Tilaaja Mikkelin vesilaitos Asiakirjatyyppi Selvitysraportti Päivämäärä 10.11.2015 Viite 1510014760 SEVERI HANKE YHTEENVETO POHJA- VESITUTKIMUKSISTA
1 Päivämäärä 10.11.2015 Laatija Tarkastaja Jarmo Koljonen Pekka Onnila Viite 1510014760
2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 3 2. TUTKIMUSTULOKSET 3 2.1 Rehniönniemen pohjavesialue, Hirvensalmi 3 2.1.1 Pohjavesiolosuhteet 3 2.1.2 Tutkimukset 3 2.1.3 Keskeiset tulokset 4 2.2 Iso-Lautharjun pohjavesialue, Hirvensalmi 4 2.2.1 Pohjavesiolosuhteet 4 2.2.2 Tutkimukset 4 2.2.3 Keskeiset tulokset 5 2.3 Vilkonharjun pohjavesialue, Hirvensalmi 5 2.3.1 Pohjavesiolosuhteet 5 2.3.2 Tutkimukset 5 2.3.3 Keskeiset tulokset 6 2.4 Hartikkalan pohjavesialue, Ristiina 7 2.4.1 Pohjavesiolosuhteet 7 2.4.2 Tutkimukset 7 2.4.3 Keskeiset tulokset 8 2.5 Pulmionniemen pohjavesialue, Ristiina 8 2.5.1 Pohjavesiolosuhteet 8 2.5.2 Tutkimukset 9 2.5.3 Keskeiset tulokset 9 2.6 Kaivannonharjun pohjavesialue, Ristiina 9 2.6.1 Pohjavesiolosuhteet 9 2.6.2 Tutkimukset 9 2.6.3 Keskeiset tulokset 11 2.7 Lietniemen pohjavesialue, Puumala 11 2.7.1 Pohjavesiolosuhteet 11 2.7.2 Tutkimukset 11 2.7.3 Keskeiset tulokset 13 2.8 Pistohiekankankaan pohjavesialue, Puumala 14 2.8.1 Pohjavesiolosuhteet 14 2.8.2 Tutkimukset 14 2.8.3 Keskeiset tulokset 15 3. YHTEENVETO 15 PIIRUSTUKSET 1 Yleiskartta 1:250 000
3 1. JOHDANTO Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaan Mikkelin seudun vedenhankinnan varmistaminen SEVERI projektiin ovat osallistuneet Mikkelin kaupunki, Hirvensalmen kunta, Ristiinan kunta (liitetty Mikkelin kaupunkiin 2013) ja Puumalan kunta sekä Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Projektin tarkoituksena on ollut löytää riittävä määrä vesivaroja, jotta alueen vedensaanti voidaan turvata myös ongelmatilanteissa. Hankkeen yhteydessä on tehty vedenhankintaan tähtääviä pohjavesitutkimuksia Hirvensalmella, Ristiinassa ja Puumalassa. Hirvensalmella tutkimuksia tehtiin kolmella pohjavesialueella (Rehniönniemi, Iso-Lautharju ja Vilkonharju). Ristiinassa tutkimuksia tehtiin kolmella pohjavesialueella (Hartikkala, Pulmionniemi ja Kaivannonharju). Puumalassa tutkimuksia tehtiin kahdella pohjavesialueella (Lietniemi ja Pistohiekankangas). Koepumppauksia tehtiin Hirvensalmella Vilkonharjun pohjavesialueella ja Ristiinassa Kaivannonharjun pohjavesialueella. Tässä raportissa esitetään yhteenveto tehdyistä pohjavesitutkimuksista ja niiden keskeiset tulokset. Tutkimuskohteiden sijainti on esitetty yleiskartassa piirustuksessa 1. 2. TUTKIMUSTULOKSET Seuraavassa esitetään kohdekohtaisesti tiivistelmä pohjavesiolosuhteista, tehdyistä pohjavesitutkimuksista sekä keskeiset tutkimustulokset. 2.1 Rehniönniemen pohjavesialue, Hirvensalmi 2.1.1 Pohjavesiolosuhteet Rehniönniemen I luokan vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue (nro 0609701) on osa luode-kaakko suuntaista pitkittäisharjua. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 400 m³/d. Pohjavesialue rajoittuu eteläpäässä ja länsireunalla Ryökäsveteen, jonne pohjavesi purkautuu. Muodostuman keskiosassa pohjaveden yläpuolelle nousevan kallio arvioidaan muodostavan vedenjakajan, josta pohjaveden virtaus suuntautuu harjussa kaakkoon ja luoteeseen. Vedenjakajan luoteispuolisella valuma-alueella sijaitsee Hirvensalmen kunnan Rehniönniemen vedenottamo, josta otetaan vettä noin 350 m³/d. Vedenottoluvan mukainen enimmäismäärä on 400 m³/d. Osa Rehniönniemen vedenottamosta käyttöön saatavasta vedestä on Ryökäsvedestä rantaimeytyvää vettä. Vedenottamosta saatava vesi on hyvälaatuista, mutta pohjaveden happipitoisuus on ollut aleneva, joten vedenottamolla on riski rauta- ja mangaanipitoisuuksien kohoamisesta, mikäli vedenottomäärää edelleen lisätään. 2.1.2 Tutkimukset Ensivaiheen tutkimukset kohdistettiin pohjavesialueen eteläosaan, jossa oli lähtötietojen perusteella parhaat edellytykset vedenoton lisäämiseksi alueelta. Alueella tehtiin maaperäkairauksia kuudessa pisteessä. Vedenantoisuuspumppaukset ja veden laatututkimukset tehtiin kerroksittain yhdessä pisteessä. Lähialueen yksityiskaivot kartoitettiin. Tutkimukset teki Ramboll. Toisessa vaiheessa Rehniönniemen pohjavesialueella tehtiin maatutkaluotauksia ja maaperäkairauksia 11 pisteessä maaperän laadun, kerrospaksuuksien sekä osittain kallioperän aseman selvittämiseksi. Tutkimukset teki Geologian tutkimuskeskus.
4 Kuva 1. Rehniönniemen pohjavesialue. 2.1.3 Keskeiset tulokset Rehniönniemen eteläisellä valuma-alueella muodostuva pohjavesi 150 m³/d on otettavissa käyttöön pisteeltä HP 102, mutta pohjavesi on rautapitoista ja orgaanisen aineksen pitoisuus koholla. Vedenottoa on mahdollista tehostaa Ryökäsvedestä tapahtuvalla rantaimeytyksellä. Rantaimeytyksen avulla käyttöön saatavaksi vesimääräksi on arvioitu alustavasti 500 m³/d. Kohteen soveltuu huonosti pintaimeytyksellä muodostettavan tekopohjaveden tuotantoon. Veden laatusyiden ja vähäisen käyttöön saatavan vesimäärän vuoksi Rehniönniemen eteläosa soveltuu heikosti vedenhankintaan. Mikkelin Vesilaitos. Rehniönniemen pohjavesialue, Hirvensalmi. Pohjavesitutkimus 20.6.- 3.7.2012, Ramboll 14.9.2012. Mikkelin Vesilaitos. Pohjavesitutkimuksia Puumalan Pistohiekan ja Hirvensalmen Rehniönniemen pohjavesialueilla, Geologian tutkimuskeskus 13.11.2013. 2.2 Iso-Lautharjun pohjavesialue, Hirvensalmi 2.2.1 Pohjavesiolosuhteet Iso-Lautharjun III luokan pohjavesialue (nro 0609704) muodostuu kapeahkosta pohjoiseteläsuuntaisesta pitkittäisharjusta. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 300 m³/d. Pohjavesi purkautuu pääosin muodostuman länsireunalta Ryökäsveteen. Pohjavesialueella ei ole yhdyskunnan vedenottamoita. Pohjavesialueen keskiosassa on ollut runsasta maaainesten ottoa ja paikoin otto on ulottunut lähelle pohjaveden pintaa. 2.2.2 Tutkimukset Ryökäsveden rannasta kartoitettiin pohjaveden purkautumispaikat. Maaperäkairauksia tehtiin kuudessa pisteessä. Kahdessa pisteessä tehtiin vedenantoisuuspumppaukset kerroksittain. Veden laatututkimuksia tehtiin kolmessa pisteessä. Havaintoputkien asennuksessa käytettiin raskasta kairauskalustoa.
