VAPAAN SIVISTYSTYÖN PERUSTAMISHANKKEET VALTIONRAHOITUSOPAS

VAPAAN SIVISTYSTYÖN PERUSTAMISHANKKEET VALTIONRAHOITUSOPAS 2007

Opetushallitus Moniste 2/2007 Taitto: Innocorp Oy Elektroninen versio: Innocorp Oy ISBN: 978-952-3108-4 (nid.) ISBN: 978-952-3109-1 (pdf) ISSN 1237-6590 Edita Prima Oy, Helsinki 2007

SISÄLLYS Esipuhe... 5 1. Perustamishanke... 6 2. Valtion rahoituksen perusteet... 7 3. Rahoitussuunnitelma... 8 3.1 Yleistä... 8 3.2 Rahoitussuunnitelmaehdotus... 8 3.2.1 Hankkeen laajuus, kustannustiedot ja aikataulu...8 3.2.2 Perustelut hankkeelle...9 3.2.3 Yhteishanke...9 4. Hankesuunnitelma... 11 4.1 Yleistä... 11 4.2 Hankesuunnitelman sisältö... 11 4.2.1 Oppilaitos ja koulutuksen järjestäjä...11 4.2.2 Hankesuunnitelman laatijat ja yhdyshenkilöt...11 4.2.3 Rakennuspaikka...12 4.2.4 Hankkeen perustiedot...12 4.2.5 Rahoitus...12 4.2.6 Perustelut hankkeelle...13 4.2.7 Mitoitusperuste...13 4.2.8 Tilantarveselvitys ja tilaohjelma...15 4.2.9 Hankkeen rakennussuunnitelmat...15 4.2.10 Hankkeen kalusto- ja opetusvälinehankinnat...16 4.2.11 Hankkeen kustannukset...16 5. Valtionavustushakemus... 17 5.1 Yleistä... 17 5.2 Valtionavustushakemuksen sisältö... 17 6. Aloitusilmoitus... 19 6.1 Yleistä... 19 6.2 Aloitusilmoituksen sisältö... 19 7. Alustava hankeselvitys... 21 7.1 Yleistä... 21 7.2 Alustavan hankeselvityksen sisältö... 21 8. Hankeselvitys... 22 8.1 Yleistä... 22 8.2 Hankeselvityksen sisältö... 22 9. Toiminnan lakkaaminen... 24

10. Suunnittelun ja rakentamisen määräyksiä ja ohjeita...25 10.1 Toimintaa ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö...25 10.2 Muuta lainsäädäntöä ja määräyksiä...25 10.3 Valtioneuvoston strategiat ja ohjelmat...25 10.4 Suunnitteluohjeet...26 10.5 Internet-sivuja...27 Liitteet...28 Prosessikaaviot...28 Investointiavustusta koskevat lisäehdot, opetusministeriö dnro 3/290/2004...33 Perustamishankelomakkeet...34 Hankesuunnitelmalomakkeet vapaa sivistystyö...44

ESIPUHE Tässä oppaassa esitetään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) ja asetuksen (805/1998) mukaisten vapaan sivistystyön oppilaitosten perustamishankkeiden valtionrahoituskäytäntö ja hankkeiden käsittelyprosessi valtionhallinnossa. Vapaan sivistystyön perustamishankkeiden rahoitukseen sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia (635/1998) ja asetusta (806/1998). LUKU Esipuhe Tämä opas on tarkoitettu antamaan yksityiskohtaisempaa tietoa perustamishankkeita koskevien hakemusten ja asiakirjojen laatimisesta. Vuoden 2007 alusta lukien tulee voimaan vapaasta sivistystyöstä annetun lain muutos (916/2006), jonka mukaan opetusministeriö vahvistaa edelleen valtakunnallisen rahoitussuunnitelman, mutta lääninhallitus on valtionapuviranomainen yksittäisen hankkeen osalta. Liikunnan koulutuskeskusten vapaan sivistystyön hankkeista opetusministeriön liikuntayksikkö antaa omia ohjeita, ja tätä opasta voidaan noudattaa näiden hankkeiden osalta soveltuvin osin. Tilojen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä varustamisessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että lopputuloksena on toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen, esteetön, terveellinen ja turvallinen toimintaympäristö. Hankkeen toteutuksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston strategiat ja ohjelmat. Opas on laadittu työryhmätyönä. Työryhmän kokoonpano on ollut seuraava: opetusministeriön edustajana insinööri Heli Anttalainen vuoden 2005 loppuun asti, jonka jälkeen hän on osallistunut työhön Opetushallituksen edustajana, lääninhallitusten edustajana ylitarkastaja Riitta Mehtonen Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Opetushallituksen edustajana yliarkkitehti Reino Tapaninen ja käsikirjoitusluonnoksen laatijana arkkitehti Antti Mäki Arkkitehtitoimisto Sigge Oy:stä. Opas on saatavilla päivitettynä Opetushallituksen Internet-sivuilta osoitteesta www.oph.fi/info/rakentaminen. Valtionrahoitusta koskevat lomakkeet (Perustamishankelomakkeet) löytyvät opetusministeriön Internet-sivuilta osoitteesta www.minedu.fi>avustukset>koulutus>oppilaitosten perustamishankkeet. Hankesuunnitelmaan liittyvät lomakkeet (Hankesuunnitelmalomakkeet) löytyvät Opetushallituksen Internet-sivuilta osoitteesta www.oph.fi/info/rakentaminen. 5

1. PERUSTAMISHANKE LUKU 1. Perustamishanke L 635/1998 31 Perustamishankkeella tarkoitetaan toiminnallisen kokonaisuuden muodostavaa tilojen rakentamista, hankintaa, peruskorjausta tai niitä vastaavaa toimenpidettä ja mainittuihin toimenpiteisiin liittyvää irtaimen omaisuuden hankintaa, jos toimenpiteen arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. L 632/1998 15 Perustamishankkeena pidetään hanketta, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään valtioneuvoston vahvistaman euromäärän suuruiset. Perustamishankkeena pidetään myös erillistä toiminnallisen kokonaisuuden muodostamaa kalusto- ja opetusvälinehankintaa, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään opetusministeriön vahvistaman euromäärän mukaiset. A 805/1998 5a Kansalaisopiston perustamishanke on hanke, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 320 000 euroa. A 805/1998 5a Vapaan sivistystyön osalta kansanopiston, opintokeskuksen ja kesäyliopiston perustamishanke on hanke, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa, sekä liikunnan koulutuskeskuksen osalta hanke, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 32 000 euroa. Kustannukset sisältävät sekä rakennuskustannukset että kalusto- ja opetusvälinehankintakustannukset. Perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeen arvonlisäverottomia kustannuksia. Valtionavustusta voidaan myöntää vain koulutuksen järjestäjälle omiin tiloihin, joten vuokratilojen peruskorjausta ei pidetä perustamishankkeena. Vuokratilojen erilliseen kalusto- ja opetusvälinehankintaan voidaan myöntää valtionavustusta edellyttäen, että hankinta tulee toiminnan järjestäjän omistukseen. 6

2. VALTION RAHOITUKSEN PERUSTEET Valtio osallistuu vapaan sivistystyön perustamishankkeen rahoitukseen myöntämällä hankkeelle harkinnanvaraista avustusta ao. toiminnasta annetussa laissa säädetyllä tavalla. L 632/1998 2 Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. L 632/1998 3 Vapaan sivistystyön oppilaitosten järjestämästä perusopetuksesta, lukiokoulutuksesta ja ammatillisesta koulutuksesta säädetään perusopetuslaissa, lukiolaissa, ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa. LUKU 2. Valtion rahoituksen perusteet L 632/1998 4 Opetusministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan oppilaitoksen ylläpitämiseen. L 632/1998 15 Oppilaitokselle voidaan myöntää valtionavustusta perustamishankkeeseen. Oppilaitokselle voidaan myöntää valtionavustusta aikaisemmasta rakentamisesta aiheutuneiden velkojen hoitamiseen valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa. 7

