VIIDENTIENRISTEYKSEN VEDENOTTAMO VESITALOUSLUPAHAKEMUS

Transkriptio

1 Vastaanottaja Kankaanpään kaupunki Asiakirjatyyppi Lupahakemusasiakirjat Päivämäärä Viite VIIDENTIENRISTEYKSEN VEDENOTTAMO VESITALOUSLUPAHAKEMUS

2 VIIDENTIENRISTEYKSEN VEDENOTTAMO VESITALOUSLUPAHAKEMUS Tarkastus Laatija Hyväksyjä Kuvaus Maija Jylhä-Ollila Jarmo Koljonen Lupahakemusasiakirjat Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 VESITALOUSLUPAHAKEMUS SISÄLTÖ 1. Tiedot hakijasta 1 2. Hankkeen tarkoitus ja yleiskuvaus 1 3. Kankaanpään vedenhankinta 1 4. Pohjavesiolosuhteet Pohjavesimuodostuma, valuma-alueet ja lähteet Tutkimukset sekä ottamon vaikutus pohjaveden korkeuteen ja virtaamiin Pohjaveden laatu Muut vedenottamot, yksityiskaivot ja vireillä olevat vesitaloushankkeet 4 5. Hankkeen tekninen toteutus 4 6. Maanomistustiedot 5 7. Kaavoitustilanne 5 8. Kulttuurikohteet, muinaisjäännökset ja luonnonsuojelualueet 5 9. Luonto- ja ympäristövaikutukset Vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen Vaikutukset pohjaveden purkautumiseen Luontovaikutukset Hankkeen hyödyt ja korvaukset Ehdotus tarkkailuohjelmaksi Oikeudelliset edellytykset Edellytykset valmisteluluvan myöntämiselle Yhteenveto 7 PIIRUSTUKSET 1. Kohteen sijainti, pohjavesialueet, Natura-alueet 2. Hydrogeologinen kartta LIITTEET 1. Nykyinen vedenottolupa 2. Vedenottamotontin käyttöoikeutta osoittavat asiakirjat 3. Vedenottamon kaivojen kuvat sekä asemapiirros alkuperäisistä ja lisäkaivoista 4. Maanomistustiedot 5. Ote Satakunnan maakuntakaavasta 6. Ote vedenottamon tarkkailuohjelmasta

4 1. TIEDOT HAKIJASTA Vesitalousluvan hakija: Kankaanpään kaupunki Yhteyshenkilö: Tekninen johtaja Marja Vaajasaari Yhteystiedot: PL 36 (Kuninkaanlähteenkatu 12) Kankaanpää p HANKKEEN TARKOITUS JA YLEISKUVAUS Viidentienristeyksen vedenottamo on olemassa oleva vedenottamo, jolle on myönnetty vedenottolupa vuonna 1989 (L-SVEO 54/1989/2, ) vesimäärälle 3000 m 3 /vrk. Vedenottolupa on määräaikainen, ja päättyy Lupapäätös on hakemuksen liitteenä 1. Lupapäätöksessä ei ole esitetty perusteita luvan määräaikaisuudelle. Ottamo on vuokratontilla ja vedenottolupa päättyy samana päivänä kuin Kankaanpään kaupungin vuokrasopimus vedenottamotontista, joten on ilmeistä että luvan määräaikaisuuden peruste on ollut vuokrasopimuksen määräaikaisuus. Vuokratontin määräaikaisuutta lukuun ottamatta edellytykset pysyvän luvan myöntämiseksi ovat olleet olemassa edellisessä lupakäsittelyssä. Kankaanpään kaupunki on uusinut vuokrasopimuksen vedenottotontista maanomistajan kanssa (liite 2), ja hakee nyt pysyvää lupaa vedenottamolle vesimäärälle 2000 m 3 /vrk. Lisäksi esitetään, että määräaikaisena päättyvä lupa (L-SVEO 54/1989/2, ) on voimassa kunnes tämä uusi vedenottolupa on saatu ratkaistua. Viidentienristeyksen vedenottamon vettä käytetään talousvetenä kaupungin yksityistalouksissa, julkisissa laitoksissa ja alueen yritysten tarpeeseen. Lisäksi Kankaanpäällä on sopimus veden toimittamisesta seuraavien kuntien kanssa: Honkajoki, Pori (Lavia, Noormarkku), Sastamala (Kiikoinen), Siikainen, Merikarvia ja Pomarkku. Vedenottamon sijainti on esitetty piirustuksessa KANKAANPÄÄN VEDENHANKINTA Kankaanpään kaupungilla on kaksi vedenottamoa; Viidentienristeyksen ja Uudentalonlähteen vedenottamot. Uudentalonlähteen vedenottamon vedenottolupa on pysyvästi vesimäärälle 4000 m 3 /vrk ja Viidentienristeyksen vedenottamon lupa on määräaikainen vesimäärälle 3000 m 3 /vrk. Kankaanpään kaupungin vedenkulutus on runsas 4000 m 3 /vrk ja ottomäärä on kasvussa. Tiedot vedenkulutuksesta on esitetty taulukossa 3.1. Oman kaupungin tarpeiden lisäksi Kankaanpäällä on veden myyntisopimus kuuteen kuntaan, mikä tulee lisäämään vedenkulutusta tulevaisuudessa. Veden tarve on lähes tasaista ympäri vuoden. Taulukko 3.1.Kankaanpään kaupungin vedenottamoilta pumpatut vesimäärät vuosilta laskettuna vuosikeskiarvona. Viidentienristeyksen vedenottamolta on kuukausikeskiarvona pumpattu vettä enimmillään 1986 m 3 /vrk. Vuosi Viidentienristeys m 3 /vrk Uudentalonlähde m 3 /vrk Yhteensä m 3 /vrk

