JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA

JUVAN KUNNAN ELINKEINO-OHJELMA 2015-2017 Hyväksytty kunnanvaltuustossa 15.6.2015 32

Sisällysluettelo 1. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat... 2 1.1 Toiminta-ajatus... 2 1.2 Visio 2025... 2 1.3 Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen... 2 2. Nykytilan kuvaus... 4 2.1 Elinkeinot ja yritykset... 4 2.2. Kunta-analyysi... 12 3. Elinkeinopolitiikan päämäärät... 12 3.1 Yhteistyö ja verkottuminen... 12 3.2 Palvelut ja julkiset hankinnat... 14 3.3 Elinkeinoelämän kehittäminen... 14 3.4 Elinkeinopolitiikan resurssit... 17 3.5 Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi... 17 4. Toimenpide -ohjelma 2015 2017... 18 4.1 Edellisen ohjelman toteutuminen... 18 4.2 Yritysilmapiirin kehittäminen... 20 4.3 Kunta markkinoilla... 22 4.4 Ajanmukainen infrastruktuuri... 23 4.5 RuokaJuva... 24 s. 1

1. Elinkeinopolitiikan toimintaperiaatteet ja lähtökohdat Tämän elinkeino - ohjelman tarkoituksena on suunnata kunnan elinkeinopolitiikkaa vuosina 2015-2017. Ohjelmaa on työstetty kunnan ja Juvan Yrittäjät ry:n yhteistyönä talvella ja keväällä 2015. Ohjelman jäsentelyssä on käytetty hyväksi Suomen Yrittäjien elinkeinopoliittisen ohjelman työkirjaa sekä erilaisia tilastotietolähteitä. Juvan kunnan strategia on kokonaisuudessaan julkaistu kunnan budjetin yhteydessä. Strategian avainkohdat elinkeinojen kehittämisen kannalta on tiivistetty alle kohtiin 1.1 ja 1.2. 1.1 Toiminta-ajatus Kunta luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle ja luonnonvarojen jatkojalostukselle sekä hyödyntää sijaintinsa valtatie 5:n solmukohdassa alueellista palveluvarustusta kehittäen. Osaamistasoa nostetaan sitomalla yhteistyötahoja mukaan kehittämistyöhön. Yrittäjyyden vahvistaminen on elinvoiman kehittymisen perusta. Kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Juva tarjoaa viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristön sekä luo osaltaan kuntalaisille monipuoliset toimintamahdollisuudet ja edellytykset hyvinvoinnin lisääntymiseen. Kunnan elinvoimaa vahvistetaan avoimella viestinnällä ja laadukkaalla markkinoinnilla 1.2 Visio 2025 Juva on viihtyisä, vireä ja verkostoitunut eteläsavolainen maaseutukeskus Viitostien varressa. Juva elää elintarvikkeista, puusta, luonnosta ja palveluista. Juva elää tuottamalla ja jalostamalla elintarvikkeita, puuta ja muita luonnonvaroja sekä laajentamalla ja monipuolistamalla koko ajan elinkeinoperustaa. Vahva ja vireä maaseutukeskus tarjoaa alueellisen palvelutason ja monipuoliset matkailumahdollisuudet. Vapaa-ajan asutuksen merkitys keskellä Järvi - Suomea kasvaa koko ajan. Kehityksen perustana on osaamisverkostoja hyödyntävä, yrittäjävetoinen ja kansalaisten omaan aktiivisuuteen perustuva toimintatapa. Juvalainen toiminta on sopusoinnussa luonnon kanssa ja hyödyntää omia energiavaroja. 1.3 Toiminta-ajatuksen ja vision toteuttaminen Juvan kunta Viitostien solmukohdassa luo aktiivisesti toimintaedellytyksiä yritystoiminnalle ja luonnonvarojen jatkojalostukselle sekä hyödyntää sijaintinsa alueellista palveluvarustusta kehittäen. Osaamistasoa nos- s. 2

