Toimeentulo työstä ja eläkkeestä hyvä keksintö, mutta miten se toimii? Seija Ilmakunnas Palkansaajien tutkimuslaitos TELA:n seminaari Suomi ylös suosta 23.01.2015
Tässä esityksessä Eläketurvan tavoitteista Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu Eläkejärjestelmän uudistumiskyvystä Kestävyysvaje, julkinen talous ja eläkeuudistus Loppuhuomioita
Eläkejärjestelmän tavoitteet à la Barr* 1) Kulutusmahdollisuuksien tasoittaminen elinkaarella 2) Toimeentulon vakuuttaminen työkyvyn menetyksen varalle 3) Vanhusköyhyyden vähentäminen *Nicholas Barr (2001): The Welfare State as Piggy Bank Onko eläkejärjestelmän tavoite työurien pidentäminen? Entä julkisen talouden kestävyysvajeen purkaminen?
Eläkepolitiikka - monta näkökulmaa Sosiaalipolitiikkaa - eläkkeet toimeentulon turvaajana (yli 40 % sosiaalimenoista): vanhuus, työkyvyttömyys, perheenhuoltajan kuolema - yli 1,5 miljoonaa eläkkeensaajaa Talouspolitiikkaa - eläkkeet, eläkemaksut ja eläkerahastot vaikuttavat kansantalouden toimintaan (kulutus, säästäminen, työllisyys ) - mikä on eläkejärjestelmälle kuuluva osa julkisen talouden kestävyysvajeen purkamisessa? Ei enää Työvoimapolitiikkaa? - varhaiseläkkeitä on käytetty yritysten saneerausten välineenä - varhaiseläkkeillä vauhtia elinkeinorakenteen muutokseen 1980-l. - varhaiseläkekulttuurista työnteon kannustamiseen 1990-
Eläketurva Sosiaalinen kestävyys Riittävän tasoinen eläketurva nykyisille ja tuleville sukupolville Taloudellinen kestävyys Eläkkeiden rahoittamisesta aiheutuvat kustannukset säilyvät kansantalouden kantokyvyn mukaisina Miten eläkemenojen kasvua rajoitetaan oikein väestön ikääntymisen vuoksi? - mm. siten, että luottamus eläketurvan riittävyyteen säilyy
Seuraavaksi Viimeiset 10 vuotta: keskimääräinen vanhuuseläke suhteessa keskipalkkaan on lievästi noussut, työkyvyttömyyseläkkeet jääneet jälkeen Eläkeläisten osuus pienituloisista kotitalouksista on suunnilleen samalla tasolla kuin vuonna 2000 Työeläkeindeksissä on nähty suuria vuosittaisia vaihteluja Eläketulojen verotusta on kevennetty reilusti viimeisen 10 vuoden sisällä Näköpiirissä oleva eläkkeiden korvaussuhteen lasku ruokkii jatkossakin verotuksen kevennyspaineita Eläkkeillä on kuitenkin kasvava merkitys veropohjana
Keskimääräinen kokonaiseläke ja sen suhde keskiansioon vuosina 2000 2013 Lähde: Eläketurvakeskus
Eläkkeensaajien kokonaiseläkejakauma 31.12.2013 Lähde: Eläketurvakeskus
Pienituloisuusaste: eläkeläiskotitaloudet ja kaikki kotitaloudet 25 Pienituloinen: tulot alle 60% (50%) mediaanituloista Rajat 2013: 1190 euroa/kk (60 %), 990 euroa/kk (50%) % 20 15 10 5 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Kaikki50% Eläkeläiset50% Kaikki60% Eläkeläiset60% Lähde: Tilastokeskus
Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin vuosimuutokset 2000 2015* 6 5 4 3 2 1 0-1 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014* Palkat Eläkkeet Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005
Ansiotasoindeksin ja työeläkeindeksin* kehitys 2000-170 2000=100 160 150 140 130 120 110 100 90 80 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014* 2015* Palkat Eläkkeet Lähde: Tilastokeskus, STM (2014 ja 2015 TUKUSETOn ansioennusteet), *TEL:n taitettu indeksi ennen v. 2005
2000 2001 2002 2003 Lähde: Tiedot saatu Veronmaksajien keskusliitolta. 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Veronmaksajat: Tuloverojen osuus veronalaisista eläketuloista 45 41,4 40 35 34,0 30,8 39,9 38,7 37,8 37,2 36,9 32,5 31,4 30,7 30,3 30,1 36,0 35,5 35,2 34,4 34,0 33,9 34,0 36,0 36,4 36,5 Eläketulo vuonna 2015 /kk % 30 25 20 15 27,2 17,2 29,5 29,0 29,2 28,2 27,7 27,4 27,2 27,6 26,7 25,6 26,3 26,1 26,2 26,7 27,2 27,3 26,1 25,3 24,2 23,9 23,9 23,5 23,3 22,4 22,9 22,8 22,9 23,6 24,0 24,2 23,0 23,0 19,8 18,9 18,7 18,7 18,5 19,2 19,4 18,8 15,3 14,7 14,7 14,9 15,0 15,1 15,1 14,4 13,6 12,1 12,1 11,0 11,6 11,8 11,2 4799 2740 2193 1645 1236 952 10 7,2 6,7 6,4 6,4 6,5 6,6 6,6 6,6 5,9 5,5 5 3,5 3,5 2,0 2,6 2,6 1,9 0 Eläketuloja tarkistettu vuosittain eläkeindeksien mukaisesti