5 Uudentalonlähteen vedenottamo ei yksin riitä kattamaan kaupungin koko vedentarvetta. Tämän vuoksi Viidentienristeyksen vedenottamon toiminnan jatkumiselle on välitön tarve. Näiden kahden ottamon lisäksi Kankaanpää on tekemässä selvityksiä vedenhankintavarmuuden parantamiseksi sekä lisääntyvän vedentarpeen tyydyttämiseksi. Uuden vedenottamon tutkimukset ovat alkuvaiheessa. 4. POHJAVESIOLOSUHTEET 4.1 Pohjavesimuodostuma, valuma-alueet ja lähteet Kankaanpään kaupungin alueella on kahdeksan pohjavesialuetta, joissa laskennallisesti muodostuva pohjavesimäärä on m 3 /vrk. Tästä vesimäärästä valtaosa eli m 3 /vrk muodostuu kolmella pohjavesialueella, jotka sijoittuvat Hämeenkankaan-Pohjankankaan saumamuodostumalle. Viidentienristeyksen vedenottamo sijaitsee Hämeenkangas-Niinisalon I-luokan pohjavesialueella nro , joka on yksi Hämeenkankaan-Pohjankankaan saumamuodostumalle sijoittuvista pohjavesialueista (piirustukset 1 ja 2). Pohjavesialueen pinta-ala on 20,93 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 17,21 km 2. Alueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä m 3 /vrk. Pohjavesialue on hiekkavaltainen, maakerrospaksuudet ovat m, paikoin jopa m. Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella luontaisesti muodostuva pohjavesi purkautuu muodostuman länsi- ja eteläreunan lähteisiin ja soille. Muodostuman itä- ja pohjoispuolella maan pinta on enimmäkseen korkeammalla kuin pohjaveden taso pohjavesimuodostumassa, jolloin pohjaveden virtaus ja purkautuminen muodostuman itä- ja pohjoispuolelle jää vähäiseksi. Länsi- ja eteläreunan suurimpia pohjaveden purkautumispaikkoja ovat: Purkautumispaikka Korkeustaso Purkautuva pohjavesimäärä - Mölkkärinlähteet* m 3 /vrk - Isokeidas** m 3 /vrk - Pansianlähde** m 3 /vrk - Kuninkaanlähde*** +102, m 3 /vrk * Pohjavesialuekartta, kuntakansio ja Lounais-Suomen ympäristökeskus 2005 ** Kankaanpään kaupunki, virtaamamittaukset v Havainnoista on jätetty huomioitta huhtikuun mittaustulokset (4778 m 3 /vrk ja 5236 m 3 /vrk), jossa on mukana lumien sulamisvesiä. Mittauksen aikaan Uudentalonlähteen vedenottamolta on otettu vettä, mikä vähentää virtaamaa luonnontilaiseen verrattuna. *** Varsinais-Suomen ELY-keskus 2007 Lisäksi Kitunevan, Kulhuankeitaan ja Leponevan alueella on pienempiä, antoisuudeltaan korkeintaan satoja kuutiometrejä vuorokaudessa olevia pohjaveden purkautumislähteitä. Kuninkaanlähteestä purkautuva pohjavesi muodostuu osin Hämeenkankaan pohjavesialueella, joka sijoittuu Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueen itäpuolelle (piirustus 1). Tämän vuoksi lähteiden kokonaisvirtaama on suurempi kuin Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella muodostuvaksi arvioitu pohjavesimäärä. Viidentienristeyksen vedenottamo sijoittuu alueelle, josta pohjavesi purkautuu Isokeitaalle, Pansianlähteelle ja mahdollisesti Kitunevalle. Vedenottamon ympäristön pohjavesiolosuhteet ja pohjaveden virtaussuunnat on esitetty piirustuksessa 2.