3. RAHOITUSSUUNNITELMA LUKU 3. 3.1 Yleistä Rahoitussuunnitelma Opetusministeriö vahvistaa vuosittain perustamishankkeiden valtakunnallisen rahoitussuunnitelman lääninhallitusten esitysten pohjalta valtion talousarviovuotta seuraavia neljää vuotta varten. Rahoitussuunnitelma laaditaan valtion talousarvion määrärahatason rajoissa. Ehdotus rahoitussuunnitelmaan tehdään perustamishankelomakkeella Ehdotus rahoitussuunnitelmaan. 3.2 Rahoitussuunnitelmaehdotus Koulutuksen järjestäjä tekee hankekohtaiset ehdotukset opetusministeriön hallinnonalan rahoitussuunnitelmaan ja toimittaa ne vuoden loppuun mennessä (31.12.) lääninhallitukselle kahtena kappaleena liitteineen. Ehdotus tehdään myös vahvistettuun rahoitussuunnitelmaan jo sisältyvästä hankkeesta, jotta tiedetään, onko hanke edelleen ajankohtainen. Samalla tarkistetaan mahdollisesti muuttuneet hanketiedot. Koulutuksen järjestäjän on esitettävä hankkeensa keskinäisessä kiireellisyysjärjestyksessä. Lääninhallituksen sivistysosasto tarkistaa ehdotuksen, neuvottelee koulutuksen järjestäjän kanssa ja käy mahdollisuuksien mukaan tutustumassa nykyisiin tiloihin. Lääninhallitus valmistelee oman alueensa rahoitussuunnitelmaesityksen, asettaa hankkeet arvioimaansa kiireellisyysjärjestykseen, neuvottelee yhteishankkeista ja pyytää lausunnot maakuntaliitoilta. Lääninhallitus tekee esityksensä valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan opetusministeriön pyytämään määräpäivään mennessä (yleensä kesäkuun loppuun mennessä). Opetusministeriön vahvistama rahoitussuunnitelma valmistuu syys marraskuussa ja on nähtävillä opetusministeriön Internet-sivuilla www.minedu.fi>avustukset>koulutus>oppilaitosten perustamishankkeet. 3.2.1 Hankkeen laajuus, kustannustiedot ja aikataulu Hankkeen laajuus tulee esittää hyötyneliömetreinä (hym ² ) erikseen uusista ja peruskorjattavista tiloista. Jos hanke on vaiheistettu, tiedot esitetään vaiheittain. Vaiheistamisen tulee perustua hankkeen tarkoituksenmukaiseen toteuttamiseen. Hankkeen vaiheistaminen ei tarkoita koulutuksen järjestäjän suunnitelmassa eri kalenterivuosille tehtyjä määrärahavarauksia, vaan selkeästi omina kokonaisuuksina toteutettavia hankkeen osia. Hankkeen yksi vaihe voi ajoittua useammalle vuodelle, ja eri vaiheet voivat toteutua osittain samanaikaisesti. 8

Hankkeen rakennuskustannukset tulee arvioida mahdollisimman tarkasti, mielellään yleisesti hyväksyttyä laskentamenetelmää käyttäen (esim. tavoitehintalaskelma tai rakennusosa-arvio). Hankkeeseen liittyvän kalusto- ja opetusvälinehankinnan kustannukset tulee arvioida tarpeellisen hankinnan perusteella. Valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan jo sisältyvien hankkeiden kustannukset tulee tarkistaa suunnitteluvaiheen perusteella. Kustannustiedot tulee esittää erikseen uusista ja peruskorjattavista tiloista niin rakentamisen kuin kalusto- ja opetusvälinehankinnan osalta. Valtionavustushankkeissa arvonlisävero pääsääntöisesti sisältyy valtionavustuksen perusteeseen sekä kunnallisella että yksityisellä koulutuksen järjestäjällä. Mikäli avustuksen saaja voi vähentää hankkeeseen sisältyvän arvonlisäveron liiketoiminnan arvonlisäverosta tai on saanut veroviranomaiselta vapautuksen ko. verosta, arvonlisäveroa ei sisällytetä valtionavun perusteeseen. LUKU 3. Rahoitussuunnitelma Asiakirjoista tulee selkeästi ilmetä, sisältyykö kustannuksiin arvonlisävero vai ei. Mahdollisesta arvonlisäveron vähennysoikeudesta on tehtävä selvitys. Hankkeen aloitus- ja valmistumisajankohdat esitetään kuukauden tarkkuudella. Mikäli hanke on vaiheistettu, tiedot esitetään vaiheittain. 3.2.2 Perustelut hankkeelle Rahoitussuunnitelmaehdotukseen tulee sisältyä perustelut hankkeen tarpeellisuudesta ja kiireellisyydestä. Peruskorjattavista tiloista selvitetään laajuus, rakennusvuosi ja peruskorjausvuodet. Mikäli tilat on toteutettu useassa vaiheessa tai tilat sijaitsevat useassa eri rakennuksessa, tehdään selvitys vaiheittain tai rakennuksittain. Lisäksi annetaan selvitys kunnossapidon keskimääräisistä vuosikustannuksista viimeksi kuluneen viiden (5) vuoden ajalta. Ehdotukseen tulee liittää vähintään kuntoarvioon perustuva selvitys olemassa olevien tilojen kunnosta. Kuntoarvio = kuntotarkastus = aistinvarainen, rakenteita rikkomaton Kuntotutkimus = kuntoselvitys = rakenteita rikkova, toimenpide-ehdotukset sisältävä Rahoitussuunnitelmaehdotukseen liitetään päätös käyttökustannusten valtionosuuden perusteeksi vahvistetusta toiminnan laajuudesta. Maksullisena järjestettyä koulutusta ei oteta huomioon. 3.2.3 Yhteishanke Yhteishankkeella tarkoitetaan useamman toiminnon yhteistä perustamishanketta. Hanke on perustamishanke, jos hankkeen kokonaiskustannukset täyttävät perustamishankkeen ehdot, vaikka eri toimintojen osuudet eivät niitä täyttäisi. Yhteishanke voi olla esimerkiksi vapaan sivistystyön oppilaitoksen, yleissivistävän koulutuksen ja liikuntatoimen yhteinen hanke. Yhteishanke voi muodostua myös useamman toiminnanjärjestäjän yhteisestä hankkeesta. 9

LUKU 3. Rahoitussuunnitelma Jokainen toiminnanjärjestäjä tekee hankkeen omasta osuudestaan rahoitussuunnitelmaehdotuksen. Mikäli hankkeeseen liittyy toiminnanjärjestäjän useampaa eri toimintaa, tehdään rahoitussuunnitelmaehdotukset toiminnoittain. Jokaisessa erillisessä rahoitussuunnitelmaehdotuksessa ilmoitetaan kyseessä olevan toiminnon osuus hankkeen hyötyalasta sekä rakennuskustannuksista että irtaimen omaisuuden hankintakustannuksista. Lisäksi ilmoitetaan hankkeen kokonaiskustannukset jaoteltuina eri toiminnanjärjestäjien ja toimintojen osuuksiin. Maininta yhteishankkeesta tulee olla jokaisessa ehdotuksessa. Useammassa vaiheessa toteutettavan hankkeen osalta on ilmoitettava eri vaiheissa toteutettavat yhteishankkeen osat, jotta samaan vaiheeseen sisältyvät osat voidaan valtionhallinnossa käsitellä samana vuonna. Liikuntatoimen kanssa yhteishankkeen valtionapuviranomainen on opetusministeriö, vaikka liikunnan osuus hankkeesta olisikin läänin toimivaltaan kuuluva. 10