5 Kuva 2. Iso-Lautharjun pohjavesialue. 2.2.3 Keskeiset tulokset Iso-Lautharjun pohjavesialueella muodostuvan pohjavesimäärän 300 m³/d hyödyntäminen edellyttää vedenottoa sekä harjun eteläosasta että pohjoisosasta. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet ylittävät kaikissa tutkituissa pisteissä talousveden laatusuositukset. Kohde soveltuu heikosti vedenhankintaan ja tekopohjaveden muodostamiseen. Mikkelin Vesilaitos. Iso-Lautharjun pohjavesialue, Hirvensalmi. Pohjavesitutkimus 26.8.- 2.9.2013, Ramboll 18.10.2013. 2.3 Vilkonharjun pohjavesialue, Hirvensalmi 2.3.1 Pohjavesiolosuhteet Vilkonharjun II luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (nro 0609702) muodostuu koillinen-lounas suuntaisesta kapeasta harjuselänteestä, joka rajautuu itäreunaltaan Puulaveden Kotkatveteen ja länsireunaltaan Vilkonsuohon sekä Puulaveden Vilkonlahteen. Pohjois- ja eteläpäässä harjua reunustavat moreenialueet. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä yhteensä noin 1100 m³/d. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu harjun itäreunalta Kotkatveteen. 2.3.2 Tutkimukset Vilkonharjun pohjavesialueella aiemmin tehtyjä tutkimuksia täydennettiin selvittämällä vedenhankintamahdollisuuksia pohjavesialueen koillisosasta. Pohjavesialueen eteläosa ei lähtökohtaisesti sovellu hyvin vedenhankintaan, koska alueella sijaitsee laajahko saha-alue. Pohjavesialueen koillisosassa tehtiin maaperäkairauksia neljässä pisteessä. Vedenantoisuuspumppaukset ja vedenlaatututkimukset tehtiin kerroksittain yhdessä pisteessä. Yksityiskaivot kartoitettiin.
6 Pohjaveden laadulle riskejä aiheuttavaa toimintaa kartoitettiin ympäristöteknisen historiaselvityksen sekä pohjaveden haitta-ainetutkimuksen avulla. Pohjavesinäytteitä otettiin kolmesta havaintoputkesta pohjavesialueen koillisosasta. Pohjavesialueen keskivaiheilla Herranimen kohdalla olevaan pisteeseen PE1 rakennettiin koekaivo, josta toteutettiin vajaan kolmen kuukauden mittainen koepumppaus pumppaustehon ollessa suurimmillaan 750 m³/d. Ennen koepumppausta alueen lampiin ja Puulaveteen asennettiin veden korkeuden mittauspisteet vedenkorkeuden seurantaa varten. Koepumppauksen yhteydessä seurattiin pohjaveden laatua ja vedenoton vaikutusta pohjaveden ja lampien pinnankorkeuteen. Puulaveden laatua tutkittiin vesistöstä otetuilla vesinäytteillä. Kuva 3. Vilkonharjun pohjavesialue. 2.3.3 Keskeiset tulokset Pohjavesialueen koillisosaan löydettiin vedenottoon soveltuva piste HP 1/12. Ympäristöteknisessä tutkimuksessa pohjavedestä löytyi kuitenkin öljyjäämiä. Historiaselvityksen mukaan alueella on ollut öljysora- ja murskausasema sekä korjaamo. Saatujen tietojen perusteella alueella ei jatkettu vedenhankintatutkimuksia. Pohjavesialueen keskiosassa olevalta pisteeltä PE1 arvioidaan koepumppauksen perusteella saatavan hyvälaatuista pohjavettä ja rantaimeytyvää tekopohjavettä noin 400 m³/d. Koepumppausteholla 750 m³/d vesi pysyi koepumppauksessa hyvälaatuisena, mutta happipitoisuus ei täysin ennättänyt vakiintua. Vedenottoa (400 m³/d) pisteeltä PE1 on mahdollista tehostaa, mutta tästä