tetaan sitomalla yhteistyötahoja mukaan kehittämistyöhön. Yrittäjyyden vahvistaminen on elinvoiman kehittymisen perusta. Juvan kunta järjestää peruspalvelut tehokkaasti tehden yhteistyötä ympäristökuntien kanssa ja aktivoiden kuntalaisia omaehtoiseen toimintaan. Juva tarjoaa viihtyisän, virikkeellisen ja turvallisen asuinympäristö sekä luo osaltaan kuntalaisille monipuoliset toimintamahdollisuudet ja edellytykset hyvinvoinnin lisäämiseen. Kunnan elinvoimaa vahvistetaan avoimella viestinnällä ja laadukkaalla markkinoinnilla. Kunnan kokonaisstrategian kantavana periaatteena on ollut kehittää Juvaa maaseutumaisena paikkakuntana, joka sijaitsee valtateiden varressa. Tämä tarkoittaa kunnan vision mukaan sitä, että tukeudutaan omiin vahvuuksiin kuten vahvaan maataloustuotantoon ja muihin luonnonvaroihin ja käytetään hyväksi kunnan logistista sijaintia. Tästä lähtökohdasta on tehty myös elinkeinopolitiikkaa. Kunnan tavoitteena on ollut kaikissa tilanteissa luoda edellytyksiä investointien syntymiselle. Uusi kuntalaki on astunut voimaan 1.5.2015. Uuden lain ensimmäisessä pykälässä kunnan tehtävä on määritelty seuraavasti: Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Pykälässä siis nostetaan esille elinvoiman ja hyvinvoinnin käsitteet jopa ennen palvelujen järjestämistä. Elinvoima voidaan jakaa ainakin seuraaviin osa-alueisiin: Vetovoimainen ympäristö Vahva kuntatalous Sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys Julkiset ja kaupalliset palvelut Osaaminen ja sen hyödyntäminen Kilpailukykyinen yrityskanta Perinteisen elinkeinopolitiikan käytännön työkaluina kunnalla ovat olleet seuraavat: kaavoitus- ja tonttipolitiikka infrastruktuurin kehittäminen toimitilojen tarjoaminen ja valmius ottaa kiinteistöriskiä yritysneuvonta sekä aloittaville että toimiville yrityksille kehityshankkeiden käynnistäminen ja niihin osallistuminen kuntamarkkinointi koulujen yrittäjyyskasvatus Elinvoiman edistämisen työkaluina voi pitää elinkeinopolitiikan lisäksi esimerkiksi kunnallisten hankintojen järjestämistä, paikkakunnan vetovoiman kehittämistä tapahtumien avulla, kolmannen sektorin yhteistyötä sekä muita vastaavia toimenpiteitä. Monet elinvoimapolitiikan kysymykset palautuvat kunnan johtamiseen ja päätöksentekojärjestelmään. Klassinen byrokraattinen hallintorakenne soveltuu huonosti elinvoiman johtamiseen ja kehittämiseen. Tuleva Sote -uudistus vie mitä ilmeisimmin pois kuntien vastuulta sosiaali- ja terveystoimen järjestämisen. Se on sekä rahoituksella että henkilöstömäärällä mitaten noin puolet kunnan toiminnan volyymistä. Kunnan s. 3

organisaation olemassaolo ei luonnollisesti ole itseisarvo. Professori Arto Haverin sanoin kunnallishallinnon oikeutus voi tulevaisuudessa perustua vain siihen, että kunnat voivat toteuttaa kuntalaisten ohjaukseen perustuvia paikallisia valintoja ja kunnat toimivat tehokkaasti välineenä, jonka avulla asukkaat voivat kehittää oman edellytyksiä; palveluja, ympäristöä ja elinkeinoja. Kunta on kuitenkin todennäköisesti se yksikkö, johon asukkaat eniten samaistuvat ja jolta kokevat palveluja saavansa. Tulevaisuudessa kuntien toiminta liittyy todennäköisesti yhä enemmän ennaltaehkäisevään toimintaan, koulutukseen ja lähipalveluihin sekä elinvoiman kehittämiskysymyksiin. 2. Nykytilan kuvaus 2.1 Elinkeinot ja yritykset Elinkeinot Juvalla oli vuoden 2012 lopussa 335 toimivaa yritystä. Yritysten määrä on pysynyt käytännössä ennallaan vuodesta 2008. Kun tähän määrään lisätään maa- ja metsätalousyritykset, lukumäärä on 614. Työpaikoilla mitaten Juvan toimialarakennetta voidaan verrata Etelä-Savon maakuntaan ja koko maahan: s. 4