4. HANKESUUNNITELMA 4.1 Yleistä L 635/1998 35 Hankkeen päästyä valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan on koulutuksen järjestäjän laadittava hankkeestaan hankesuunnitelma. Viimeistään tässä vaiheessa on syytä olla yhteydessä lääninhallitukseen. Hankesuunnitelma toimitetaan lääninhallitukselle 2 kappaleena noin 2 vuotta ennen valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan merkittyä aloitusajankohtaa. LUKU 4. Hankesuunnitelma Vaiheistetusta hankkeesta tehdään yksi, kaikki vaiheet sisältävä hankesuunnitelma, jossa eri vaiheet on eroteltu siten, että valtionavustuksen enimmäismäärä voidaan määrätä vaiheittain. Hankesuunnitelman perusteella lääninhallitus määrittää hankkeen valtionavustuksen määrän. Valtionavustuksen enimmäismäärästä voidaan tehdä päätös, jos valtionavustusta ei myönnetä heti hankesuunnitelman käsittelyn jälkeen. Hankesuunnitelma toimitetaan lääninhallitukselle perustamishankelomakkeella Hankesuunnitelma, jonka yhteyteen liitetään hankesuunnitelma ja koulutuksen järjestäjän päätös sen hyväksymisestä. (Arkistoinnin helpottamiseksi hankesuunnitelma-asiakirjojen tulee olla ilman seläkkeitä.) 4.2 Hankesuunnitelman sisältö Kansilehti - koulutuksen järjestäjän nimi - hankkeen nimi - hankesuunnitelman päiväys Sisällysluettelo Liiteluettelo 4.2.1 Oppilaitos ja koulutuksen järjestäjä Oppilaitoksen nimi ja yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä ja yhteystiedot 4.2.2 Hankesuunnitelman laatijat ja yhdyshenkilöt Hankesuunnitelman laatija yhteystietoineen Koulutuksen järjestäjän hankesuunnitelmasta vastaava yhdyshenkilö yhteystietoineen 11

4.2.3 Rakennuspaikka LUKU 4. Käyntiosoite Kiinteistön ja rakennuspaikan omistus ja/tai hallinta Kaavoitustilanne Kokonaisrakennusoikeus, käytetty / käyttämättä 4.2.4 Hankkeen perustiedot Hankesuunnitelma Esitetään lyhyt sanallinen kuvaus hankkeesta. Esitetään hankkeen laajuus (hym ², brm ², m ³ ) sekä kustannus- ja aikataulutiedot vaiheittain ja toiminnoittain. Rakennuskustannukset sekä kalusto- ja opetusvälinehankintakustannukset esitetään erikseen. Kustannusten hintataso on esitettävä esim. kk/v ja/tai indeksin pisteluku. (Rakennuskustannukset, rakennuskustannusindeksi ja kalusto- ja opetusvälinehankinnat, tukkuhintaindeksin alaindeksi investointitavarat.) Molemmat kustannukset on esitettävä samassa hintatasossa. Pääsääntöisesti arvonlisävero sisältyy kustannuksiin. Hankkeen / vaiheen suunnitellut aloitus- ja valmistumisajankohdat esitetään kuukauden tarkkuudella. Esimerkki vaiheistetun yhteishankkeen tietojen esittämisestä: Hankkeen aikataulu, laajuus ja kustannukset Hintataso kk/v, indeksin pisteluku, Alv 22 % Vaihe ja aikataulu 1-vaihe kk/v kk/v Toiminnan järjestäjä Vapaa sivistystyö Peruskoulu Lukio Laajuus hym ² Hankesuunnitelmaan liitetään selvitys hankkeen sisältymisestä koulutuksen järjestäjän taloussuunnitelmaan. Rakennuskustannukset/ Kalusto- ja opetusväline hankintakustannukset/ Kustannukset yhteensä/ 2-vaihe kk/v kk/v Yhteensä Vapaa sivistystyö Peruskoulu Liikunta Yhteensä Koko hanke yhteensä 4.2.5 Rahoitus 12

4.2.6 Perustelut hankkeelle Päätös valtionavustuksen enimmäismäärästä perustuu valtionapuviranomaisen harkintaan, siksi hankesuunnitelman keskeinen osa on hankkeen tarpeellisuuden yksityiskohtainen perustelu. 4.2.6.1 Selostus nykytilanteesta Selostetaan olemassa olevien tilojen laajuus, rakennusvuosi, peruskorjausvuodet, tekninen kunto ja toiminnalliset puutteet. Mukaan liitetään kuntotutkimus. 4.2.6.2 Oppilaitoksen toiminnan tavoitteet Selostetaan oppilaitoksen nykyinen toiminta ja tulevaisuuden tavoitteet. 4.2.6.3 Tavoitteet fyysiselle ympäristölle - pedagogiset tavoitteet - toiminnallisuus (myös muut käyttäjät) - terveellisyys ja turvallisuus - liikkumis- ja toimimisesteettömyys - esteettisyys ja viihtyisyys - joustavuus ja monikäyttöisyys - tilojen tehokkuus (brm²/hym², rm³ /brm²) - tontti, pihajärjestelyt - tekniset järjestelmät - elinkaarikustannukset LUKU 4. Hankesuunnitelma Elinkaarikustannukset muodostuvat rakennuksen elinkaaren kuluessa toteutuvista rakennus-, varustamis-, huolto- ja kunnossapitokustannuksista. 4.2.6.4 Vaihtoehtoiset ratkaisut Vaihtoehtoiset ratkaisut on selvitettävä. Yhteistyömahdollisuudet muiden toimijoiden kanssa on kartoitettava, ennen kuin päätetään hankkeen toteuttamistavasta. Vaihtoehdoista laaditaan kannattavuusvertailu, ja valittu ratkaisu perustellaan hankesuunnitelmassa. Rakennushanke voidaan esimerkiksi korvata ostamalla tai vuokraamalla olemassa olevia tiloja taikka järjestelemällä toiminta uudelleen olemassa olevissa tiloissa. 4.2.6.5 Seuraukset, jos hanke ei toteudu Selvitetään, mikä vaikutus koulutuksen järjestämiseen olisi sillä, että hanke jäisi kokonaan toteuttamatta tai hankkeen toteutus viivästyisi. 4.2.7 Mitoitusperuste 4.2.7.1 Oppilaitoshanke Vapaan sivistystyön koulutusta annetaan kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, opintokeskuksissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja kesäyliopistoissa. Näissä oppilaitoksissa voidaan antaa myös muuta koulutusta, jonka osalta perustamishanke käsitellään asianomaisten säännösten mukaan. 13

LUKU 4. Kansalaisopistojen, opintokeskusten ja kesäyliopistojen vapaan sivistystyön koulutus järjestetään pääosin muiden oppilaitosten tiloissa. Hallintotilojen lisäksi oppilaitosten omia tiloja vaativat sellaiset toiminnat, joita ei voida järjestää muissa oppilaitoksissa joko niiden omasta käytöstä johtuen tai johon soveltuvia tiloja ei ole. Vapaan sivistystyön koulutuksen hankkeiden tarpeellisuutta perusteltaessa otetaan huomioon seuraavia asioita: Hankesuunnitelma Opiskelijamäärät ja opetustunnit Kansanopistojen mitoitus perustuu valtionosuuden perusteeksi vahvistettuun opiskelijaviikkomäärään siten, että opiskelijamäärä saadaan jakamalla viikkomäärä 34:llä. Asuntolatilojen osalta em. oppilasmäärää voidaan korottaa enintään 10 %:lla oppilasmäärävaihteluiden ottamiseksi huomioon. Asuntolan mitoituksessa otetaan vähennyksenä huomioon opiston ulkopuolella asuvien vapaan sivistystyön opiskelijoiden vakiintunut määrä, josta annetaan selvitys vähintään viideltä vuodelta. Yhteisöille maksullisena järjestettävää koulutusta ei oteta huomioon. Liikunnan koulutuskeskusten tilamitoituksessa noudatetaan opetusministeriön liikuntayksikön mahdollisesti antamien ohjeiden ohella soveltuvin osin kansanopistoille edellä annettuja ohjeita. Muiden oppilaitosten vapaan sivistystyön tilamitoitus perustellaan hankekohtaisesti lähtien koulutuksen järjestämisestä ensi sijassa muiden oppilaitosten tiloissa. Viikoittainen opetustuntimäärä jaetaan erikokoisissa ryhmissä ja erityyppisissä tiloissa tapahtuvaksi opetukseksi. Opetustunnit ja opiskelijaryhmät voidaan esittää hankesuunnitelmalomakkeella Viikkotunnit ja opiskelijaryhmät. Henkilöstö Selvitetään hankkeeseen liittyvä henkilöstö henkilöryhmittäin. 4.2.7.2 Asuntolahanke Valtionavustusta voidaan myöntää kansanopiston ja liikunnan koulutuskeskuksen vapaan sivistystyön opiskelijoille tarkoitetun oppilasasuntolan rakentamiseen tai peruskorjaamiseen. Asuntoloiden mitoitus perustuu enintään ko. koulutustehtävän mukaiselle oppilasmäärälle. Mitoituksessa ei kuitenkaan oteta huomioon kotona tai muualla oppilaitoksen ulkopuolella asuvia oppilaita. Perusopetuslain ja lukiolain mukaisen maksuttoman majoituksen opiskelijoita varten toteutettavan asuntolahankkeen rahoitukseen sovelletaan ko. koulutusmuodon mukaista perustamishankkeiden rahoitusjärjestelmää. Mikäli näiden oppilaiden osuus asuntolahankkeen mitoituksessa on vähäinen, voidaan se ottaa huomioon vapaan sivistystyön valtionavustuksen perusteissa. Muiden oppilaiden osuutta ei asuntolahankkeen valtionavun perusteissa oteta huomioon. 4.2.7.3 Erillinen kalusto ja opetusvälinehankinta Erillisen kalusto- ja opetusvälinehankinnan tarpeellisuus voi perustua opetuksen muutoksiin, kehittämiseen tai vanhentuneiden kalusteiden ja opetusvälineiden uusimiseen. 14