7 voi pitkällä aikavälillä seurata pohjaveden happipitoisuuden laskiessa rauta- ja mangaanipitoisuuksien kasvua. Seuraamalla vedenottamosta pumpattavan veden happipitoisuutta voidaan tarkemmin arvioida raudattomana käyttöön saatavan veden määrää. Vedenoton ympäristövaikutukset ovat vähäiset. Vedenoton seurauksena tapahtuu vähäistä pohjavedenpinnan alenemista vedenottamon vaikutusalueella. Vedenoton vaikutukset on koepumppauksella osoitettu 750 m³/d suuruiselle vedenotolle. Mikkelin Vesilaitos. Vilkonharjun pohjavesialue, Hirvensalmi. Pohjavesitutkimus, Ramboll 31.8.2012. Mikkelin Vesilaitos. Vilkonharjun ja Koron pohjavesialueet, Hirvensalmi. Ympäristötekninen historiaselvitys, Ramboll 13.2.2013. Mikkelin Vesilaitos. Pohjaveden haitta-ainetutkimus, Vilkonharjun pohjavesialue Hirvensalmi, Ramboll 18.3.2013. Mikkelin Vesilaitos. Vilkonharjun pohjavesialue, Hirvensalmi. Koepumppaus, Ramboll 24.11.2014. 2.4 Hartikkalan pohjavesialue, Ristiina 2.4.1 Pohjavesiolosuhteet Hartikkalan I luokan vedenhankintaan tärkeä pohjavesialue (nro 0669601) on osa kaakkoluodesuuntaista pitkittäisharjujaksoa. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 900 m³/d. Parjalammen alueella olevalta vedenjakajalta pohjaveden virtaus suuntautuu kaakkoon ja luoteeseen. Harju rajoittuu vesistöjen lisäksi ympäröiviin kallioselänteisiin. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu pohjavesialueen pohjoispäässä Louhiveteen sekä osin Kuonojärven suuntaan ja eteläpäässä Yöveteen. Pohjavesialueen keskiosassa sijaitsee Ristiinan vedenottamo. 2.4.2 Tutkimukset Tutkimukset keskitettiin pohjavesialueen eteläosaan Ristiinan vedenottamon suhteen eri valumaalueelle. Ensimmäisessä vaiheessa alueella tehtiin maatutkaluotauksia ja maaperäkairaukset raskaalla kairauskalustolla kolmessa pisteessä, joista kahteen asennettiin pohjaveden havaintoputket. Kahdesta havaintoputkesta otetuista vesinäytteet, joista tutkittiin veden laatu. Vedenjohtavuutta mitattiin Slug-testillä kahdessa pisteessä. Alueella olevat yksityiskaivot kartoitettiin. Ensimmäisen vaiheen tutkimukset teki Geologian tutkimuskeskus. Jatkotutkimusvaiheessa alueella tehtiin maaperäkairaukset raskaalla kairauskalustolla kuudessa pisteessä, joista viiteen asennettiin pohjaveden havaintoputket. Kahdessa pisteessä tehtiin vedenantoisuuspumppaukset ja veden laatututkimukset kerroksittain. Osa havaintoputkista asennettiin suunnitellun koepumppauksen seurantaa varten. Jatkotutkimukset teki Ramboll.
