ESR-PROJEKTIHAKEMUS Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamat projektit Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 18.9.2009 Diaarinumero 87/3562/2009 Käsittelijä Pekka Mutanen Puhelinnumero 010 60 23246 Hakemusnumero 703867 Projektikoodi Hakemustyyppi Uusi hakemus Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn (3) 16.10.2009 1. VIRANOMAINEN, JOLLE HAKEMUS OSOITETAAN Kaakkois-Suomen TE-keskus Toiminta-ala: Aiempi TM:n hallinnonala 2. PROJEKTI, JOLLE HAETAAN RAHOITUSTA Projektin nimi Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- yrittäjyysprosessin kehittäminen Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Etelä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 1 : Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Aloituspäivämäärä 1.10.2009 Päättymispäivämäärä 30.9.2012 3. PROJEKTIN HAKIJAN TIEDOT Hakijaorganisaation nimi Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu Oy Organisaatiotyyppi Ammattikorkeakoulu Y-tunnus 1039730-4 Lähiosoite PL 9 (Pääskysentie 1) Puhelinnumero 044 702 8888 Postinumero 48401 Postitoimipaikka Kotka Faksinumero 05-230 2430 Pankkiyhteys Sampo Tilinumero 800013-70461718 Web-osoite www. kyamk.fi Projektin vastuuhenkilön nimi Pasi Tulkki Asema organisaatiossa Tutkimusjohtaja Sähköpostiosoite pasi.tulkki@kyamk.fi Puhelinnumero 044 702 8997 Taloushallinnon vastuuhenkilön nimi Antti Paloneva Asema organisaatiossa Talousjohtaja Sähköpostiosoite antti.paloneva@kyamk.fi Puhelinnumero 044 702 8203 Projektipäällikön nimi Pasi Jaskari Sähköpostiosoite pasi.jaskari@kyamk.fi Puhelinnumero 044 702 8966 Seurantayhdyshenkilön nimi Pasi Jaskari Sähköpostiosoite pasi.jaskari@kyamk.fi Puhelinnumero 044 702 8966 Hakemusvaiheen yhteyshenkilön nimi Pasi jaskari Sähköpostiosoite pasi.jaskari@kyamk.fi Puhelinnumero 044-7028966 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/18
4. HAKIJAORGANISAATION JA YHTEISTYÖTAHOJEN KUVAUS 4.1 Hakijaorganisaation osuus ja tehtävät projektin toteutuksessa Hakija toteuttaa projektin kokonaan itse Hakija toteuttaa projektin osittain itse ja osittain alihankintana Hakija toteuttaa projektin osittain itse, osittain alihankintana ja osittain toteutuksesta vastaa yksi tai useampi osatoteuttaja 4.2 Projektin ohjausryhmän suunniteltu kokoonpano Marja Partio, toimitusjohtaja,kouvolan seudun osuuspankki, ohjausryhmän puheenjohtaja Kouvola Innovation Oy:n edustaja Cursor Oy:n edustaja Kymen yrittäjät ry:n edustaja Seija Aalto, toimialajohtaja, KyAMK terveysala Raimo Pelli, toimialajohtaja, KyAMK, kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri Juha Rissanen, toimialajohtaja, KyAMK, tekniikka Pasi Tulkki, koordinoiva tutkimusjohtaja, KyAMK, kansainvälinen liiketoiminta ja kulttuuri Pasi Jaskari,projektipäällikkö, KyAMK Kymidesign&Business Rahoittajan edustaja, TE-keskus 4.3 Muut projektit tai projektikokonaisuudet, joihin haettava projekti mahdollisesti liittyy, mukaan lukien rakennerahastoista (ESR ja EAKR) rahoitetut projektit 1. Yrittäjyyskasvatuskeskus-hanke Kotkan- Haminan seudulla, Cursor Oy on toteuttajaorganisaatio, - hanke on kansainvälinen yrityskasvatuksen ja koulutuksen kehittämishanke ( Ruotsi, Viro, Latvia) - hankkeen kanssa kehitetään kansainvälistä yhteistyötä 2. Kouvola Innovation Oy:n YES-yrittäjyyskasvatuskeskus -projekti, 2009-2010 - tavoitteena yrittäjyyskasvatuskeskuksen perustaminen Kouvolan alueelle 3. Kymenlaakson innovaatiopalvelut 2009-2011, BIC- Kymi ry on hankkeen toteuttaja - tehtävät koostuvat aloittaville yrityksille suunnatuista palveluista, kuten tuoteväylä-toiminta, yrityshautomotoiminta sekä muista elikeinoyhtiön tukipalveluista. Toimintaa tullaan järjestämään yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kanssa niin Kotkassa kuin Kouvolassakin. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- yrittäjyysprosessista on suora yhteys järjestettäviin Innovaatiopalveluihin. Kouvolassa LCCE- prosessi voisi sijoittua myös samoihin tiloihin tulevan hautomotoiminnan kanssa. 4. Yrityslataamo Kouvolan Kinno Oy:n hakema digitaaliset viestintäympäristöt ja niiden yritystoiminnan kehittämishanke. LCCE- prosessi tuottaa lataamoon median ja graafisen alan suunntautuneita yrittäjiä. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/18
5. PROJEKTIN TARVE JA KYSYNTÄLÄHTÖISYYS 5.1 Mihin tarpeeseen projektilla haetaan ratkaisua? 1. Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa (KyAMK) opiskelee vuosittain n. 4000 opiskelijaa, joille ei tällä hetkellä ole tarjolla omaa yrittäjyysprosessia. Opiskelijoista n. 10-15 % on kiinnostunut oman yritystoiminnan käynnistämisestä. 2. Idea on syntynyt Kymenlaakson ammttikorkeakoulun osallistuessa useiden AMK:n yhteiseen avoimia innovaatiokäytäntöjä kehittävään OIBS (Open Innovation Banking System) -hankkeeseen, KyAMK:n opetussuunnitelman "Yrittäjämäiset oppimisympäristöt" -juonteen kehittämistyön sekä ulkopuolisten yritysyhteistyötahojen kannustamina. Idean käsittelyyn ovat osallistuneet KyAMK:n henkilökunta ja opiskelijat. 3. Projekti on osa yrittäjyysprosessia, joka alkaa toiselta asteelta ja jatkuu ammattikorkeakouluun ja edelleen yrittäjyyteen. Ammattikorkeakoulun jälkeen valmistuneet perustavat yrityksiä ja siirtyvät kunnallisten kehittämisyhtiöiden tai BIC-Kymi ry:n järjestämään hautomotoimintaan. Katkeamaton yrittäjyysprosessi auttaa opiskelijoita verkottumaan, jäämään alueelle. Yrittäjyyden kehittäminen on liitetty Kymenlaaksossa kaikkiin kehittämisstrategioihin ja -ohjelmiin. 