Erillisen kalusto- ja opetusvälinehankinnan toiminnallinen yhteys on aina perusteltava. Esimerkiksi eri rakennuksiin kohdistuvat hankinnat eivät muodosta lain edellyttämää toiminnallista kokonaisuutta, ellei niillä ole välitöntä yhteyttä toisiinsa. Uusien, tarpeellisten vuokratilojen kalusto- ja opetusvälinehankinta voi myös olla perustamishanke. Erillisen kalusto- ja opetusvälinehankinnan osalta esitetään erilaisten hankintaratkaisujen vertailu, ja valittu ratkaisu perustellaan. Hankinnan yhteydessä poistettava omaisuus selvitetään hankesuunnitelmassa. 4.2.8 Tilantarveselvitys ja tilaohjelma Tilantarveselvitys tulee tehdä mitoitusoppilasmäärän perusteella. Tilantarveselvitys voidaan tehdä hankesuunnitelmalomakkeella Vapaan sivistystyön tilaohjelma, jossa esitetään teoreettinen tilantarve, nykyiset tilat, korjattavat tilat, ei-korjattavat tilat ja uudet rakennettavat tilat. Lisäksi ilmoitetaan koulutuksen järjestäjän itse kustantamat tilat sekä muiden toimijoiden käyttöön tulevat tilat. LUKU 4. Hankesuunnitelma Mikäli olemassa olevat tilat sijaitsevat useassa eri rakennuksessa tai tilat toteutetaan vaiheittain, esitetään teoreettinen tilantarve koko hankkeelle ja jokaisesta rakennuksesta / vaiheesta tehdään oma tilaohjelma sekä yhteenveto kokonaisuudesta. Peruskorjaushankkeen huonekohtainen tilaohjelma voidaan laatia hankesuunnitelmalomakkeella Huonetilaohjelma ja siirtää sen tiedot Vapaan sivistystyön tilaohjelma - lomakkeelle. Mikäli hankkeen toteuduttua luovutaan oppilaitoksen nykyisistä tiloista joko kokonaan tai osittain, annetaan selvitys tilojen käytöstä luopumisen syistä, tilojen määrästä, kunnosta ja soveltuvuudesta oppilaitoksen toimintaan. Mikäli oppilaitoksella on käytössään vuokratiloja, annetaan selvitys näiden tilojen määrästä, kunnosta, soveltuvuudesta ja käyttömahdollisuudesta, sekä kerrotaan, onko kyseisen hankkeen toteuduttua tarkoitus luopua niistä. Mikäli on kyse oppilaitoksen kokoon nähden pienestä hankkeesta, esimerkiksi vain yhdestä rakennuksesta suuremmassa kokonaisuudessa, ei tarvitse selvittää koko oppilaitoksen yksityiskohtaista tilaohjelmaa. Tällöin tilaohjelma laaditaan vain siitä rakennuksesta, jota hanke koskee. Muista tiloista esitetään ainoastaan kokonaislaajuus. Jos hanke sisältää lisätilojen rakentamista, esitetään perustelut, miksi toimintoja ei voida sijoittaa olemassa oleviin tiloihin. 4.2.9 Hankkeen rakennussuunnitelmat Hankesuunnitelmavaiheessa uudis- ja lisärakennushankkeista suunnitelmia ei tarvita, mutta luonnossuunnitelmat on hyvä toimittaa lääninhallitukselle viimeistään valtionavustushakemuksen yhteydessä. 15

LUKU 4. Hankesuunnitelma Muutos- ja peruskorjaushankkeen tarpeellisuuden perustelemiseksi ja kustannusarvion oikeellisuuden ja kohtuullisuuden arvioimiseksi sekä hankkeen toiminnallisuuden tarkistamiseksi liitetään hankesuunnitelmaan muutos- ja peruskorjaushankkeissa L2-tasoiset (arkkitehti-)suunnitelmat, sisältäen asemapiirustuksen 1:500, pohjapiirustukset, leikkaukset ja julkisivut 1:100 sekä selvitys tehtävistä töistä esim. rakennustapaselostus (myös LVISA-työt). Jos hanke on vaiheistettu, tulee vaiheiden rajat esittää piirustuksissa selkeästi, kuten myös lisärakennuksen ja peruskorjauksen raja. Vaiheistetun hankkeen selostus tehtävistä töistä tulee myös tehdä vaiheittain. Piirustuksissa tulee esittää purettavat rakenteet, vanhat rakenteet ja uudet rakenteet selkeästi. Myös tilojen pinta-alat tulee esittää, ja niiden tulee vastata huonetilaohjelman ja kustannusarvion pinta-aloja. Myös tilojen uudet ja entiset käyttötarkoitukset ja kiinteä kalustus tulee esittää, samoin tilojen korkeusasemat. Suunnitelmissa tulee ottaa huomioon liikkumis- ja toimimisesteettömyys. Mikäli irtokalusteet merkitään piirustuksiin, esitetään ne katkoviivoilla. Asemapiirustuksessa tulee esittää kaikki hankkeeseen liittyvät pihatyöt, liikennejärjestelyt sekä kiinteät kalusteet ja varusteet. 4.2.10 Hankkeen kalusto- ja opetusvälinehankinnat Kalusto- ja opetusvälinehankinnat = irtaimen omaisuuden hankinta = varustaminen Tilojen rakentamiseen ja peruskorjaamiseen liittyvästä sekä erillisestä kalusto- ja opetusvälinehankinnasta esitetään hankintaohjelma perusteluineen. 4.2.11 Hankkeen kustannukset 4.2.11.1 Rakennuskustannukset Hankesuunnitelmaan tulee sisällyttää tehtäviä töitä vastaava kustannusarvio. Kustannusarvio tehdään rakennuksittain sekä erikseen uusista tiloista ja peruskorjattavista tiloista. Kustannusarvio tulee esittää sellaisessa laajuudessa, että sen perusteella pystytään arvioimaan, vastaako se esitettyjä tehtäviä töitä ja onko se tehtäviin töihin nähden kohtuullinen. Pelkkä kustannusarvion yhteenveto ei ole riittävä. Kustannusarvio on hyvä tehdä jotain yleisesti hyväksyttyä laskentamenetelmää käyttäen (esim. tavoitehintalaskelma tai rakennusosa-arvio). Kustannusarviossa on mainittava, minkä ajankohdan hintatasossa se on (rakennuskustannusindeksin pisteluku tai kk/v). Kustannusten nousua arvioituun toteutusajankohtaan ei tule ennakoida. Kustannusarviosta tulee selkeästi käydä ilmi, sisältyykö arvonlisävero kustannuksiin vai ei. 4.2.11.2 Kalusto- ja opetusvälinehankintojen kustannukset Hankintaohjelmaan tulee liittää kustannusarvio sellaisessa laajuudessa, että kustannusten kohtuullisuus hankintojen laajuuteen nähden on arvioitavissa. Kustannusarviossa on mainittava, minkä ajankohdan hintatasossa se on (tukkuhintaindeksin alaindeksi investointitavarat pisteluku tai kk/v). Kustannusten nousua arvioituun toteutusajankohtaan ei tule ennakoida. Kustannusarviosta tulee selkeästi käydä ilmi, sisältyykö arvonlisävero kustannuksiin vai ei. 16

