turun alueelle. Lisäksi Viestintävirasto teetti selvityksen televisiotoiminnan UHF-alueen tehokkaammasta käytöstä. Muut radiojärjestelmät, kuten radiomikrofonit ja kognitiiviset radiojärjestelmät, voivat hyödyntää televisiotoiminnalta vapaaksi jääviä taajuuksia. UHFtaajuusalueella olisi käytettävissä taajuuksia radiomikrofoneille ja kognitiivisille radiojärjestelmille tänä päivänä ja myös seuraavalla television toimilupakaudella vuoden 2017 jälkeen. Yksityisten radioverkkojen järjestelmät käyttävät tulevaisuudessa enenevässä määrin uusia digitaalisia teknologioita. Viestintävirasto selvitti yksityisten radioverkkojen taajuuksien tarvetta tulevaisuudessa kyselytutkimuksella. Erityisesti haluttiin selvittää digitaalisten teknologioiden taajuustarpeita. Kyselyn tulosten perusteella voidaan paremmin suunnitella taajuuksien käyttöä ja ohjata käyttöä tehokkaampaan suuntaan. Viestintäviraston radiotaajuusmääräystä ja radiolaitteiden luvasta vapauttamista koskevaa määräystä päivitettiin toimintavuoden aikana, ja toinen valmistelukierros seuraavaa päivitystä varten aloitettiin. Määräykset antavat mahdollisuuden tuoda uusia sovelluksia ja teknologioita kuluttajien ja elinkeinoelämän käyttöön. Määräysten päivityksessä yksityisten radioverkkojen
6 (47) käyttöön avattiin uusia osakaistoja VHF- ja UHF- taajuusalueilta. Argos-satelliittijärjestelmän seurantalähettimet vapautettiin luvasta. Toisessa määräysten päivityksessä avattiin 1,4 GHz:n taajuusalueelta osakaistoja kiinteiden langattomien liityntäverkkojen käyttöön erityisesti sähköyhtiöiden tarpeita varten, ja 10,50 GHz:n alueelta avattiin osakaista liiketunnistimille. Lisäksi radiotaajuusmääräykseen lisättiin maailman radiokonferenssin WRC-12 tulosten mukaiset uudet allokaatiot, kuten taajuusalueen 2483,5-2500 MHz osoittaminen radionavigointisatelliiteille. Viestinnän peruspalvelujen saatavuus paranee Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista Laajakaistahankkeen päävaiheen tukipäätöksiä annettiin vuoden aikana reilut 20 ja tukea myönnettiin reilut 6 miljoonaa euroa. Myös tuen maksatukset käynnistyivät. Maksatuspäätöksiä tehtiin 8 ja tukea maksettiin vajaat 3 miljoonaa euroa. Lisäksi virasto antoi alueellisille ELYkeskuksille tuen myöntämistä puoltavan lausunnon 23 hankkeesta. Suurimpia haasteita laajakaistahankkeen prosessin sujuvuudelle olivat edelleen hankkeita koskevat verkkosuunnitelmat ja niiden saaminen tuen hakijoilta ajallaan ja luotettavina. Vuodenvaihteessa vireillä olleista tukihakemuksista vain alle kymmenestä oli saatu hakemuksen käsittelyn mahdollistavat verkkotiedot. Tilanne oli jonkin verran parempi niiden yritysten osalta, jotka ovat hakeneet tukea jo useammalle hankkeelle. Loppuvuonna tehtiin vajaat 100 markkina-analyysiä maakuntaliittojen käyttöön. Nämä analyysit ovat edellytys sille, että maakuntaliitot voivat julistaa yksittäisten laajakaistahankkeiden tuen haettavaksi. Viestintävirasto huolehtii posti-, puhelin-, tv- ja laajakaistapalvelujen vähimmäistasosta Puhelin- ja laajakaistapalvelut Valtioneuvosto antoi vuoden 2011 lopussa asetuksen, jossa määriteltiin vammaisten käyttäjien oikeudet yleispalvelussa. Vuoden 2012 aikana Viestintävirasto käynnisti kaikkia yleispalvelun osaalueita (puhelinpalvelut, laajakaista ja vammaisten käyttäjien puhelinpalvelut) koskevan valtakunnallisen markkina-analyysin yleispalveluyrityksen nimeämistarpeen arvioimiseksi kussakin kunnassa. Analyysin perusteella laaditut päätösluonnokset olivat lausunnolla loppuvuodesta. Uudet yleispalvelupäätökset annetaan vuoden 2013 alkupuolella. Virasto sai vuoden aikana noin 200 yhteydenottoa koskien puhelin- tai laajakaistayleispalvelun saatavuutta tai hinnoittelua. Oman haasteensa yleispalvelun valvontaan toi edelleen se, että kansalaisten tietoisuus yleispalvelusta ja sen sisällöstä on varsin heikko. Erityisesti virheellinen käsitys matkapuhelinliittymästä yleispalveluoikeutena nousi usein esiin asiakasneuvonnassa. Postipalvelut Postilaki tuli voimaan 1.6.2011 ja Viestintävirasto sai samalla joukon uusia tehtäviä. Viestintäviraston tehtävänä on arvioida tarve nimetä yleispalveluyritys postipalvelujen yleispalvelun tarjontaan. Viestintäviraston tulee tarvittaessa liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä laskea yleispalveluyritykselle yleispalveluvelvoitteesta mahdollisesti aiheutuvat nettokustannukset. Viestintäviraston määräykset postin yleispalvelun tarjoajien kustannuslaskentajärjestelmistä ja järjestelmien kuvauksista sekä postin yleispalvelun tarjoajien kustannuslaskentajärjestelmien tarkastuksista tulivat voimaan 1.1.2012. Viestintävirasto valmisteli postin toimipisteverkon valvontamallin 19.3.2012 voimaan tulleen toimipisteiden sijaintia koskevan asetuksen pohjalta. Viestintävirasto arvioi toimipisteverkon
7 (47) lainmukaisuuden vuoden alun sekä kesäkuun lopun toimipisteverkon tietojen perusteella. Yksittäisen toimipisteen sijainnista ja asiointimatkan pituudesta annettiin vuoden aikana neljä päätöstä. Viestintävirasto valmistautui edelleen uuteen postilain mukaiseen tehtävään nettokustannusten laskemiseksi. Laskenta toteutetaan tarvittaessa vuonna 2011 valmistellun ja hankitun laskentamenetelmän mukaisesti. Viestintävirasto teki vuonna 2012 Copenhagen Economics - konsulttiyrityksen kanssa sopimuksen nettokustannusten laskemisesta. Laskenta tulee toteuttaa, jos yleispalvelun tarjoaja on sitä vaatinut sekä osoittanut todennäköiseksi, että yleispalvelun tarjonta muodostaa sille kohtuuttoman taloudellisen rasitteen Nettokustannusten laskeminen tulee tehtäväksi liikenne- ja viestintäministeriön pyynnöstä. Viestintäverkkojen ja -palvelujen toimintavarmuus ja turvallisuus kehittyvät Yleisen viestintäverkon tietoturvallisuuspoikkeamat Teleyritykset raportoivat