1000 4000 7000 10000 13000 16000 19000 22000 25000 28000 31000 34000 37000 40000 43000 46000 49000 52000 55000 58000 61000 64000 67000 70000 73000 76000 79000 Eläkeläisen ja palkansaajan tuloveroasteet eri tulotasoilla vuonna 2015 45,0 % 40,0 % 35,0 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 0,0 % Eläkeläinen Palkansaaja
Lisää eläkeläisen ja palkansaajan tuloverotuksen kehityksen vertailua Samalla tulotasolla vuonna 2015 olevat: eläke- ja palkkatulo n. 2200 euroa/kk % 35 33 31 29 TULOVEROASTEET 27 25 23 21 19 17 15 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014 Eläkeläinen Palkansaaja Lähde: Veronmaksajien keskusliiton laskelmat
Keskieläke suhteessa keskipalkkaan 2010-2050 60,0 % 55,0 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 2010 2015 2020 2025 2030 2035 2040 2045 2050 Ilman uudistusta Uudistus huomioiden Lähde: ETK:n arvio eläkeuudistuksesta, data18.12.2014
Eläkkeillä kasvava merkitys veropohjana 25 % Eläketulojen osuus veronalaisista ansiotuloista 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Lähde: Veronalaiset tulot, Tilastokeskus
Muutoksen iso kuva: muutos on iso
Työeläkemenot suhteessa palkkasummaan Lähde: Pekkarisen eläketyöryhmän raportti (ETK)
Yksityisen sektorin työeläkemenon ja -maksujen toteutunut ja ennakoitu kehitys 1964 1967 1970 1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1997 2000 2003 2006 2009 2012 2015 2018 2021 2024 2027 2030 2033 2036 2039 2042 2045 2048 30 % suhteessa palkkasummaan 25 20 15 10 5 0 Maksu Meno Lähde: Eläturvakeskus, arvio eläkeuudistuksen vaikutuksista 18.12.2014
Väestörakenteen muutos ja työeläkemenon ja maksun kehitys 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 2010 2013 2016 2019 2022 2025 2028 2031 2034 2037 2040 2043 2046 2049 60 % Ikäsuhde = 65 + / 20-64-vuotiaat 50 40 30 20 10 0 Eläkemaksu Eläkemeno Ikäsuhde Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja ennuste, Eläketurvakeskus (18.12.2014 arvio)
Vastasyntyneen elinajanodotteen muutos ja eläkkeellesiirtymisiän muutos* vuodesta 1983, toteutunut ja ennakoitu kehitys 14 12 10 8 6 4 2 0 1983-2 1993 2003 2013 2023* 2033* 2043* Eläkkeellesiirtymisikä Elinajan odote * 25-vuotiaan eläkkeellesiirtymisiän odote, tulevien vuosien osalta ETK:n arvio 30.9.2014 Lähde: Tilastokeskuksen väestötilastot ja ETK
Julkisen talouden kestävyysvaje eläkeuudistuksen tahdittajana Sopimuksen valmistelussa hallituksella oli ohjaava rooli, joka perustui työmarkkinajärjestöjen kanssa tehtyyn sopimukseen ja valtiovarainministeriön aktiivisuuteen selvitystyössä. Ratkaisu sidottiin julkisen talouden kestävyyteen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti. Tällä mallilla kolmikanta osoitti kykynsä saada aikaan politiikkatavoitteiden mukaisia päätöksiä, mikä saattaa ennakoida myös tulevaa päätöksentekoa. Talouspolitiikan arviointineuvoston raportti 2015
Eläkejärjestelmä osana julkista taloutta Osa lakisääteisen sosiaaliturvan kokonaisuutta - eläkeajan toimeentulo: kokonaisuus ratkaisee (eläkkeet, verotus, muu sosiaaliturva) - työnteon kannustimet: kokonaisuus ratkaisee (eläkejärjestelmä, verotus) Kytkökset muuhun julkisen sektorin rahoitukseen - työn verotuksen kokonaistaso, työeläkemaksut vähennyskelpoisia verotuksessa Budjettikurisäännöt euroalueella koko julkisen sektorin tasolla - alijäämäkriteeri: eläkesektorin ylijäämä pitänyt julkisen sektorin sallituissa rajoissa - velkakriteeri: työeläkesektorin sijoitukset valtion joukkovelkakirjoihin sulattavat julkisen sektorin velkaa EMU-velan laskennassa Kysymys: Kuinka suuri on eläkesektorin vastuu muun julkisen talouden ongelmista?