Toimialojen työpaikat 2012 40,0 % 35,0 % 37,7 % 35,1 % 30,0 % 25,0 % 20,0 % 21,3 % 21,6 % 21,0 % 21,1 % 19,4 % 21,0 % 19,6 % 23,8 % 15,0 % 10,0 % 5,0 % 8,3 % 3,7 % 12,3 % 7,3 % 4,1 % 6,2 % 6,0 % 5,8 % Koko maa Etelä-Savo 0,0 % Juva Kaavio: Työpaikat toimialoittain 2012 (Tilastokeskus 2015) Juvan työpaikat toimialoittain 2012 kpl Alkutuotanto 492 Jalostus 459 Kauppa, kuljetus, majoitus ja ravintolat 941 Viestintä, rahoitus, liike-elämän ja muut palvelut 97 Julkinen hallinto, koulutus, sote -palvelut 558 Muut toimialat 136 Yhteensä 2 341 Juvan yritysten toimialarakenne painottuu voimakkaasti alkutuotantoon. Alkutuotannon osuus työpaikoista on 21,0 %, kun koko maan keskiarvo on 3,7 %. Jalostustyöpaikkojen osuus on alhaisempi kuin maakunnassa ja koko maassa. Julkisen hallinnon, koulutuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen osuus on alle maakunnan ja koko maan keskiarvon. s. 5

Yrityskoko on Juvalla keskimäärin pieni. Keskimäärin juvalaisessa yrityksessä työskentelee 2,3 henkilöä, kun keskikoko Etelä-Savossa on 3,4 ja koko maassa 5,3 henkilöä. Liikevaihdolla mitattuna keskimääräinen yritys vaihtaa 354 000 vuodessa, kun Etelä-Savon keskiarvo on 516 000 ja koko maan 1 502 000. Liikevaihtoa per henkilö juvalaisessa yrityksessä syntyy 152 000, kun Etelä-Savon keskiarvo on 162 000 ja koko maan 275 000. Mikroyritykseksi luokitellaan yritys, joka työllistää 1-9 henkilöä. Koko maassa mikroyrityksiä on 93,3 % yrityskannasta. Etelä-Savossa mikroyritysten osuus on 94,4. Juvalla mikroyritysten osuuden yrityskentästä voi arvioida olevan vähintään saman verran kuin maakunnassa. Yrittäjien osuus työikäisestä väestöstä on Juvalla poikkeuksellisen suuri, yli 20 %. Tämä kertoo siitä, että itsensä työllistäminen yrittäjänä on maaseudulla merkittävä vaihtoehto palkkatyössä työllistymisen rinnalla. Maaseudun palkkatyöpaikkojen vähäisyys johtaa luonnollisesti myös poismuuttoon ja väestökatoon. Suurimpia jalostussektorin yksityisiä työllistäjiä Juvalla ovat: [lukuja tarkistettava] Yritys työpaikat noin Salico Oy 100 Bookwell Oy (Juva) 77 Kotileipomo Siiskonen Oy 35 Kruunuherkku Oy 46 Turakkalan Puutarha Oy 18 Sevendoor Oy 18 Sisuwood Oy 18 Viitakosken Puu Oy Kaartinen 10 Mestariviljelijät Oy 8 JSP Keittiöt Oy 8 Suurin jalostuksen sektori on elintarviketuotanto. Ruokaketjussa on alkutuotannon työpaikkojen lisäksi yli 200 työpaikkaa. Elintarviketoimialan merkitys on Juvalla suuri. Kruunuherkku Oy:n vuonna 2010 käynnistynyt on tuotantolaitos kasvanut 8 miljoonan euron liikevaihtoluokkaan ja työllistää noin 30 henkilöä. Salico Oy toteutti suuren laajennusinvestoinnin vuonna 2012. Sen liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Kunnassa toimivat puunjalostusyritykset ovat riippuvaisia rakentamisen suhdannevaihteluista. Rakentamisen pitkään jatkunut matalasuhdanne on vaikeuttanut niiden toimintaympäristöä. Kunnassa merkittävä kuljetusala on osin riippuvainen metsäsektorin volyymeistä. Suurimmissa palvelualan yrityksissä on mukana kauppaa, rahoitusta, kuljetusta ja sosiaalipalveluja: Yritys työpaikat noin Osuuskauppa Suur-Savo 72 Kisara Oy 22 Rakennusliike Avikainen Oy 15 Shell/Restel 15 Suur-Savon Osuuspankki 18 Juvan Vanhaintuki ry. 31 Kodinonni Oy 10 Wilmanhelmi Oy 12 s. 6

