KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI

Transkriptio

1 Vastaanottaja Forssan vesihuoltoliikelaitos Asiakirjatyyppi Raportti Päivämäärä Viite KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI

2 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI Tarkastus Päivämäärä Laatija Tarkastaja Maija Jylhä-Ollila Jarmo Koljonen Viite Ramboll Niemenkatu LAHTI P F

3 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Pohjavesialue ja -olosuhteet 1 3. Tehdyt tutkimukset Kaivokartoitus Kaivopisteiden tutkimus ja havaintopisteiden asennus Koepumppauksen toteutus Koepumppauksen seuranta Pintavesien virtaamamittaukset Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamon seuranta Koordinaatisto, laboratoriot 6 4. Tulokset ja tulosten tulkinta Kaivopistetutkimukset Koepumppauksen vaikutus pohjaveden ja pintavesien korkeuteen Veden laatu koepumppauksessa Virtaamamittaukset ja lampien veden laatu Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamon seurantatiedot Tutkimuksen tarkkuus Vedenoton ympäristövaikutukset Johtopäätökset 16 LIITTEET 1. Kaivokortit 2. Havaintopistekortit 3. Stabiilit isotoopit lausunto 4. Koepumppauskuvaajat 5. Analyysitodistukset 6. Koepumppauksen vaikutus pintavesiin PIIRUSTUKSET 1. Kohteen sijainti 2. Koepumppauksen pohjavesi- ja pintavesimittauspisteet 3. Koepumppauksen vaikutusalue

4 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 1 1. JOHDANTO Forssan vesihuoltoliikelaitos on selvittänyt Lopella sijaitsevan Räyskälän pohjavesialueen soveltuvuutta vedenhankintaan. Tutkimuksia on tehty alueella aikaisemmin vuonna 2008 ja sitä ennen useita tutkimuksia 2000-luvun alussa. Yhteenveto tutkimuksista on esitetty esimerkiksi raportissa Ramboll 2012: Forssan vesihuoltoliikelaitos. Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi. Työ Edeltävien tutkimusten perusteella valitussa tutkimuspisteessä HP80 tehtiin koepumppaus vuosina Koepumppauksella selvitettiin pisteestä käyttöön saatavan pohjaveden määrä, veden laatu ja vedenoton ympäristövaikutukset. Koepumppaus on osa Euroopan aluekehitysrahaston osittain rahoittamaa hanketta Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi. 2. POHJAVESIALUE JA -OLOSUHTEET Tutkimuspiste HP80 sijaitsee Räyskälän vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella nro Pohjavesialueen pinta-ala on 4,62 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 3,01 km 2. Arvio muodostuvan pohjaveden määrästä on 1500 m 3 /vrk (Ympäristöhallinnon OI- VA-tietopalvelu). Räyskälän pohjavesialue on osa Pernunnummen-Räyskälän laajaa jäätikköjokimuodostumaa, jossa pitkittäisharju liittyy III Salpausselkään kuuluvaan deltamuodostumaan. Räyskälän pohjavesialueella muodostuva pohjavesi purkautuu luontaisesti Kaartjärveen. Purkautuvan pohjaveden muodostamia sulapaikkoja Kaartjärven rantavöhykkeellä on todettu Parkuvanlammen itäpuolella. Vähäisiä määriä pohjavettä purkautuu Siltastenlammiin ja Parkuvaan. On mahdollista, että osa Pernunnummen muilla pohjavesialueilla muodostuvasta pohjavedestä purkautuu Räyskälän pohjavesialueen kautta Kaartjärveen. Arvio perustuu siihen että Pernunnummelta Vääräojan ja Petoojan alivirtaama on merkittävästi pienempi kuin Pernunnummella muodostuva pohjavesimäärä (Ramboll 2012: Forssan kaupunki. Pohjavesitutkimukset Forssan seudun varavesilähteen löytämiseksi. Työ ).Siltastennummen alueella kalliot nousevat pohjavesipinnan yläpuolelle, muodostaen pohjaveden virtausesteen ja erottaen Tourijärvenharjun alueen pohjavesialueen itäosasta. Alueen pohjavesiolosuhteet on kuvattu tarkemmin esimerkiksi raportissa Ramboll 2008: Forssan kaupunki. Uusien pohjaveden käyttöönottokohteiden esiselvitys, Kaukolannummi ja Räyskälä. Työ Suuri osan Pernunnummen alueesta on rajattu Maakylän-Räyskälän Natura-alueeksi (FI ). Koepumppauspaikka ja pumppauspaikan lähimmät lammet Parkuva ja Siltastenlammi sijaitsevat Natura-alueen ulkopuolella. Alueen sijainti on esitetty piirustuksessa 1. Pohjavesialueen rajat ja pohjaveden virtaussuunnat sekä Natura-alueen raja on esitetty piirustuksessa TEHDYT TUTKIMUKSET 3.1 Kaivokartoitus Koepumppaus aloitettiin kartoittamalla koepumppauksen ympäristön yksityiskaivot Kartoitusta täydennettiin mittaamalla kaivot K4, K20 ja K24. Kaivojen tiedot ovat liitteenä 1.

5 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI Kaivopisteiden tutkimus ja havaintopisteiden asennus Koepumppauksen toteuttamista varten tutkittiin pisteen HP80 viereen kaksi pistettä, HP80A ja HP82 imusarjojen asentamista varten. Tutkimukset tehtiin Pisteiden maalajit tunnistettiin tärykairauksella ja maaperän vedenjohtavuus ja veden laatu tutkittiin kerroksittain antoisuuspumppauksella 2m siivilällä. Vesinäytteet suodatettiin maastossa näytteenoton yhteydessä. Vesinäytteistä tutkittiin laboratoriossa happi, rauta, mangaani ja sameus. Yhdestä vesinäytteestä pisteessä HP80 A tehtiin laajempi analyysi, johon sisältyi ulkonäkö, haju, maku, sameus, väriluku, ph, sähkönjohtavuus, happi, permanganaattiluku, kovuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, fluoridi, kloridi, kolimuotoiset bakteerit 22 C, enterokokit ja e.coli 37 C. Koepumppauspaikan HP80 ja Parkuvanlammen väliin asennettiin pohjaveden havaintoputki HP84jolla seurattiin pintaveden imeytymistä koepumppauspaikalle. Putken materiaali oli rauta ja sisähalkaisija 32 mm. 3.3 Koepumppauksen toteutus Pisteisiin HP80 ja HP80A asennettiin imusarjat ja pumppu koepumppausta varten. Molemmille pumpuille asennettiin vesimittari. Pumppausvesi johdettiin poistoputkella Kaartjärveen. Imusarjojen rakenne oli seuraava: HP80: 4 imuputkea, joissa siivilä 7-9 m syvyydessä maan pinnasta. HP80A: 2 imuputkea, joissa siivilä 9-15 m syvyydessä maan pinnasta ja 2 imuputkea, joissa siivilä m syvyydessä maan pinnasta. Pumppaustehot olivat seuraavat: Koepumppaus aloitettiin pisteestä HP80 teholla 1000 m 3 /vrk Koepumppaus nostettiin tehoon 2000 m 3 /vrk ottamalla käyttöön piste HP80A Pumppaus pisteestä HP80A lopetettiin, pumppausta jatkettiin pisteestä HP80 teholla 1000 m 3 /vrk Pumppausteho pisteessä HP 80 laskettiin tasoon 300 m 3 /vrk Koepumppaus lopetettiin Pumppauksessa oli kaksi katkosta laiterikon takia ajankohtina ja Koepumppauksen kokonaiskesto oli 4 kk. Pumpatut vesimäärät on esitetty kuvassa

