1 HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ SIJOITUSTOIMINNAN OHJEET Sijoitusneuvottelukunta 11.8.2015 Yhteinen kirkkoneuvosto 10.9.2015
2 YLEISPERIAATTEET... 3 SÄÄNNÖKSET... 3 Seurakuntayhtymän taloussääntö 14... 4 Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö... 4 Hautainhoitorahaston säännön 2... 4 SIJOITUSTOIMINNAN TAVOITTEET... 5 Tuottavuus... 5 Taloudellisuus... 5 Riskien hallinta... 5 EETTISET PERIAATTEET... 7 KÄYTETTÄVÄT SIJOITUSVÄLINEET... 7 Pääoman säilyttävät sijoituskohteet... 7 Pääomariskilliset sijoituskohteet... 8 Kiinteistöt, asunto- ja kiinteistöosakkeet sekä maaomaisuus... 9 SIJOITUSTOIMINNAN STRATEGIA... 10 Seurakuntayhtymä... 10 Hautainhoitorahasto... 10 SIJOITUSTOIMINNAN PÄÄTÖKSENTEKO... 10 Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävät... 11 Hallintojohtajan tehtävät... 11 Kiinteistöjohtajan tehtävät... 11 Sijoitusneuvottelukunnan tehtävät... 11 OMAISUUDENHOITOSOPIMUKSET... 11
3 YLEISPERIAATTEET Taloussääntö edellyttää, että Helsingin seurakuntayhtymän rahavarat on talletettava ja sijoitettava suunnitellusti siten, että riittävä tuottotaso saavutetaan riskit halliten. Tuoton ja riskin lisäksi sijoitustoiminnassa otetaan huomioon tässä ohjeessa mainitut eettiset periaatteet. Seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan piiriin kuuluva varallisuus muodostuu rahavaroista sekä muuhun kuin toimintaan käytettävistä kiinteistöistä ja osakehuoneistoista. Rahavarojen määrä muuttuu sen mukaan, kuinka vuotuinen tulorahoitus riittää toiminnan kulujen sekä investointien rahoittamiseen. Sijoituksien tarkoituksena on turvata seurakuntien ja seurakuntayhtymän toiminnan edellytykset ja antaa aikaa sopeuttaviin toimenpiteisiin Helsingin seurakuntayhtymän taloudellisten edellytysten mahdollisesti muuttuessa. Varoja tarvitaan vastaisten investointien rahoittamiseen sekä seurakuntayhtymän maksuvalmiuden turvaamiseen. Sijoitusten tuotto on käytettävissä toiminnan ja investointien rahoittamiseen. Seurakuntayhtymän varallisuuteen sisältyvät myös lahjoituksina ja testamenteilla saadut varat. Tällaiset varat merkitään seurakuntayhtymän kirjanpitoon erillisenä eränä. Myös nämä ns. toimeksiantojen varat kuuluvat seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan piiriin. Hautainhoitorahaston tehtävänä on tarjota monipuolisia ja luotettavia hautainhoitopalveluja Helsingin seurakuntayhtymän hautausmailla sekä ylläpitää niiden sovittu taso sekä jatkuvuus sijoittamalla rahaston varoja tuottavasti ja taloudellisesti riskit halliten. Hautainhoitorahaston toimintaa pyritään ensisijaisesti kattamaan hoitotoiminnasta saaduilla tuloilla. Toissijaisesti alijäämää katetaan sijoitustoiminnasta saaduilla tuloilla. Sijoitustoiminta turvaa sopimushautojen hoitotason ylläpitämistä, hautainhoitorahaston maksuvalmiuden sekä tarpeelliset investoinnit. Rahaston varoja ei saa käyttää muuhun kuin sen omiin tarkoituksiin. Rahaston rahavaroja ja muuta omaisuutta on hoidettava erillään seurakuntayhtymän hallinnassa olevasta omaisuudesta. SÄÄNNÖKSET Seurakuntayhtymän sijoitustoimintaa koskevat kirkkolain ja seurakuntayhtymän taloussäännön, yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännön määräykset. Hautainhoitorahaston sijoitustoimintaa koskee näiden lisäksi hautainhoitorahaston sääntö. Kirkkolain 15 luvun 1 :n mukaan seurakunnan varoja ja tuloja saadaan käyttää ainoastaan seurakunnan tehtävien toteuttamiseen. Muuta säädöstä varojen sijoittamisesta ei kirkkolaissa ole. Seurakuntien kolehdeilla, myyjäis- ja vapaaehtoisella toiminnallaan sekä testamenttien ja lahjoitusten kautta saamiensa varojen ja kiinteistöjen sekä näiden tuoton hoidosta ja käyttämisestä päätetään Seurakuntayhtymän perussäännön 5 :n b kohdan mukaisesti, elleivät seurakunta ja seurakuntayhtymä jonkin testamentin tai lahjoituksen osalta toisin sovi.
