YMPÄRISTÖSELOSTE Standardien EN 15804 ja ISO 14025 mukaisesti GYPROC GEK 13 ERIKOISKOVA Luontipäivä :15.5.2014 Versio :V1 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n ympäristöseloste EPD (Environmental Product Declaration) perustuu EN 15804 ja ISO 14040 mukaiseen elinkaariarviointiin. Ympäristöseloste listaa tuotteen ympäristövaikutukset koko elinkaaren ajalta ja on puolueettoman kolmannen osapuolen verifioima. VERIFIOINTI N EPD : VAHEPD-2014-102
Yleistietoa Valmistaja: Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Gyproc Ojangontie 23, PL 44, 02401 Kirkkonummi Y-tunnus 0951555-3, www.gyproc.fi Elinkaariarvion ja ympäristöselosteen laatija: Insinööritoimisto ECOBIO Oy, Runeberginkatu 4c B 21, FIN-00100 Helsinki, puh. +358 (0)20 756 9450, www.ecobio.fi. Laatija Thomas Andersson. Mallinnusohjelma: SigmaPro7, PRé Consultants by, Printerweg 18, 3821 AD Amersfoort, Hollanti www.pre-sustainability.com Tuoteryhmäsäännöt: EN 15804:2012 (core PCR) + Product Category Rules CPC Division Construction Products and Construction Services Version 1.0, päivätty 9.1.2012. Tuotteen/tuoteperheen nimi ja valmistaja: Gyproc GEK 13 Erikoiskova Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy, Gyproc, Kirkkonummi Selosteen antopäivä: 13.05.2014, päättymispäivä: 13.05.2019 Todennus: Ympäristöseloste on todennettu puolueettomassa laitoksessa EN 15804:2012 mukaisesti. Todennuksen suoritti: Vahanen Environment Oy, DI Hannu Karppi sekä DI Antti Tiri, yllä olevan tuoteryhmäsäännön mukaan. Tampellan esplanadi 2, FI-33100 Tampere +358 20 769 8698, www.vahanen.com. Tuotekuvaus Tuotteen ja sen käytön kuvaus: Kipsistä, vedestä ja kartongista valmistettu rakennusten seinien, lattioiden ja kattojen rakennusmateriaalina käytettävä tuote. Tuotteen pääraaka-aineet: Kipsi 25 % Teollisuuskipsi 30-35 % Kierrätetty kipsi 5-10 % Kartonki 3 % Lisäaineet < 1 % Vesi 30 % Elinkaariarvioinnin laskentaperusteet TOIMINNALINEN/ILMOITETTU YKSIKKÖ TARKASTELLUT VAIHEET 1 m2 Kehdosta-hautaan (Cradle-to-Grave) KÄYTTÖIKÄ 50 vuotta POIS JÄTETYT VAIHEET 1 % VAIKUTUSTEN ALLOKOINTI Ei allokointeja MAANTIETEELLINEN KATTAVUUS JA AIKAJAKSO Eurooppa, 2003-2013 Standardin EN 15804 mukaisesti rakennustuotteiden ympäristöselosteet eivät mahdollisesti ole vertailukelpoisia, jos niitä ei ole laadittu tämän standardin mukaisesti. Standardin ISO 21930 1
mukaisesti ympäristöselosteet eivät mahdollisesti ole vertailukelpoisia, jos niiden laadinnassa on käytetty eri ohjelmia. Elinkaaren vaiheet Elinkaarikaavio Tuotevaiheet, A1-A3 A1; Raaka-aineen hankinta Raaka-aineiden hankinta sisältää raaka-aineiden (>99,5 %), polttoaineiden ja energian hankinnan. Myös pakkausmateriaalien hankinta on huomioitu vaiheessa A1. Suomessa käytetyn sähkön profiilia on muokattu Suomen Rakennustietosäätiön ohjeistuksen mukaisesti. Sekundaarimateriaaleissa ja - polttoaineissa rajaus on asetettu edellisen elinkaaren, primäärivaiheen loppukäsittelyvaiheeseen. A2; Kuljetukset Kaikkien raaka-aineiden ja polttoaineiden kuljetusetäisyydet ja -muodot sekä sisäinen kuljetus on huomioitu. A3; Valmistus Valmistusvaiheessa on huomioitu seuraavat vaiheet; kipsiseoksen kalsinointi, massan valmistus, levyn valu, sahaus, kuivaus, sahaus sekä pakkaus että varastointi. Valmistusvaiheessa on huomioitu prosesseissa syntyvät ilmapäästöt ja jätteiden käsittely. Valmistusvaiheessa ei synny päästöjä veteen eikä maaperään. 2