5. VALTIONAVUSTUSHAKEMUS 5.1 Yleistä Lääninhallitus myöntää vapaan sivistystyön perustamishankkeille harkinnanvaraista valtionavustusta valtion talousarviossa tarkoitukseen varatun määrärahan rajoissa. Valtionavustusta myönnetään hakemuksesta, enintään valtionapuviranomaisen hankkeelle määräämä valtionavustuksen enimmäismäärä. Valtionavustuksen myöntöpäätöksen yhteydessä lääninhallitus tekee myös päätöksen avustuksen maksueristä. LUKU 5. Valtionavustushakemus L 635/1998 4 A 806/1998 21 Koulutuksen järjestäjä toimittaa valtionavustushakemuksen lääninhallitukseen toteutusta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Vaiheittain toteutettavan hankkeen jokaisesta vaiheesta tehdään oma valtionavustushakemus. Lääninhallitukseen toimitetaan vain niiden vaiheiden valtionavustushakemukset, jotka on tarkoitus aloittaa seuraavana vuonna. Myöhempien vaiheiden hakemukset toimitetaan vasta niiden aloitusta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Valtionavustusta haetaan perustamishankelomakkeella Valtionosuus ja -avustushakemus 5.2 Valtionavustushakemuksen sisältö Hankkeen toteuttamisajankohta Ilmoitetaan hankkeen aloitusajankohta ja arvioitu valmistumisajankohta kuukauden tarkkuudella. Hankkeen laajuus ja kustannusarvio Mikäli hanke toteutetaan opetusministeriön valtionavustuksen enimmäismäärän määräämisen perusteena ollutta laajuutta pienempänä, liitetään valtionavustushakemukseen selvitys hankkeen uuden suunnitelman mukaisesta laajuudesta ja kustannuksista. Jos opetusministeriö ei ole määrännyt hankkeen valtionavustuksen enimmäismäärää, ilmoitetaan tällöin hankesuunnitelman mukaiset tiedot. Talousarvio Esitetään, minkä suuruisena ja millä aikataululla hankkeen rahoitus sisältyy koulutuksen järjestäjän talousarvioon sekä toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Lisäksi yksityisen koulutuksen järjestäjän tulee liittää valtionavustushakemukseen viimeinen tilinpäätös tilintarkastajan lausuntoineen. 17

LUKU 5. Valtionavustushakemus Valtionavustus Esitetään opetusministeriön hankkeelle määräämä valtionavustuksen enimmäismäärä sekä haettava avustuksen määrä. Tilinpäätös Yksityisen koulutuksen järjestäjän tulee liittää avustushakemukseensa jäljennös viimeisestä tilinpäätöksestään sekä tilintarkastajien siitä antama lausunto. 18

6. ALOITUSILMOITUS 6.1 Yleistä Ilmoitus aloituksesta tehdään valtionavustuksen myöntäneelle viranomaiselle sen jälkeen, kun hanke on aloitettu. Ilmoitus aloituksesta käynnistää valtionavustuksen maksatuksen. A 806/1998 22 Rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen on aloitettu. Muutos- ja peruskorjaustyöt katsotaan aloitetuksi, kun purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu. Muu tilojen hankinta ja erillinen laitehankinta katsotaan aloitetuksi, kun koko hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty. LUKU 6. Aloitusilmoitus Harkinnanvaraisesta valtionavustuksesta pääosa maksetaan yhtä suurissa erissä hankkeen arvioituna toteutusaikana ja loppuerä hankkeen valmistuttua sen jälkeen, kun opetusministeriöön toimitettu lopullinen hankeselvitys on tarkastettu. Aloitusilmoitukseen tulee liittää valtionavustuksen myöntämispäätöksessä edellytetyt selvitykset. Mikäli hanke toteutetaan vaiheittain ja valtionavustus on myönnetty vaiheittain, tehdään aloitusta koskeva ilmoitus kunkin vaiheen osalta erikseen. Yksityisen koulutuksen järjestäjän on liitettävä aloitusilmoitukseen selvitys rakennusaikaisesta vakuuttamisesta. Aloitusilmoitus tehdään perustamishankelomakkeella Aloitus- ja valmistumisilmoitus. 6.2 Aloitusilmoituksen sisältö Toteutusaika Ilmoitetaan hankkeen aloitusajankohta ja valmistumisajankohta vähintään kuukauden tarkkuudella. Pankkitili Ilmoitetaan pankkitilin numero, jolle valtionavustus halutaan maksettavaksi. Laajuus Hankkeen laajuudesta ilmoitetaan, aiotaanko se toteuttaa vähintään valtioavustuksen enimmäismäärän määräämisessä käytetyn perusteen laajuisena vai laajuudeltaan muutettuna. Muutoksista annetaan selvitys. 19

LUKU 6. Mikäli hanke toteutetaan valtionavustuksen enimmäismäärän määräämisen perusteena ollutta laajuutta pienempänä ja selvitystä ei ole tehty aiemmin, liitetään valtionavustushakemukseen selvitys hankkeen uuden suunnitelman mukaisesta laajuudesta ja kustannuksista. Aloitusilmoitus 20

7. ALUSTAVA HANKESELVITYS 7.1 Yleistä L 635/1998 38 2 mom. Valtionavustuksen saajan on toimitettava valtionavustuksen myöntäneelle viranomaiselle urakkasopimuksiin perustuva selvitys rakennustöistä, peruskorjauksesta tai niitä vastaavasta toimenpiteestä aiheutuvista kustannuksista rakennustöiden aloittamista seuraavan kuukauden aikana. Tämä ns. alustava hankeselvitys tehdään vaiheittain toteutettavan hankkeen jokaisesta vaiheesta erikseen. Alustavan hankeselvityksen perusteella tarkistetaan, vastaako toteutettava hanke valtionosuuden enimmäismäärän määräämisen perusteena olleen hankesuunnitelman mukaista hanketta. LUKU 7. Alustava hankeselvitys Alustava hankeselvitys tehdään perustamishankelomakkeella Hankeselvitys. 7.2 Alustavan hankeselvityksen sisältö Toteutusaika Hankkeen aloitusajankohta ja arvioitu (esim. urakkasopimukseen perustuva) valmistumisajankohta tulee esittää vähintään kuukauden tarkkuudella. Rakennuskustannukset Esitetään urakkatarjousten perusteella laadittu hankkeen kustannusarvio. Mikäli hankkeeseen on sisältynyt uusien tilojen rakentamista ja peruskorjausta, jaetaan kustannukset uusien tilojen osuuteen ja peruskorjauksen osuuteen urakkatarjousten erittelyn tai muiden todellisten jakoperusteiden mukaan (esim. kustannusarvioiden suhteessa). Asiakirjoista tulee selkeästi ilmetä, sisältyykö arvonlisävero kustannuksiin vai ei. Kustannuksiin ei sisällytetä rahoituskuluja, tontin hankintakustannuksia eikä väliaikaistilojen kustannuksia. Pääpiirustukset Toimitetaan asemapiirustus 1:500, pohja-, leikkaus- ja julkisivupiirustukset 1:100. Tilaohjelma Esitetään pääpiirustusten mukainen huonekohtainen tilaohjelma pinta-aloineen ja vertailu hyväksytyn laajuuden mukaiseen tilaohjelmaan. 21