4. Akateemiset työmarkkinat ovat repeytyneet viimeisen vuoden aikana. Alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyys on lisääntynyt huomattavasti nopeammin kuin ylemmän suorittaneiden. Työttömyyskortistoon on joutunut yli 3600 uutta kandinaattia tai ammattikorkeakoulun päästötödituksen saanutta. Ennestään kortistossa heitä oli 11500. Työttömyys kasvoi näissä ryhmissä 31.6 % 5.2 Onko projektin tarpeesta ja kysynnästä olemassa esiselvityksiä, ennakointitietoa tms. ja miten sitä on hyödynnetty projektin valmistelussa? Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmistuneille opiskelijoille vuosittain tehtävässä kyselyssä on tullut esiin lisääntyvä tarve yrittäjämäisille opinnnnoille sekä kiinnostus oman yrityksen käynnistämiseen valmistumisen jälkeen. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun kokonaisstrategia tukeutuu KyAMK:ssa kehitettyyn oppimisen ja osaamisen ekosysteemin (Learning and Competence Creating Ecosystem - LCCE) nimellä kulkevan uuden pedagogisen oriantaation soveltamiseen ja kehittämiseen koko ammattikorkeakoulun puitteissa. LCCEkonsepti kiteytyy oppimiseen autenttisissa työelämän kehittämishankkeissa ja yrittäjyys- prosessin toteuttamiseen kaikkia opiskelijoita koskevana. Keskeisellä sijalla on opiskelijoiden yritysyhteistyön lisääminen sekä yrittäjyyden lisääminen niin opetuksessa kuin hanketoiminnassa. KyAMK on tuottanut asiaan liittyen "Kohti Oppimisen ja Osaamisen Ekosysteemiä" -julkaisun v. 2009. LCCE-konseptille on haettu myös Laatuyksikkö-palkintoa. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu seuraa valtakunnalllisten ja maakunnallisten kehittämisstrate- gioiden linjauksia; yrittäjyyden lisääminen, yrittäjämäisten toimintatapojen leviäminen nähdään yleisesti keskeiseksi menestystekijäksi nykýisessä innovaatiovetoisessa taloudessa. (Ks. esim. Juha Kerälän väitöskirjatutkimus 2006). Yrittäjyysopintojen lisäämistä korkeakouluissa edellytetään myös OPM:n kehittämissuunnitelmissa 2007-2012 ( OPM2007, 24-38). EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/18
5.3 Mitkä tahot ovat olleet mukana projektin valmistelussa ja miten? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman uudistamisprosessissa on asetettu yrittäjyyden juonteen teemaryhmä, jossa on jäseniä kaikilta toimialoilta. Projektisuunnitelma on kirjoitettu teemaryhmänesityksen ja arvioinnin pohjalta. LCCE-prosessia on ollut valmistelemassa oma työryhmänsä ja siihen on osallistunut kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan koko henkilöstö. Ulkopuolisina arvioijina on kuultu professori Esa Poikelaa Lapin Yliopistosta, professori Pirkko Anttila Kuopion yliopistosta ja professori Marko Torkkeli Lappeenrannan teknisestä yliopistosta. LCCE-konseptin auditointi tapahtui 21.9.2009. 5.4 Missä määrin projektin kohderyhmään kuuluvien yritysten tai muiden organisaatioiden joukko / osallistuvat henkilöt ovat jo tiedossa? LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt opintokokonaisuus sisältyy kaikkiin Kymnlaakson ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmiin. LCCE-syventävään työskentelyyn valitaan syksyllä 2010 ensimmäinen monialainen opiskelijaryhmä, kaikkiaan 25 opiskelijaa. Alustava kartoitus kiinnostuksesta suoritetaan keväällä 2010. Toinen ryhmä käynnistyy syksyllä 2011 ja kolmas 2012. Opettajien valmentava yrittäjyyden koulutus käynnistyy keväällä 2010. Opettajat toimivat ensimmaisen ryhmän yritystutoreina ja laativat opiskelijoiden henkilökohtaiset opintosuunnitelmat (HOPS). Opiskelijaryhmillä on omia ideoita sekä yrityksistä saatuja toimeksiantoja, joista he kehittävät liiketoimintaa. Yrityksistä on saatu runsaasti ideoita innovaatioaihioiksi. LCCE-yrittäjyysprosessin ohjaus- ja sparrausprosessi käynistyy syksyllä 2009 (15 opiskelijaa ) Osa valittu jo keväällä 2009. Opiskelijat on valittu ryhmään yrittäjyysintressin ja HOPS:n suuntautumisen mukaisesti. Toinen ryhmä käynnistyy syksyllä 2010 ja kolmas 2011. 5.5 Miten kohderyhmien tarvekartoituksessa sekä toteutustavan ja toimenpiteiden suunnittelussa on huomioitu nais- ja miesnäkökulmat? Ryhmiin osallistuu tasapuolisesti mies-ja naisopiskelijoita. Valinnoissa huomioidaan tasapuolisesti nais-ja miesnäkökulmat. 5.6 Mitkä tahot tulevat hyödyntämään projektin tuloksia ja hyviä käytäntöjä ja miten nämä tahot on kartoitettu? 1. Kymenlaakson ammatikorkeakoulu tulee vakinaistamaan LCCE-yrittäjyysprosessin ammattikorkeakoulun kaikille toimialoille projektin jälkeen. 2. Projektin tuloksena Cursor Oy ja Kouvola Innovation Oy sekä BIC-hautomo saavat omaan hautomojärjestelmäänsä uusia yritysaihioita ja sitä kautta uusia yrittäjiä maakuntaan. Kotkan ja Kouvolan toimintaympäristöt käynnistävät samanaikaisesti ratkaisuja, jotka tarjoavat yhteisiä tiloja aloittaville pienille hautomoyrittäjille 3. Kouvolan seudun ammattiopistolle ja muille toisen asteen oppilaitoksille tulee selkeä mahdollisuus tarjota opiskelijoille väylä yrittäjyyden kehittämiseen ja sitä kautta myös jatko-opintoihin. Toisella asteella EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/18