vuonna 2012 Viestintävirastolle 40 tietoturvaloukkausta tai tietoonsa saamaa tietoturvauhkaa, jotka ylittivät sähköisen viestinnän tietosuojalain 21 :n ja Viestintäviraston määräyksen 9 D/2009 M mukaisen ilmoituskynnyksen. Kaikista tapauksista ei ole tiedotettu julkisuuteen. Ilmoituksista 18 johtui palvelunestoa aiheuttaneista poikkeamista, kymmeneen liittyi epäilyjä tietomurrosta ja kuusi koski havaittua uhkaa tai haavoittuvuutta. Loput kuusi tapausta koskivat haittaohjelmia tai virhetilanteita, joista saattoi seurata tietoturvaongelmia. Merkittävimpiä poikkeamia ovat operaattorin tytäryhtiön toimitiloihin tehty murto, jonka yhteydessä varastettiin salaisia liittymätietoja sisältänyt muistiväline, operaattorin nimipalvelimiin kohdistunut tietomurto sekä operaattorin hallintaverkossa paljastunut haittaohjelmatartunta. Palvelunestohyökkäystapauksista erottuvat mediataloihin kohdistuneet ja suurta julkisuutta saaneet tapaukset syyskuussa ja joulukuussa sekä toistuvat tapaukset, joissa suurikapasiteettisia DNSpalvelimia käytettiin hyökkäystehon vahvistukseen. VoIP-vaihteisiin kohdistuneet tietomurrot jatkuivat ja aiheuttivat taloudellista vahinkoa tilaaja-asiakkaille ja teleyrityksille. Vastauksena ongelmaan Viestintävirasto julkaisi kaksi ohjetta VoIP-palvelujen tietoturvalliseen käyttöön. Viime vuosina yleistyneet haktivistityyppiset palvelunestohyökkäykset eli kansalaistottelemattomuuden ilmaiseminen tietoliikenteen ja tietojärjestelmien häirinnän keinoin näkyivät teleyritysten omissa ja ennen kaikkea asiakkaiden järjestelmissä. Lisätietoja vuoden 2012 tietoturvatilanteesta löytyy CERT-FI:n www-sivuilta ja siellä saatavilla olevasta tietoturvan vuosikatsauksesta. Yleisen viestintäverkon vika- ja häiriötilanteet Vuonna 2012 teleyritykset raportoivat 173 vika- tai häiriötilanteesta, jotka ylittivät viestintämarkkinalain 129 :n ja Viestintäviraston määräyksen 57 A/2012 M mukaisen ilmoituskynnyksen. Määräyksessä kuvatun korkeimman vakavuusluokan, eli A-luokan vikoja oli 17 kappaletta ja ne koskivat televisiolähetyksiä (7), yleisradiokanavia (4), matkaviestinverkon palveluita (4) ja kiinteän verkon laajakaistapalveluita (2). Kaksi matkaviestinverkon vikaa oli vaikutukseltaan pitkäkestoisia (yli 6 tuntia), samoin kuin saamenkielisen tv-kanavan näkyvyyttä Lapin alueella vaivannut vika. Toinen matkaviestinverkon vioista johtui tykkylumien aiheuttamista sähkönjakeluverkon katkoksista ja toinen ohjelmistohäiriöistä. Viestintävirasto vahvistaa kansallista tietoturvaa Viestintävirasto osallistui kansallisen kyberturvallisuusstrategian valmisteluun. Tammikuussa 2013 julkaistussa strategiassa esitetään Kyberturvallisuuskeskuksen perustamista Viestintävirastoon nykymuotoista CERT-FI:tä vahvistamaan. Valtiovarainministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja Viestintäviraston kesken jatkettiin keskusteluja valtionhallintoa ja julkista hallintoa uhkaavien tietoturvaloukkausten käsittelyn (nk.
8 (47) GovCERT-toiminto) järjestämisestä. Valtiovarainministeriö osoitti rahoituksen Pohjoismaissa toimivien kansallisten CERT-toimijoiden välisen turvallisen tietoliikenneyhteyden rakentamiseksi. Viestintäviraston CERT-FI toimii yhteistyöjärjestelyssä Suomea koskevien tietoturvaloukkausten yhteyspisteenä. Viestintävirasto laati valtiovarainministeriölle esityksen tietoturvaloukkausten havainnointi- ja varoitusjärjestelmän toteuttamisesta valtion keskushallinnon yhteisten ICTpalvelujen suojaksi. Esityksen käsittely jatkuu vuonna 2013. Valtionhallinnon tietojärjestelmien turvallisuus Kansallisena tietoturvaviranomaisena (NCSA-FI, National Communications Security Authority) Viestintävirasto suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset kaikille hyväksynnän vaatimille valtionhallinnon ja yritysten tietojärjestelmille kansainvälisten tietoturvavelvoitteiden osalta. Lisäksi Viestintävirasto suoritti kansallisten salaustuotteiden evaluointeja niiden kansallisen ja kansainvälisen vaatimustenmukaisuuden todentamiseksi. Kesäkuun alussa 2012 voimaan tulleet uudet lait viranomaisten tietojärjestelmien ja tietoliikennejärjestelyiden tarkastamisesta sekä ulkopuolisten arviointilaitosten hyväksynnästä laajensivat viraston NCSA-FI:n toiminnan koskemaan myös valtionhallinnon ja viranomaisen lukuun palvelua tuottavien tahojen tietoturvallisuuden vaatimuksenmukaisuuden todentamiseen. Kansallisiin tietoturvavelvoitteisiin liittyen NCSA-FI suoritti osittain tai kokonaan tarkastukset niille valtionhallinnon tietojärjestelmille tai tietoliikennejärjestelyille, joista oli tehty hyväksyntäpyyntö Viestintävirastolle. Lisäksi Viestintävirasto käynnisti FINAS:in kanssa ensimmäisen ulkopuolisen arviointilaitoksen hyväksynnän. Tietoturvallisuusjärjestelmien kansainvälisen hyväksyttävyyden tukeminen NCSA-FI on tehnyt yhteistyösopimuksia kansallisten ja kansainvälisten yhteistyökumppanien kanssa. Kansainvälisten yhteistyösopimusten avulla taataan tietoturvallisuuteen liittyvien tuotesertifiointien vastavuoroiset hyväksynnät maiden välillä sekä avaimistojen ja kryptografisen materiaalin hallinnan vaatimustenmukaisuus. Verkkotunnuspalvelun toimintavarmuus kehittyy Fi-verkkotunnusten tietojärjestelmien käytettävyys oli erittäin korkealla tasolla. Fi-juurinimipalvelun käytettävyys oli 100,0 prosenttia ja fi-verkkotunnuspalvelun 99,99 prosenttia. Vuoden aikana verkkotunnusten asiointijärjestelmän kehittämistä jatkettiin ottamalla käyttöön muun muassa open data -rajapinta, jonka kautta verkkotunnusrekisterin julkisia tietoja (mm. myönnetyt tunnukset, haltijat, tunnusten voimassaolo) voidaan saattaa niistä kiinnostuneiden, järjestelmään rekisteröityneiden tahojen käyttöön. Viestintävirasto terävöittää teknistä ohjausta ja valvontaa Viestintävirasto on valvonut