8 Kuva 4. Hartikkalan pohjavesialueen eteläosa. 2.4.3 Keskeiset tulokset Hartikkalan pohjavesialueen eteläosasta Ala-Penttilammen ja Yöveden väliseltä alueelta on alustavan arvion mukaan mahdollista saada hyvälaatuista pohjavettä noin 400 m³/d. Vedenottoa on mahdollista tehostaa Yövedestä tapahtuvalla rantaimeytyksellä. Maaperän heikohko vedenjohtavuus rajoittaa tehokasta vedenottoa ja saattaa edellyttää useamman kaivon rakentamista, jotta koko muodostuva pohjavesimäärä voidaan hyödyntää. Rantaimeytyksen avulla käyttöön saatavaksi koko vesimääräksi arvioidaan enintään 1000 m³/d. Käyttöön saatavan veden määrä ja laatu sekä ympäristövaikutukset tulee selvittää koepumppauksen avulla. Mikkelin Vesilaitos. Pohjavesitutkimukset Ristiinan Hartikkalan, Pulmionniemen ja Kaivannonharjun pohjavesialueilla, Geologian tutkimuskeskus 18.1.2013. Mikkelin Vesilaitos. Hartikkalan pohjavesialue, Ristiina. Pohjavesitutkimus 10.-19.3.2014, Ramboll 11.4.2014. 2.5 Pulmionniemen pohjavesialue, Ristiina 2.5.1 Pohjavesiolosuhteet Pulmionniemen II luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (nro 0669603) on tasainen ja matala pohjoisosaltaan Louhiveteen rajoittuva hiekkakangas. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 200 m³/d. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu Louhiveteen.
9 2.5.2 Tutkimukset Alueella aiemmin tehtyjä tutkimuksia täydennettiin maatutkaluotauksella sekä kartoittamalla alueen yksityiskaivot pohjavesialueen pohjoisosassa Louhiveteen työntyvällä niemellä. Kuva 5. Pulmionniemen pohjavesialueen pohjoisosa. 2.5.3 Keskeiset tulokset Pulmionniemi on varsin pienialainen pohjavesimuodostuma, jossa pohjavesikerroksen paksuus on kuitenkin jopa 15-20 metrin luokkaa. Pohjavesimuodostuma on yhteydessä Louhiveteen mahdollistaen vedenoton rantaimeytyksen avulla. Aiemmissa tutkimuksissa alueen pohjavedessä on todettu kohonneita rauta- ja mangaanipitoisuuksia. Alueelta käyttöön saatavan veden määrä ja laatu tulisi selvittää koepumppauksella. Mikkelin Vesilaitos. Pohjavesitutkimukset Ristiinan Hartikkalan, Pulmionniemen ja Kaivannonharjun pohjavesialueilla, Geologian tutkimuskeskus 18.1.2013. 2.6 Kaivannonharjun pohjavesialue, Ristiina 2.6.1 Pohjavesiolosuhteet Kaivannonharjun II luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (nro 0669602) muodostuu kapeahkosta kaakko-luodesuuntaisesta pitkittäisharjusta. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 900 m³/d. Alueella muodostuva pohjavesi purkautuu harjun itäreunalta ja pohjoispäästä Saimaan vesistöön kuuluvaan Pöllänveteen. 2.6.2 Tutkimukset Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksia tehtiin pohjavesialueen eteläosassa. Tutkimukset käsittivät maatutkaluotauksia ja maaperäkairauksia seitsemässä pisteessä. Tutkimukset teki Geologian tutkimuskeskus. Jatkotutkimusvaiheessa tutkimuksia tehtiin pohjavesialueen keski- ja pohjoisosassa. Alueella tehtiin maaperäkairaukset raskaalla kairauskalustolla viidessä pisteessä. Aiemmin tutkitun pisteen 22 kohdalta otettiin maanäytteet maaperän vedenjohtavuuden selvittämiseksi. Kolmeen pisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputket, joista tehtiin vedenantoisuuspumppaukset ja veden laatututkimukset kerroksittain. Lisäksi pohjaveden laatu tutkittiin kerroksittain aiemmin asenne-
10 tusta havaintoputkesta pisteeltä 22. Pisteille 2/13 ja 22 rakennettiin koekaivot, joista tehtiin noin 6,5 kk mittainen koepumppaus. Koepumppausta ennen alueen yksityiskaivot kartoitettiin ja alueelle asennettiin neljä pohjaveden havaintoputkea raskaalla kairauskalustolla ja lampien sekä Pöllänveden vedenkorkeuden mittauspisteet seurantaa varten. Koepumppauksen yhteydessä seurattiin pohjaveden laatua ja vedenoton vaikutusta pohjaveden ja lampien pinnankorkeuteen. Pöllänveden laatua tutkittiin vesistöstä otetuilla vesinäytteillä. Koepumppausteho oli pisteellä HP 2/13 suurimmillaan 500 m³/d ja pisteellä HP 22 suurimmillaan 1500 m³/d. Tutkimukset teki Ramboll. Kuva 6. Kaivannonharjun pohjavesialueen eteläosa. Kuva 7. Kaivannonharjun pohjavesialueen keski- ja pohjoisosa.