Valmistuksen prosessikuvaus Rakennusvaiheet, A4-A5 Etäisyytenä on arvioitu keskimääräinen matka tehtaalta työmaalle: 200 km. Kuljetusmuoto: maantiekuljetus. Asennukseen käytetyt apumateriaalit ja hukka: Tasoitusmassa: 0,33 kg. Tasoitusteippi: 16 g. Ruuvit: 10 g. Hukka: 5 % Käyttövaihe (pois luettuina mahdolliset säästöt), B1-B7 Kipsilevyn käyttövaiheen aikana ei oletettu olevan merkittäviä syötteitä tai tuotoksia. Tuote ei vaadi ylläpitoa, korjausta, korvaamista tai kunnostusta käyttöiän aikana. Tuote ei kuluta energiaa tai vettä käyttöiän aikana 3
Käytön päättyminen C1-C4 Kipsilevyn purkuvaiheessa ei oletettu olevan merkittäviä syötteitä tai tuotoksia. Etäisyytenä on arvioitu keskimääräinen matka työmaalta jätteenkäsittelyyn: 50 km. Kuljetusmuoto: maantiekuljetus. Purettu kipsilevy toimitetaan kaatopaikalle. Uudelleenkäyttö/talteenotto/kierrätyspotentiaali, D - Elinkaariarvion tulokset Yhteenveto seuraavissa taulukoissa esitetyistä elinkaariarvion (LCA) tuloksista. 4
YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Parametrit Tuotevaiheet A1 / A2 / A3 Rakennusvaiheet Käyttövaiheet Käytön päättyminen A4 Kuljetus A5 Asennus B1 Käyttö B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Uusiminen B5 Kunnostus B6 Käytön aikainen energiankulutus B7 Käytön aikainen veden kulutus C1 Purku C2 Kuljetus C3 Jätteenkäsittely C4 Hävittäminen D Uudelleenkäyttö, talteenotto, kierrätys Ilmaston lämpeneminen (GWP) - kg CO2-ekv. per toiminnallinen 2.76 2.6E-01 9.0E-02 0.0 - - - - - - - 7.0E-02-1.3E-01 - Kaasun potentiaalinen vaikutus ilmaston lämpenemiseen merkitsee kaasun yhden mittayksikön vaikutusta ilmaston lämpenemiseen suhteutettuna yhteen ön vertailukaasua (hiilidioksidi), jonka arvo on 1. Otsonikato (ODP) - kg CHC-11-ekv. per toiminnallinen 5.63E-07 4.0E-08 1.0E-08 0.0 - - - - - - - 1.0E-08-3.0E-08 - Maata elämälle haitallisilta ultraviolettisäteiltä suojaavan ilmakehän otsonikerroksen tuhoutuminen. Otsonikerroksen tuhoutumisen aiheuttaa tiettyjen kloriini- ja/tai bromiinisisältöisten yhdisteiden (freonit ja halonit) hajoaminen niiden saavuttaessa stratosfäärin, jolloin ne tuhoavat katalyyttisesti otsonimolekyyleja. Happamoituminen (AP) - kg SO2-ekv. per toiminnallinen Rehevöityminen (EP) - kg (PO 4) 3 per toiminnallinen Alailmakehän otsonin muodostuminen (POPC) - kg eteeniekv. per toiminnallinen Uusiutumattomien perusaineiden ehtyminen (ADP-elements) - kg Sb-ekv. per toiminnallinen Uusiutumattomien fossiilisten polttoaineiden käyttö (ADPfossil fuels) - MJ per toiminnallinen 1.3E-02 1.0E-03 2.0E-04 0.0 - - - - - - - 4.0E-04-1.0E-03 - Happamilla laskeumilla on haitallinen vaikutus luonnon ekosysteemeihin ja ihmisten ympäristöön, mukaan lukien rakennukset. Happamoivien ainesten pääasialliset lähteet ovat maatalous ja sähköntuotantoon, lämmitykseen ja kuljetukseen käytettävien fossiilisten polttoaineiden palaminen. 