aktiivisesti lainsäädännön ja teknisten määräysten noudattamista. Viestintävirasto suoritti 15 teleyritystarkastusta, joissa keskityttiin erityisesti määräysten 54 (viestintäverkkojen ja -palvelujen varmistaminen), 57 (viestintäverkkojen ja -palvelujen ylläpidosta sekä menettelystä ja tiedottamisesta vika- ja häiriötilanteissa) ja 58 (viestintäverkkojen ja -palvelujen laadusta ja yleispalvelusta) valvontaan. Havaitut puutteet on pyydetty korjaamaan asetettuun määräaikaan mennessä. Tarkastustoimintaa jatketaan vuoden 2013 aikana. Teknisen sääntelyn yhteistyön aktivoimiseksi teleyritysten suuntaan Viestintävirasto laati katsauksen Viestintäviraston teletoiminnan teknisen ohjauksen hankkeista 2012. Virasto selvitti yhteissääntelyn käyttömahdollisuuksia teletoiminnan ohjaamisessa. Selvityksen perusteella on ehdotettu pilottihankkeen toteuttamista yhdessä FiCom ry:n kanssa. Hankkeen toteuttaminen ratkaistaan vuoden 2013 alkupuolella. Virasto selvitti sääntelyyn liittyviä toimintamalleja ja käynnisti keskustelut Kilpailuviraston ja FiCom ry:n kanssa itse- ja
9 (47) yhteissääntelyn edellytyksistä. Keskusteluiden tuloksena Viestintävirasto teetti kilpailuoikeudellisen selvityksen, jonka johtopäätöksiä käytettiin itse- ja yhteissääntelyn arvioinnissa sitä koskevassa viraston selvityksessä. Viestintäviraston tilannekuvahankkeen ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen. Hankkeessa toteutettiin mm. viranomaisten ja teleyritysten käyttöön tarkoitetun häiriönhallintajärjestelmän ja viraston sivustolla myöhemmin julkaistavan häiriökarttasovelluksen testiversiot. Virasto tehosti teleyritysten ilmoitusprosessia vioista ja häiriöistä. Virasto kehitti ja sovelsi vuoden 2012 aikana toimintamallia, jonka mukaan virasto julkaisee nettisivuillaan tilannekuvakatsauksia viestintäverkkojen vakavista vioista ja häiriöistä. Hanke jatkuu vuoden 2013 aikana, jolloin tavoitteena on mm. toteuttaa viraston sivustolla julkaistavan häiriökartan ensimmäinen versio sekä määritellä sivustolla myöhemmin julkaistavan karttamuotoisen palvelukokonaisuuden toteutustapa ja sisältö häiriö-, saatavuus- ja laatutietojen osalta. Virasto laati selvitykset liikenne- ja viestintäministeriöön viestintäverkkojen energiatehokkuuden profiloinnista ja viestintäverkkojen ja -palveluiden kehittämisestä ja käytöstä älykkäiden verkkojen ohjaukseen. Osana teknistä valvontaa Viestintävirasto selvitti ja poisti radiohäiriöitä hätä- ja turvallisuusliikenteestä ja viranomaisverkoista, yhteiskunnan toiminnan kannalta tärkeistä radioverkoista sekä yleisistä televerkoista. Näiden lisäksi virasto selvitti runsaasti yksittäisen matkaviestinverkon tilaajan ja yleisradiovastaanoton häiriötapauksia. Taajuuksien käytön ohjausta ja valvontaa tehtiin urheilutapahtumissa, joista välitetään kansainvälistä televisiokuvaa. Lisäksi virasto osallistui Lontoon olympia- ja paralympiakisojen taajuuksienkäytön valvontaan. Radio- ja telepäätelaitteiden vaatimustenmukaisuutta valvottiin tarkastuksin ja mittauksin ja ongelmiin puututtiin nopeasti. Virasto otti yhteistyössä tullin kanssa käyttöön toimintamallin tullin havaitsemien vaatimustenvastaisten laitteiden poistamiseksi markkinoilta. Virasto osallistui lisäksi radio- ja telepäätelaitedirektiivin uudistamisen valmisteluun. Ympäristö Viestintävirasto ottaa toiminnassaan huomioon ympäristönäkökohdat ja raportoi erikseen liikenneja viestintäministeriölle ilmastopoliittisen ohjelman toimenpiteistä osaltaan. Kansainvälinen yhteistyö Maailmanlaajuinen yhteistyö Kansainvälinen televiestintäliitto (ITU) järjesti kolme suurta konferenssia vuonna 2012: WRC (World Radio Conference), WTSA (World Telecommunication Standardization Assembly) ja WCIT (World Conference on International Telecommunications). Viestintävirasto osallistui em. konferensseihin ja niiden valmistelutyöhön. Virasto huolehti, että WTSA:n muun muassa tulevaa työohjelmaa, toimintatapauudistusta ja yhteistyön laajentamista koskevat päätökset olivat Suomen etujen mukaisia. WCIT-konferenssissa uudistettiin ITUn kansainväliset televiestintäsäännöt (ITRs). Kokoukseen akkreditoiduista 144 ITUn jäsenmaasta peräti 55 (länsimaat EU ml.) jättivät allekirjoittamatta sopimuksen. EU:n mielestä uudistettu säädös oli kattavuudeltaan liian laaja ja puuttui mm. internetiin. Kansallisia kannanottoja WRC- ja WCIT-asioihin on valmisteltu liikenne- ja viestintäministeriön valmisteluryhmissä sekä Viestintäviraston teknisessä WRC-valmisteluryhmässä. Kansallisia kannanottoja standardointiin valmisteltiin ITU-T/ETSI-vastinryhmässä, jossa päätettiin myös WTSA:lle asetettavista kansallisista tavoitteista. WRC-konferenssissa virasto sai läpi suurimman osan kansallisista radiotaajuuksiin liittyvistä tavoitteista. Näistä merkittävin oli 700 MHz taajuusalueen osoittaminen langattomille laajakaistaverkoille vuoden 2015 konferenssin jälkeen. Lisäksi konferenssissa sovittiin langattomien