6 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 3 Kuva Pumpatut vesimäärät koepumppauksessa. Vesimittari on luettu koepumppauksen aikana noin kerran viikossa. Korvaavan veden toimittaminen kaivoihin Koepumppauksen aikana yhdeksään talouteen toimitettiin korvaavaa vettä kaivon kuivumisen vuoksi.vesityksestä vastasi Forssan vesihuoltoliikelaitos. Kaivojen K4, K24, K20 ja K41 talouksiin johdettiin vettä haaraputkella koepumppauslinjasta. Kaivojen K8, K34 ja K36 talouksiin sekä yhteen talouteen kaivon K17 lähellä tuotiin vettä säiliössä. Kaivon K37 talouteen johdettiin vettä Kaartjärven vesihuolto Oy:n vesijohdosta. 3.4 Koepumppauksen seuranta Pinnan korkeus Koepumppauksen aikana veden pinnan korkeusvaihteluita seurattiin manuaalimittauksella ja automaattisilla tallentavilla veden pinnan korkeusantureilla. Seurantapisteet ja mittaustiheydet olivat seuraavat: Lammet: Alimmainen Ali-Mylly Avauslammi Kaartjärvi Parkuva Siltastenlammi Taipaleenjärvi Tourijärvi 1*viikossa 1*viikossa 1*viikossa ELY-keskus automaattiasema, mittaus kerran vuorokaudessa. Tallentava loggeri, mittaus kaksi kertaa vuorokaudessa. 1*viikossa 1*viikossa 1*viikossa

7 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 4 Pohjavesiputket: HP10 Kaartjärven vesihuolto Oy:n vedenottamo Tallentava loggeri, mittaus kaksi kertaa vuorokaudessa. HP56A HP58A HP73 HP76 Tallentava loggeri, mittaus kaksi kertaa vuorokaudessa. HP77 HP77A HP78 HP80, koepumppauspaikka HP80A, koepumppauspaikka Tallentava loggeri, mittaus kaksi kertaa vuorokaudessa. HP84 asennettu heinäkuussa 2014 A02 PVP B PVPD Pohjavesiputkia seurattiin sijainnista ja koepumppauksen vaiheesta riippuen manuaalisesti 1-6 kertaa kuukaudessa. Kaivot: Kaivojen seurantaa tehtiin tarpeen mukaan ja tavoitteena oli havaita kaivojen kuivuminen ja sada pohjavesiputkien seurantaverkkoa täydentävää tietoa pohjaveden tason muutoksista. Seurantapisteiden sijainti on esitetty piirustuksessa 2. Pohjaveden laatu Veden laatua seurattiin koepumppauspaikalta pisteistä HP80 ja HP80A pumppauksen ollessa käynnissä noin 2 viikon välein. Näytteistä tutkittiin laboratoriossa happi, rauta, mangaani, sameus ja kemiallinen hapenkulutus COD Mn. Lisäksi pelkkä happipitoisuus määritettiin kahdesta vesinäytteestä. Talousvesinäyte otettiin pisteistä HP80 ja HP80A. Koepumppauksen päätteeksi tutkittiin talousvesiasetuksen STM442/2014 mukaiset veden laatuominaisuudet sekä tehtiin veden käsittelyn suunnitteluun liittyviä määrityksiä. Vedestä ei kuitenkaan määritetty radioaktiivisuutta (α- ja β-aktiivisuus) eikä uraanipitoisuutta.koepumppauksen lopetusnäytteestä tutkittiin myös räjähdeaineet. Räjähdeainetutkimus on raportoitu erikseen (Ramboll 2015: Länsi-Suomen huoltorykmentti. Räjähdeainetutkimus Räyskälä. Työ ). Pintavesien laadun seuranta Pintavesien laatua tutkittiin koepumppauksen aikana Parkuvanlammesta ja Siltastenlammesta. Tulokset on raportoitu erillisraporttina (Ramboll 2014, liite 6). Pintaveden osuus koepumppauksessa Koepumppauspaikalle kulkeutuvan pintaveden määrää seurattiin tutkimalla veden stabiilien isotooppien koostumuksen muutosta. Isotooppinäytteet otettiin Parkuva-lammesta, Kaartjärvestä ja pohjavedestä ennen koepumppauksen alkua. Koepumppauksen aikana isotooppimääritys tehtiin kaksi kertaa. Isotooppitutkimus on liitteenä Pintavesien virtaamamittaukset Ennen kokeen alkua ja kokeen aikana seurattiin Kaartjärvestä purkautuvia vesimääriä. Lisäksi mitattiin Petojoen virtaama yleisen pohjavesitilanteen hahmottamiseksi. Mittaus tehtiin FlowTracker-mittalaitteella. Kaartjoen virtaama mitattiin , ja Petojoen virtaama mitattiin kahdesta kohdasta.

8 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 5 Veden purkautumista Parkuvasta Kaartjärveen seurattiin silmämääräisesti veden pinnan korkeuden mittausten yhteydessä. Parkuvan ja Kaartjärven välisen ojan pohjataso on korkeimmillaan tasossa (mittaus ). Tulosten tarkastelussa otettiin huomioon myös Kaartjärvestä aikaisemmin tehdyt virtaamamittaukset (Hämeen ympäristökeskus , raportoitu opinnäytetyössä Marjut Remes 2008: Lopen Kaartjärven tila ja toimenpidesuositukset. Hämeen ammattikorkeakoulu, ympäristötekniikan koulutusohjelma) Virtaamamittauspaikat on esitetty piirustuksessa 2. Kaartjoen virtaamamittauspaikka on lisäksi esitetty kuvissa ja Kuvat ja Virtaamamittauspaikka Kaartjoki huhtikuussa 2014.