8. HANKESELVITYS LUKU 8. 8.1 Yleistä Hankeselvitys L 635/1998 38 1 mom. Koulutuksen järjestäjän on toimitettava kaikista valtion rahoittamista hankkeistaan hankeselvitys valtionavustuksen myöntäneelle viranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta. Vaiheittain toteutettavan hankkeen jokaisesta vaiheesta tehdään mahdollisuuksien mukaan erillinen hankeselvitys. Yksityisen koulutuksen järjestäjän hankeselvitykseen tulee liittää selvitys valmistumisen jälkeisestä vakuuttamisesta ja tilintarkastajan lausunto avustuksen käyttämisestä. Lopullisen hankeselvityksen perusteella maksetaan valtionavustuksen loppuerä ja todetaan, onko hanke toteutettu hankesuunnitelmassa esitetyssä laajuudessa. Mikäli hanke on toteutettu oleellisesti pienempänä, valtionapuviranomainen perii aiheetta saadun valtionavustuksen pois koulutuksen järjestäjältä. Lopullinen hankeselvitys tehdään perustamishankelomakkeella Hankeselvitys. 8.2 Hankeselvityksen sisältö Toteutusaika Ilmoitetaan hankkeen aloitusajankohta ja valmistumisajankohta vähintään kuukauden tarkkuudella. Rakennuskustannukset Ilmoitetaan kirjanpitoon perustuvat rakennuskustannukset. Kustannukset esitetään erikseen lisärakennuksesta ja peruskorjauksesta. Kalusto- ja opetusvälinehankinnan kustannukset Ilmoitetaan kirjanpitoon perustuvat kalusto- ja opetusvälinehankintakustannukset. Kustannukset esitetään erikseen lisärakennuksesta ja peruskorjauksesta. Pääpiirustukset Toimitetaan hankkeen pääpiirustukset, jollei niitä ole toimitettu aikaisemmin tai jos aiemmin toimitettuihin pääpiirustuksiin on tullut oleellisia muutoksia. Mikäli pääpiirustukset on toimitettu aikaisemmin, on mainittava, milloin ne on toimitettu. Tilaohjelma Toimitetaan pääpiirustusten mukainen toteutunut tilaohjelma, mikäli sitä ei ole toimitettu aikaisemmin tai mikäli suunnitelmiin on tullut oleellisia muutoksia. 22

Peruskorjaustyöt Peruskorjauksen osalta selvitetään, onko esitettyyn hankesuunnitelmaan sisältyneitä töitä jätetty tekemättä ja mikä on niiden kustannusvaikutus. Erillinen kalusto- ja opetusvälinehankinta Kalusto- ja opetusvälinehankinnoista toimitetaan toteutettu hankintaohjelma ja vertailu valtionavustuksen enimmäismäärän määräämisen perusteena olleeseen hankintaohjelmaan. Mikäli hankintaohjelmasta on oleellisesti poikettu ja osa hankinnoista on jäänyt toteuttamatta, toimitetaan selvitys muutoksista ja niiden kustannusvaikutuksista. LUKU 8. Hankeselvitys 23

9. TOIMINNAN LAKKAAMINEN LUKU 9. Toiminnan lakkaaminen L 635/1998 49 Perustamishankkeeseen saatua valtionosuutta vastaava suhteellinen osa hankitun omaisuuden käyvästä arvosta voidaan määrätä palautettavaksi valtiolle, jos hankittu omaisuus luovutetaan toiselle taikka jos toiminta lopetetaan tai omaisuuden käyttötarkoitusta muutetaan pysyvästi eikä omaisuutta käytetä muuhun valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan. Jos omaisuus luovutetaan toiselle, joka käyttää omaisuutta valtionosuuteen oikeuttavaan toimintaan, tästä luovutuksesta johtuva palautus voidaan jättää määräämättä, jos luovuttaja omaisuuden luovutuksen yhteydessä sitoutuu vastaamaan palautusehdoista myös luovutuksen jälkeen tai jos luovutuksen saaja sitoutuu vastaaviin omaisuuden luovuttajaa koskeviin palautusehtoihin. Palautusta ei määrätä myöskään suoritettavaksi, jos valtionosuuden myöntämisestä on kulunut yli 15 vuotta. Mikäli olosuhteiden muutos on tapahtunut ennen vuotta 2006, on em. määräaika 30 vuotta. Jos omaisuus, johon on saatu valtionosuutta, tuhoutuu tai vahingoittuu, voidaan valtionosuutta vastaava suhteellinen osa vakuutus- tai muusta korvauksesta määrätä palautettavaksi valtiolle tai vähentää uuden perustamishankkeen valtionosuudesta. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 39 :n perusteella edellä olevaa 49 :ää sovelletaan myös hankkeeseen, jolle on myönnetty valtionavustusta. Lääninhallitus päättää palautuksesta, mikäli olosuhteet ovat muuttuneet 1.1.2007 tai sen jälkeen. Mikäli olosuhteet ovat muuttuneet ennen em. päivämäärää, päättää palautuksesta opetusministeriö. Valtionavustuksen saajan on ilmoitettava valtionapuviranomaiselle kuuden kuukauden kuluessa em. olosuhteiden muuttumisesta. Mikäli ilmoitusta ei ole määräajassa tehty, on valtionavustusta vastaava suhteellinen osa omaisuuden käyvästä arvosta palautettava valtiolle korkolain (633/82) 4 :n 3 momentin mukaisine korkoineen, jollei valtionapuviranomainen erityisestä syystä toisin päätä. Ilmoitus voidaan tehdä perustamishankelomakkeella Ilmoitus lakkauttamisesta. 24

10. SUUNNITTELUN JA RAKENTAMISEN MÄÄRÄYKSIÄ JA OHJEITA 10.1 Toimintaa ja rahoitusta koskeva lainsäädäntö Laki vapaasta sivistystyöstä (632/1998) Asetus vapaasta sivistystyöstä (805/1998) Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) Asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (806/1998) Valtionavustuslaki (688/2001) 10.2 Muuta lainsäädäntöä ja määräyksiä Maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) ja -asetus (895/1999) Rakentamismääräykset A1 F2 Työturvallisuuslaki (738/2002) Terveydensuojelulaki (763/1994) ja -asetus (1280/1994) Laki nuorista työntekijöistä (998/1993) Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) Ympäristösuojelulaki (86/2000) ja -asetus (169/2000) Jätelaki (1072/1993) ja -asetus (1390/1993) Pelastuslaki (468/2003) ja valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (787/2003) Laki julkisista hankinnoista (1505/1992) Rakennussuojelulaki (60/1985) LUKU 10. Suunnittelun ja rakentamisen määräyksiä ja ohjeita 10.3 Valtioneuvoston strategiat ja ohjelmat Arkkitehtuuripoliittinen ohjelma Hyväksytty valtioneuvostossa 17.12.1998, Taiteen keskustoimikunnan julkaisu: Suomen arkkitehtuuripolitiikka - hyvään ympäristöön liittyvien kansalaisten oikeuksien toteutuminen - korkealaatuinen julkinen rakentaminen ja kiinteistönpito, esimerkkinä kaikelle rakentamiselle Suomessa - rakentamisen laadun ja kustannusten tarkastelu elinkaaren mitassa Arkkitehtuuriin ja ympäristön laatuun vaikuttaviin näkökohtiin kiinnitetään huomiota myönnettäessä julkisia varoja rakentamis- ja korjausinvestointeihin. 25

Kansallinen rakennuspoliittinen ohjelma LUKU 10. Suunnittelun ja rakentamisen määräyksiä ja ohjeita Valtioneuvoston periaatepäätös, 30.1.2003, Ympäristöministeriö, Suomen ympäristö 624 - rakentamisen laadun parantaminen - hyvä ja ekologisesti kestävä rakennettu ympäristö - kilpailun edistäminen - tuottavuuden parantaminen - suhdanne- ja kausivaihteluiden ennakointi - julkinen sektori ja julkisista varoista tuettu rakentaminen tiennäyttäjänä Rakennusperintöstrategia Valtioneuvoston päätös 13.6.2001 Ympäristöministeriön julkaisu Kuvaus suomalaisen rakennusperinnön tilasta ja sen hoidon välineistä sekä kolmeen pääryhmään jaotellut tavoitteet - tieto- ja taitopohja - edellytysten luominen - toteuttaminen ja vastuutahot Ekologisesti kestävän rakentamisen ohjelma Hyväksytty valtioneuvostossa 10.12.1998 Ympäristöministeriön julkaisu Ohjelmalla määriteltiin ne tavoitteet ja toimenpiteet, joilla kestävän kehityksen periaatteet toteutetaan rakentamisessa, rakennusten korjaamisessa ja kiinteistöjen ylläpidossa. 10.4 Suunnitteluohjeet Opetushallitus myynti: myynti@oph.fi, (09) 7747 7450 Terveellinen ja turvallinen KOULURAKENNUS (2005) Käsityön työturvallisuusopas (2004) Peruskoulun käsityön opetustilojensuunnitteluopas, tekninen työ ja tekstiilityö (2002) Turvallisuus ja työsuojelu liikunnan opetuksessa (2002) Kotitalouden opetustilat ja työturvallisuus (1999, 2005) Luonnontieteiden opetuksen tilat ja välineet (1997) Oma koulu tutki ja opi (1995), Museovirasto ja Opetushallitus Koulujen akustinen suunnitteluopas (1994) Hyvä koulukirjasto, Opetushallitus ja Suomen koulukirjastoyhdistys ry, 2002 26