10 (47) laajakaistaverkkojen lisätaajuuksien etsimisestä ja niiden mahdollisesta osoittamisesta tähän käyttöön vuoden 2015 konferenssissa. Viestintävirasto vastaa Euroopan valmisteluiden koordinoinnista vuoden 2015 konferenssivalmistelussa langattoman laajakaistan lisätaajuuksien osalta, mikä antaa erinomaisen mahdollisuuden vaikuttaa asioiden etenemiseen kansallisten tavoitteiden mukaisesti. Viestintävirasto osallistui osana Suomen delegaatiota 24.9. - 15.10. järjestettyyn Maailman postiliiton (UPU) kongressiin Qatarin Dohassa. Maailman postiliitossa sovitaan kansainvälisen postiliikenteen pelisäännöistä, kuten esimerkiksi postilähetysten kauttakulun vapaudesta, kansainvälisistä päätemaksuista sekä tulli- ja turvallisuussäännöistä. Maailman postiliiton ylin päättävä elin on joka neljäs vuosi kokoontuva kongressi. Dohassa pidetty kongressi korotti kansainvälisiä päätemaksuja, joita yleispalvelun tarjoajiksi nimetyt postiyritykset perivät toisiltaan postin perille saattamiseksi vastaanottajan kotimaassa. Korotus on Suomen kannalta hyödyllinen, sillä perityt maksut eivät ole vastanneet kustannuksia. Suomi tuki onnistuneesti myös Norjan pääsyä Maailman postiliiton toimielinten jäseneksi. Kongressissa käsiteltiin yhteensä lähes 500 ehdotusta. Suomen delegaatiossa oli Viestintäviraston lisäksi mukana liikenne- ja viestintäministeriön ja yleispalvelun tarjoajiksi nimettyjen postiyritysten edustajia. Viestintävirasto osallistui aktiivisesti Maailman postiliiton kongressin valmisteluihin LVM:n työryhmässä, Viestintäviraston teknisessä alatyöryhmässä sekä Eurooppalaisten ministeriöiden ja valvontaviranomaisten yhteistyöverkostossa, CERPissä. CERT-FI:n yhteistoiminta muiden tietoturva- sekä tietotekniikkarikostutkijoiden välillä oli vilkasta. Yhteistyöllä saavutettiin hyviä tuloksia useiden merkittävien tietoturvaloukkausten koordinoinnissa. CERT-FI:n Autoreporter käsitteli vuonna 2012 noin 180 000 Suomea koskevaa raporttia. Lähes kaikki raportit tulivat ulkomaisista luotetuista lähteistä. Eurooppalainen yhteistyö Viestintävirasto osallistui aktiivisesti EU:n viestintäkomitean, taajuuskomitean ja taajuuspolitiikkaryhmän työhön. Taajuuskomiteassa saavutettiin yhteisymmärrys useista taajuuksien käytön harmonisointia koskevista päätöksistä. Viestintäkomiteassa hyväksyttiin komission asetus verkkovierailuasetuksen edellyttämän verkkovierailu-palveluiden erillisen myynnin toteuttamisesta sekä komission suositus ilmoitusmenettelystä yleispalveludirektiivin artiklan 22,3 mukaisista sääntelytoimenpiteistä (verkkoneutraliteetti). Lisäksi virasto osallistui EU:n radio- ja telepäätelaitteiden markkinavalvonta- ja vaatimustenmukaisuuden arviointikomitean työhön ja vaikutti siellä erityisesti kansallisten tavoitteiden ajamiseen radio- ja telepäätelaitedirektiivin 1999/5/EY revisioinnissa. Viestintävirastoon siirtyi Liikenteen turvallisuusvirastosta Euroopan komission asetuksen (EU) N:o 677/2011 mukaisen ilmailun taajuushallinnoijan tehtävät. Asetuksen tavoitteena on parantaa lentoliikenteen tehokkuutta Euroopassa ja yhtenä osa-alueena tavoitteen saavuttamisessa on ilmailuliikenteen käyttämien radiotaajuuksien käytön tehostaminen, mikä on taajuushallinnoijan tehtävä yhteistyössä muiden EU:n jäsenmaiden kanssa. Viestintävirasto osallistui niin ikään Euroopan posti- ja telehallintoviranomaisten yhteistyöjärjestön CEPTin työryhmiin. CEPTin sähköisen viestinnän komiteassa ECC:ssä hyväksyttiin useita taajuuksien käyttöön ja televerkkojen numerointiin liittyvää raporttia, suositusta ja taajuuksien käytön harmonisointia koskevaa päätöstä. Viestintävirasto osallistui lisäksi aktiivisesti eurooppalaiseen WRC-valmisteluun ECC:n työryhmissä. CEPTin ITU-komiteassa valmisteltiin eurooppalaisia kantoja WCIT-12 konferenssia varten. Viestintävirasto osallistui vuoden aikana aktiivisesti BERECin (Body of European Regulators for Electronic Communications) toimintaan niin pääjohtaja- kuin asiantuntijatasollakin. BERECin yksi vuoden keskeisimmistä teemoista liittyi verkkoneutraliteettiin. BEREC julkaisi muun muassa ohjeet palvelun laadusta, tutki verkkoneutraliteettiin liittyviä kilpailuvaikutuksia sekä arvioi verkkoneutraliteetin ja IP-yhteenliittämisen suhdetta. BERECillä oli myös merkittävä rooli kolmannen
11 (47) verkkovierailuasetuksen täytäntöönpanossa. BEREC julkaisi verkkovierailuasetuksen edellyttämät tukkutason käyttöoikeuden luovutukseen liittyvät ohjeet sekä näkemyksen erillisen myynnin teknisestä toteuttamisesta. BEREC hyväksyi myös yhteiset näkemykset sovellettavista velvoitteista tilaajayhteysmarkkinalla, laajakaistatukkutuotteen markkinoilla sekä kiinteiden yhteyksien tukkumarkkinoilla. Vuoden aikana BEREC antoi lisäksi useita lausuntoja puitedirektiivin artiklan 7 mukaisissa toisen vaiheen tutkinnoissa. Vuoden aikana keskusteltiin myös BERECin strategisista tavoitteista ja tulevaisuuden haasteista. Merkittäväksi nähdään muun muassa vuoropuhelun kehittäminen alan toimijoiden kanssa. BERECasetuksen edellyttämin tavoin toteutettiin myös BERECin toiminnan arviointi. Yleisesti ottaen BEREC on suoriutunut alkutaipaleestaan hyvin vaikka kehittämiskohteitakin löytyy. Viestintävirasto osallistui postipalveluja käsittelevän eurooppalaisten sääntelyviranomaisten ryhmän (ERGP) toimintaan. Vuoden 2012 työohjelman mukaiset painopisteet liittyivät nettokustannusten määrittämiseen, arvonlisäverovapauden vaikutuksiin postimarkkinoilla, yhteisten kustannusten kohdentamisen sääntöihin sekä postiverkkoon pääsyn sääntelytilanteeseen. Lisäksi tutkittiin postipalvelujen laatua ja asiakastyytyväisyyttä, rajat ylittävien pakettien sääntelyä, ja ehdotettiin, mitä mittareita postimarkkinoiden kehittymistä tutkittaessa tulisi käyttää. Viestintävirasto osallistui eurooppalaisen standardointiorganisaation ETSIn toimintaan niillä alueilla, jotka ovat tärkeitä viraston tehtävien kannalta. ETSIn hätäliikenneasioita käsittelevässä työryhmässä vaikutettiin aktiivisesti mm. siihen, että 112-hätätekstiviestien ja kohdennettujen viranomaistiedotteiden välittämiseen saataisiin aikaan yleiseurooppalaiset vaatimukset. Viestintäviraston NCSA-FI-yksikön henkilöstö toimi Suomen edustajana useissa Euroopan unionin neuvoston ja komission sekä muissa kansainvälisiä tietoturvallisuusasioita käsittelevissä toimielimissä ja asiantuntijaryhmissä joko yksin tai kansallisen turvallisuusviranomaisen tukena. CERT-FI osallistui aktiivisesti eurooppalaisen valtiollisten CERT-toimijoiden EGC-ryhmän toimintaan. EGC-yhteistyö oli erityisen vilkasta haittaohjelmien analysointiin ja haittaohjelmiin liittyvän tilannekuvakoordinoinnin alalla. Lisäksi