9 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamon seuranta Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamosta pumpatut vesimäärät tiedusteltiin Lopen kunnalta. Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamon pinnan korkeutta seurattiin vedenottamotontilla sijaitsevasta havaintoputkesta HP10 manuaalimittauksella ja automaattiloggerilla, joka tallensi veden pinnan korkeuden kaksi kertaa vuorokaudessa. Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamolta otettiin neljä näytettä kokeen aikana, joista tutkittiin ulkonäkö,haju, maku, sameus, väriluku, ph, sähkönjohtavuus, happi, permanganaattiluku, kovuus, rauta, mangaani, nitraatti, nitriitti, ammonium, fluoridi, kloridi, kolimuotoiset bakteerit 22 C, enterokokit ja e.coli 37 C. 3.7 Koordinaatisto, laboratoriot Tutkimuksen koordinaatistona oli KKJ 3 ja korkeusjärjestelmä N60. Koepumppauksen seurantanäytteenotto ja laboratorioanalyysit sekä pinnan korkeuden mittaukset tehtiin Rambollin omana työnä. Stabiilien isotooppien määritys tehtiin GTK:n tutkimuslaboratoriossa. 4. TULOKSET JA TULOSTEN TULKINTA 4.1 Kaivopistetutkimukset Pisteiden 80A ja 82 tiedot on esitetty taulukossa Pisteessä 80A maaperän vedenjohtavuus oli hyvä syvyysvälillä 9-19 m. Vesi oli happipitoista ja tutkituilta ominaisuuksiltaan hyvälaatuista koko tutkitussa kerroksessa. Piste todettiin sopivaksi koepumppauspisteeksi ja kaivonrakennuspaikaksi. Pisteessä 82 maaperän vedenjohtavuus oli selvästi heikompi kuin pisteessä HP80A. Ainoastaan syvyydessä 8-10 m maan pinnassa esiintyi hyvin vettä johtavia kerroksia. Veden laatu oli hyvä tutkituilta ominaisuuksiltaan kaikissa tutkituissa kerroksissa. Piste todettiin sopimattomaksi koepumppaukseen ja kaivonrakennukseen maaperän heikon vedenjohtavuuden vuoksi. Taulukko Pisteiden 80A ja 82 tutkimustulokset Näytteen- ottosyvyys Antoisuus Sameus O 2 Mn Fe T m l/min/2m NTU mg/l µg/l µg/l C HP80A <2, <0, <2, <0, <2, <0, <2, <0, <2, HP STM442/ <2,0 < <2, käyttäjien hyväksyttävissä

10 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI Koepumppauksen vaikutus pohjaveden ja pintavesien korkeuteen Pohjaveden ja pintavesien seurantatulokset ovat liitteenä 4. Koepumppauksen aikana havaintopisteissä havaittaviin korkeusvaihteluihin vaikuttivat seuraavat tekijät: Veden luontainen korkeusvaihtelu Koepumppauksen aiheuttama alenema Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamon vedenotto Vedenotto yksityiskaivoista Yksityiskaivojen ja Kaartjärven Vesihuolto Oy.n vedenottamon vaikutus oli paikallinen, aiheuttaen muutoksia vain kyseisen pisteen havaintotuloksiin. Pohjaveden ja pintavesien luontainen korkeusvaihtelu sekä koepumppauksen vaikutus havaittiin laajasti. Koepumppauksen seurantajakson jälkeen Siltastenlammin laskuoja ruopattiin. Ruoppaus ei vaikuta koepumppauksen tuloksiin. Kuitenkin mahdollisissa jatkoseurannoissa tulevina vuosina Siltastenlammin ja lammen lähikaivojen tuloksia arvioitaessa on huomioitava ruoppauksen aiheuttama noin 30 cm alenema lammen pinnassa. Pinta- ja pohjavesien luontainen korkeusvaihtelua arvioitiin Kaartjärven pinnan vaihteluista (kuva 4.2.1). Kaartjärven korkeus on vaihdellut seurantajakson aikana välillä ( ) ( ) eli 32 cm. Koepumppauksen aikana vaihteluväli on ollut ( ) ( ), eli 17 cm. Vuoden 2014 talvella ei muodostunut paksua lumipeitettä, vaan talven sadanta purkautui vesistöihin talven mittaan. Tämän vuoksi Kaartjärven vesipinnassa ei näy huhtikuussa pinnan nousua, jonka lumien sulaminen tavallisesti saa aikaan. Kuva Kaartjärven korkeusvaihtelu. Koepumppauksen aikana Kaartjärven pinnan korkeimman ja matalimman tason ero oli 17 cm.

11 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 8 Pohjaveden pinnan taustavaihtelua selvitettiin Perununnummen alueelta, jossa sijaitsee Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) pohjaveden seuranta-asema. Seurantatuloksista (kuva 4.2.2) nähdään, että vuosien välillä on suuria eroja ja pohjavesipinnat ovat olleet kesällä 2014 kymmenen vuotta kestäneen seurannan minimitasolla (kuva 4.2.2). Pistessä HP 10 pohjaveden pinta laski koepumppausjaksolla (toukokuu-syyskuu 2014) 12 cm. Alueen muiden lampien ja pohjaveden taustapisteen vaihtelu oli samansuuntaisia ja samaa suuruusluokkaa kuin Kaartjärvessä, joten Kaartjärven pintaa voidaan pitää sopivana taustapisteenä. Kuva Pohjaveden pinnan korkeuden vaihtelu Pernunnummella pisteessä HP10 (SYKE). Arvio koepumppauksen vaikutusalueesta teholla 2000 m 3 /vrk on esitetty piirustuksessa 3. Arvio on tehty koepumppaushavaintojen perusteella vähentäen Kaartjärven luontainen alenema (17 cm) mitatuista alenemista. Koepumppauspaikalla HP 80 pohjaveden korkeusvaihtelu oli koepumppausaikana välillä +114,10 ( ) +113,49 ( ), eli 61 cm. Koepumppausjakson luontaisen aleneman (Kaartjärvi 17 cm) huomioiden koepumppauksen vaikutusta oli 44 cm. Alenema Parkuvalammessa (luontaisen aleneman 17 cm huomioiden) oli cm. Alenema oli suurimmillaan heinäkuun lopussa, jolloin teholla 2000 m 3 /vrk oli pumpattu 1,5 kk. Pumppausteholla 1000 m 3 /vrk pumppauksen aiheuttama pohjaveden alenema koepumppauspaikalla oli noin 20 cm ja Parkuvalammessa noin 15 cm. Automaattisten vesipinnan mittareiden tuloksista on nähtävissä, että pinnat eivät täysin vakiintuneet pumppauksen aikana eri tehoilla. Koepumppaus näkyi selvänä pinnan alenemana koepumppauksen lähimmissä havaintoputkissa HP 77 ja HP76, joissa koepumppauksen aiheuttama alenema oli yli 30 cm. Siltastenlammin länsipuolella olevissa yksityiskaivoissa ja havaintoputkessa HP78 koepumppauksen aiheuttama alenema oli cm. Havaintoputkessa PVPB korkeudenvaihtelu oli suurempi kuin muissa alueen havaintoputkissa (32 cm). Suurempi vaihtelu voi johtua siitä, että putki on asennettu kallioon asti ja putken siivilä on paremmin vettä johtavassa kerroksessa kuin lähiympäristön matalat talousvesikaivot. Lampien vesipintojen korkeusvaihtelu on esitetty taulukossa Ainoastaan Parkuvan korkeusvaihtelussa on havaittavissa selvästi koepumppauksen vaikutus. Korkeusvaihteluväli koepumppausjaksolla muissa lammissa oli 20 cm tai alle, jota voidaan pitää luontaisena vaihteluna. Pientä koepumppauksen aiheuttamaa vaikutusta Alimmaisenlammiin ja Avauslammiin ei voida täysin sulkea pois.