on mahdollisuus suorittaa 20 op:een paketti yrittäjyysopintoja, joita voisi jatkaa esim. yrittäjän erikoisammattitutkintoon. 6. PROJEKTIN TOTEUTUSALUE JA KOHDERYHMÄN KUVAUS 6.1 Projektin toiminnan maantieteellinen kohdealue Maakunnat Kymenlaakso Seutukunnat Kouvolan Kunnat Hamina Kotka Miehikkälä Virolahti Kotkan-Haminan Iitti Kouvola Pyhtää 6.2 Mitkä ovat projektin varsinaiset kohderyhmät? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat: yrittäjäksi aikovat ja valmennettavat KyAMK:n opiskelijat. Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opettajat: 10-15 opettajan ryhmän valmennus yrittäjyysryhmäohjaajiksi. Yritysten yritysmentorit: 6-7 yritysjohtajaa tai muita yritysten työntekijöitä, jotka mentoroivat opiskelun loppuvaiheessa olevia opiskelijoita yritystoiminnan aloittamisesta. 6.3 Mitkä ovat projektin varsinaisten kohderyhmien lisäksi sellaiset välilliset kohderyhmät ja muut tahot joihin projektin toiminta kohdistuu? Kouvolan seutu - Kouvola Innovation Oy Kotkan- Haminan seutu - Cursor Oy Kymen yrittäjät - yhteistyökumppanit Alustavat neuvottelut käyty: Oka Oy - Rakennusteollisuus KSS-Energia Oy - Energiateollisuus Metsäpuu Oy - Huonekaluteollisuus Haltton Oy - Metalliteollisuus Tykkimäki Oy - Matkailu Kinno Oy - Viestintäteollisuus EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/18
6.4 Projektiin mukaan tulevien yritysten arvioitu lukumäärä henkilöstömäärän mukaan Henkilöstömäärä Yrityksiä, kpl alle 5 henkilöä 3 5-9 henkilöä 5 10-19 henkilöä 4 20-49 henkilöä 3 50-99 henkilöä 2 100-249 henkilöä 2 250-499 henkilöä 0 500 henkilöä tai yli 1 Yhteensä 20 6.5 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 10 6.5.1 Projektiin mukaan tulevien muiden organisaatioiden kuvaus Lappeenrannan teknillinen yliopisto: Avoimet innovaatioympäristöt, valmennus Jyväskylän tiimiakatemia : Tiimivalmennus Kinno Oy - Kouvola : Yhteistyö ja yrityshautomotoiminta, yritystalo. Cursor OY- Kotka : Yhteistyö ja yrityshautomotoiminta,yrittäjien tilat. BIC-Kymi Ry : Tuoteväylä -rahoitus, hautomotoiminta, prosessin arviointi ja kehittäminen. Kymen yrittäjät: Alueen yritysten rekrytointi yhteistyöhankkeisiin, verkostoituminen uudet yritykset. OP-Kouvola: Rahoittajan edustus, koulutus, tiedotuslehti. Kouvolan seudun ammattiopisto : Opiskelijoiden yhteistyö yrittäjyyskoulutuksessa, yhteistyö mm. yhteisten tutkintojen kehittämiseksi. Suomen ammattikorkeakouluverkosto: OIBS - Open innovation banking system -hanke, FINPIN - ammattikorkeakoulujen hautomoverkosto. 6.6 Projektissa aloittavien henkilöiden arviomäärät koko projektin keston ajalta vuosittain, naisten kokonaismäärä eriteltyinä. Työssä olevia Yrittäjiä Työttömiä Työmarkkinoiden ulkopuolella koulutuksessa olevia Työmarkkinoiden ulkopuolella muusta syystä olevia Yhteensä 2009 0 0 0 0 0 0 2010 5 10 0 25 0 40 2011 5 0 0 25 0 30 2012 0 0 0 15 0 15 Yhteensä 10 10 0 65 0 85 joista naisia 2 5 0 45 0 52 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/18
7. PROJEKTIN TAVOITTEET, TULOKSET JA VAIKUTUKSET 7.1 Mitkä ovat projektin tulokset? Projektin tavoitteena on: 1. KyAMK:n LCCE-yrittäjyysprosessin kehittäminen 1-TASO LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, sisältyy kaikkien opiskelijoiden ops:hin. 2-TASO LCCE-syventävät yrittäjyysopinnot 3-TASO LCCE-opiskelijoiden yrittäjyyden ohjaus- ja sparrausprosessi 2. KyAMK:n opettajien yrittäjyyden valmennus ja ohjaus LCCE-yrittäjyysprosessin ohjaajiksi. 3. Yritysmentorien valmennus yrityssparraajiksi 4. LCCE-yrittäjyysprosessiin liittyvän täydennyskoulutuksen kehittäminen Projektin tulokset: - KyAMK:iin pysyvä LCCE-yrittäjyysprosessi. - 5-10 opiskelijaa siirtyy vuosittain kehittämisyhtiöiden ylläpitämiin yrityshautomoihin. - 50 opiskelijaa syventää HOPS:iensa mukaisesti yrittäjyysprosessissa yrittäjyysopintojaan ja/tai voivat käynnistää yritystoimintaa. - LCCE-yrittäjyysprosessissa kehitetystä ideasta innovaatioon syntyvät monialaiset tiimit, joissa 50-75 opiskelijaa/3 vuotta - koulutetetaan 10 yritysmentoria ja 10 opettajaa ohjaamaan opiskelijaryhmiä Projektin vaikutuksena: - yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen:yrittäjyydestä tehdään Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmistuneille todellinen vaihtoehto - uusien yritysten syntyminen 7.2 Kuinka monta uutta työpaikkaa projekti saa aikaan? Tavoite 5 kpl joihin työllistyy naisia 3 kpl 7.3 Kuinka monta uutta yritystä projekti saa aikaan? Tavoite 5 kpl joista naisten perustamia 3 kpl EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 7/18
7.4 Mitkä ovat projektin laadulliset vaikutukset kohderyhmään ja toimintaympäristöön ja miten niitä arvioidaan? Projektin kaikki tavoitteet ovat laadullisia ja opiskelijoiden, opettajien tai yrittäjien osaamisen monipuolistamiseen tähtääviä. Projekti tavoittelee LCCE-yrittäjyysprosessiin osallistuvien opiskelijoiden osaamisen syventämistä kolmella tasolla. Ensimmäinen taso sisältää yrittäjämäiset oppimisympäristöt, havainnoinnin, ideoinnin sekä opiskelijat kasvavat itsenäiseen ja reflektoivaan työskentelyyn. Toisella tasolla harjoitellaan monialaisesti riskinottoa, omaehtoista työskentelyä ja yritysyhteistyötä. Kolmannella tasolla tehdään päätös yrittäjksi suuntautumisesta sekä voidaan aloittaa henkilökohtaiset yritystoimet. LCCE-prosessia arvioidaan ryhmäpalautteen sekä henkilökohtaisen oppimispäiväkirjan että porfolion kautta. Opettajien koulutuksessa ensisijaiset laatutavoitteet ovat yrittäjyysasenteiden muokkaamisessa myönteisempään suuntaan sekä yritysyhteistyön harjoittaminen todellisissa hankkeissa. Yleisellä tasolla yritysyhteistyön ymmärtäminen asetetaan opiskelun laatutavoitteeksi kaikille opiskelijoille. Arviointi toteutetaan koulutusjakson päätyttyä ja projektipalaute pyydetään niin opiskelijaryhmältä kuin opettajilta. Yritysmentorien koulutuksessa laatutavoitteet painottuvat yrityselämän ja koulutuksen väliseen vuorovaikutukseen ja siihen, miten metor voi tuoda työelämän tavoitteita ja arvointeja opiskelijaprojekteihin. Samoin laatutavoitteet kohdistuvat myös ideointiryhmien tuotoksiin, jossa mentorit arvoivat tuotoksia. 