11 2.6.3 Keskeiset tulokset Kaivannonharjun eteläosan merkitystä vedenhankinnalle heikentää monin paikoin korkealle nouseva kallio. Tehdyillä tutkimuksilla ei voitu osoittaa vedenottoon soveltuvaa kohdetta. Kaivannonharjun keskivaiheille tutkituista kaivoista HP 2/13 ja HP 22 on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä ja Pöllänvedestä rantaimeytyvää tekopohjavettä noin 2000 m³/d. Piste HP 22 on tutkituista paikoista veden laadun ja antoisuuden suhteen parempi ja siitä arvioidaan saatavan hyvälaatuista vettä noin 1500 m³/d. Kaivosta HP 2/13 hyvälaatuisena saatava vesimäärä on enintään 500 m³/d. Pisteen HP 22 tuottoa saattaa olla lisättävissä muodostamalla tekopohjavettä pintaimeytyksellä. Vedenoton vaikutukset ovat vähäiset rajoittuen lähinnä vähäiseen pohjavedenpinnankorkeuden alentumiseen vedenoton vaikutusalueella. Karttatarkastelun perusteella Aholammen pohjoispuolisella harjualueella on mahdollisuuksia alueen vedenhankinnan kehittämiselle. Mikkelin Vesilaitos. Pohjavesitutkimukset Ristiinan Hartikkalan, Pulmionniemen ja Kaivannonharjun pohjavesialueilla, Geologian tutkimuskeskus 18.1.2013. Mikkelin Vesilaitos. Kaivannonharjun pohjavesialue, Ristiina. Pohjavesitutkimus 5.-16.8.2013, Ramboll 24.9.2013. Mikkelin Vesilaitos. Kaivannonharjun pohjavesialue, Ristiina. Koepumppaus 3.11.2014-21.5.2015, Ramboll 30.6.2015. 2.7 Lietniemen pohjavesialue, Puumala 2.7.1 Pohjavesiolosuhteet Lietniemen II luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (nro 0662311) muodostuu kapeasta lähes pohjois-eteläsuuntaisesta pitkittäisharjusta, johon liittyy pienehköjä harjun laajentumia. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 2100 m³/d. Pohjaveden purkautumista tapahtuu harjua reunustaville soille sekä vesistöihin. Merkittävimmät pohjaveden muodostumisalueet sijaitsevat pohjavesialueen eteläosassa, jossa pohjaveden päävirtaussuunta on etelään Lietveden suuntaan. 2.7.2 Tutkimukset Ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksia tehtiin pohjavesialueen eteläosassa. Alueella tehtiin maaperäkairauksia seitsemässä pisteessä. Yhteen pisteeseen asennettiin pohjaveden havaintoputki, josta tehtiin vedenantoisuuspumppaukset ja veden laatututkimukset kerroksittain. Lähdevirtaamat mitattiin ja Lietniemen länsirannan alueen yksityiskaivot kartoitettiin. Toisessa vaiheessa tutkimukset laajennettiin Suurharjun-Kalattomanharjun alueelle. Lisäksi selvitettiin tekopohjaveden imeytysmahdollisuuksia pohjavesialueen eteläosassa. Maaperäkairauksia tehtiin kahdeksassa pisteessä, joista kaksi raskaalla kairauskalustolla. Maanäytteitä otettiin kahdesta pisteestä, pohjaveden havaintoputket asennettiin seitsemään pisteeseen, vedenantoisuuspumppaukset ja veden laatututkimukset tehtiin kerroksittain kolmessa pisteessä. Lisäksi tehtiin lähteiden virtaamamittaukset.