12 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 9 Taulukko Lampien pintojen korkeusvaihtelut Lampi Korkein vesipinta Matalin vesipinta Vaihtelu Arvio koepumppauksen vaikutuksesta teho 2000 m 3 /vrk Alimmainen 115,27 115,03 20 cm 0-5 cm Ali-Mylly 116,08 115,93 13 cm 0 cm Avauslammi 116,87 116,45 20 cm 0-5 cm Parkuva 114,14 113,65 49 cm cm Siltastenlammi 114,54 114,34 13 cm 0 cm Taipaleenjärvi 115,40 115,23 16 cm 0 cm Tourijärvi 126,34 126,15 12 cm 0 cm Siltastenlammissa ja Siltastenlammin ympäristössä matalien kaivojen pinnat eivät seuraa selkeästi koepumppauksen aiheuttamaa korkeusalenemaa. Koepumppauksen vaikutus Siltastenlammin veden pinnan korkeuteen oli vähäinen (alle 5 cm) tai olematon. Sen sijaan havaintoputkissa, erityisesti pisteessä PVP B, jonka siivilä on asennettu kallioon saakka, voidaan koepumppauksen aiheuttama alenema todeta hyvin selvästi. Siltastenlammin ja joissakin lammen ympäristössä olevien kaivojen käyttäytymisessä on orsivesimäisiä piirteitä. 4.3 Veden laatu koepumppauksessa Pisteessä HP80 veden happipitoisuus vaihteli pumppauksen aikana tasosta 3,4-10,9 mg/l, siten, että pumppauksen loppua kohti happipitoisuus oli laskussa, lukuun ottamatta viimeistä vesinäytettä (O 2 5,5 mg/l), taulukko Pisteessä HP80A happipitoisuus kohosi lievästi pumppauksen aikana tasosta 4 mg/l tasoon 4,5 mg/l (kuva 4.3.1). Pisteen HP80A happipitoisuus oli jo pumppauksen alussa matalampi kuin pisteessä HP80, johtuen siitä, että pisteeseen HP80A pumpattiin vesi syvemmältä pohjavesikerroksesta kuin pisteeseen HP80. Veden laatu täytti koepumppauspaikalla talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset, lukuun ottamatta otettua vesinäytettä pisteestä HP80, jossa mangaanipitoisuus 53 µg/l ylitti niukasti talousvedelle suositellun enimmäispitoisuuden (50 µg/l). Koepumppauksen päätteeksi otetussa laajassa vesinäytteessä vesi täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset (STM 442/2014) (taulukko 4.3.3). Näytteestä analysoitiin kaikki muut asetuksessa edellytetyt aineet paitsi radioaktiivisuus ja uraani. Kuva Pohjaveden happipitoisuuden kehitys koepumppauspaikalla.

13 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 10 Taulukko Veden laatu koepumppauspaikalla HP Lämpötila C Sameus NTU 0.29 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 O 2 mg/l COD Mn mg/l 0.62 <0,50 <0,50 <0,50 <0,50 <0, <0,50 Mn µg/l 1.9 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 <1,0 53 <1,0 Fe µg/l <10 <10 <10 <10 <10 <10 Taulukko Veden laatu koepumppauspaikalla HP80A STM 442/2014 Lämpötila C Sameus NTU <0,20 <0,20 <0,20 * O 2 mg/l COD Mn mg/l 0.54 <0,50 <0,50 <5 Mn µg/l <1,0 <1,0 <1,0 50 Fe µg/l *Käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia. Vesinäytteiden analyysitulokset ovat liitteenä 5. Isotooppinäytteenoton tulokset on esitetty liitteenä 3 olevassa raportissa. Räyskälän pinta- ja pohjavesinäytteiden isotooppikoostumus erosi selvästi toisistaan, joten menetelmä soveltui pintavesivaikutusten tutkimukseen kohteessa. Koepumppauksen aikana ei havaittu muutosta pohjaveden isotooppikoostumuksessa, joten koepumppauspaikalle ei imeytynyt pintavettä. Taulukko Laajat vesinäytteet koepumppauspaikalta. HP80A m HP80A Räyskälä Lämpötila C Kolimuotoiset bakt 37 C Fek. koliformit (44 C 24 h) Escherichia coli Enterokokit Fek. streptokokit (37 C 48 h) Kokonaispesäkeluku pmy/100 ml mpn/100 ml pmy/100 ml 0 pmy/100 ml mpn/100 ml pmy/100 ml pmy/100 ml 0 22 C, 72 h pmy/ml 15 Kokonaispesäkeluku 37 C, 48 h pmy/ml 0 Ulkonäkö väritön, kirkas väritön, kirkas HP80 STM 442/2014 Haju hajuton hajuton hajuton väritön, kirkas ei epätavallisia muutoksia ei epätavallisia muutoksia käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia

14 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 11 HP80A m HP80A Räyskälä HP80 STM 442/ Maku virheetön virheetön virheetön käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia Sameus NTU <0,20 <0,20 <0,20 käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia UV-läpäisevyys 254 nm, ABS abs 0.01 UV-läpäisevyys 254 nm, trans % trans % 97.7 Väriluku mg Pt/l <5 <5 <5 käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia ph ,5-9,5 ph-titraus ok Sähkönjohtavuus µs/cm <2500 Alkaliteetti mmol/l 0.24 Happipitoisuus (O2) mg/l Hiilidioksidi (CO2), vapaa mg/l 19 Hiilidioksidi (CO2), syövyttävä mg/l 18 HP80A m HP80A Räyskälä HP80 STM 442/ Permanganaattiluku (KMnO4) mg/l <2,0 20 CODMn mg/l 0.54 <0,50 5 TOC mg/l <1,0 käyttäjien hyväksyttävissä eikä epätavallisia muutoksia Kloridi (Cl) mg/l Fluoridi (F) mg/l <0,10 <0,10 <0,10 1,5 Sulfaatti (SO4) mg/l Nitraatti (NO3) mg/l Nitraattityppi (NO3-N) mg/l Nitriitti (NO2) mg/l <0,007 <0,007 <0,007 0,5 Nitriittityppi (NO2-N) mg/l <0,002 0,15 Ammonium (NH4) mg/l <0,006 <0,0060 <0,0060 0,5 Ammoniumtyppi (NH4-0,4 N) mg/l <0,0040 Syanidi (CN), kokonais- µg/l <5 50 Radon Bq/l 65 Kovuus (Ca + Mg) mmol/l Alumiini (Al) µg/l < Antimoni (Sb) µg/l <0,50 5 Arseeni (As) µg/l <1,0 10 Barium (Ba) µg/l 2.3 Boori (B) mg/l <0,020

15 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 12 HP80A m HP80A Räyskälä HP80 STM 442/2014 Elohopea (Hg) µg/l <0,020 1,0 Kadmium (Cd) µg/l <0,030 5,0 Kalium (K) mg/l 0.77 Kalsium (Ca) mg/l 5.4 Kromi (Cr) µg/l <1,0 50 Kupari (Cu) mg/l <0,0010 2,0 Lyijy (Pb) µg/l <0,50 10 Magnesium (Mg) mg/l 1.1 Mangaani (Mn), liuk. µg/l <2,0 <1,0 <1,0 50 Molybdeeni (Mo) µg/l <1,0 Natrium (Na) mg/l 2.2 Nikkeli (Ni) µg/l <1,0 20 Rauta (Fe), liuk. µg/l < Seleeni (Se) µg/l <1,0 10 Sinkki (Zn) µg/l <5,0 Haihtuvat hiilivedyt, paketti 1+2 µg/l, mg/l tod. Styreeni µg/l <0,5 Polyaromaattiset hiilivedyt µg/l ei tod. Fenoliset yhdisteet Radioaktiivisuus ei tod. ei tutk. Uraani ei tutk. 30 Räjähdysaineet* ei tod. *Tutkimus ja tulokset esitelty tarkemmin raportissa Ramboll 2015: Länsi-Suomen huoltorykmentti. Räyskälän räjähdeainetutkimus. Työ Virtaamamittaukset ja lampien veden laatu Kaartjoen virtaamatiedot on koottu taulukkoon Virtaama on vaihdellut mittauksissa välillä m 3 /vrk. Huhtikuun virtaamat edustavat kevään ylivirtaamaa. Vuonna 2014 kevättulvat jäivät kuitenkin vaatimattomaksi, koska talvi oli lämmin ja paksua lumipeitettä ei syntynyt. Heinä-syyskuun virtaamat edustavat loppukesän alivirtaamia ja ovat lähellä Kaartjoen todellisia minimivirtaamia. Kaartjoesta on olemassa myös virtaamahavainto 710 m 3 /vrk vuodelta Tuolloin joki on ollut padottuna (kuva 4.4.1). Kyseinen mittaushavainto ei edusta Kaartjoen todellista minimivirtaamaa. Pernunnummelta laskevassa Petojoessa elokuun alivirtaama oli hieman alle 7000 m 3 /vrk.mittauspisteet on esitetty piirustuksessa 2. Koepumppauksen aikana Parkuvalammen pinta laski alle Kaartjärven pinnan (liite 4), mikä johti Parkuvan laskupuron kuivumiseen. Siltastenlammin ja Parkuvan laskupuro oli korkeushavaintojen perusteella kuiva noin välisen ajan. Taulukko Virtaamamittauksen tulokset vuodelta 2014, sekä Hämeen ympäristökeskuksen virtaamamittaustiedot vuosilta päivämäärä virtaama m 3 /s virtaama m 3 /vrk Kaartjoki , Kaartjoki , Kaartjoki , Kaartjoki , Kaartjoki , Kaartjoki , Kaartjoki , Kaartjoki , Petojoki , Petojoki ,

16 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 13 Kuva Kaartjoen pato vuonna Kuva: Hämeen ELY-keskus. Koepumppauksen aikana ja pumppauksen jälkeen otetut vesinäytteet vastasivat laadultaan 1990-luvulla otettuja vesinäytteitä. Siltastenlammin veden laatu on huono. Parkuvan lammen laatu on Siltastenlammia parempi. Veden laatutulokset on esitetty liitteenä 6 olevassa erillislausunnossa. 4.5 Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamon seurantatiedot Välillä Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamolta pumpattiin vettä yhteensä 3889 m 3 eli keskimäärin 33,8 m 3 /vrk. Vedenottamon pumpun käynti oli jaksottaista, mikä näkyy voimakkaina pinnan korkeuden vaihteluina vedenottamotontilla (liite 4, automaattimittaustiedot). Koepumppaus vaikutti vedenottamon vesipintaan noin 30 cm kun pumppausteho oli 2000 m 3 /vrk ja 10 cm kun pumppausteho oli 1000 m 3 /vrk. Kaartjärven Vesihuolto Oy:n vedenottamon veden laatu täytti talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja suositukset koepumppauksena aikana. Veden mangaanipitoisuus oli kolmessa ensimmäisessä näytteessä lähellä talousvedelle sallittua enimmäispitoisuutta (50 µg/l). Ensimmäinen näyte on otettu , ennen koepumppauksen alkua. Viimeisessä näytteessä lähes koepumppauksen lopussa vedessä ei todettu määritysrajan ylittäviä mangaanipitoisuuksia (taulukko 4.5.1).