virasto osallistui EU:n ja NATOn järjestämiin yhteistoimintaharjoituksiin. Vuoden aikana jatkettiin yhteispohjoismaisen CERT-yhteistyöverkoston tiivistämistä. Viestintävirasto järjesti CERT-FI:n kehittämää tietoturvapoikkeamien automaattista raportointi- ja käsittelyjärjestelmää Autoreporteria vastaavia palveluja tuottaville kumppaneilleen kaksi työpajaa, johon saapui osallistujia yhdeksästä Euroopan maasta ja EU:n komissiosta. Lisäksi CERT-FI auttoi komission CERT-EU toimintoa järjestelmän käyttöönotossa. Radiotaajuusasioissa tehtiin runsaasti yhteistyötä naapurimaiden kanssa. Vuonna 2012 tehdyn 700 MHz poliittisen periaatepäätöksen jälkeen Viestintävirasto aloitti neuvottelut Viron, Ruotsin, Norjan, ja Venäjän kanssa 700 MHz taajuuksien siirtämisestä matkaviestinkäyttöön vuodesta 2017 alkaen. Toisena keskeisenä kokonaisuutena oli tv-lähetysten turvaaminen alle 700 MHz taajuuksilla ja niiden mahdollinen jakaminen tasan naapurimaiden kanssa sekä DVB-T2 tekniikan tehokkaampi hyödyntäminen. Sopimalla naapurimaiden kanssa taajuuksien käyttöehdoista voivat esim. matkaviestinoperaattorit rakentaa verkkonsa kattavasti raja-alueilla. Lisäksi koordinointisopimuksella voidaan varmistaa, että Suomen puolella oleviin järjestelmiin ei tule haitallisia häiriöitä naapurimaasta. Viestintävirasto osallistui Euroopan tietoturvallisuusviranomaisen ENISAn toimintaan ja sen sähköisen viestinnän direktiivipaketin tietoturvailmoituksia ja vähimmäistietoturvavaatimuksia määrittelevien työryhmien työhön. Lisäksi Viestintävirasto on osallistunut useiden tietoturvallisuuteen liittyviä parhaita käytäntöjä kuvaavien dokumenttien valmistelutyöhön.
12 (47) Sidosryhmäyhteistyö Viestintäviraston sidosryhmäyhteistyön tavoitteena on kaikkia osapuolia hyödyttävä ja tuloksekas yhteistyö asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Viestintävirasto toteutti asiakas- ja sidosryhmätutkimuksen marraskuussa 2012. Tutkimus toteutettiin internetpohjaisena kyselynä ja sen tuottama yleisarvosana sidosryhmien tyytyväisyydestä Viestintävirastoon oli 3,7 asteikolla 1-5. Viestintäviraston vahvuutena oli edellisvuosien tapaan henkilökunta; sen asiantuntevuus ja yhteistyökyky. Virasto tekee sidosryhmiensä kanssa tiivistä yhteistyötä useissa asiantuntijatyöryhmissä kaikilla toiminta-alueillaan. Viestintävirastolla on keskeisistä sidosryhmätahoista koostuva neuvottelukunta, joka kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunnan työskentelyä ja roolia uudistettiin ja neuvottelukunnan asiantuntemusta ja toimialaosaamista hyödynnettiin muuan muassa viraston uuden strategian ja alustavien tulostavoitteiden valmistelussa. Vuonna 2012 toiminnassa oli 22 tekniseen ohjaukseen vaikuttanutta työryhmää. Työryhmiin voivat pääsääntöisesti osallistua kaikki käsiteltävästä aiheesta kiinnostuneet organisaatiot. Yhteistyötahojen asiantuntemuksesta on merkittävä apu asioiden valmistelussa. Työryhmät ovat myös tärkeä väline tiedottamisessa ja palautteen saamisessa. Teknisiin työryhmiin ja muuhun yhteistyöhön osallistui yhteensä yli 400 henkilöä lähes sadasta organisaatiosta. Vuoden aikana yhteistyö laajeni perinteisen viestintätekniikan ulkopuolelle käsittämään tietotekniikkaan ja sähköverkkoihin sidoksissa olevia hankkeita kuten pilvipalvelut ja älykkäät sähköverkot. Viraston NCSA-FI -yksikkö ja CERT-FI -yksikkö hoitivat tehtäviään läheisessä yhteistyössä alan kotimaisten toimijoiden kanssa. Virasto järjesti useita tietoturvallisuuteen liittyvää seminaaria sidosryhmille. HMV-velvoitteet ja valvonta -työryhmän kokouksia pidettiin vuoden 2012 aikana kolme. Kokouksissa käsiteltiin viraston ajankohtaisia asioita, kuten tilannekatsauksia vuosivalvonnasta, hinnoittelumenetelmien kehittämistä, kuitutyöryhmän tuloksia, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä ja niiden vaikutuksia sekä tilaajayhteysmarkkinan HMV-päätösten valmistelun ja erityisesti kansainvälisen kuulemisen eri vaiheita. Markkinatietotyöryhmän kokous pidettiin kaksi kertaa vuoden 2012 aikana. Kokouksissa käsiteltiin muun muassa vuoden 2012 markkinakatsauksien julkaisua, tiedonkeruuaikatauluja sekä vanhoja ja uusia markkinatietoindikaattoreita ja niiden määritelmiä. Erityisesti käytiin läpi M2M-liittymien ja VoIP-liittymien määritelmiä tiedonkeruuta varten. Lisäksi käytiin läpi aikaisemmin määriteltyjen indikaattoreiden toimivuutta tiedonkeruussa. Telemarkkinoita koskevat perusindikaattorit ja määritelmät ovat vakinaistuneet ja suurempiin muutoksiin ei ole tarvetta. Lisäksi kokouksissa käsiteltiin markkinatiedonkeruujärjestelmään (MAKE) tehtäviä muutoksia, jotka parantavat toiminnallisuutta, sekä Euroopan komission tekemiä muutoksia tiedonkeruisiin ja julkaisemia tutkimuksia Kuluttajatyöryhmän kokouksia pidettiin vuoden 2012 aikana kolme. Kokouksissa oli esillä ajankohtaisten asioiden lisäksi mm. viestintämarkkinalain kuluttajasäännösten uudistaminen sekä EU:n kuluttajansuojadirektiivin muutosten vaikutukset telepalvelujen tarjontaan. Viestintämarkkinat ja -palvelut -tulosalue järjesti toimialan edustajille erilaisia infotilaisuuksia: mm. tilaajayhteys- ja laajakaistatukkumarkkinan analyysien tulokset esiteltiin maaliskuussa toimialalle ja lokakuussa virastossa oli laaja joukko toimialan väkeä, tuomioistuinten edustajia, viranomaisia, asianajajia, konsultteja, analyytikoita ym. kuuntelemassa alan huippuja aiheesta HMV-sääntely ja investoinnit. Viestintävirasto kartoitti teleoperaattoreiden radiohäiriöiden selvityskykyä haastatteluin ja tunnisti toimenpiteitä yhteistyön kehittämiseksi operaattoreiden, urakoitsijoiden ja muiden viranomaisten kanssa. Syksyllä 2012 järjestettiin erityisesti antenniasentajille suunnattu seminaari radiohäiriöiden selvittämisestä ja televisiovastaanoton antenniratkaisuista.