7.5 Millaisia vaikutuksia projektilla arvioidaan olevan kestävän kehityksen edistämisen kannalta? Projektissa tullaan ideoimaan ja kehittämään uusia tuote- ja palveluliikeideoita. Monialaisissa opiskeluryhmissä uuden tuotekehityksen yksi kulmakivi on kestävä kehitys. Materiaalien kierrättäminen, materiaalien taloudellisuus, ekotehokkuus, hävitettävyys ja ekologinen jalanjälki tulisi näkyä kaikissa uusissa tuotteissa. Projektien painopistettä tullaan suuntaamaan Kotkan ja Kouvolan elinkeinostrategioiden suuntaisesti. Esim. Kouvolan alueella painopistetta tullaan rakentamaan uuden Kouvolan strategiamalllin mukaisesti, jossa painopisteet tukevat tieto- ja viestintäliiketoimintaa, metsä-, energia- ja ympäristöosaamista, vapaa-ajan ja matkailun osaamista ja venäjäosaamista. 7.6 Kuinka monta tutkintoa projektissa suoritetaan? Tavoite 0 kpl joista naisten tutkintoja 0 kpl EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 8/18
8. PROJEKTIN TOIMENPITEIDEN JA TUOTTEIDEN KUVAUS 8.1 Mitkä ovat projektin keskeiset toimenpiteet? 1. KyAMK:n LCCE-yrittäjyysprosessin kehittäminen: - suunnitellaan ja toteutetaan KyAMK:iin LCCE-yrittäjyysprosessi, jossa opiskelijoita sparrataan kohti omaa yritystä perustuen koulutuksessa hankittuun osaamiseen, innovaatiokykyyn ja valmiuksiin. - tutustutaan kansainvälisiin ratkaisuihin korkeakoulujen yrittäjyyskoulutukseen liittyen TASOT: 1.1 LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, ops: - luodaan yrittäjämäinen ja innovatiivinen oppimisymäristö, jossa oppijoilla on mahd. havainnoida yrityselämän mahdollisuuksia, parantaa ideointi- ja kehittämistaitoja, uskaltautua riskienottoon 1.2 LCCE-syventävät yrit.opinnot: - yrittäjyysopintojen kehittäminen ja monialaiset ideointi- ja kehittämisproj. 1.3 LCCE-opiskelijoiden yrittäjyyden ohjaus- ja sparrausprosessin kehittäminen: - henkilökohtaisen liike- ja tuoteidean kehittäminen yritysmentorien ja valmennettujen opettajien kanssa 2. KyAMK:n opettajien yrittäjyyden valmennus ja ohjaus prosessin ohjaajiksi. - projektissa koulutetaan 10 KyAMK:n op. edistämään työssään yrittäjyyttä ja yrittämäisiä toimintatapoja 3. Yritysmentorien valmennus yrityssparraajiksi: - proj. koulutetaan 10 yritysmentoria toimimaan opiskelijamentoreina 4. LCCE-täydennyskoulutuksen kehittäminen: - kehitetään yrittäjyyden täydennyskoulutusta yhteistyössä toisen asteen kanssa 5. Tiedottaminen - Yritys-lehden toimittaminen, www-sivut, muu tiedottaminen Toimenpiteitä avataan tarkemmin erillisessä projektisuunnitelmassa. 8.2 Projektissa kehitettävät uudet tuotteet (opetusmateriaalit, menetelmät, ohjelmat ym.) ja tuotekehityksen työsuunnitelma LCCE-yrittäjyysprosessi on uusi yrittäjyyden tuottamisen -opetusmenetelmä Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa Kolme tasoa: 1-taso LCCE-YRITTÄJÄMÄISET OPPIMISYMPÄRISTÖT - läpäisyperiaate: tason saavuttaa 100 % KyAMK:n opiskelijoista - asenteiden,ideoiden, riskinoton kehittyminen 2- taso LCCE-SYVENTÄVÄT YRITTÄJYYSOPINNOT EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 9/18
- 20-30 % saavuttaa KyAMK:n opiskelijoista, vaihtoehtoinen - opitaan omaehtoista työskentelyä, riskinottoa, ideointitaitoja ja yritysyhteistyötä. - toteutetus monialaisissa ryhmissä, eri alan opettajat ohjaavat. 3-taso LCCE- YRITTÄJYYDEN OHJAUS- JA SPARRAUSPROSESSI - 2-5 % saavuttaa KyAMK:n opiskelijoista - HOPS:n mukaan voidaan suunnitella tai harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa opettajien ja yritysmentorien ohjauksessa. Projektissa syntyy julkaisu LCCE-yrittäjyysprosessiin liittyen. 8.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät vuosittain Lähiopetuspäiviä Etäopetuspäiviä Tukityöllistä mispäivä Ohjaus- tai Muita konsultointipäiviä henkilötyöpäiviä Yhteensä 2009 0 0 0 0 0 0 2010 30 15 0 10 0 55 2011 30 15 0 6 0 51 2012 10 5 0 2 0 17 Yhteensä 70 35 0 18 0 123 9. PROJEKTIN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA 9.1 Vuosittain eritelty toiminnan kuvaus toimenpiteiden toteutuksesta, vastuista ja projektin vaiheistamisesta 2009 Projektin käynnistäminen: projektipäällikön, projektiryhmän ja ohjausryhmän valinta, yritysprojektien valinta Opiskelijoiden valinta eri LCCE-yrittäjyysprosesseihin. LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt (1. taso): Läpäisyperiaate kaikille aloittaville opiskelijoille asenteet, havainnointi, ideointi- ja kehittämistaidot, itsenäinen ja reflektoiva työskentely Opiskelijaryhmien 1 perustaminen: LCCE-yrittäjyysprosessi (3. taso) 15 opiskelijaa, HOPS. Ohjaus-ja sparraus prosessiin valikoituu ensimmäisessä vaiheessa KyAMK:n kansainvälisen liiketoiminnan ja kulttuurin toimialan opiskelijoita. Opettajien LCCE- yrittäjyysprosessityöskentely 10-15 opettajaa, 20 h, valmennus. Yritysmentor LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely 6-7 yrittäjää, 20 h, valmennus. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 10/18