Opetusministeriö Taide tarjolle, kulttuuri kaikille, Vammaiset ja kulttuuri -toimikunnan ehdotus toimenpideohjelmaksi, opetusministeriön julkaisu 2004:29 Taiteen ja kulttuurin saavutettavuus, opetusministeriön julkaisu 2006:6 Liikuntapaikkajulkaisut, myynti Rakennustieto Oy (09) 5495 5400 Liikuntapaikkojen mitat ja merkinnät, OPM:n liikuntapaikkajulkaisu 88 (2005) Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu, OPM:n liikuntapaikkajulkaisu 83 (2002) Urheilukenttien suunnittelu- ja rakentamisopas, OPM:n liikuntapaikkajulkaisu 82 (2002) Voimistelun sisäliikuntapaikkojen suunnittelu, OPM:n liikuntapaikkajulkaisu 75 (2002) Esteettömät liikuntapaikat, OPM:n liikuntapaikkajulkaisu 63 (1997) Muita julkaisuja Koulupihan mahdollisuudet -opas, MLL, Viherympäristöliitto ja Opetushallitus, 2003 Koulukirjasto tilana, Opetushallitus ja BTJ kirjastopalvelu, 2002 Tietoyhteiskunnan koulukirjasto Ossaakko nää aatella? BTJ Kirjastopalvelu Oy, 2004 Hyvinvointi opetustyössä, Työturvallisuuskeskus 1998 Esteetön rakennus ja ympäristö, suunnitteluopas, Rakennustieto Oy, 1998 10.5 Internet-sivuja Opetushallitus, www.oph.fi Oppilaitosrakentaminen, www.oph.fi/info/rakentaminen Käyttökustannusten rahoitus, www.vos.uta.fi/rap/ Opetusministeriö, www.minedu.fi Perustamishankkeiden rahoitus, www.minedu.fi>avustukset>koulutus>oppilaitosten perustamishankkeet Lääninhallitukset, www.laaninhallitus.fi Sisäministeriö, www.intermin.fi Sosiaali- ja terveysministeriö, www.stm.fi Ympäristöministeriö, www.ymparisto.fi Valtiovarainministeriö, www.vm.fi Valtioneuvosto, www.vn.fi Suomen Kuntaliitto, www.kuntaliitto.fi Suomen Arkkitehtiliitto, www.safa.fi Suomen Rakennusinsinöörien Liitto, www.ril.fi Opetusalan ammattijärjestö, www.oaj.fi Nuori Suomi ry, www.nuorisuomi.fi Invalidiliiton esteettömyyssivut, www.esteeton.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto, www.mll.fi Ekologisen rakentamisen sivustot, www.rakentajanekolaskuri.fi LUKU 10. Suunnittelun ja rakentamisen määräyksiä ja ohjeita 27

LIITTEET LUKU Prosessikaaviot Koulutuksen järjestäjä Lääninhallitus Maakuntaliitot Opetusministeriö Liitteet KOULUTUKSEN PERUSTAMISHANKKEET rahoitussuunnitelma (rasu ( rasu) Hanke vireille Hankeehdotukset 31.12. mennessä Täydennykset Ohjekirje Täydennyspyynnöt Neuvottelut Tiloihin tutustuminen Alustava rahoitussuunnitelma Neuvottelut yhteishankkeista Tiedotus Valtak. rasu tiedoksi koulutuksen järjestäjille Lausunnot Lausuntopyyntö Rahoitussuunnitelmaesitys Jatkotoimenpiteet Lehdistötiedote Ohjeet LH:lle Rasu:n valmistelu ja vahvistus Loka marras joulu tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras 28

LUKU Liitteet Koulutuksen järjestäjä Lääninhallitus Opetusministeriö KOULUTUKSEN PERUSTAMISHANKKEET hankesuunnitelma, vuodesta 2007 alkaen Hankesuunnitelma vireille, kun hanke otettu opetusministeriön rahoitussuunnitelmaan Hankesuunnitelma lääninhallitukselle, noin 2 vuotta ennen toteutuksen aloitusta Tiedotus Neuvottelut, ohjaus Hankkeen laajuuden vahvistamispäätös tai päätös avustuksen enimmäismäärästä, rasu:n ensimmäisellä vuodella olevan hankkeen osalta viimeistään edellisen vuoden elokuussa Rahoitussuunnitelma Hankkeen toteutuksen suunnittelu Valtionapuhakemus 31.12. mennessä LH:lle 29

Koulutuksen järjestäjä Lääninhallitus Opetusministeriö Liitteet LUKU KOULUTUKSEN PERUSTAMISHANKKEET valtionapuhakemus, vuodesta 2007 alkaen Valtionapuhakemus 31.12. mennessä Hankkeen aloitus viimeistään myöntövuotta seuraavan vuoden loppuun mennessä Ohjekirje Myöntösuunnitelman vahvistaminen, tiedoksi koulutuksen järjestäjille Hankekohtaiset myöntöpäätökset Tiedotus Ohjekirje lh:lle Rahoitussuunnitelma loka-marras joulu tammi helmi maalis------------------------------joulu 30

KOULUTUKSEN PERUSTAMISHANKKEET hankkeen toteutus, valtionapu myönnetty ennen vuotta 2007 Rakentaminen Koulutuksen järjestäjä Hankkeen aloitus Aloitusilmoitus Alustava hankeselvitys kuukauden kuluessa aloituksesta Opetusministeriö Valmistumisilmoitus Hankeselvitys kuuden kuukauden kuluessa valmistumisesta Lääninhallitus Tiedoksi Tiedoksi Tiedoksi Valtionavun myöntöpäätös Toteutusaikaisen rahoituksen maksaminen Toteutuksen tarkistus, yksikköhinnat Jälkirahoituksen maksaminen Toteutuksen tarkistus, yksikköhinnat LUKU Liitteet 31

Liitteet LUKU KOULUTUKSEN PERUSTAMISHANKKEET hankkeen toteutus, valtionavun myönt ntäminen vuonna 2007 Rakentaminen Koulutuksen järjestäjä Hankkeen aloitus Aloitusilmoitus Alustava hankeselvitys kuukauden kuluessa aloituksesta Opetusministeriö Valmistumisilmoitus Hankeselvitys kuuden kuukauden kuluessa valmistumisesta Lääninhallitus Valtionavun myöntöpäätös Toteutusaikaisen rahoituksen maksaminen Toteutuksen tarkistus Jälkirahoituksen maksaminen Toteutuksen tarkistus, yksikköhinnat Tiedoksi yksikköhintojen valmistelua varten Tiedoksi yksikköhintojen valmistelua varten 32