4 Seurakuntayhtymän taloussääntö 14 Varojen tallettaminen ja sijoittaminen Helsingin seurakuntayhtymän rahavarat on talletettava ja sijoitettava suunnitellusti siten, että riittävä tuottotaso saavutetaan riskit halliten. Yhteinen kirkkoneuvosto antaa ohjeet seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan hoitamisesta. Yhteinen kirkkovaltuusto voi siirtää yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännöllä yhteisen kirkkoneuvoston sijoitustoimintaa koskevaa toimivaltaa hallintojohtajalle. Yhteisen kirkkovaltuuston päätöksellä voidaan rahavaroja antaa lainaksi toiselle seurakunnalle tai Helsingin seurakuntayhtymän toimintaan läheisesti liittyvälle yhteisölle riittäviä vakuuksia vastaan tai käyttää kiinteän omaisuuden hankkimiseen taikka kiinteistön tai sen osan hallintaan oikeuttavien arvopapereiden ostoon. Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö 12 Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävänä on kirkkolain mukaisesti 1) johtaa Helsingin seurakuntayhtymän hallintoa sekä Helsingin seurakuntayhtymän talouden ja omaisuuden hoitoa, 13 Hallintojohtaja tekee seuraavat ratkaisut 5) huolehtii Helsingin seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston rahavarojen, säilytyksestä ja sijoittamisesta yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa. Kiinteistöjohtaja tekee seuraavat ratkaisut 8) päättää Helsingin seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston omistamien huoneistojen ja rakennusten vuokraamisesta sekä niistä koskevista sopimuksista yhteisen kirkkoneuvoston määräämissä rajoissa. Hautainhoitorahaston säännön 2 Hautainhoitorahaston varoja ovat ne maksut, jotka on rahastoon suoritettu korvauksena rahaston hoitoon ainiaaksi tai määräajaksi otettujen hautojen hoidosta ja muista rahaston lukuun suoritetuista palveluista, lahjana, testamentilla tai muulla perusteella saatu omaisuus sekä rahaston korko ja muu sijoitustoiminta. Rahaston rahavaroja ja muuta omaisuutta on hoidettava erillään seurakuntayhtymän hallinnassa olevasta omaisuudesta. Rahaston varoja ei saa käyttää muuhun kuin sen omiin tarkoituksiin. Rahaston sijoitustoiminta on hoidettava tuottavasti ja taloudellisesti sekä riskit halliten. Sijoitustoiminta voidaan antaa yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä myös ulkopuolisen
5 sijoitustoimintaan erikoistuneen yhteisön hoidettavaksi. Maksuvalmius tulee ennakoida maksuvalmiussuunnittelulla. Rahaston varoja voidaan sijoittaa myös rahaston toimintaa tukeviin tuotantolaitoksiin ja myyntitiloihin. Jos rahaston varoja lainataan seurakuntayhtymälle tai muulle seurakuntayhtymän varainhoitosäännössä mainitulle yhteisölle, rahastolle on maksettava rahalaitosten soveltama antolainauskorko. SIJOITUSTOIMINNAN TAVOITTEET Taloussääntö ja hautainhoitorahaston sääntö edellyttävät, että sijoitustoimintaa hoidetaan tuottavasti, taloudellisesti ja riskit halliten. Tuottavuus Sijoitustoiminnan vähimmäistavoitteena on sijoitetun pääoman reaaliarvon säilyttäminen, tästä syystä vuosituoton tulee olla vähintään inflaation suuruinen. Seurakuntayhtymän varojen sijoittamisessa pyritään matalahkolla, sijoitusstrategian mukaisella riskitasolla mahdollisimman hyvään tuottoon. Tavoitteena on saada tuottoa yli riskittömän tuottotason. Hautojen hoitotoiminta on alijäämäistä. Sijoitustoiminnan