3.1E-03 4.0E-04 1.0E-04 0.0 - - - - - - - 1.0E-04-2.0E-04 - Vesistöihin ja maahan kertyvät liialliset ravinteet, jotka aiheuttavat negatiivisia biologisia vaikutuksia. 5.2E-04 4.0E-05 2.0E-05 0.0 - - - - - - - 1.0E-05-3.0E-05 - Kemiallinen reaktio, jonka aiheuttaa auringonvalo. Yksi esimerkki tällaisesta fotokemiallisesta reaktiosta on auringonvalon vaikutuksesta tapahtuva typpioksidien reaktio hiilivetyjen kanssa. 1.6E-06 8.0E-07 2.0E-07 0.0 - - - - - - - 2.0E-07-1.0E-07-48.4 4.0 8.0E-01 0.0 - - - - - - - 1.0-2.6 - Uusiutumattomien aineiden kulutus, joka vähentää niiden saatavuutta tulevaisuudessa. 5
LUONNONVAROJEN KÄYTTÖ Parametrit Tuotevaiheet A1 / A2 / A3 Rakennusvaiheet Käyttövaiheete Käytön päättyminen A4 Kuljetus A5 Asennus B1 Käyttö B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Uusiminen B5 Kunnostus B6 Käytön aikainen energiankulutus B7 Käytön aikainen veden kulutus C1 Purku C2 Kuljetus C3 Jätteenkäsittely C4 Hävittämin en D Uudelleenkäyttö, talteenotto, kierrätys Uusiutuvan energian käyttö, pois lukien energialähteiden käyttö raaka-aineena - MJ per toiminnallinen Uusiutuvan energialähteen käyttö raaka-aineena - MJ per toiminnallinen Uusiutuvien energialähteiden kokonaiskäyttö (energialähteiden käyttö ja energialähteiden käyttö raakaaineena) - MJ per toiminnallinen Uusiutumattoman energian käyttö, pois lukien energialähteiden käyttö raaka-aineena - MJ per toiminnallinen Uusiutumattomien energianlähteiden käyttö raakaaineena - MJ per toiminnallinen Uusiutumattomien energialähteiden kokonaiskäyttö (energialähteiden käyttö ja energialähteiden käyttö raakaaineena) - MJ per toiminnallinen Sekundaarimateriaalin käyttö - kg toiminnallinen 4.3 1.0E-01 1.0E-01 0.0 - - - - - - - 0.0-0.0-13.2 0.0 3.0E-01 0.0 - - - - - - - 0.0-0.0-17.5 1.0E-01 4.0E-01 0.0 - - - - - - - 0.0-0.0-53.5 4.2 1.0 0.0 - - - - - - - 1.1-2.7-1.0E-01 0.0 0.0 0.0 - - - - - - - 0.0-0.0-53.6 4.2 1.0 0.0 - - - - - - - 1.1-2.7-5.3 - - 0.0 - - - - - - - - - - - Uusiutuvien sekundaaripolttoaineiden käyttö - MJ per toiminnallinen Uusiutumattomien sekundaaripolttoaineiden käyttö - MJ per toiminnallinen - - - 0.0 - - - - - - - - - - - - - - 0.0 - - - - - - - - - - - Makeanveden käyttö - m 3 per toiminnallinen 2.0E-02 1.0E-03 1.0E-03 0.0 - - - - - - - 3.0E-04-2.0E-03-6
JÄTTEET LAJEITTAIN Parametrit Tuotevaiheet A1 / A2 / A3 Rakennusvaiheet Käyttövaiheet Käytön päättyminen A4 Kuljetus A5 Asennus B1 Käyttö B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Uusiminen B5 Kunnostus B6 Käytön aikainen energiankulutus B7 Käytön aikainen veden kulutus C1 Purku C2 Kuljetus C3 Jätteenkäsittely C4 Hävittäminen D Uudelleenkäyttö, talteenotto, kierrätys Ongelmajäte 1.0E-03 - - - - - - - - - - - - - - Muu jäte (pois lukien reaktiokyvytön jäte) Reaktiokyvytön jäte 1.0E-02-1.5E-01 - - - - - - - - - - 9.9 - - - - - - - - - - - - - - - - Radioaktiivinen jäte - - - - - - - - - - - - - - - 7