13 (47) 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS 1.3.1 Toiminnan tuottavuus Tavoitteiden toteutuma 2010 2011 2012 tavoite 2012 Viestintäviraston työn tuottavuuden kehitys (%) +4,58-3,29 +1,00 +5,81 Viestintäviraston kokonaistuottavuuden kehitys (%) +4,30 +2,02 +2,00 +9,56 1.3.2 Toiminnan taloudellisuus Tavoitteiden toteutuma 2010 2011 2012 tavoite 2012 Teletoiminnan ja tietoturvallisuuden ohjauksen ja valvonnan kustannukset ilman CERT-toiminnan kustannuksia ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja / yleisen televerkon liittymä CERT-toiminnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja / laajakaistaliittymä Postipalvelujen valvonnan kustannukset ilman kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksuja / postinsaajatalous Mediapalvelujen valvonnan kustannukset / tv-katsojatalous Radiotaajuudet tulosalueen suorat kustannukset / voimassa olevien radiolupien ja kelpoisuustodistusten sekä lupa- ja todistushakemusten ja pidettyjen tutkintojen yhteenlaskettu lukumäärä Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (%) 0,56 0,56 0,60 0,52 0,63 0,52 0,70 0,41 0,40 0,42 0,40 0,42 0,23 0,33 0,30 0,28-82 96 81 e 105 109 98 106 Veronluonteisten maksujen kustannusvastaavuus (%) 100 99 92 104 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Viestintävirasto on valtion talousarviossa nettobudjetoitu virasto. Viraston kaikki menot on merkitty toimintamenomomentille. Pääosa viraston keräämistä tuloista on maksullisen toiminnan tuloja, jotka on nettoutettu toimintamenomomentille. Osa viraston keräämistä tuloista on merkitty veronluonteisiin tuloihin. Maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta on tarkasteltu kustannusvastaavuuslaskelmien avulla. Laskelmat on laadittu erikseen maksuperustelain mukaisista suoritteista sekä erityislakien perusteella määrättävistä maksuista. Maksuperustelain mukaisia suuruudeltaan merkittävimpiä julkisoikeudellisia maksuja ovat radiolähettimien taajuusmaksut, viestintäverkon numerointimaksut sekä verkkotunnusmaksut.
14 (47) Viestintävirastolle maksettava korvaus valtion televisio- ja radiorahastoon kerättävien maksujen perimisestä perustuu valtion televisio- ja radiorahastosta annettuun lakiin ja on siten erityislain perusteella saatavaa tuloa. Maksullisen toiminnan tuloarvio vuonna 2012 oli 29,0 miljoonaa euroa. Tuottoja kertyi yhteensä 27,1 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan toteutunut kustannusvastaavuus oli 106 %, kun kustannusvastaavuustavoite talousarviossa oli 100 %. Viraston keräämiä veronluonteisia tuloja ovat viestintämarkkinamaksut, tietoturvamaksut, varmennemaksut, postitoiminnan valvontamaksut sekä tv- ja radiotoiminnan valvontamaksut. Veronluonteisten maksujen tuloarvio vuonna 2012 oli 5,9 miljoonaa euroa ja toteutuma oli 6,2 miljoonaa euroa. Veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuustavoite talousarviossa oli 93 %. Toteutunut kustannusvastaavuus oli 104 %. Liitteessä 1 on esitetty maksullisen toiminnan ja veronluonteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat tulosalueittain. Maksullisen toiminnan tuottojen vuosittainen kehitys sekä veronluonteisten maksujen vuosittainen kehitys on esitetty liitteessä 2. Samoin liitteessä 2 on esitetty viraston kokonaiskustannusten vuosittainen kehitys. Kustannusvastaavuuslaskelmien pääomakustannuksiin sisältyvä korko on laskettu käyttäen valtiokonttorin määräyksen mukaista nimelliskorkoa ja alkuperäistä hankintahintaa. Tukitoimintojen kustannukset ja yhteiskustannukset on vyörytetty substanssitoiminnoille henkilölukumäärien suhteessa.
15 (47) Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelmat Maksuperustelain mukaiset suoritteet (1 000 euroa) 2010 2011 2012 2012 (tot.) (tot.) (tot.) (tavoite) TUOTOT maksullisen toiminnan tuotot maksullisen toiminnan myyntituotot 18 519 18 596 17 935 17 781 maksullisen toiminnan muut tuotot 0 0 0 0 Tuotot yhteensä 18 519 18 596 17 935 17 781 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 73 59 77 78 henkilöstökustannukset 6 952 7 067 7 244 7 479 vuokrat 786 790 786 805 palvelujen ostot 1 869 1 966 2 072 2 272 muut erilliskustannukset 1 648 1 453 1 423 1 564 pääomakustannukset 2 436 1 519 1 463 1 486 valmistus omaan käyttöön -223-410 -291 0 Erilliskustannukset yhteensä 13 541 12 444 12 774 13 684 KÄYTTÖJÄÄMÄ 4 978 6 152 5 161 4 097 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset 2 231 2 116 2 334 2 578 muut yhteiskustannukset 1 324 1 659 1 298 1 602 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 3 555 3 775 3 632 4 180 Kokonaiskustannukset yhteensä 17 096 16 219 16 406 17 864 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 1 423 2 377 1 529-83 Kustannusvastaavuus-% 108 115 109 100 Maksuperustelain mukaisten tuottojen toteutuma oli yhteensä 17,9 miljoonaa euroa, kun budjetoidut tuotot olivat 17,8 miljoonaa euroa. Tuottojen budjetoitua suurempi toteutuma johtuu pääosin taajuusmaksujen tulokertymästä. Toisaalta taajuusmaksuja kertyi 0,6 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuonna 2012 taajuusmaksuja kertyi 9,6 miljoonaa euroa, verkkotunnusmaksuja kertyi 3,4 miljoonaa euroa ja viestintäverkon numerointimaksuja 2,6 miljoonaa euroa. HVK-sopimuksen perusteella saadut tuotot olivat 1,5 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset olivat 16,4 miljoonaa euroa. Kustannukset kasvoivat edellisestä vuodesta noin 0,2 miljoonaa euroa. Budjettiin verrattuna kustannukset olivat noin 1,4 miljoonaa euroa pienemmät. Säästöä syntyi niin maksullisen toiminnan erilliskustannuksissa kuin myös yhteiskustannuksissa ja tukitoimintojen kustannuksissa. Taajuustietokantahankkeessa oman työn osuutta aktivoitiin taseeseen noin 0,3 miljoonaa euroa.