2010 Opiskelijaryhmät jatkavat toimintaa: LCCE-yrittäjyysprosessi (3.taso) 15 opiskelijaa, oman liiketoimintakonseptin rakentaminen, Opiskelijat toteuttavat omia projekteja HOPS:n mukaisesti oman opiskeluryhmän viikkojärjetyksen mukaisesti. Opettajien LCCE- yrittäjyysprosessityöskentely; Yritysmentorien LCCE- yrittäjyysprosessityöskentely. Opettajat suorittavat toisen 20 h jakson, joka sisältää yrityskohtaista ja ryhmäkohtaista ohjausta. Opettajat valmistelevat monialaisen vaihtoehtoisen 12op:n syventävät opinnot. Yritysmentorit osallistuvat myös koulutukseen. Syksy 2010 Opiskelijaryhmien 2 perustamien ; - LCCE- o hjaus-ja sparrausprosessi (3. taso) 15 opiskelijaa, HOPS. - Syventävät LCCE-yrittäjyysopinnot (2. taso) 20-30 opiskelijaa. - Opettajien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely 10-15 opettajaa, 20 h,valmennus. - Yritysmentor LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely 6-7 yrittäjää, 20h, valmennus. - LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, OPS. 2011 Opiskelijaryhmät 2 jatkavat toimintaa: LCCE -ohjaus-ja sparrausprosessi (3. taso)15 opiskelijaa, oman liiketoimintakonseptin rakentaminen, Opiskelijat toteuttavat omia projekteja HOPS:n mukaisesti oman opiskeluryhmän viikkojärjetyksen mukaisesti. Syventävä LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely (2. taso): 20-30 opiskelijaa syventävä monialainen uuden liiketoiminnan tai palvelun projekti päättynyt, raportti, portfolio, palaute. Opettajien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely ja yritysmentorien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely: opettajat suorittavat toisen 20 h jakson, joka sisältää yrityskohtaista ja ryhmäkohtaista ohjausta. Yritysmentorit osallistuvat myös koulutukseen. Myös opiskelijaryhmä 1 LCCE- ohjaus-ja sparrausprosessin 15 opiskelijaa jatkaa omaa HOPS:n mukaista ohjelmaa 2011. Työskentely voi olla joko harjoittelua omassa yrityksessä tai päättötyö omaan yritykseen. Syksy 2011 Opiskelijoiden valinta eri LCCE-yrittäjyysprosesseihin. Opiskeliryhmien 3 perustamien : LCCE-ohjaus-ja sparrausprosessi 15-30 opiskelijaa, HOPS, Koko KyAMK:n opiskelijat. Syventävät LCCE-yrittäjyysopinnot 20-30 opiskelijaa. Opettajien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely: 10-15 opettajaa, 20 h,v almennus (opettajaryhmä pysyy koko 3 vuotta samana). Yritysmentorien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely (6-7 yrittäjää, 20 h LCCE-yrittäjämäiset toimintavat) 2012 Opiskelijaryhmät (3 kpl) jatkavat toimintaa: LCCE-ohjaus-ja sparrausprosessi (3. taso) 15 opiskelijaa jatkavat oman liiketoimintakonseptin rakentaminen. Opiskelijat toteuttavat omia projekteja HOPS:n mukaisesti oman opiskeluryhmän viikkojärjestyksen mukaisesti. Syventävät LCCE-yrittäjyysopinnot (2. taso): 20-30 opiskelijaa syventävä monialainen uuden liiketoiminnan tai palvelun projekti päättynyt, raportti, portfolio, palaute. Opettajien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely; opettajat suorittavat toisen 10 h palautejakson, joka sisältää opetussuunnitelmatyöskentelyä. Yritysmentorien LCCE-yrittäjyysprosessityöskentely. Projekti päätetään ja projektin toiminta vakinaistetaan Kyamk:n toiminnaksi. Syksy 2012 Projektin päättäminen, päätösseminaari. 9.2 Tiivistelmä Internetin tietopalvelua varten KOHDERYHMÄ -Kymenlaakson ammattikorkeakoulun opiskelijat: yrittäjäksi aikovat ja valmennettavat -KyAMK:n opiskelijat ja opettajat: 10-15 opettajan ryhmän valmennus yrittäjyysryhmäohjaajiksi. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 11/18
-Yritysten yritysmentorit: 6-7 yritysjohtajaa, jotka mentoroivat opiskelun loppuvaiheessa olevia opiskelijoita yritystoiminnan aloittamisesta. PROJEKTIN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET 1. KyAMK:n LCCE-yrittäjyysprosessin kehittäminen: - suunnitellaan ja toteutetaan KyAMK:iin LCCE-yrittäjyysprosessi, jossa opiskelijoita sparrataan kohti omaa yritystä perustuen koulutuksessa hankittuun osaamiseen, innovaatiokykyyn ja valmiuksiin. - tutustutaan kansainvälisiin ratkaisuihin korkeakoulujen yrittäjyyskoulutukseen liittyen TASOT: 1.1 LCCE-yrittäjämäiset oppimisympäristöt, ops: - luodaan yrittäjämäinen ja innovatiivinen oppimisymäristö, jossa oppijoilla on mahdollisuus havainnoida yrityselämän mahdollisuuksia, parantaa ideointi- ja kehittämistaitojaan, uskaltautua riskienottoon ja itsenäiseen työskentelyyn 1.2 LCCE-syventävät yrittäjyysopinnot: - yrittäjyysopintojen kehittäminen sekä monialaiset ideointi- ja kehittämisprojektit 1.3 LCCE-opiskelijoiden yrittäjyyden ohjaus- ja sparrausprosessin kehittäminen: - henkilökohtaisen liike- ja tuoteidean kehittäminen yritysmentorien ja valmennettujen opettajien kanssa 2. KyAMK:n opettajien yrittäjyyden valmennus ja ohjaus LCCE-projektiohjaajiksi. - projektissa koulutetaan 10 KyAMK:n opettajaa edistämään työssään yrittäjyyttä ja yrittämäisiä toimintatapoja 3. Yritysmentorien valmennus yrityssparraajiksi: - projektissa koulutetaan 10 yritysmentoria toimimaan opiskelijamentoreina 4. LCCE-täydennyskoulutuksen kehittäminen: - kehitetään yrittäjyyden täydennyskoulutusta yhteistyössä toisen asteen kanssa TULOKSET JA VAIKUTUS Projektin tulokset: - KyAMK:iin pysyvä LCCE-yrittäjyysprosessi. - 5-10 opiskelijaa siirtyy vuosittain kehittämisyhtiöiden ylläpitämiin yrityshautomoihin. - 50 opiskelijaa syventää hops:n mukaisesti yrittäjyysprosessissa yrittäjyysopintojaan ja/tai voivat käynnistää yritystoimintaa. - LCCE-ideasta innovaatioon syntyvät monialaiset tiimit, joissa 50-75 opiskelijaa/3 vuotta - on koulutettu 10 yritysmentoria ja 10 opettajaa ohjaamaan opiskelijaryhmiä Projektin vaikutuksena: - yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen:yrittäjyydestä tehdään Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta valmistuneille todellinen vaihtoehto EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 12/18