6 4.2 Tutkimukset sekä ottamon vaikutus pohjaveden korkeuteen ja virtaamiin Viidentienristeyksessä on tehty koepumppaus teholla 1050 m 3 /vrk ajalla Vedenottamo on otettu käyttöön vuonna 1993, jonka jälkeen vedenotto on ollut jatkuvaa. Vedenoton vaikutuksia on seurattu vedenottamotontilla ottamon kaivoista sekä kahdesta havaintopisteestä. Vedenottamosta on otettu vettä pitkäjaksoisesti m 3 /vrk (taulukko 3.1). Ennen vedenottamon käyttöönottoa tehdyissä mittauksissa pohjaveden pinta on vedenottamotontilla ollut noin tasossa N m 3 /vrk vesimäärällä vedenkorkeus on vaihdellut välillä 108, Vedenoton aiheuttama alenema vedenottotontilla on noin 1,5-2 m. Vedenotto ei havaintojen perusteella vaikuta merkittävästi pisteeseen P21, jossa pohjaveden korkeus on keskimäärin samalla tasolla kuin ennen vedenoton alkamista. Vedenoton vaikutus pisteeseen P22 on luokkaa 0,5-1 m (kuva 4.1). Vedenoton arvioitu alenema-alue on esitetty piirustuksessa 2. Tässä lupahakemuksessa haetaan vedenottamolle lupaa vesimäärälle 2000 m 3 /vrk, mikä on vähemmän kuin tällä hetkellä voimassa oleva lupa (3000 m 3 /vrk). Alueelta kertyneen uuden pohjavesitiedon perusteella ottamon valuma-alue on pohjoiseen päin suppeampi kuin 1980-luvulla on arvioitu. Ottamolta ei myöskään ole kertynyt käyttökokemusta yli 2000 m 3 /vrk vedenotosta, koska nykyisistä vedenottorakenteista ei saada pitkäkestoisesti yli 2000 m 3 /vrk vesimäärää. Kuva 4.1. Pohjaveden korkeushavainnot. Vedenottamon käyttöönotto vuonna 1993 on merkitty pystyviivalla. Ottamolta on otettu vettä m 3 /vrk. Vedenottamotontin havainnot ovat kaivosta Pt 104 paitsi 1976 havainnot ennen ja jälkeen koepumppauksen pisteestä Hp4. Havainnot on koottu seuraavista aineistoista: Suunnittelukeskus Oy 1976, Maarakennus Jokinen 1993, Ympäristöhallinto OIVA , vesilaitoksen oma seuranta ja Ramboll 2015.