ylijäämän tulisi vähintäänkin kattaa tämä alijäämä. Kiinteistö- ja asuntosijoituksissa pyritään vuokrien osalta markkinahintaan ottaen kuitenkin huomioon, että tavoitteena ovat pitkät vuokrasopimukset. Seurakuntayhtymällä on laaja asuntokanta, joka henkilökunnalle vuokrattujen asuntojen osalta palvelee ensisijaisesti seurakuntayhtymän henkilöstöpoliittisia tarpeita välittömän tuottotavoitteen ollessa toissijainen. Kiinteistösijoitusten tuottavuutta tarkasteltaessa kiinteistöt eritellään asuntoihin, henkilökunnan asuntoihin, toimitila- ja liikekiinteistöihin sekä maaomaisuuteen. Taloudellisuus Sijoitustoiminnan kustannuksia ovat muun muassa sen vaatimat henkilöresurssit ja hallintokulut sekä omaisuudenhoidon kulut. Seurakuntayhtymän sijoitustoiminnasta vastaavilla viranhaltijoilla tulee olla hyvä perehtyneisyys alaan. Arvopaperisijoituksissa käytetään ulkopuolisia asiantuntijoita ja kiinteistösijoituksissa kiinteistöalaan perehtyneitä arviointiyrityksiä. Varainhoitosopimuksiin liittyviä kuluja tulee seurata ja vertailla. Varainhoitosopimuksia tehtäessä sovitaan mahdollisimman pieni kokonaishoitopalkkio siten, ettei seurakuntayhtymältä veloiteta päällekkäisiä varainhoito- ja rahastopalkkioita. Riskien hallinta Julkishallinnollisena yhteisönä seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan tulee olla suhteellisen varovaista. Sijoitustoiminnan painopiste kohdistuu sellaisiin sijoituksiin, joissa pääoma on suojattu. Pääomaan kohdistuvaa riskiä voidaan ottaa sijoittamalla varoja yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymissä
6 rajoissa ja hyväksytyn strategian puitteissa. Johdannaisia käytetään ensisijaisesti sijoitusten suojaamiseen. Johdannaisten käyttö on määriteltävä tarkoin omaisuudenhoitosopimuksissa. Sijoitukset hajautetaan siten, että vältetään sijoitusten maantieteellisestä, yritys-, toimialakohtaisesta ja käytettyjen sijoitusvälineiden yksipuolisuudesta aiheutuvaa riskiä. Vastapuoliriskiä pyritään minimoimaan huolehtimalla siitä, että yksittäisen liikkeellelaskijan osuus kokonaisuudesta ei saa nousta liian suureksi. Sijoitustoiminnassa valuuttariskin taso on maksimissaan 25 % koko salkun arvosta päävaluuttoja vastaan (Yhdysvaltain dollari, Englannin punta, Sveitsin frangi ja Japanin jeni). Yleisin sijoitusrahastoihin liittyvä riski on niin kutsuttu markkinariski. Tämä tarkoittaa sitä, että rahaston arvo laskee, koska sen sijoituskohteiden arvo laskee. Rahaston arvo voi laskea myös siitä syystä, että rahaston hoitaja on epäonnistunut sijoituskohteiden valinnassa. Tätä kutsutaan aktiiviriskiksi. Likviditeettiriski tarkoittaa rahaston sijoitusten heikkoon vaihdettavuuteen liittyvää riskiä. Tietyissä markkinatilanteissa vähän vaihdettuja arvopapereita voi olla vaikea myydä. Vieraisiin valuuttoihin sijoittaviin rahastoihin liittyy valuuttakurssiriski. Valuuttakurssien keskinäisten liikkeiden vuoksi ulkomaisten sijoitusten arvo voi laskea sijoittajan kotimaan valuutassa laskettuna. Erityisesti korkorahastoihin liittyy korkoriski, eli korkojen noustessa korkorahaston arvo voi laskea. Tämä johtuu siitä, että korkojen noustua uusille korkosijoituksille saa paremman koron kuin ennen koronnousua hankituille korkosijoituksille. Tämä näkyy heti markkinoilla joukkolainojen arvojen laskuna. Korkosijoitusten arvoon voi vaikuttaa myös luottoriski. Jos