- uusien yritysten syntyminen 10. TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN SEURANTA, RAPORTOINTI JA TOIMINNAN ARVIOINTI 10.1 Miten projektin seurantatiedot kerätään? Itsearviointi tapahtuu projektin toimesta sekä määrällisiä että laadullisia tavoitteita seurataan vertaamalla suunnitelmaa toteutumaan, havaitsemalla poikkeamat ja suorittamalla tarvittavat korjaavat toimenpiteet. Nämä toimenpiteet käsitellään projektihenkilöstön kokouksissa kuukausittain sekä ohjausryhmän kokouksissa, ja ne raportoidaan puolivuosittain rahoittajalle. Opiskelijaryhmät tuottavat ryhmätuotoksista oppimispäiväkirjoja, ryhmäpalautteen sekä portfolion. Opettajat ja yrittäjät saavat palautekyselyn koulutuksen jälkeen. Opettajille syntyy oma henkilokohtainen LCCE-yrittäjyyprosessin opintokokonaisuus, jonka toteutumista he itse seuraavat. Projektin laadunvarmistuksessa tukeudutaan Kymenlaakson ammattikorkeakoulun laadunvarmistusprosessiin (Kokonaisstrategia 2010-2015: 7.1. Pedagoginen kehittäminen ja oppimiskokemusten rikastaminen). 10.2 Miten projektin väli- ja loppuraportointi hoidetaan? Projektipäällikkö valmistelee väliraportin esityksen ohjausryhmän käsittelyyn, kokoaa siihen tarvittavat liiteasiakirjat ja allekirjoitukset. Ohjausryhmä myös käsittelee vuosisuunnitelman ja seuraa sen toteutumista. Väliraportit laaditaan samassa rytmissä maksatushakemusten kanssa ja liitetään rahoittajalle toimitettavan maksatushakemuksen liitteeksi. Loppuraportin valmistelua varten ohjausryhmä kokoontuu 2 kertaa. Viimeisen puolivuosiraportin yhteydessä asetetaan loppuraportin laatimisen aikataulutus ja sisältö ja käsitellään projektipäällikön laatima luonnos sisällöstä. Viimeisessä kokouksessa hyväksytään loppuraportti viimeisteltynä. Tilinpäätös kulujen osalta tulee olla tiedossa projektin päätyttyä. 10.3 Miten projektin toimintaa arvioidaan? Ohjausryhmän kokoukset Opiskelijoilta kerätty palaute (OPALA, suora palaute) Yritysmentoreiden arviointi (360 asteen palautejärjestelmä) Opettajien arviointi (360 asteen palautejärjestelmä) EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 13/18
10.4 Miten projektin asiakaspalaute kerätään? Opiskelijat ja monialaiset ryhmät: OPALA, kysely, oppimispäiväkirja Opettajat ja yrittäjät ; 360 asteen palautejärjestelmä 11. TIEDOTUS JA HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN LEVITTÄMINEN 11.1 Miten projektista tiedotetaan? Projektin alussa toteutetaan kotisivut ja pienimuotoinen esite projektille, sekä luodaan Moodle-alusta opiskelijoille ja opettajille. KyAMK:n johtoryhmä : hallinto, toimialat, opiskelijat: LCCE-yrittäjyysprosessin aktivointi Projektissa toteutettava Yrittäjyyslehti ilmestyy 1-2 kertaa vuodessa, lehden jakelu myös yhteistyökumppaneille ja yrityksille Loppuraportti ja julkaisu Lehtiartikkelit ja muut tiedotteet. 11.2 Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä -ohjausryhmän kokoukset, joissa tiedotetaan hyvistä käytännöistä. Kokouksia pidetään kahdesti vuodessa koko projektin ajan. Tarvittaessa sovitaan lisää kokousajankohtia. -projektin tuottama "Yrittäjyys"-julkaisu. -projektin aikana työskentelee erillinen LCCE-projektityöryhmä, johon kuluu toimijoita eri toimialoilta. Ryhmä kokoontuu säännöllisesti ja paneutuu projektin käytännön asioihin. -vuosittainen LCCE-yrittäjyysprosessin arviointi => suunnitelman tarkennus/korjaukset seuraavalle aloittavalle ryhmälle. -Moodle-alustalla tullaan pitämään ideapankkia niiden ideoiden osalta, jotka ovat julkisia. Ideoita sijoitetaan myös valtakunnalliseen OIBS-ideapankkiin. -LCCE-yrittäjyysprosessin projektijulkaisu projektin päätyttyä -KyAMK:n vakiintuneena käytäntö: projektin päätyttyä projektin päätöskokous, jossa sovitaan mm. hyvien käytäntöjen levittämisestä: kuka, mitä, milloin? -KyAMK:n www-sivuilla Tulospankki-dokumentti, johon kootaan tietoa projektien vaikuttavuudesta 12. HALLINTOON LIITTYVÄT TOIMENPITEET PROJEKTIN PÄÄTYTTYÄ 12.1 Miten on järjestetty projektin asiakirjojen ja kirjanpitoaineiston säilytys ja arkistointi? Kymenlaakson ammattikorkeakoulun arkisto Pääskysentie 1 Kotka EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 14/18
13. KUSTANNUSARVION TIIVISTELMÄ (täydellinen kustannusarvio taustalomakkeissa) 13. A Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 2009-2012 yhteensä 1. Aineet, tarvikkeet ja tavarat 18 200 2. Henkilöstökustannukset 253 910 3. Palvelujen ostot 28 340 4. Matkakustannukset 10 800 5. Muut kustannukset 28 446 6. Välilliset kustannukset 16 300 Yhteensä 355 996 7. Arvonlisävero 13. B Erikseen raportoitavat kustannukset, joihin ei myönnetä rahoitusta 2009-2012 yhteensä 8. Kuntasektori 0 9. Muu julkinen sektori 0 10. Yksityinen sektori 0 Yhteensä 0 13. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset 2009-2012 yhteensä 11. Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 12. Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 KUSTANNUKSET YHTEENSÄ 2009-2012 yhteensä Yhteensä 355 996 14. RAHOITUSSUUNNITELMAN TIIVISTELMÄ (täydellinen rahoitussuunnitelma taustalomakkeissa) 14. A Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 2009-2012 yhteensä 1. Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 266 997 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2. Kuntien rahoitus 88 999 3. Muu julkinen rahoitus 0 4. Yksityinen rahoitus 0 5. Projektin tulot 0 Yhteensä 355 996 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 15/18