7 4.3 Pohjaveden laatu Veden laatu on ottamolla erinomainen, täyttäen STM 461/2000 ja STM 442/2014 talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Veden laadun perustiedot kaivoista I-V on esitetty taulukossa 4.1. Taulukko 4.1. Vesinäytteen tiedot Viidentienristeyksen vedenottamon raakavedestä Määritys Yksikkö Kaivo I Kaivo II Kaivo III Kaivo IV Kaivo V STM 442/2014 e.coli mpn/ ml Koliformiset bakteerit mpn/ ml Ulkonäkö Kirkas Kirkas Kirkas Kirkas Kirkas ph 6,8 6,8 7,0 7,1 7,0 6,5-9,5 Alkaliteetti mmol/l 0,25 0,29 0,24 0,23 0,23 Sähkönjohtavuus µs/cm Kokonaiskovuus dh 0,63 0,70 0,63 0,57 <0,6 Ammonium mg/l 0,006 0,006 <0,009 <0,007 <0,004 0,50 Nitriitti mg/l <0,007 <0,007 <0,007 <0,007 <0,007 0,50 Nitraatti mg/l 0,28 0,16 0,19 0,64 0,63 50 Rauta µg/l <10 <10 <10 <10 < Mangaani µg/l 1 <1 <1 <1 <1 50 Vapaa hiilihappo mg/l 8,0 7,1 4,4 4,4 4,2 Happi mg/l 8,9 7,6 8,2 10,4 10,5 4.4 Muut vedenottamot, yksityiskaivot ja vireillä olevat vesitaloushankkeet Hämeenkangas-Niinisalon pohjavesialueella sijaitsee Kankaanpään kaupungin Uudentalonlähteen vedenottamo. Vedenottolupa (L-SVEO 1979) on vesimäärälle 4000 m 3 /vrk. Ennen vuotta 1979 Uudentalonlähteen vedenottamolla on ollut lupa vesimäärälle 2000 m 3 /vrk. Pohjavesialueen pohjoisosassa on Varuskunnan vedenottamo ja itäpäässä Valtion polttoainekeskuksen vedenottamo. Nämä ottamot ovat eri valuma-alueilla kuin Viidentienristeyksen vedenottamo. Ottamoiden ja sijainti on esitetty piirustuksessa 2. Vedenottamon lähistöllä ei ole yksityiskaivoja tai vesiyhtymien kaivoja. Lähdetnevalla vedenottamon luoteispuolella olleet yksityiskaivot ovat jääneet pois käytöstä ja korvattu kaupungin vesijohdolla tai porakaivolla. Alueelta on aikaisemmin johdettu vettä Kalliokosken, Välimäen ja Mäenpään taloihin Lähdetnevan länsi- ja eteläpuolelle. Vireillä ei ole muita vesitaloushankkeita, joilla olisi yhteisvaikutuksia Viidentienristeyksen vedenottamon kanssa. 5. HANKKEEN TEKNINEN TOTEUTUS Vedenotto on tarkoitus toteuttaa Viidentienristeyksen vedenottamon olemassa olevista rakenteista. Viidentienristeyksen vedenottamon sijainti on esitetty piirustuksissa 1 ja 2. Ottamoon kuuluu kuusi siiviläputkikaivoa sekä vedenkäsittelyrakennus. Nykyisistä kaivoista käyttöön saatava vesimäärä on noin 2000 m 3 /vrk. Ottamoalue on aidattu. Vesi käsitellään lipeäalkaloinnilla. Tulevaisuudessa ottamolla varaudutaan kalkkikivialkaloinnin toteuttamiseen. Liitteessä 3 on esitetty ottamon asemapiirros ja nykyisten kaivojen rakennetiedot.