16 (47) Erityislakien perusteella määrättävät maksut Korvaus valtion televisio- ja radiorahastosta (L valtion televisio- ja radiorahastosta) 2010 2011 2012 2012 (tot.) (tot.) (tot.) (tavoite) TUOTOT maksullisen toiminnan myyntituotot tv-maksutoiminta 10 300 9 561 9 143 11 220 muut tuotot 0 0 0 0 Tuotot yhteensä 10 300 9 561 9 143 11 220 KUSTANNUKSET maksullisen toiminnan erilliskustannukset aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 12 8 19 henkilöstökustannukset 2 864 2 756 3 148 3 487 vuokrat 355 334 316 327 palvelujen ostot 5 349 4 778 4 106 5 559 muut erilliskustannukset 165 146 140 183 pääomakustannukset 29 19 9 8 Erilliskustannukset yhteensä 8 778 8 045 7 727 9 583 KÄYTTÖJÄÄMÄ 1 522 1 516 1 416 1 637 Maksullisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset 902 879 880 975 muut yhteiskustannukset 620 637 536 662 Osuus yhteiskustannuksista yhteensä 1 522 1 516 1 416 1 637 Kokonaiskustannukset yhteensä 10 300 9 561 9 143 11 220 YLIJÄÄMÄ (+) / ALIJÄÄMÄ (-) 0 0 0 0 Kustannusvastaavuus-% 100 100 100 100 Valtion televisio ja radiorahastosta annetun lain mukaiset maksujen perimisestä ja tarkastuksesta aiheutuvat kustannukset katetaan rahastosta saatavalla korvauksella. Korvaus vastaa vuosittain syntyneitä kustannuksia. Kustannuksia vastaava korvaus vuonna 2012 oli 9,1 miljoonaa euroa. Tv-maksutoiminnan kokonaiskustannukset toteutuivat noin 2 miljoonaa euroa budjetoitua pienempinä. Kustannukset laskivat myös edelliseen vuoteen verrattuna noin 0,4 miljoonaa euroa. Suurimmat säästöt syntyivät palvelujen ostomenoissa. Säästöt johtuvat televisiomaksutoiminnan sopeuttamisesta siirryttäessä uuteen yleisradiotoiminnan rahoitusmalliin. Television käyttöön perustuvasta televisiomaksusta luovutaan ja vuoden 2013 alusta lähtien rahoitus perustuu yleisradioveroon.
17 (47) 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA 1.4.1 Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Liikenne- ja viestintäministeriö on asettanut Viestintävirastolle tulossopimuksessa tuotoksia ja laadunhallintaa koskevat tulostavoitteet, joiden saavuttamista arvioidaan tässä. Suoritteiden määrä on koottu tämän kappaleen lopussa olevaan taulukkoon. Tavoite: Viestintäverkot ja -palvelut toimivat laadukkaasti ja häiriöttömästi. Vakavien viestintäverkkojen vikatilanteiden määrä vuodessa on enintään 8 kpl. Tavoitetta ei saavutettu. Toteutuma 2010 2011 2012 7 25 17 Viestintäviraston A-luokan mukaisten vikatilanteiden määrä oli 17, joista pitkäkestoisia (yli 6 tuntia) oli kolme. Vuosina 2011 ja 2012 kasvanut ilmoitusten määrä johtuu määräyksen päivittämisestä ja teleyritysten terävöityneestä häiriötiedottamisesta. Tavoitteen saavuttamisen kannalta merkityksellisimpiä ovat pitkäkestoiset yli kuusi tuntia kestävät vakavat viat. Näitä oli vuoden aikana vain kolme kappaletta. Kaksi niistä oli matkaviestinverkon ja yksi tv-lähetyksen vikatilanteita. Tavoite: Viestintävirasto tuottaa ajantasaista tilannekuvaa viestintäverkoista sekä niiden vika- ja häiriötilanteista. Tavoite on saavutettu. Teleyritysten ilmoitusprosessia vioista ja häiriöistä on tehostettu. Virasto julkaisee nettisivuillaan tilannekuvakatsauksia viestintäverkkojen vakavista vioista ja häiriöistä. Rajatulle käyttäjäryhmälle tarkoitetun tilannekuvajärjestelmän ensimmäisestä vaiheesta on valmiina demonstraatio ja prototyyppi. Tavoite: Viestintävirasto tuottaa ajantasaista tietoturvan tilannekuvapalvelua. Tilannekuvatiedotteiden määrä on vähintään 350 kpl. Tavoite on saavutettu. Toteutuma 2010 2011 2012 429 331 353 Tietoturvan tilannekuvien julkisten tiedotteiden lukumäärä oli 353 kappaletta. Www-sivujen lisäksi CERT-FI on hyödyntänyt aktiivisesti Facebookia ja Twitteriä ajankohtaistiedotteiden jakelemiseen. Näihin molempiin tuotettiin ajankohtaistietoa noin 200 kertaa. Molemmilla sivustoilla on noin 2000 seuraajaa. Tavoite: Viestintävirasto takaa kansalliseen tietoturvaviranomaistoimintaan (NCSA) liittyvien tietojärjestelmien säädöstenmukaisuuden. Suoritettujen järjestelmätarkastusten lukumäärä vuodessa on vähintään 40 kpl ja lopullisesti hyväksyttyjen järjestelmien määrä on kokonaisuudessaan vähintään 20 kpl. Tavoite on saavutettu. Toteuma 2010 2011 2012-26/8 41/20
18 (47) Vuoden aikana saatiin kaikki EU:n Suomeen ulottamat järjestelmät hyväksytyksi. Suomi nousi tässä suhteessa EU:n kärkimaiden joukkoon. Järjestelmätarkastuksia tukevia tuotehyväksyntöjä annettiin vuoden aikana kuusi kappaletta. Tavoite: Viestintävirasto varmistaa yleispalveluun kuuluvan laajakaistayhteyden saatavuuden ja hinnoittelun kohtuullisuuden koko maassa. Tavoite on saavutettu. Tavoite oli purettu seuraaviin osatavoitteisiin: toteutetaan yleispalvelun hintaseuranta, laaditaan yleispalvelua koskeva viestintäsuunnitelma ja julkaistaan aihetta koskevia lehtiartikkeleja sekä osallistutaan aktiivisesti virastotasoiseen tilannekuvaprojektiin. Muut tavoitteet toteutuivat suunnitellusti, mutta viestintäsuunnitelmaa ja siihen liittyviä toimenpiteitä ei toteutettu laajakaistahankkeen priorisoinnin takia. Tavoite: Viestintävirasto varmistaa postin yleispalvelun saatavuuden ja hinnoittelun kohtuullisuuden koko maassa. Tavoite on saavutettu. Vuosivalvonnan tiedot on kerätty, analysoitu ja niistä on annettu palaute valvottavalle yhtiölle. Tavoite: Laajakaistapalvelua koskevista käyttäjien yhteydenotoista kuukauden kuluessa tarvittavien selvitysten saamisesta käsiteltyjen osuus on vähintään 90 %. Tavoite on saavutettu. Toteutuma 2010 2011 2012-90 % 93 % Tavoite: Laajakaistatukea koskevien tukihakemusten ja/tai tarvittavien lisäselvitysten saamisesta kolmen kuukauden kuluessa annettujen päätösten osuus on vähintään 80 %. Tavoite on saavutettu. Toteutuma 2010 2011 2012-100 % 100 % Kaikki hakemukset ratkaistiin tavoiteajassa. Ongelmana oli saada hakemuksen ratkaisemiseksi riittävät ja oikeat tiedot tuen hakijoilta. Tavoite: Viestintävirasto edistää nopeiden laajakaistaverkkojen rakentamista hoitamalla laajakaistatukilain mukaiset tehtävät tehokkaasti. Tavoite on saavutettu. Laajakaistahankkeen markkina-analyysit, maksatuspäätökset ja ELY-keskuksille annettavat lausunnot saatiin hoidettua tavoiteajassa. Tavoite: Kansallinen verkkotunnuspalvelu on luotettava. Vuoden aikana myönnettyjen verkkotunnusten lukumäärä on vähintään 48 000. Tavoite on saavutettu.