17 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 14 Taulukko Veden laatu Kaartjärven VesihuoltoOy:n vedenottamolla. Ottopäivä STM 442/2014 Lämpötila C Kolimuotoiset bakt 37 C Escherichia coli Enterokokit Ulkonäkö pmy/100 0 ml pmy/100 0 ml pmy/100 0 ml väritön, väritön, väritön, väritön, kirkas kirkas kirkas kirkas ei epätavallisia muutoksia ja käyttöhien hy- Haju hajuton hajuton hajuton hajuton väksyttävissä. ei epätavallisia muutoksia ja käyttöhien hyväksyttävissä. Maku virheetön virheetön virheetön virheetön ei epätavallisia muutoksia ja käyttöhien hyväksyttävissä. Sameus NTU <0,20 <0,20 <0,20 <0,20 ei epätavallisia muutoksia ja käyttöhien hyväksyttävissä. Väriluku mg Pt/l <5 <5 <5 <5 ph ,5-9,5 Sähkönjohtavuus µs/cm Happipitoisuus (O2) mg/l COD Mn mg/l <0,50 5,0 Kloridi (Cl) mg/l * Fluoridi (F) mg/l <0,10 <0,10 <0,10 <0,10 1,5 Nitraatti (NO3) mg/l <1,0 <1,0 <1, Nitriitti (NO2) mg/l <0,007 <0,007 <0,007 <0,007 0,50 Ammonium (NH4) mg/l <0,0060 <0,0060 <0,0060 <0,0060 0,50 Kovuus (Ca + Mg) mmol/l Mangaani (Mn), 50 liuk. µg/l <1,0 Rauta (Fe), liuk. µg/l <10 <10 <10 < *Vesijohtomateriaalin syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l

18 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI Tutkimuksen tarkkuus Tutkimuspisteet on paikannettu tarkkuus-gps:llä, jonka mittausvirhe korkeussuunnassa on ±2 cm. Osalle tutkimuspisteistä korkeus on siirretty takymetrillä gps:llä paikannetusta pisteestä. Kun automaatti- ja manuaalimittauksia verrattiin keskenään, Pohjaveden ja pintaveden korkeusseurannassa manuaalimittauksissa todettiin olevan noin 5 cm epätarkkuus mittauskerrasta ja mittaajasta riippuen. 5. VEDENOTON YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pohjavedenotto alentaa pohjavesipintaa ja vähentää vesistöihin purkautuvia vesimääriä. Näistä muutoksista seuraavat ympäristövaikutukset arvioidaan seuraaviksi: Piirustuksessa 3 on esitetty vedenoton arvioitu vaikutusalue. Alenema-arviot on esitetty teholla 2000 m 3 /vrk tehdyn pumppauksen perusteella. Teholla 1000 m 3 /vrk alenema jää noin 20 cm piirustuksessa 3 esitettyä alenemaa matalammaksi. Lampien alenemat eivät noudata suoraan pohjaveden arvioituja alenemia. Vaikutusalueella olevan Parkuvan pinnan alenema on teholla 2000 m 3 /vrk noin cm ja teholla 1000 m 3 /vrk noin 15 cm. Siltastenlammi sijaitsee orsivesimäisesti tiiviiden silttikerrosten päällä ja muutos pohjaveden painetasossa vaikuttaa vain vähän tai ei lainkaan lammen korkeustasoon. Muissa lammissa ei todettu selkeitä koepumppauksen aiheuttamia vaikutuksia. Vähäinen alenemavaikutus Alimmaiseen ja Avauslammiin on mahdollinen. Koepumppauksen jälkeen Siltastenlammin laskuojaa on ruopattu, minkä arvioidaan laskevan noin 30 cm lammen pintaa. Muutos on tapahtunut koepumppauksen seurantajakson jälkeen. Teholla 2000 m 3 /vrk veden virtaus Siltastenlammista ja Parkuvasta Kaartjärveen loppuu. Uoman virtaama on myös luontaisesti vähäinen. Todennäköisesti noin 1000 m 3 /vrk vedenottoteholla Parkuvan pinta ei laske Kaartjärven alle ja veden purkautumista Parkuvasta Kaartjärveen tapahtuu ainakin suurimman osan vuodesta Siltastenlammissa ja Parkuvassa pohjaveden pinnan aleneminen lammen ympäristössä lampien pinnan alapuolelle estää pohjaveden purkautumisen ja heikentää veden vaihtuvuutta. Siltastenlammin ja Parkuvan veden vaihtuminen ja veden laatu voidaan turvata johtamalla lampiin vettä muista lähellä olevista vesistöistä tai pumppauspaikalta. Pumpatut vesimäärät ovat 0,8-1,6 % Kaartjärvestä laskevan Kaartjoen keväällä mitatusta yliivirtaamasta ja % syksyllä mitatusta alivirtaamasta. Vesistövaikutukset on selvitettävä ja arvioitava erikseen, mikäli vedenotolle haetaan vesilupa. Olemassa olevien tietojen perusteella on epätodennäköistä, että näin pienellä muutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia Kaartjärveen. Vedenoton vaikutukset Maakylän-Räyskälän Natura-alueesen jäävät merkityksettömiksi. Teholla 2000 m 3 /vrk vedenotolla on vähäisiä vaikutuksia pohjaveden korkeustasoon Natura-alueen itäreunassa. Vaikutukset rajautuvat kuitenkin kapealle vyöhykkeelle Natura-alueen reunaan. Itäreunantakana on painovoimamittauksilla ja kairauksilla varmennettu pohjavesipinnan yläpuolelle nouseva kalliokynnys, joka estää pohjaveden virtauksen ja pinnan aleneman laajemmalta osin Tourijärven suuntaan. Natura-alueen reunaan ulottuvat vaikutukset ovat teholla 2000 m 3 /vrk 20 cm tai vähemmän. Alueella ei ole tiedossa luontoarvoja, joihin pohjaveden pinnan alenema voisi vaikuttaa. Vedenottolupahakemuksessa on kuitenkin esitettävä kuvaus Natura-alueen luonnosta ja vedenoton vaikutukset Natura-alueeseen. Todennäköisesti Natura-tarveharkinta on laajuudeltaan riittävä selvitys.