8 6. MAANOMISTUSTIEDOT Vedenottamo sijaitsee kiinteistöllä Kyrönkangas , joka on valtion maata (Metsähallitus). Vuokrasopimus vedenottamotontista on liitteenä 2. Tiedot vedenottamon pohjaveden alenema-alueen maanomistajista ovat liitteenä KAAVOITUSTILANNE Viidentienristeyksen vedenottamo on merkitty Satakunnan maakuntakaavaan. Ote maakuntakaavasta on liitteenä 5. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Maakuntakaavassa vedenottamon alue on Natura 2000-verkostoon kuuluvaa aluetta, pohjavesialuetta, arvokasta geologista muodostumaa, puolustusvoimien aluetta ja kaupunkikehittämisen kohdevyöhykettä. Vedenottamon länsipuolella oleva Isokeidas on merkitty suojelualueeksi SL, lisäksi länsipuolella on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Vedenottamon itäpuolelta kulkee historiallinen tie. 8. KULTTUURIKOHTEET, MUINAISJÄÄNNÖKSET JA LUON- NONSUOJELUALUEET Lähimmät valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt ovat vedenottamon tontin itäpuolella m etäisyydellä ottamoalueen aidasta kulkeva Hämeenkankaan- ja Kyrönkankaantie ja vedenottamolta 2,3 km pohjoiseen sijaitseva Niinisalon kasarmialue. Vedenotto ei vaikuta kohteisiin. Lähin muinaisjäännös on Kiimakankaanoja , joka on historiallisen ajan tervahauta. Vedenotto ei vaikuta muinaisjäännöksiin. Kohteiden sijainti on esitetty kuvassa 8.1. Vedenottamon lähistöllä ei ole tiedossa muita muinaismuistolain nojalla rauhoitettuja kohteita, rakennusperinnön suojelukohteita, maankäyttö- ja rakennuslain nojalla suojeltuja kohteita tai niihin rinnastettavia kohteita. Vedenottamo sijaitsee Hämeenkankaan Natura 2000-alueella FI Natura-alueen pinta-ala on 4369 ha ja alue on tyypiltään SCI-alue. Hämeenkankaan Natura-alueeseen kuuluu suomaiseman reunustama geologisesti ja biologisesti merkittävä harjualue sekä osa harjuun rajoittuvista suoalueista. Natura-alueen rajaus on esitetty piirustuksessa 1.

9 Kuva 8.1 Viidentienristeyksen vedenottamon lähellä sijaitsevat kulttuurikohteet ja muinaisjäännökset. 9. LUONTO- JA YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET 9.1 Vaikutukset pohjaveden pinnan korkeuteen Vedenotto aiheuttaa pumppauspaikan ympärille aleneman pohjaveden pintaan. Alenema on suurin vedenottamotontilla, 1,5-2 m. Arvio vedenoton aiheuttamasta alenemasta teholla m 3 /vrk on esitetty piirustuksessa Vaikutukset pohjaveden purkautumiseen Vedenotto Viidentienristeykseltä vähentää Isokeitaalle ja Pansianlähteelle purkautuvia pohjavesimääriä yhteensä otetun vesimäärän verran. Vedenotolla ei ole olennaista merkitystä pohjavesialueen itäpuolella olevan Viheräperänkeitaan vesitalouteen, jonne ei pohjaveden korkeustasojen perusteella purkaudu merkittäviä määriä pohjavettä. 9.3 Luontovaikutukset Vedenottolupa koskee luvan jatkamista nykyiselle toiminnalle, jolle lupa on myönnetty vuonna Vedenottotoiminta on ollut käynnissä haettavalla vesimäärällä ennen kuin Hämeenkankaan Natura-alue perustettiin, eikä toiminnan jatkuminen heikennä Natura-alueen tilaa siitä tasosta, joka alueella on ollut alueen tullessa osaksi Natura 2000-verkostoa. Vanhan toiminnan jatkumisella ei ole uusia luontovaikutuksia. Vedenottoluvan määräaikaisuus ei aikaisemmassa lupakäsittelyssä ole perustunut luonto- tai ympäristövaikutuksiin. Edellisen luvan käsittelyssä olisi ollut edellytykset pysyvän vedenottoluvan myöntämiseen, mikäli vedenottamo ei olisi sijainnut vuokratulla tontilla. Vedenottamotontin vuokrasopimus on määräaikainen, mikä mitä ilmeisimmin on ollut edellisen luvan määräaikaisuuden peruste, vaikka sitä ei lupapäätöksessä erikseen mainita.