12 Kuva 8. Lietniemen pohjavesialueen eteläosa.
13 Kuva 9. Lietniemen pohjavesialueen keskiosa. 2.7.3 Keskeiset tulokset Pohjavesialueen keskivaiheilla Venelammen alueella arvioidaan olevan vedenjakaja. Vedenjakajan eteläpuolella muodostuu pohjavettä noin 1000 m³/d. Tästä määrästä noin 500 m³/d purkautuu harjun länsireunasta Rautamullan alueelta ja noin 70 m³/d itäreunasta Kärmelammen kohdalta. Loppuosa muodostuvasta pohjavedestä (noin 400 m³/d) purkautuu suoraan Lietveteen. Pohjavesialueen eteläosaan tutkitulta pisteeltä HP 1/12 on alustavan arvion mukaan saatavissa hyvä laatuista pohjavettä noin 300-400 m³/d. Vedenottoa on mahdollisesti tehostettavissa rantaimeytyksellä Lietvedestä, jolloin käyttöön saatavaksi vesimääräksi arvioidaan alustavasti 800 m³/d. Vedenottoa voitaneen edelleen tehostaa muodostamalla tekopohjavettä pintaimeytyksellä, jolloin kokonaistuotoksi arvioidaan noin 1000-2000 m³/d.
14 Rautamullan alueella pohjavesi on rautapitoista. Kalattomanharjun alueella pohjaveden virtaus suuntautuu Rahijärven suuntaan. Venelammen kohdalla olevan vedenjakajan pohjoispuolisella harjualueella muodostuu pohjavettä noin 500 m³/d. Pääosa alueella muodostuvasta pohjavedestä on mahdollista ottaa käyttöön pisteeltä HP 8/13, jossa pohjavesi on hyvälaatuista. Vedenottoa on mahdollisesti tehostettavissa Kalattomanharjuun imeytettävällä pintavedellä käyttäen raakavetenä Lietveden vettä. Alustavan arvion mukaan Lietniemen pohjavesialueelta voidaan saada hyvälaatuista pohjavettä rantaimeytystä hyödyntäen kaikkiaan noin 1500 m³/d, josta luontaisesti muodostuvan pohjaveden osuus on noin 1000 m³/d. Koko vesimäärän hyödyntäminen edellyttää vedenottoa useasta kohteesta. Pintaimeytettävän tekopohjaveden avulla käyttöön saatavaksi kokonaisvesimääräksi arvioidaan alustavasti noin 3000 m³/d. Käyttöön saatavan vesimäärän, veden laadun ja vedenoton ympäristövaikutusten selvittäminen edellyttää koepumppausten ja imeytyskokeiden tekemistä alueella. Mikkelin Vesilaitos. Lietniemen pohjavesialue, Puumala. Pohjavesitutkimus 6.-15.8.2012, Ramboll 18.10.2012 Mikkelin Vesilaitos. Lietniemen pohjavesialue, Puumala. Jatkotutkimukset 20.-30.5.2013, Ramboll 15.8.2013. 2.8 Pistohiekankankaan pohjavesialue, Puumala 2.8.1 Pohjavesiolosuhteet Pistohiekankankaan II luokan vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue (nro 0662314) on kallioperän ruhjevyöhykkeeseen kerrostunut tasainen hiekkavaltainen muodostuma. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1300 m³/d. Pohjavesialueelle muodostuu kaksi merkittävää valuma-aluetta, joista pohjoisemmalla muodostuu pohjavettä noin 550 m³/d ja eteläisemmällä noin 750 m³/d. Pohjavesi purkautuu muodostuman pohjoisreunalla Honkajokeen ja eteläreunalla Saimaaseen. 2.8.2 Tutkimukset Tutkimuksia tehtiin kolmessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen tutkimukset käsittivät maaperäkairaukset kahdeksassa pisteessä ja vedenantoisuuspumppaukset sekä vedenlaatututkimukset kerroksittain kolmessa pisteessä. Tutkimukset teki Ramboll. Pohjavesialueella tehtiin painovoimamittaus, jolla selvitettiin maakerrosten paksuutta ja kallion topografiaa. Painovoimamittauksen teki Geologian tutkimuskeskus. Painovoimamittauksella todettujen kalliosyvänteiden kohdalle tehtiin maaperäkairaus ja pohjaveden havaintoputkien asennus raskaalla kairauskalustolla kahdessa pisteessä. Tutkimuspisteiltä otettiin maanäytteet ja tutkittiin pohjaveden laatu eri kerrossyvyyksissä. Tutkimukset teki Ramboll.