14. B Erikseen raportoitavat muiden tahojen rahoitusosuudet, joihin ei myönnetä ESR:n tai valtion rahoitusta 2009-2012 yhteensä 6. Kuntien rahoitus 0 7. Muu julkinen rahoitus 0 8. Yksityinen rahoitus 0 Yhteensä 0 14. C Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus 2009-2012 yhteensä 9. Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan 0 ESR- ja valtion rahoitusta 10. Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä 0 Yhteensä 0 RAHOITUS YHTEENSÄ 2009-2012 yhteensä Yhteensä 355 996 15. MUUN KUIN TÄLLÄ HAKEMUKSELLA HAETUN ESR:N JA VALTION RAHOITUKSEN JÄRJESTÄMINEN 15.1 Onko rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista olemassa sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia? KUNTARAHOITUS, 88.999 e, jakaantuu tasan seuraavien rahoitustahojen kesken: MUU KUNTIEN RAHOITUS: -KyAMK, omarahoitus, 29.667 e KUNTIEN MAKSAMAT OSALLISTUMISMAKSUT, 59.332 e: -Kouvola Innovation Oy, 29.666 e. Neuvottelut: Pyöriä (KINNO) / Pelli ja Jaskari (KyAMK). Myönteinen suhtautuminen, ei päätöstä. Uuden Kouvolan myötä myös toimintatapa on muuttunut; rahoitus myönnetään sen jälkeen, kun rahoittaja on ensin myöntänyt projektille rahoituksen. -Cursor Oy, 29.666 e. Käyty neuvotteluja: Merovuo (Cursor) / Kokkonen (KyAMK), ei vielä päätöstä. 15.2 Onko projektiin haettu rahoitusta erillisellä hakemuksella muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin rahoitusta on haettu? Paljonko rahoitusta on myönnetty? Ei ole EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 16/18
16. LIITTEET 16.1 Pakolliset liitteet Liite toimittamatta paperilla sähköisenä Kaupparekisteriote Verovelkatodistus 16.2 Muut hakijan omat liitteet Liite paperilla sähköisenä Projektisuunnitelma Poistosuunnitelma Projektisuunnitelma HAKEMUKSEN KÄSITTELYN EHDOT Hakija suostuu siihen, että tämä hakemus voidaan siirtää tai jäljentää valtion- ja aluekehitysviranomaisille sekä kaikille rahoitussuunnitelmassa ilmoitetuille tahoille ja asiantuntijalausunnon antamista varten muullekin tarpeelliselle taholle. Hakija on tutustunut tähän hakemuslomakkeeseen olennaisesti liittyvään täyttöohjeeseen ja noudattanut siinä annettua ohjeistusta hakemuslomaketta täyttäessään. Hakija tietää, että tuen myöntämisen ehdot saattavat muuttua rahoitushakemuksen vireille tulon, rahoituspäätöksen ja projektin mahdollisen aloittamisen jälkeen ja ettei valtio vastaa siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista. Hakemuksen allekirjoittaja vakuuttaa, että hakemuksessa mainitut henkilöt ovat kirjallisesti suostuneet tässä hakemuksessa esiintyvien tietojen rekisteröimiseen rakennerahasto-ohjelmien seurannan tietojärjestelmiin henkilötietolain (523/1999) mukaisesti. Hakija vakuuttaa, että hakemuksessa on ilmoitettu tätä projektia koskevat muut rahoitushakemukset ja/tai -päätökset. Hakija sitoutuu toteuttamaan projektin tässä hakemuksessa ilmoittamiensa tietojen mukaisesti ja vakuuttaa nämä tiedot oikeiksi. Hakija sitoutuu noudattamaan ESR-toimintaa koskevia säädöksiä ja määräyksiä sekä rahoittajan asettamia erityisiä ehtoja ja toimintaa koskevia ohjeita. Hakija sitoutuu pitämään sellaista kirjanpitoa, josta käy selvästi ilmi ESR-projektista aiheutuneet kustannukset sekä toimittamaan rahoittajalle seuranta- ja raportointitietoja sekä luovuttamaan tietoja ulkopuolisille evaluaattoreille. Hakija on tietoinen siitä, että asiakirjoihin, jotka ovat viranomaisen hallussa noudatetaan lakia viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999). Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 6 artiklan mukaisesti hallintoviranomaisen on tiedotettava tuensaajille, että rahoituksen hyväksyminen merkitsee myös sen hyväksymistä, että heidät mainitaan 7 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti julkaistussa tuensaajien luettelossa, jossa julkaistaan sähköisesti tai muulla tavalla luettelo tuensaajista, toimien nimistä ja toimille osoitetun julkisen rahoituksen määrästä. Julkistaminen ei koske toimiin osallistuvien nimiä. Allekirjoituksellaan hakija hyväksyy tiedottamisen. EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 17/18
Päiväys ja hakijaorganisaation allekirjoitus 16.10.2009 Ragnar Lundqvist Rehtori, toimitusjohtaja EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 18/18
13. KUSTANNUSARVIO 13.A TOTEUTTAJAN PROJEKTIKIRJANPITOON TULEVAT KUSTANNUKSET Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv. 13.A. 1 Aineet, tarvikkeet ja tavarat (vain aineelliset pienhankinnat) Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Kopiointi-, atk- ja muut tarvikekulut 700 1 000 1 000 300 3 000 Posti- ja telekulut 1 000 3 600 3 600 3 000 11 200 Projektin toteuttamiseen liittyvä kirjallisuuden hankinta, yrittäjyyteen liittyvä 1 000 1 000 0 0 2 000 Matkapuhelin, tulostin ja tarvittavat ohjelmat 2 000 0 0 0 2 000 Yhteensä 4 700 5 600 4 600 3 300 18 200 13.A. 2 Henkilöstökustannukset (palkat, palkkiot, lomapalkat, eläkevakuutus-, tel-, sotu-, ym. pakolliset henkilövakuutusmaksut jne.) Kokoaikainen Henkilötyökk Tehtävät 2009 2010 2011 2012 Yhteensä / osa-aikainen kokoaikainen 36 Projektipäällikkö 15 130 60 530 60 530 45 400 181 590 osa-aikainen 18 Projektiassistentti 2 520 10 090 10 090 7 560 30 260 osa-aikainen 3 Projektisihteeri, talousasiat 1 300 3 200 3 200 3 200 10 900 osa-aikainen 1 Asiantuntijat 0 3 900 0 0 3 900 osa-aikainen 15 Yrittäjälehden toimitus, muu viestintä, graafinen suunnittelu 520 10 090 10 090 6 560 27 260 Yhteensä 73 19 470 87 810 83 910 62 720 253 910 13.A. 3 Palvelujen ostot (ulkopuolisilta palveluntuottajilta ostettavat palvelut) Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Mentorivalmennus 0 10 000 5 000 0 15 000 Painatuskulut; lehti, julkaisu, valokuvaus 0 5 000 3 000 5 340 13 340 Yhteensä 0 15 000 8 000 5 340 28 340 13.A. 4 Matkakustannukset (koti- ja ulkomaan matka- ja majoituskustannukset) Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Ulkomaan matkat 0 2 000 1 000 0 3 000 Kotimaan matkat 800 3 000 2 500 1 500 7 800 Yhteensä 800 5 000 3 500 1 500 10 800 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 1/6