Investointiavustusta koskevat lisäehdot, opetusministeriö dnro 3/290/2004 OPETUSMINISTERIÖ Dnro 3/290/2004 28.11.2002 Muutettu: tammikuu 2004 INVESTOINTIAVUSTUSTA KOSKEVAT LISÄEHDOT 1. Soveltamisala Nämä ehdot täydentävät valtionavustuksen myöntämispäätöksessä mainittuja ehtoja, kun ne on liitetty avustuksen myöntämistä koskevaan päätökseen, ellei jonkin asian osalta laeissa tai asetuksissa toisin säädetä tai varsinaisessa avustuksen myöntämistä koskevassa päätöksessä ole toisin päätetty taikka valtion talousarviosta tai Euroopan yhteisöjen lainsäädännöstä tai sen nojalla tehdyistä Euroopan unionin toimielimien päätöksistä muuta johdu. 4. Hankkeen muu julkinen tuki Mikäli valtionavustuksen myöntämisen jälkeen käy ilmi, että hankkeeseen on myönnetty valtiolta, kunnalta, seurakunnalta tai muulta julkisyhteisöltä sellaista tukea, jonka hakemista tai myöntämistä ei ole mainittu valtionavustushakemuksessa, opetusministeriö voi päättää, että tämä julkinen tuki joko osittain tai kokonaan vähennetään hankkeelle myönnetystä valtionavustuksesta. 5. Käyttötarkoituksen ja ehtojen muuttaminen LUKU Liitteet 2. Avustuksen myöntämisen edellytykset ja sen käyttöaika Avustuksen myöntämisen edellytyksenä on, että hankittava omaisuus tulee avustuksen saajan omistukseen. Erillisen rakennuksen tai laitoksen osalta edellytetään lisäksi, että avustuksen saaja omistaa tai vähintään 20-vuotisella vuokrasopimuksella hallitsee maapohjaa, jolla rakennus tai laitos sijaitsee. Valtionavustuslain (688/2001) 13 :ssä tarkoitetun valtionavustuksen kohteena olevan kiinteän omaisuuden käyttöaika on 20 vuotta ja irtaimen omaisuuden käyttöaika 10 vuotta valtionavustuksen myöntämisestä. 3. Hyväksyttävät menot Avustusta saadaan käyttää hankkeen toteuttamisesta aiheutuneisiin menoihin, jotka ovat syntyneet ennen avustuksen myöntämistä sekä menoihin, jotka ovat syntyneet avustuksen myöntämisvuonna ja kahtena seuraavana vuonna kuitenkin siten, että hankkeen valmistuttua tehtävä hankeselvitys voidaan toimittaa opetusministeriöön 6. kohdassa mainitussa määräajassa tai avustuspäätöksessä määrätyssä muussa määräajassa. Hyväksyttäviä menoja ovat hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeelliset ja määrältään kohtuulliset menot vähennettynä hankkeeseen kohdistuvien korvausten, hyvitysten ja muiden hankintamenoja vähentävien tulojen määrällä. Hyväksyttävien menojen vähennyksenä otetaan huomioon arvonlisäverollista liiketoimintaa harjoittavan yhteisön saama hankintakustannuksiin kohdistuva arvonlisäveron palautus. Hyväksyttäviä menoja eivät ole poistot, varaukset eivätkä muut laskennalliset erät. Hyväksyttäviä menoja eivät myöskään ole lainoista aiheutuvat kustannukset, ellei avustuspäätöksessä toisin ole määrätty. Opetusministeriö voi avustuksen saajan hakemuksesta erityisestä syystä muuttaa avustuksen käyttötarkoitusta ja ehtoja. Mikäli hankkeen laadussa, laajuudessa tai kustannuksissa tapahtuu avustuksen myöntämisen jälkeen oleellisia muutoksia, opetusministeriö voi avustuksen saajan hakemuksesta muuttaa avustuspäätöstä. Em. muutoksia koskeva hakemus on tehtävä siten, että päätös voidaan tehdä ennen avustuksen käyttöä. 6. Hankeselvitys Opetusministeriön lomakkeen mukainen hankeselvitys tulee toimittaa opetusministeriöön viimeisen avustuksen myöntämistä seuraavan toisen kalenterivuoden lokakuun loppuun mennessä, ellei avustuspäätöksessä toisin määrätä. Mikäli hankeselvitystä ei toimiteta määräajassa, avustus voidaan joko osittain tai kokonaan jättää maksamatta sekä jo maksettu avustus periä takaisin. Yksityisen yhteisön tulee liittää selvitykseen tilintarkastajan lausunto avustuksen käyttämisestä sekä rakennustarkastajan todistus tai muu luotettava selvitys hankkeen valmistumisesta. 7. Vakuuttamisvelvollisuus Yksityisen yhteisön tulee täydestä arvostaan vakuuttaa omaisuus, jonka hankkimiseen myönnetään valtionavustusta. Vakuuttamisvelvollisuus koskee myös keskeneräistä hanketta, mikäli hankkeen toteuttamiseen haetaan ennakkoa. Selvitys vakuuttamisesta on toimitettava ensimmäistä ennakkoerää haettaessa. Lisäksi selvitys valmiin kohteen vakuuttamisesta on liitettävä 6. kohdassa mainittuun hankeselvitykseen. 33

LUKU Perustamishankelomakkeet www.minedu.fi>avustukset>koulutus>oppilaitosten perustamishankkeet Perustamishankelomakkeet Opetus- ja kulttuuritoimen perustamishankkeet Lomakkeet on tallennettava omaan käyttöön ennen täyttämistä! Liitteet Lomakkeet löytyvät sivun alareunan valikosta seuraavasti: Kansi Ehdotus rahoitussuunnitelmaan Omakustanteiset hankkeet Hankesuunnitelma (hakemus laajuuden vahvistamiseksi) Valtionosuus- ja -avustushakemus Aloitus- ja valmistumisilmoitus Hankeselvitys (myös alustava hankeselvitys) Ilmoitus lakkauttamisesta Ehdotus rahoitussuunnitelmaan toimitetaan 2 kappaleena lääninhallitukselle vuoden loppuun mennessä, myös jo rahoitussuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista. Kokonaisrakennustarpeen kartoittamiseksi koulutuksen järjestäjiä pyydetään antamaan selvitys suunnitelmiinsa sisältyvistä perustamishankkeista, joita ei ole ehdotettu otettavaksi valtakunnalliseen rahoitussuunnitelmaan. Selvitys tehdään lomakkeella "Omakustanteiset hankkeet" ja toimitetaan vuoden loppuun mennessä lääninhallitukselle. Hankesuunnitelma toimitetaan 2 kappaleena lääninhallitukselle yleensä n. 2 vuotta ennen toteutukseen ryhtymistä, kuitenkin viimeistään lääninhallituksen antamaan päivämäärään mennessä. Valtionosuus- ja -avustushakemus toimitetaan 2 kappaleena lääninhallitukselle aloittamista edeltävän vuoden loppuun mennessä. Aloitusilmoitus toimitetaan valtionavun myöntäneelle viranomaiselle (opetusministeriö tai lääninhallitus) sen jälkeen, kun hanke on aloitettu. Valmistumisilmoitus toimitetaan valtionavun myöntäneelle viranomaiselle sen jälkeen, kun hanke on valmistunut. Alustava hankeselvitys toimitetaan valtionavun myöntäneelle viranomaiselle kuukauden kuluessa hankkeen aloittamise Hankeselvitys toimitetaan valtionavun myöntäneelle viranomaiselle 6 kuukauden kuluessa hankkeen valmistumisesta. Ilmoitus lakkauttamisesta tulee toimittaa opetusministeriölle (olosuhteiden muutos ennen vuotta 2007) tai lääninhallitukselle (olosuhteiden muutos 1.1.2007 tai sen jälkeen) 6 kuukauden kuluessa olosuhteiden muuttumisesta. Lomakkeisto on tehty siten, että hankkeen eri vaiheissa toistuvat tiedot siirtyvät suoraan seuraaville lomakkeille. Tietojen siirtyminen edellyttää lomaikkeiden tallentamista omaan käyttöön. Siirtyneet tiedot tulee tarkistaa ja korjata tarvittaessa. Tehtäessä valmistumisilmoitusta aloitusilmoituksen päälle ja hankeselvitystä alustavan hankeselvityksen päälle tulee tiedot tarkistaa ja korjata tarvittaessa. Lomakkeen keltaiset kentät täytetään tai tarkistetaan niihin siirtyneet tiedot. Solut on tarpeellisin osin muotoiltu valmiiksi. Varsinaisen lomaketaulukon oikealla puolella on lomakkeen täyttämistä koskevia ohjeita. Tulostusalueeksi on määritelty vain lomakeosa. Jos ohjeet halutaan tulostaa, tulee tulostusalue määritellä uudelleen. 34