sijoittajat katsovat joukkolainan liikkeeseenlaskijan kyvyn selviytyä veloistaan heikentyneen, he vaativat entistä parempaa korkoa korvaukseksi luottoriskin kasvusta. Tällöin joukkolainan arvo laskee. Hautainhoitorahaston toiminnalle asetettava tuottovaatimus on korkeampi kuin seurakuntayhtymän. Korkea tuottovaatimus kasvattaa riskinottamistarvetta. Riskit pyritään hallitsemaan mm. sijoituksia hajauttamalla. Asunto- ja kiinteistösijoituksissa kiinnitetään erityisesti huomiota omaisuuden tuottomahdollisuuksiin, arvon kasvuun ja realisoitavuuteen. Sijoitustoiminnassa käytetään korkeatasoisia asiantuntijoita. Tarjouskilpailun perusteella pyritään valitsemaan päävarainhoitaja, joka huolehtii, että sijoitusten kokonaisuudessa noudatetaan hyväksyttyjä periaatteita ja kilpailuttaa alavarainhoitajia ja raportoi sovitulla tavalla. Yhden pää- tai alavarainhoitajan hallussa olevan varallisuuden määrä rajoitetaan tietyksi osaksi kokonaisvarallisuudesta. Sijoitustoiminnan strategian toteutumista valvoo ja ohjaa yhteisen kirkkoneuvoston asettama sijoitusneuvottelukunta. Sijoitusten raportointi tulee järjestää niin, että se tuottaa sijoitetusta kokonaisvarallisuudesta riittävät ja ajantasaiset tiedot päätöksentekoa ja valvontaa varten. Sijoitusten arvo raportoidaan aina euroissa, johon valuuttakurssin muutosten vaikuttavat suoraan.
7 EETTISET PERIAATTEET 1. Sijoitustoiminnassa on toimittava yleisten sijoitustoiminnan tavoitteiden mukaisesti. Tämä merkitsee mm. sitä, että sijoitusten turvallisuutta säädellään harkitulla riskinotolla ja tuottavuus riippuu valituista omaisuuslajeista. 2. Sijoitustoiminnassa käytetään vain eettisesti korkeatasoisia omaisuudenhoitajia. Rahoitustarkastuksen yleisten ohjeiden lisäksi omaisuudenhoitajalla tulee olla omat eettisesti korkeatasoiset sisäiset ohjeet, joiden noudattamista omaisuudenhoitaja itse valvoo. 3. Sijoitustoiminnassa suositaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa eli vastuullisten yritysten suosimista sijoituskohteina sekä negatiivista arvottamista eli vältetään sijoituskohteita, jotka toimivat mm. uhkapeli-, aikuisviihde, tupakka- ja aseteollisuudessa. 4. Seurakuntayhtymä pyrkii tarvittaessa vaikuttamaan yhtiökokouksessa sijoituskohteen päätöksentekoon. Edellä olevat eettiset periaatteet ovat Kirkon talouseettisen työryhmän mietinnön Kirkon sijoitustoiminnan periaatteet (Kirkkohallitus 1999) mukaisia. KÄYTETTÄVÄT SIJOITUSVÄLINEET Sijoitusvälineiden käyttöä määrää valittu toimintalinja, joka perustuu sijoitettavien varojen määrään sekä varainhallinnalle asetettaviin, tuotto-, likvidiys- ja pääoman säilyvyysvaatimuksiin. Pääoman säilyttävät sijoituskohteet Pääoman säilyttävien sijoitusten riskin määrittely pohjautuu luottoluokitukseen, jonka tulee olla vähintään A- (S&P). Kokonaisriskiä voidaan pienentää myös vastapuoliriskin määrittämisellä eli huolehtimalla, että yksittäisen sijoituskohteen liikkeellelaskijan osuus kokonaisuudesta ei saa olla liian suuri. Pääoman säilyttäviksi sijoituskohteiksi luokitellaan: Pankkitalletukset pankeissa, joiden luokitus on vähintään A- (S&P). Hajautetut rahamarkkinarahastot, joiden keksimääräinen luokitus on vähintään A- (S&P ). Yrityslainarahastot, joiden keskimääräinen luottoluokitus on vähintään A- (S&P). Euro-alueen valtionlainat, joissa luokitus vähintään A- (S&P). Pääomaa