15 Kuva 10. Pistohiekankankaan pohjavesialue. 2.8.3 Keskeiset tulokset Pohjavesialueella muodostuva pohjavesi noin 1300 m³/d on mahdollista ottaa käyttöön eteläosasta pisteen HP 102 alueelta ja pohjoisosasta pisteiden HP 105 ja PR 7/06 alueelta. Käyttöön saatavan veden määrä ja laatu sekä ympäristövaikutukset tulee selvittää koepumppauksilla. Pisteelle HP 102 on rakennettu koekaivo koepumppausta varten. Parhaiten vettä johtavat maakerrokset esiintyvät muodostuman pintaosissa. Syvemmissä kerroksissa pohjavesi on hapetonta ja rauta- sekä mangaanipitoisuudet korkeita. Pistohiekankankaan geologisesta rakenteesta johtuen alue soveltuu huonosti pintaimeytettävän tekopohjaveden muodostamiseen. Maakerrokset jatkuvat syvälle Saimaan alapuolelle, mutta niiden heikon veden johtavuuden vuoksi sekä pohjaveden laatusyistä johtuen kohde soveltuu huonosti rantaimeytykseen. Mikkelin Vesilaitos. Pistohiekankankaan pohjavesialue, Puumala. Pohjavesitutkimus 7.-16.8.2012, Ramboll 4.10.2012 Mikkelin Vesilaitos. Pistohiekankankaan pohjavesialue, Puumala. Jatkotutkimukset 3.-13.9.2013, Ramboll 14.10.2013. Mikkelin Vesilaitos. Pohjavesitutkimuksia Puumalan Pistohiekan ja Hirvensalmen Rehniönniemen pohjavesialueilla, Geologian tutkimuskeskus 13.11.2013. 3. YHTEENVETO Tässä esitetään tiivistelmä Severi hankeen yhteydessä esiinnousseista vedenhankinnan kehittämismahdollisuuksista pohjavesialuekohtaisesti. Hirvensalmi Rehniönniemen ja Iso-Lautharjun pohjavesialueilla ei ole merkittäviä vedenhankinnan kehittämismahdollisuuksia. Vilkonharjun pohjavesialueelta pisteestä PE1 on saatavissa hyvälaatuista pohjavettä ja rantaimeytyvää tekopohjavettä 400 m³/d. Raudan poiston avulla vedenottomäärä voidaan ainakin kaksinkertaistaa. Alueella tehtiin koepumppaus teholla 750 m³/d.
Vilkonharju Rehniönniemi Iso Lautharju Pistohiekankangas Pulmionniemi Hartikkala Lietniemi Kaivannonharju 0 2,5 5 10 Km MIKKELIN VESILAITOS Severihanke Yhteenveto pohjavesitutkimuksista Yleiskartta 1:250 000 6.11.2015