19 KOEPUMPPAUS HP 80, RÄYSKÄLÄ LOPPI 16 Vedenoton alenema aiheuttaa veden saannin vaikeutumista tai estymistä pisteen HP80 ympäristössä olevista yksityiskaivoista. Korvaustapa määritetään vedenoton lupapäätöksessä. Tavallisin korvauskäytäntö on kiinteistön liittäminen vesijohtoverkostoon. Mikäli vedenotto toteutetaan, on varauduttava korvaamaan veden saanti ainakin alenema-alueen 20 cm sisäpuolella oleville kiinteistöille, joilla on kaivo (liite 4). Kauempana olevien kiinteistöjen korvaustarve selviää pitkäaikaisemmalla vedenoton seurannalla ottamon käytön aikana. 6. JOHTOPÄÄTÖKSET Koepumppauksen perusteella pisteeseen HP80 voidaan hakea vedenottolupa 2000 m 3 /vrk vesimäärälle. Pisteestä saadaan käyttöön hyvälaatuista pohjavettä ainakin 1000 m 3 /vrk. Suuremmilla vesimäärillä on mahdollisesti varauduttava rauta- ja mangaanipitoisuuden nousuun pitkäkestoisessa vedenotossa. Raudan ja mangaanin liukenemisriskiä voidaan ennakoida seuraamalla happipitoisuuden kehitystä vedenoton aikana. Vedenotto voidaan toteuttaa pisteisiin HP80 ja HP80A rakennettavista kaivoista. Ennen kaivojen siivilätason määrittämistä on suositeltavaa tutkia maakerrosten laatu kallioon saakka. Vesi on käsiteltävä alkaloimalla ennen verkostoon johtamista. Tarvittaessa voidaan varautua myös raudan ja mangaanin poistoon. Vedenottamo rakennetaan erillisten suunnitelmien mukaan. Vedenotto teholla 2000 m 3 /vrk alentaa pohjaveden pintaa pumppauspaikalla noin 45 cm. Alenemavaikutus Parkuvan pintaan on cm. Vedenotto teholla 1000 m 3 /vrk alentaa pohjaveden pintaa pumppauspaikalla noin 20 cm. Alenemavaikutus on Parkuvan lammessa on lähes samaa suuruusluokkaa. Vedenotto ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi muihin alueen lampien ja vesistöjen pinnan korkeuteen. Vedenotto alentaa pohjaveden pintaa Siltastenlammin ympäristössä ja vähentää Siltastenlammiin ja Parkuvaan purkautuvaa pohjavesimäärää. Tämä vähentää lampien veden vaihtuvuutta, ja voi pitkällä aikavälillä heikentää lampien veden laatua. Siltastenlammin veden laatu on ollut heikko jo ennen koepumppausta. Lampien veden laadun heikkeneminen voidaan estää esimerkiksi johtamalla lampiin vettä muista lähellä olevista vesistöistä. Vedenoton suunnittelussa on varauduttava Parkuvan pinnan laskuun. On suositeltavaa, että hankkeen yhteydessä suunnitellaan Parkuvan pinnan säännöstely, jolla taataan vakaampi Parkuvan pinnan korkeus ja parannetaan lammen virkistyskäyttöä. Säännöstelyllä estetään suuri alenema lammessa. Vedenotto sijoittuu Kaartjärven valuma-alueelle. Vedenottomäärä m 3 /vrk on % mitatusta alivirtaamasta ja 0,8-1,6% mitatusta ylivirtaamasta. Vedenotolla ei todennäköisesti ole vaikutuksia Kaartjärven veden laatuun. Vaikutukset Kaartjärveen on arvioitava tarkemmin vesilupahakemuksessa. Mikäli vedenotto toteutetaan, on varauduttava korvaamaan veden saanti alenema-alueen 20 cm (Piirustus 3) sisäpuolella oleville kiinteistöille, joilla ei ole vesijohtoliittymää. Kauempana olevien kiinteistöjen korvaustarve voidaan määrittää vedenottamon käytön aikaisen tarkkailun perusteella. Vesilupahakemukseen on liitettävä arvio vedenoton vaikutuksista Natura-alueeseen. Olemassa olevan kasvillisuus-, maaperä- ja pohjavesitiedon perusteella hankkeen vaikutukset Naturaalueella eivät ole merkittäviä. Lahdessa RAMBOLL FINLAND OY Jarmo Koljonen ryhmäpäällikkö Maija Jylhä-Ollila projektipäällikkö

20 LIITE 1

21 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Räyskälä Tutkimusaika: Tj. Kaivon omistaja: Postiosoite Rovio Seija ja Paavo Tanssimäenkatu 7 D 30, Lahti Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K1 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: kallioporakaivo cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): : Fe μg/l, Mg 370 μg/l Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Muut omistajat Satu Hokkanen ja Harri Hämäläinen Ei talousvesikäytössä, käytetään kasteluvetenä. Kiinteistöllä Kaartjärven vesihuollon vesijohtoliittymä.

22 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Anttila Eeva ja Voitto Postiosoite Lukkitie 3, Vantaa Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K2 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: betonirengas cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Tutkittu 1990-luvulla, ei täytä vaatim. Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Ei käytössä, talousvesi tuodaan kotoa Vantaalta.

23 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Viinanen Mikko Juhani (p ) Postiosoite Ylänkötie 50 A3, Järvenpää Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K3 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 80 cm x-koord ,44 Syventämismahdollisuus: y-koord ,27 Kaivon kannen korkeus: + 115,42 m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + 115,29 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + - m Pohjan korkeus + 113,57 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Osoite kaivolle: Koivuniementie 33. Kuiva, ei vettä. Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

24 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Salonen Anja Kyllikki (p ) Postiosoite Kotkatie 9 B31, Espoo Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K4 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 80 cm x-koord ,93 Syventämismahdollisuus: y-koord ,88 Kaivon kannen korkeus: + 116,24 m Rak.vuosi: 1995 Maanpinnan korkeus: + 115,81 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 115,74 m Pohjan korkeus + 113,30 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Hyvä Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Pienellä käytöllä, talousvesi. Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

25 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Piironen Hilkka ja Toivo (p ) Postiosoite Kalliotie 7, Loppi Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K5 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 100 cm x-koord ,65 Syventämismahdollisuus: y-koord ,99 Kaivon kannen korkeus: + 115,56 m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + 115,56 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 113,76 m Pohjan korkeus + 113,06 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Talonnumero 776 Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

26 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Auttila Pirkko (p ) Postiosoite Isonnevantie 27 B 29, Helsinki Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K6 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 80 cm x-koord ,47 Syventämismahdollisuus: y-koord ,29 Kaivon kannen korkeus: + 116,12 m Rak.vuosi: 1964 Maanpinnan korkeus: + 115,69 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 113,74 m Pohjan korkeus + 112,62 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Hyvä vesi Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Tontilla kolme kaivoa. Kaksi huonoa kaivoa. Yksi kaivo käytössä saunan pesuvetenä. Käyttävät vesijohtoverkon vettä juomavetenä. Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