turvaavat strukturoidut sijoitukset, joissa liikkeellelaskijapankin luokitus on vähintään A- (S&P). Lyhyen koron rahastot pyrkivät pitämään sijoitustensa korkoriskin pienenä sijoittamalla juoksuajaltaan lyhyisiin joukkolainoihin. Lyhyen koron rahastot voi jakaa rahamarkkinarahastoihin ja muihin lyhyen koron rahastoihin. Rahamarkkinarahastoja pidetään kaikkein vähäriskisimpinä rahastoina. Pitkän koron rahastot hakevat korkeampaa tuottoa sijoittamalla juoksuajaltaan pitkäaikaisiin, tyypillisesti valtioiden liikkeeseen laskemiin joukkolainoihin. Tällaisten rahastojen korkoriski on suurempi kuin lyhyen koron rahastoilla. Yrityslainarahastot sijoittavat yritysten joukkolainoihin.
8 Joukkovelkakirjalainat ovat pankkien, yritysten, valtioiden, kuntien ja muiden yhteisöjen liikkeeseen laskemia lainoja. Niiden runsas tarjonta antaa sijoittajalle mahdollisuuden valita omiin tarpeisiin ja tavoitteisiin sopivan sijoituskohteen. Joukkovelkakirjalainoja ovat esimerkiksi perinteiset joukkovelkakirjalainat kuten obligaatiot ja debentuurit, osakesidonnaiset joukkovelkakirjalainat kuten vaihtovelkakirjalainat, sekä indeksilainat, jotka ovat erilaisiin kohde-etuuksiin kuten indekseihin ja niiden yhdistelmiin sidottuja joukkovelkakirjalainoja. Perinteisten joukkovelkakirjalainojen tuotto-odotukset voivat jäädä moneen muuhun sijoitustuotteeseen verrattuna pienemmiksi, mutta vastapainona on usein vähäisempi riski. Joukkovelkakirjalainat ovat jälkimarkkinakelpoisia arvopapereita eli niitä voi myydä ja ostaa myös niiden liikkeeseenlaskun jälkeen. Pääomaturvattu sijoitus tarjoaa tyypillisesti mahdollisuuden olla mukana osakemarkkinakehityksessä valitulla pääomaturvan tasolla. Pääomaturvattujen sijoitusten yleisiä ominaisuuksia ovat ns. pääomaturva ja se, että sijoituksen tuotto on sidottu valitun kohde-etuuden arvon kehitykseen. Kohde-etuuksina voivat toimia mm. osakkeet, osakekorit ja indeksit. Lisäksi voidaan käyttää myös hyödyke- tai valuuttakoreja. Pääomaturvalla tarkoitetaan liikkeeseenlaskijan sitoumusta maksaa ehdoissa määritelty osa sijoituksen nimellispääoma takaisin laina-ajan päättyessä riippumatta kohde-etuuden arvonkehityksestä. Pääomaturvaan liittyy aina riski liikkeeseenlaskijan maksukyvystä, jonka johdosta sekä tuotto että mahdollinen pääoman palautus voivat jäädä kokonaan tai osin saamatta. Tätä riskiä eliminoidaan sijoituskohteen liikkeellelaskijan korkealla luottoluokitustasolla. Pääomariskilliset sijoituskohteet Pääomariskillisessä sijoittamisessa on riski menettää sijoitettu pääoma joko osittain tai kokonaan. Vastaavasti pääomariskillisten sijoitusten tuotto on yleensä suurempi kuin pääomaturvattujen sijoitusten. Pääomariskillisten sijoitusten riskiä voidaan pienentää hyvällä sijoitusstrategialla, hyvällä ja osaavalla sijoitustoiminnalla sekä sijoitusten hajauttamisella. Pääomariskillisiksi sijoituskohteiksi luokitellaan: Pörssinoteeratut osakkeet Listaamattomat osakkeet (private equity) Hyödykkeet (raaka-aineet) Hedge Fund ja absoluuttisen tuottotavoitteen rahastot Yrityslainarahastot, joiden keskimääräinen luottoluokitus on alle A- (S&P). Kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjalainat Strukturoidut sijoitukset, joissa ei ole liikkeellelaskijapankin myöntämää pääomaturvatasoa. Osakesijoittamisessa on pyrkimyksenä pitkällä aikavälillä ja hallitulla riskillä saavuttaa muita sijoitusinstrumentteja korkeampi tuotto. Osakkeisiin sijoittaminen pyritään hoitamaan yksittäisten suorien osakesijoitusten sijaan yhdistelmärahastojen kautta. ETF:t (Exchange-Traded Funds) eli pörssinoteeratut rahastot muistuttavat tavallisia sijoitusrahastoja, mutta niitä voidaan ostaa osakkeiden tapaan