13.A. 5 Muut kustannukset (tila-, laitevuokrat, poistot sekä kustannukset joita ei kirjata muille kustannusluokille) Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Poistot: aineettomat oikeudet 436 1 750 1 750 1 314 5 250 Poistot: koneet ja kalusto 1 374 5 500 5 500 4 122 16 496 KyAMK viestintäpalvelut: käyntikortit, esitteet 300 300 300 300 1 200 Projektihenkilöstön koulutus projektiin liityvän ammattitaidon lisäämiseksi 200 1 000 1 000 500 2 700 Kokous-ja neuvottelukulut 300 500 500 1 500 2 800 Yhteensä 2 610 9 050 9 050 7 736 28 446 13.A. 6 Välilliset kustannukset (hakijaorganisaatiolle projektin toteuttamisesta aiheutuvat välilliset kustannukset yksilöitynä) Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Projektin osuus KyAMK:n yhteisistä taloushallinto-, atk- ja kiinteistökustannuksista 1 400 6 200 5 400 3 300 16 300 Yhteensä 1 400 6 200 5 400 3 300 16 300 Yhteensä Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat kustannukset 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 1. - 6. Yhteensä 28 980 128 660 114 460 83 896 355 996 13.A. 7 Arvonlisävero (mikäli kustannukset kohdissa 1-6 on ilmoitettu verottomina, ilmoitetaan alv:n määrä) Arvonlisävero 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 13.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT KUSTANNUKSET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ RAHOITUSTA 13.B. 8 Kuntasektori Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 2/6
13.B. 9 Muu julkinen sektori Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 13.B. 10 Yksityinen sektori Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 13. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat kustannukset 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 8. - 10. 13.C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 13.C. 11 Työhallinnon kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0 0 0 0 0 Palkkatuet ja starttiraha 0 0 0 0 0 Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet 0 0 0 0 0 13.C. 12 Työnantajien kustannukset työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Työnantajien osuus palkkatukityöllistettävien palkkakustannuksista 0 0 0 0 0 Työnantajien osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 3/6
13. C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden kustannukset 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 11. - 12. KUSTANNUKSET YHTEENSÄ KUSTANNUSARVIO YHTEENSÄ Kustannukset yhteensä 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 13. A + 13. B + 13. C Yhteensä 28 980 128 660 114 460 83 896 355 996 14. RAHOITUSSUUNNITELMA 14.A RAHOITUS TOTEUTTAJAN MAKSAMIIN KUSTANNUKSIIN Toteuttajan projektikirjanpitoon tulevat rahoituserät 14.A. 1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta Haettava ESR- ja valtion rahoitus ilman kohdan 14.C.9 työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitusta 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Yhteensä 21 735 96 495 85 845 62 922 266 997 14.A. 2 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Kuntien maksamat osallistumismaksut 4 830 21 443 19 077 13 983 59 333 Muu kuntien rahoitus 2 415 10 722 9 538 6 991 29 666 Yhteensä 7 245 32 165 28 615 20 974 88 999 14.A. 3 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Muu julkinen rahoitus 0 0 0 0 0 14.A. 4 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Yksityisten maksamat osallistumismaksut 0 0 0 0 0 Muu yksityinen rahoitus 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 4/6
14.A. 5 Projektin tulot Projektin tulot 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 14. A YHTEENSÄ Rahoitus toteuttajan maksamiin kustannuksiin 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 1. - 5. Yhteensä 28 980 128 660 114 460 83 896 355 996 14.B ERIKSEEN RAPORTOITAVAT MUIDEN TAHOJEN RAHOITUSOSUUDET, JOIHIN EI MYÖNNETÄ ESR:N TAI VALTION RAHOITUSTA 14.B. 6 Kuntien rahoitus Kuntien rahoitus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 14.B. 7 Muu julkinen rahoitus Muu julkinen rahoitus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 14.B. 8 Yksityinen rahoitus Yksityinen rahoitus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Osallistujien palkkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Osallistujien matkakustannukset koulutusajalta 0 0 0 0 0 Talkootyö ja muut luontoissuoritukset 0 0 0 0 0 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 5/6
14. B YHTEENSÄ Erikseen raportoitavat rahoituserät 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 6. - 8. 14.C TYÖVOIMAPOLIITTISET TOIMENPITEET 14.C. 9 Työhallinnon rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä, johon haetaan ESR- ja valtion rahoitusta Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus 0 0 0 0 0 Palkkatuet ja starttiraha 0 0 0 0 0 Muut työvoimapoliittiset toimenpiteet 0 0 0 0 0 14.C. 10 Työnantajien rahoitus työvoimapoliittisissa toimenpiteissä Kustannus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Kuntatyönantajien rahoitus palkkamenoista 0 0 0 0 0 Yksityisten työnantajien rahoitus palkkamenoista 0 0 0 0 0 Yksityinen osuus yhteishankintakoulutuksen kustannuksista 0 0 0 0 0 14. C YHTEENSÄ Työvoimapoliittisten toimenpiteiden rahoitus 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 9. - 10. RAHOITUS YHTEENSÄ RAHOITUSSUUNNITELMA YHTEENSÄ Rahoitus yhteensä 2009 2010 2011 2012 Yhteensä 14. A + 14. B + 14. C Yhteensä 28 980 128 660 114 460 83 896 355 996 EURA 2007 -JÄRJESTELMÄ 6/6