10 10. HANKKEEN HYÖDYT JA KORVAUKSET Viidentienristeyksen vedenottamon käytön jatkumisella on välitön tarve. Kankaanpään kaupungin vedenkulutus on 4564 m 3 /vrk (v.2014). Uudentalonlähteen vedenottamo (lupa 4000 m 3 /vrk) ei yksin riitä tuottamaan tarpeeksi vettä Kankaanpäähän. Kaupungilla ei myöskään ole korvaavaa vedenottamoa poikkeustilanteiden varalle. Vesihuollon varmuus ei tällä hetkellä ole riittävällä tasolla. Kankaanpäällä on suunnitteella muuta lisävedenottoa vesihuollon varmistamiseksi, mutta hanke ei ehdi valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Viidentienristeyksen vedenottamon toiminnan jatkuminen ei aiheuta korvattavaa haittaa muille pohjavedenottamoille tai yksityiskaivoille, eikä muita yleisen eikä yksityisen edun haittoja. 11. EHDOTUS TARKKAILUOHJELMAKSI Ehdotetaan, että vedenottamoa tarkkaillaan seuraavasti: -Vedenottamolta otettavat vesimäärät kirjataan päivittäin ja kuukausikeskiarvona. -Vedenoton vaikutuksia pohjaveden korkeuteen seurataan mittaamalla pohjaveden korkeutta pohjavesiputkista P21, P22, Pvp 76/13, Pvp 78/13, Pvp 79/13, Pvp 80/13 sekä vedenottamotontilla havaintoputkesta tai kaivosta. Tarkkailuun ehdotetut pisteet on esitetty piirustuksessa 2. Vedenottamoa on tähän asti tarkkailtu vuonna 1993 laaditun ohjelman pohjalta, jossa mukana on ollut vesipintojen seuranta Lähdetnevan yksityiskaivoista. Kaivot ovat jääneet pois käytöstä ja korvattu vesijohtoliittymällä, joten tarkkailutarvetta ei ole enää alueella. 12. OIKEUDELLISET EDELLYTYKSET Sopimus vedenottamoalueen käytöstä on liitteenä 2. Hankkeesta ei koidu luonnonsuojelulain, muinaismuistolain tai maankäyttö- ja rakennuslain vastaisia seurauksia. Hanke ei loukkaa yksityistä etua. Hankkeesta koituvat hyödyt ovat haittoja suuremmat Edellytykset valmisteluluvan myöntämiselle Vedenotto on olemassa olevaa toimintaa, jota toteutetaan nykyisistä rakenteista. Toiminnan jatkaminen ei aiheuta uusia haittoja. Vedenotto voidaan tarvittaessa lopettaa, jolloin pohjavesiolosuhteet palautuvat luonnontilaiseen tasoon. Vedenoton jatkuminen keskeytyksettä Viidentienristeyksestä on Kankaanpään kaupungille tärkeää, koska Uudentalonlähteen vedenottamo ei yksin riitä kattamaan koko nykyistä vedenottotarvetta. 13. YHTEENVETO Kankaanpään kaupunki hakee vesitalouslupaa Viidentienristeyksen pohjavedenottamolle vesimäärälle 2000 m 3 /vrk. Lisäksi esitetään, että vedenottamolta voitaisiin ottaa vettä ottamon vuoden 2017 lopussa päättyvän vedenottoluvan mukaisesti, kunnes tämä uusi vesilupahakemus on saatu ratkaistua. Vettä käytetään talousvetenä kaupungin yksityistalouksissa, julkisissa laitoksissa ja yritysten tarpeeseen. Lisäksi Kankaanpäällä on sopimus veden toimittamisesta Honkajoelle, Poriin (Lavia, Noormarkku), Sastamalaan (Kiikoinen), Siikaisiin, Merikarvialle ja Pomarkkuun. Viidentienristeyksen vedenottamo on olemassa oleva vedenottamo, jolle on myönnetty vedenottolupa vuonna 1989 (L-SVEO 54/1989/2, ) vesimäärälle 3000 m 3 /vrk. Vedenottolupa on määräaikainen, ja päättyy Lupapäätöksessä ei ole esitetty perusteita luvan määräaikaisuudelle. Ottamo on vuokratontilla ja vedenottolupa päättyy samana päivänä kuin vuokrasopimus vedenottamotontista, joten on ilmeistä, että luvan määräaikaisuuden peruste on ollut toiminnan sijoittuminen vuokratontille. Vedenoton määräaikaisuus ei ole perustunut luonto- tai ympäristövaikutuksiin. Vedenottamo sijaitsee Kankaanpään kaupungissa kiinteistöllä Kyrönkangas , joka on valtion maata (Metsähallitus). Kankaanpään kaupunki on uusinut vuokrasopimuksen vedenotto-

11