9 kansainvälisistä pörsseistä. ETF:ien perusajatuksena on tarjota edullisilla kuluilla osuus jostakin arvopaperi-indeksistä. ETF:t pyrkivät sijoittamaan varansa markkinan koostumusta kuvaavan indeksin mukaisesti. Tällaisen passiivisen indeksisijoittamisen ideana on saada sijoitukselle valitun markkinan keskimääräinen tuotto keskimääräisellä riskillä. Listaamattomiin osakkeisiin (Private Equity) voidaan sijoittaa rahastojen kautta. Pääomarahastojen rahastot sijoittavat varoja ensisijaisesti pääomarahastoihin eivätkä suoraan yrityksiin. Pääomarahastojen rahastoon sijoittaminen antaa sijoittajalle mahdollisuuden hajauttaa sijoituksensa useisiin rahastoihin samanaikaisesti. Yrityslainojen luottoriski on valtionlainoja suurempi. Rahastoja käytettäessä kokonaissijoituksen samaan kohteeseen ja hyväksyttyjen eettisten periaatteiden noudattamisen tulee olla tunnettu. Rahastojen luokitukseen ja rahastonhoitajan kokemukseen sekä aiempiin pitkäaikaisiin näyttöihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Raaka-aineeseen liittyvä sijoitustuote eli ETC (engl. exchange-traded commodity) on sijoitustuote, jonka arvo seuraa jonkin raaka-aineen tai raaka-aineindeksin arvonkehitystä. Juridisesti ETC on velkakirja, johon sisältyy liikkeeseenlaskijaan liittyvä luottoriski. Hedge Fund on sijoitusrahasto, joka pyrkii markkinatilanteesta riippumatta kasvattamaan arvoaan. Se on absoluuttisen tuottotavoitteen rahasto ja pyrkii siten jatkuvasti voittamaan määritellyn positiivisen tuottotavoitteen kun perinteiset rahastot pyrkivät vain voittamaan vertailuindeksinsä. Kiinteistöt, asunto- ja kiinteistöosakkeet sekä maaomaisuus Seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston varoja voidaan sijoittaa myös kiinteistöihin, asuin- ja liikehuoneisto-osakkeisiin sekä kiinteistöosakkeisiin sekä kiinteistö- ja asuntorahastoihin. Seurakuntayhtymän muut kuin toiminnan käytössä olevat rakennukset ja huoneistot ovat luonteeltaan sijoituksia. Seurakuntayhtymällä on laaja asuntokanta, joka henkilökunnalle vuokrattujen asuntojen osalta palvelee ensisijaisesti seurakuntayhtymän henkilöstöpoliittisia tarpeita tuottotavoitteen ollessa toissijainen. Hautainhoitorahaston varoja on sijoitettu myös kiinteistöihin sekä liikehuoneisto- ja kiinteistöosakkeisiin. Kiinteistö- ja asuntosijoituksina tulevat kysymykseen kohteet, joissa on varma vuokralainen ja riittävän pitkäaikainen vuokrasopimus tarvittaessa asianmukaisine vuokratakuineen. Edelleen kohteen tulee sekä sijaintipaikkansa että muiden ominaisuuksiensa puolesta säilyttää arvonsa ja olla realisoitavissa. Sijoituskohdetta valittaessa tulee ottaa huomioon kiinteistön hoidon tehokkuuden ja taloudellisuuden asettamat vaatimukset. Maaomaisuuteen kuuluvat seurakuntayhtymän rakentamattomat maa-alueet. Mikäli niille ei ole toiminnallista käyttöä, ne ovat luonteeltaan sijoitusomaisuutta. Maaomaisuuden osalta maankäyttösuunnitelmassa otetaan kantaa alueiden tulevaan käyttöön ja mahdolliseen jalostamiseen.