27 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Pirjo Mäntyharju (p ) Postiosoite Kärjäjäkatu 4 as 20, Riihimäki Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K7 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 120 cm x-koord ,50 Syventämismahdollisuus: y-koord ,44 Kaivon kannen korkeus: + 116,06 m Rak.vuosi: 50-luvulla Maanpinnan korkeus: + 115,56 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 113,79 m Pohjan korkeus + 113,31 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Omituinen maku tullut 2008 Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Tiskivesi, pesuvesi. Ei käytetä talousvetenä. Kaivoa syvennetty 2005, jonka jälkeen veden laatu heikkeni. Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

28 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Stenholm, Jaakko Aulis, Zetterman Alli (toinen omistaja) Postiosoite Kartanonkatu 18 A 12, Forssa Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K8 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 80 cm x-koord ,62 Syventämismahdollisuus: y-koord ,35 Kaivon kannen korkeus: + 121,35 m Rak.vuosi: 1900-luvulla Maanpinnan korkeus: + 121,23 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 113,50 m Pohjan korkeus + 113,35 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

29 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Tamminen, Ari Hannu Postiosoite Jousimiehentie 4 B 64, Helsinki Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K9 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: bet, porakaivo cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Laatu hyvä. Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Talousvesi- ja kasteluvesikäytössä. Porakaivo käyttöön 2005

30 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Lopen kunta, Juha Viinikka, Pasi Träff (keskus: ) Postiosoite Yhdystie 5, Loppi Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K10 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 80 cm x-koord ,25 Syventämismahdollisuus: y-koord ,96 Kaivon kannen korkeus: + 119,30 m Rak.vuosi: 2008 Maanpinnan korkeus: + 119,30 m Kunto: Erinomainen Vedenpinnan korkeus + 113,06 m Pohjan korkeus + 108,69 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Erinomainen Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Vedenottamon kaivo Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

31 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Pyhälammi Paavo (p ) Postiosoite Alimmaistentie 21, Räyskälä Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K11 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 100 cm x-koord ,73 Syventämismahdollisuus: y-koord ,26 Kaivon kannen korkeus: + 119,72 m Rak.vuosi: 1930-luvulla Maanpinnan korkeus: + 119,50 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 113,81 m Pohjan korkeus + 113,22 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Hyvä vesi Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Tontille tulee vesijohtoverkosta vesi. Hyvä kaivo, vesi vähissä. Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

32 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Havia Pirjo Anneli Postiosoite Vellamontie 9, Kerava Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K13 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: kallioporakaivo cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Ei tutkittu. Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Talousvesikaivo, otettu käyttöön 2003

33 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Pietilä, Tapio Matias Postiosoite Räyskäläntie 562, Räyskälä Tilan nimi: RN:o * Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K14 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: kallioporakaivo cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: * , Talousvesikaivo, otettu käyttöön 1981

34 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Pietilä, Tapio Matias Postiosoite Räyskäläntie 562, Räyskälä Tilan nimi: RN:o * Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K15 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: kallioporakaivo cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: * , Talousvesikaivo, otettu käyttöön 1984

35 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Stenholm, Matti Juhani Postiosoite Kolsarintie 5, Helsinki Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K16 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: betonirengas cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: 1989 Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Ei tutkittu. Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Liittynyt vesiosuuskuntaan, ei talousvesikäytössä Kivisaarenraitti 64, Räyskälä

36 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Stenholm Riitta ja Matti Postiosoite Kolsarintie 5, Helsinki Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K17 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 120 cm x-koord ,20 Syventämismahdollisuus: y-koord ,95 Kaivon kannen korkeus: + 117,93 m Rak.vuosi: Käyttöönotto 1960 Maanpinnan korkeus: + 117,53 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 115,70 m Pohjan korkeus + 115,07 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Tiedot lomakkeelta, ei asukasta paikalla Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

37 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Havia Pirjo ja Kauko Postiosoite Vellamontie 9, Kerava Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K18 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: kallioporakaivo cm x-koord Syventämismahdollisuus: y-koord Kaivon kannen korkeus: + m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + m Pohjan korkeus + m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Tutkittu 2007, suolapit. koholla, muut ok Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Talousvesikäyttö, otettu käyttöön 2005

38 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Kauppi, Pentti Veli (p ) Postiosoite Kukinkuja 4, Vantaa Tilan nimi: RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K19 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 120 cm x-koord ,78 Syventämismahdollisuus: y-koord ,48 Kaivon kannen korkeus: + 115,83 m Rak.vuosi: 1970 Maanpinnan korkeus: + 115,33 m Kunto: Hyvä Vedenpinnan korkeus + 113,77 m Pohjan korkeus + 113,53 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Tiedot otettu lomakkeesta, asukas ei paikalla. Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60

39 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Koskela Marjo ja Harri Postiosoite Ratamokatu 7, Raisio Tilan nimi: RN:o Kunta: Kylä: Kaivon nro: K20 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 80 cm x-koord (ykj) Syventämismahdollisuus: on y-koord (ykj) Kaivon kannen korkeus: + 115,78 m Rak.vuosi: Maanpinnan korkeus: + m Kunto: Vedenpinnan korkeus + 113,94 m Pohjan korkeus + 113,48 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): hyvä, rakennettu vuonna 2011 Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Veden pinnan korkeus seuraa Parkuvaa. Kaivo lähes rannassa, päällä pieni mökki Tontilla on myös toinen kaivo. Koordinaatisto YKJ, korkeusjärjestelmä N60

40 Liite 1 Niemenkatu Lahti KAIVOKORTTI Tilaaja: Forssan kaupunki Työnro: Tutkimuspaikka: Tutkimusaika: Räyskälä Tj. Kaivon omistaja: Ridanpää, Hilkka Kaarina Postiosoite Kilterinaukio 5 C 16, Vantaa Tilan nimi: Jymylä RN:o Kunta: Loppi Kylä: Kaivon nro: K22 Kartan nro Otettu pohjavesimäärä m 3 /vrk Kaivon rakenne, läpimitta: 80 cm x-koord ,70 Syventämismahdollisuus: y-koord ,55 Kaivon kannen korkeus: + 119,21 m Rak.vuosi: 1970 Maanpinnan korkeus: + 118,61 m Kunto: Kohtalainen Vedenpinnan korkeus + - m Pohjan korkeus + 114,31 m Pvm: Veden laatu (ulkonäkö, maku, rauta yms.): Likaavia kohteita kaivon lähettyvillä: Lisätietoja: Vähällä käytöllä. Kaivon sijainnin osoite: Avauslammintie 44 Tiedot lomakkeesta. Koordinaatisto KKJ, korkeusjärjestelmä N60