MUUT TUOTOKSET Parametrit Tuotevaiheet A1 / A2 / A3 Rakennusvaiheet Käyttövaiheet Käytön päättyminen A4 Kuljetus A5 Asennus B1 Käyttö B2 Kunnossapito B3 Korjaus B4 Uusiminen B5 Kunnostus B6 Käytön aikainen energiankulutus B7 Käytön aikainen veden kulutus C1 Purku C2 Kuljetus C3 Jätteenkäsittely C4 Hävittäminen D Uudelleenkäyttö, talteenotto, kierrätys Komponentit uudelleenkäyttöön - - - - - - - - - - - - - - - Materiaali kierrätykseen 7.0E-03-3.5E-01 - - - - - - - - - - - - Materiaali energian talteenottoon - - - - - - - - - - - - - - - Viety energia energialajeittain - MJ per toiminnallinen - - - - - - - - - - - - - - - 8
Elinkaariarvioinnin tulosten tulkinta Suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät A1-vaiheessa, eli raaka-aineen ja energian hankinnassa, luukuun ottamatta happamoitumisen ja ilmaston lämpenemisen vaikutusluokkaa. Happamoitumiseen vaikuttaa erityisesti merikuljetuksien rikki- ja typenoksidipäästöt. Merkittävin tekijä kuljetuksissa (A2) on kipsin kuljetus Espanjasta. Ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa tehtaan omat ilmapäästöt (A3) sekä maakaasun ja sähkön tuotanto (A1). Otsonikadon taustalla vaikuttaa eniten maakaasun hankintaketju. Merkittävimmät rehevöitymiseen vaikuttavat tekijät ovat sähkön tuotanto, kartongin ja tärkkelyksen kulutus sekä maakaasun tuotanto (A1). Myös merikuljetukset (A2) vaikuttavat rehevöitymiseen. Alailmakehän otsonin muodostumisessa merkittävä tekijä on maakaasun tuotanto (A1) ja meritiekuljetukset (A2). Uusiutumattomien perusaineiden ehtymisen sekä fossiilisten polttoaineiden ehtymisen taustalla on kartongin ja tärkkelyksen hankintaketju sekä maakaasun ja sähkön tuotanto (A1). Elinkaariarvioinnin perusteella kipsilevyn elinkaaren suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät tehtaan ilmapäästöistä, maakaasun ja sähkön hankinnasta sekä kipsin kuljetuksesta meriteitse. Raakaaineista kartonki ja tärkkelys ovat myös merkittäviä tekijöitä. Terveysvaikutukset Kaikille Gyproc sisäverhouslevyille on myönnetty M1-luokitus. Rakennustietosäätiön luokituksessa rakennusmateriaalit jaetaan kolmeen luokkaan, joista M1 on paras luokka. M1-merkki kertoo, että tuote on testattu puolueettomassa laboratoriossa ja että se on vakioiduissa testiolosuhteissa täyttänyt neljän viikon iässä M1-luokalle asetetut vaatimukset. M1- merkki kertoo siis päästöjen vähäisyydestä. Myönteiset vaikutukset Asentamisen yhteydessä syntyvät kipsilevysuikaleet voi toimittaa Gyprocin Kirkkonummen tehtaalle. Kierrätyskipsiä voidaan hyödyntää valmistettaessa uusia Gyproc levyjä. Puhtaan kierrätyskipsijakeen lisääminen ei heikennä valmistettavan levyn ominaisuuksia, mutta kierrätyskipsin käyttäminen valmistuksen yhteydessä säästä luonnonvaroja sekä edistää kokonaishallintaa tuotteen elinkaariajattelussa. Kipsilevy on oikein käytettynä ja huollettuna pitkäaikainen rakennusmateriaali. Kipsilevy on pestävissä ja maalattavissa ja se voidaan uudelleen pinnoittaa tai tapetoida. Lisäksi pintarikkojen ja reikien paikkaus onnistuu helposti Gyproc tuotteilla. Yhteystiedot Tekninen palvelu Aukioloaika: ma-pe klo 12:00-16:00 Sähköposti: neuvonta.gyprocfi@saint-gobain.com Puhelin: 020 775 4290 Faksi: 020 775 4300 Yhteyshenkilö Gyproc GEK 13 Erikoiskova -levylle: Tuotepäällikkö Petri Tapio. 9