10 SIJOITUSTOIMINNAN STRATEGIA Seurakuntayhtymä Seurakuntayhtymän rahavaroja sijoitettaessa pääoman markkina-arvon mukaan laskettuna eri sijoitusvälineissä voi olla: Pääoman säilyttävät sijoitukset 50 80 % Pääomariskilliset sijoitukset 20 50 % Kummankin ryhmän sijoituksista enintään neljäsosa saa olla valuuttariskillisiä. Rahavaroja sijoitettaessa tulee välttää kiinteistöriskiä. Kassavaroja voidaan sijoittaa edellä käytettävissä sijoitusvälineissä kuvatun luottoluokituksen mukaisesti pankkien talletuksiin, hajautettuihin rahamarkkinarahastoihin, yrityslainarahastoihin, euroalueen valtionlainoihin, pääomaa turvattuihin strukturoituihin sijoituksiin, listaamattomat osakkeisiin (Private Equity) rahastojen kautta, raaka-aineisiin (ETC), Hedge Fund ja absoluuttisen tuottotavoitteen rahastoihin sekä kehittyvien markkinoiden joukkovelkakirjalainoihin. Seurakuntayhtymän hoidossa olevat testamenttivarat sijoitetaan näiden periaatteiden mukaan, ellei testamentin ehdoista muuta johdu. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää erikseen kiinteistösijoittamisesta, ellei päätös kuulu yhteiselle kirkkovaltuustolle. Kiinteistösijoitusten osuus sijoitusvarallisuudesta voi olla 30 60 %. Hautainhoitorahasto Hautainhoitorahaston rahavaroja sijoitettaessa pääoman markkina-arvon mukaan laskettuna eri sijoitusvälineissä voi olla: Pääoman säilyttävät sijoitukset 50 70 % Pääomariskilliset sijoitukset 30 50 % Kummankin ryhmän sijoituksista enintään viidesosa saa olla valuuttariskillisiä. Rahavaroja sijoitettaessa tulee välttää kiinteistöriskiä. Yhteinen kirkkoneuvosto päättää erikseen kiinteistösijoittamisesta, ellei päätös kuulu yhteiselle kirkkovaltuustolle. Kiinteistösijoitusten osuus sijoitusvarallisuudesta voi olla 40 60 %. SIJOITUSTOIMINNAN PÄÄTÖKSENTEKO Sijoitustoiminnan organisoinnissa on erotettava strateginen ja operatiivinen vastuu. Strateginen vastuu kuuluu yhteiselle kirkkoneuvostolle. Yhteisen kirkkoneuvoston nimeämä neuvottelukunta valvoo ja ohjaa strategian toteutumista. Hallintojohtajalla on seurakuntayhtymän ja hautainhoitorahaston rahavarojen sijoittamisen osalta ja kiinteistöjohtajalla kiinteistö- ja asuntosijoitusten osalta vastuu siitä, että sijoitustoiminta on valitun strategian puitteissa tehokasta ja tuloksellista. Tärkeää on, että päätöksenteko on johtosääntötasolla