Julkisen EMU-velan vuosimuutokset ja julkisen sektorin sisäisten velkojen rooli 14 12 10 8 6 4 2 0-2 -4-6 Muutokset työeläkelaitosten sijoituksissa valtion joukkovelkakirjalainoihin heijastuvat julkisen talouden EMU-velan kehitykseen Mrd euroa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2014 Velan muutos EMU-velan muutos Sisäisten velkojen muutos Lähde: Tilastokeskus
Kestävyysvajeen (S2) laskenta S2 = r D 0 - PB 0 + r (1/(1+r)) i (I i - I 0 ) - r (1/(1+r)) i (O i - O 0 ) lähtötila ikämenojen kasvu omaisuustulojen vaikutus D velka/bkt PB jäämä/bkt (ilman korkomenoja) I ikämenot/bkt O omaisuustulot/bkt r = (R - G)/(1 + G), missä R julkisen velan korko G BKT:n kasvuvauhti
Eläkemenot suhteessa bruttokansantuotteeseen valtiovarainministeriön kestävyysvajelaskelmissa 17,0 % 16,0 15,0 14,0 13,0 uusi arvio vanha arvio 12,0 11,0 10,0 Lähde: VM:n aineisto * Uusi arvio pitää sisällään eläkeuudistuksen vaikutuksen (ETK:n arvio)
Kestävyysvaje ja eläkeuudistus Eläkemenojen kehitys pienentää kestävyysvajetta uudistuksen jälkeen 1,2 %-yksikköä, aikaisemman arvion mukaan 0,5 %-yksikköä Mikä on riittävästi: mikä on kohtuullinen eläkejärjestelmän tuottama kestävyysylijäämä? Osatekijä Ilman eläkeuudistusta Vaikutus Eläkeuudistus huomioiden Vaikutus Velan hoitomenot 0,9 0,7 Perusjäämä -1,8-1,8 Ikäsidonnaiset menot eläkkeet hoito&hoiva muut 2,2-0,5 2,5 0,2 1,2-1,2 2,2 0,2 Eläkeuudistuksen vaikutus yhteensä: -0,6 + -0,4 = 1,0 Omaisuustulot (väheneminen) 1,7 1,9 Kestävyysvaje 3,0 % 2,0 % Lähde: ministeriöltä saatu aineisto, omat laskelmat
Valtiovarainministeriön kestävyysvajearviot 2006-6 % suhteessa bruttokansantuotteeseen 5 4 3 2 1 0 2006 2007 2008 2009 2011 2012 2013 I 2013 II 2014 I 2014 II Kestävyysvajearviot: isoja eroja vuodesta toiseen - kannattaako kuitenkaan sitoa eläkeuudistukset desimaaleihin?
Muodostuuko politiikkatoimien kokonaisuus pelkästään kovista työn tarjonnan lääkkeistä? Kova politiikka : Varsinaiset eläkejärjestelmän uudistukset - varhaiseläkereittien karsiminen, vanhuuseläkeiän nostot - karttumien ja indeksien heikennykset, elinaikakerroin Pehmeä politiikka : Työelämän laadun parantaminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen - kansallinen ikäohjelma, Työssä jaksamisen ohjelma, (aiemmin) - työeläkekuntoutuksen laajennukset, työterveyshuollon tehostaminen Huomiota myös työvoiman kysyntään: Lähtökohta: työnantajat pikemminkin penseitä eläkeiän korotukselle - jatkossa työuria pidennetään todennäköisesti heikomman työvoiman kysynnän tilanteessa kuin esimerkiksi 2000-luvun alussa - uudistusten kohteena yli 60-vuotiaat, joiden uudelleen työllistyminen vaikeampaa kuin 55-60 -vuotiaiden - esimerkki uudistuksista: ikääntyneiden työttömien pitkäaikainen palkkatuki - työkyvyttömyyseläkkeiden rahoitusmallin vaikutukset rekrytoineihin syytä arvioida
Työllisen ajan, työttömyys- ja eläkeajan odotteet eri palkansaajaryhmissä vuonna 2007, 50-vuotiaat miehet Lähde: Myrskylä et al. (2013), ETK Working Papers 2/2013
Ikääntyneiden työttömyydestä Työttömille tai muusta syystä työtä vailla oleville vanhuuseläkeikärajan nousulla ei välttämättä ole suurta merkitystä. Eläkepäivät siirtyvät, mutta muu sosiaaliturva säilyy. Johtaja Mikko Kautto, Eläketurvakeskus Vastaväite: Työttömyys on yhteydessä moniin hyvinvointivajeisiin: - toimeentulo-ongelmat, terveys, yksinäisyys, itsetunto,
3 POINTTIA Eläketulojen verotukseen kohdistuu huomattava paine tulevina vuosina Julkisen talouden kestävyysvaje on huojuva tienviitta eläkejärjestelmälle Työn tarjonnan politiikan rinnalle tarvitaan ikääntyneen työvoiman kysyntää lisäävää politiikkaa
Kiitos!