19 (47) Toteutuma 2010 2011 2012 51 061 52 047 52 335 Verkkotunnusjärjestelmän käytettävyys oli 99,99 %, mikä on erittäin korkea taso. Fi-juuren nimipalvelun käytettävyys oli puolestaan 100,0 %. Tavoite: Viestintävirasto lisää tietosuojatietoisuutta ja varmistaa viestinnän luottamuksellisuutta. Tavoite on saavutettu. Virasto on käsitellyt vuoden aikana yli 4 000 tietoturvaloukkaustapausta, minkä lisäksi viraston automaattinen järjestelmä on käsitellyt yli 180 000 tietoturvan loukkaamiseen liittyvää havaintoa. Virasto on julkaissut yhtensä 353 tietoturvaan liittyvää tiedotetta. Näiden joukossa on mm ohjeet VoiP-vaihteiden suojaamisesta, palvelinalustojen turvaamisesta ja haittaohjelmien poistamisesta. Lisäksi virasto on järjestänyt kolme tietoturvaa käsittelevää seminaaria. Kansainvälisten tilastojen mukaan suomalaisissa verkoissa on poikkeuksellisen vähän tietoturvaloukkauksia. Tavoite: Viestintävirasto lisää kuluttajien luottamusta sähköisen tunnistamiseen ja asiointiin. Tavoite on saavutettu. Virasto on selvittänyt sähköisen tunnistuspalvelun tarjoajien säädösten mukaista toimintaa ja antanut niille tunnistuspalvelujen tarjoamiseen liittyvää opastusta ja laintulkintaa. Lisäksi virasto on lehtihaastatteluin lisännyt kuluttajien luottamusta sähköiseen tunnistamiseen ja asiointiin. Tavoite: Viestintävirasto selvittää viestintäverkkojen ja -palveluiden kehittämistä ja käyttöä älykkäiden verkkojen ohjaukseen. Selvitys on tehty vuoden 2012 loppuun mennessä. Tavoite on saavutettu. Viraston selvitys asiasta on valmistunut joulukuussa. Tiedot selvitystä varten on kerätty telealan standardointiorganisaatioilta ja alan toimijoilta. Tavoite: Luvanvaraisten radiolaitteiden käyttöön osoitettujen taajuuksien vastaavuus kysyntään. Luvanvaraisten radiolaitteiden käyttöön osoitettu taajuusmäärä kasvaa vähintään neljällä prosentilla vuodessa. Tavoite on saavutettu. Toteutuma 2010 2011 2012 1 289 594 1 381 030 1 456 409 Luvanvaraisten radiolaitteiden käyttöön osoitettu taajuuksien lukumäärä (kpl) kasvoi 5,5 prosentilla. Tavoite: Maailman radiotaajuuskonferenssi (WRC 2012); varmistetaan kansallisten tavoitteiden toteutuminen konferenssissa. Tavoite on saavutettu. Toteutuma 2010 2011 2012 - saavutettu saavutettu Kaikki merkittävimmät tavoitteet saavutettiin ja erityisesti 700 MHz taajuusalueen osoittaminen langattomille laajakaistaverkoille vuoden 2015 konferenssin jälkeen ylitti odotukset.
20 (47) Tavoite: Viestintävirasto tuottaa säännöllisesti markkinatietoa tele-, posti-, ja mediamarkkinoista sekä selvittää telepalvelujen laatua, saatavuutta ja hintaa vähintään kerran vuodessa. Tavoite on saavutettu. Markkinaindikaattorien keruut/julkaisut vuodessa: Toteutuma 2010 2011 2012 2 2 2 Investointien kehitystä kuvaavan tiedon keruu/julkaisu vuodessa: Toteutuma 2010 2011 2012 1 1 1 Telepalvelujen laatutekijöitä kuvaavien tietojen keruut/julkaisut vuodessa: Toteutuma 2010 2011 2012 2 2 1 Seuranta- ja raportointikohde: Valtion televisio- ja radiorahastoon tuloutettavat televisiomaksutulot (netto) ovat vähintään 339,8 milj. euroa. Tavoite on saavutettu. Toteutuma 2010 2011 2012 434,0 457,0 366,5 Televisiomaksutuloja kerättiin yhteensä 366,5 miljoonaa euroa (netto), mikä on 26,7 miljoonaa euroa yli asetetun tavoitteen. Taulukko Viestintäviraston suoritteiden määristä vuosina 2008-2012 Viestintämarkkinat ja -palvelut -tulosalue 2008 2009 2010 2011 2012 HMV-, yleispalvelu- ja valtiontukipäätökset 48 155 72 10 98 Viestintämarkkinoiden valvontaratkaisut ja ohjeet 116 147 429 337 174 Telepalvelujen valvontaratkaisut 282 310 575 551 470 Mediapalvelujen valvontaratkaisut ja ohjeet 146 132 213 263 127 Postipalvelujen valvontaratkaisut ja ohjeet 74 107 148 157 245 Tele-, posti ja mediapalvelujen laatuselvitykset 21 13 17 14 16 Postilähetysten varmennepalvelut 51 219 46 417 23 633 45 961 37 134 Markkinaseurantasuoritteet ja tilastot 15 19 19 17 21 Viestintämarkkinoiden ja -palvelujen neuvontasuoritteet 3 055 3 684 3 050 3 150 3 019 Toimiluvat ja teletoimintailmoitukset 123 143 151 182 182 Kansainvälinen yhteistyö - - - 153 189 Verkot ja turvallisuus -tulosalue 2008 2009 2010 2011 2012 Verkkotunnusten lukumäärä 196 782 225 625 254 958 280 741 305 380 Verkkotunnuslain soveltamista koskevat ratkaisut 180 162 114 167 164 Teleyrityksen tarkastus 4 28 30 28 20 Tietoturvan tilannekatsaukset 323 375 429 331 353 CERT-asiakastapaukset 3 580 3 790 4 773 3 826 4 208 Televerkkojen tekniset määräykset ja ohjeet 20 20 21 19 18