11 selkeästi määritelty ja että päätökset dokumentoidaan. Seuraavassa on yhteisen kirkkoneuvoston, sijoitusneuvottelukunnan, hallintojohtajan sekä kiinteistöjohtajan tehtävät ja päätösvaltuudet sijoitustoiminnassa. Yhteisen kirkkoneuvoston tehtävät - vastuu varojen lainmukaisesta ja tarkoituksenmukaisesta sijoittamisesta - sijoitustoiminnan ohjeiden hyväksyminen ja sijoitustoiminnan valvonta - kiinteistösijoituspäätösten tekeminen, ellei päätös kuulu yhteiselle kirkkovaltuustolle - hyväksytystä strategiasta poikkeavien sijoituspäätösten tekeminen - omaisuudenhoitosopimusten hyväksyminen Hallintojohtajan tehtävät ja päätösvaltuudet rahavarojen sijoitusten osalta: - raportointi sijoituksista puolivuosittain yhteiselle kirkkoneuvostolle - raportointi sijoitusneuvottelukunnalle - sijoituspäätösten teko strategian ja valtuuksien puitteissa o Helsingin seurakuntayhtymän rahastojen, kassavarojen ja muiden varojen sijoittamisesta, hoidosta, säilytyksestä ja kassavarojen sijoittamisesta enintään 5 milj. euroon saakka sekä sijoitusneuvottelukunnan esityksen mukaisista sijoituksista 10 milj. euron saakka. o hautainhoitorahaston osalta 2,5 milj. euroon saakka o sijoitusneuvottelukunnan esityksestä yksittäisten sijoitussuunnitelman mukaisten sijoitusten10 milj. euron saakka. - sijoituspäätösten valmistelu yhteiselle kirkkoneuvostolle - sijoitustoiminnan toteutus - toimia yhteyshenkilönä omaisuudenhoitoyhteisöihin päin - sijoitusosaamisen ylläpito - markkinoiden seuranta Kiinteistöjohtajan tehtävät ja päätösvaltuudet kiinteistö- ja asuntosijoitusten osalta: - raportointi yhteiselle kirkkoneuvostolle puolivuosittain - raportointi sijoitusneuvottelukunnalle - sijoituspäätösten valmistelu yhteiselle kirkkoneuvostolle - sijoitusten valvonta - vuokraustoiminnan operatiivinen johto - asunto- ja kiinteistöyhtiöiden hallinnointi konserniohjeiden mukaisesti huolehtii huoneistojen vuokrauksesta 300 m2:iin saakka. Sijoitusneuvottelukunnan tehtävät ja päätösvaltuudet - sijoitustoiminnan strategian toteutumisen valvonta ja ohjaus - operatiivinen sijoitustoiminnan suunnittelu OMAISUUDENHOITOSOPIMUKSET Taloussäännön mukaan sijoitustoiminta voidaan antaa yhteisen kirkkoneuvoston päätöksellä myös ulkopuolisen sijoitustoimintaan erikoistuneen yhteisön hoidettavaksi. Omaisuudenhoitosopimukset voivat kohdistua sekä pääomasuojattuihin että pääomariskillisiin sijoituksiin.
12 Omaisuudenhoitajien valinnassa on kiinnitettävä huomio erityisesti seuraaviin seikkoihin - kansainväliset yhteydet - osake- ja korkopuolen osaaminen - hyvä- ja tasainen tuotto- ja riskihistoria - vakavaraisuus - omat eettisesti korkeatasoiset sisäiset ohjeet ja niiden valvonta - selkeä ja kurinalainen päätöksentekoprosessi - toimiva ja valvottu laatujärjestelmä - henkilöresurssit ja niiden vaihtuvuus - hinnoittelu - referenssit - raportointi Omaisuudenhoitosopimuksen tulee sisältää - alavarainhoidon järjestäminen ja siihen liittyvä vastuu - sijoitustoiminnan tavoitteet - riskitaso - sijoitustoiminnan rajoitukset - vastuut ja valtuudet - hinnoittelu - raportointi - irtisanomisehdot