Sosiaalipalvelut on ollut kasvava toimiala, joka työllistää tällä hetkellä yli 70 henkilöä, kun mukaan lasketaan pienet 1-2 hengen kotipalveluyritykset. Palvelusektorilla Valtatie 5:n vaikutus on Juvalla merkittävä. Tienvarren liikenneasemat ja muut liikennevirran varassa olevat palvelut työllistävät noin 100 henkilöä. Vehmaan alueelle on parhaillaan valmistumassa Tokmanni Oy:n iso myymäläinvestointi, joka toiminee sekä paikallisen että tieliikenteen tuoman kysynnän varassa. Vuonna 2014 toteutetun maakunnallisen matkailutuloselvityksen mukaan maakunnan vuotuinen matkailutulo oli noin 253 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutus 1 992 henkilötyövuotta. Näillä luvuilla matkailu on maakunnan viidenneksi suurin toimiala mennen sosiaali- ja terveysalan ja elintarvikkeiden jalostuksen edelle. Juvan osuuden matkailutulosta voi arvioida olevan vähintään kunnan suhteellista kokoa vastaava. Tähän vaikuttavat sekä tienvarsipalvelut että vapaa-ajan asukkaiden määrä. Selvityksen mukaan vapaaajan asukas käyttää taloutta kohti noin 3 900 euroa vuodessa vapaa-ajan paikkakunnassaan. Tästä summasta suurin hyötyjä on päivittäistavarakauppa, noin 1 450 euroa. Kunta omistaa Juva Camping -leirintäalueen, joka on yöpymisvuorokausilla mitaten kunnan merkittävin majoittaja. Leirintäalueen toiminta on vuokrattu yrittäjälle. Majoitusvuorokausien määrä on ollut tasaisesti nouseva. Venäläisten asiakasvirtojen pieneneminen ei ole vaikuttanut leirintäalueeseen yhteä merkittävästi kuin mökkivuokraustoiminnassa. Kunnan omistamaa Partalan kuninkaankartano on toiminut vuodesta 2012 lähtien kokousten ja juhlatilaisuuksien pitopaikkana sekä kunnan ainoana hotellitasoisena majoittajana. Toiminta on samaan tapaan vuokrattu yrittäjälle. Tienvarsipalvelujen lisäksi Juvan matkailutoimialaa luonnehtii erilaisten tapahtumien runsaus. Kunta on tietoisesti tukenut hankkeita, joilla tapahtumia on muiden toimijoiden vetämänä toteutettu. Leirintäalueella järjestetään Juva Rokkaa -musiikkitapahtumaa. Rapion Myllyllä toteutetaan ammattilaiskesäteatteria vuodesta 2005 lähtien. Kesällä 2015 Partalan kartanossa toimii toinen ammattilaistasoinen teatteri. Kunta on mukana myös Juvantie ry:n toteuttamassa Kesäkarkelotapahtumassa. Seudullista matkailun kehittämistä on viime vuosina tiivistetty. Kesällä 2015 uudistettu matkailuneuvontapiste Juvan ABC:llä toteutetaan osin seudullisena. Naapurikuntien ja niiden yrittäjien kanssa on laadittu yhteinen matkailun kehittämisohjelma Rajupusu Leader ry:n toteuttamassa hankkeessa. Strategian tavoitteena ovat: Juva, Rantasalmi ja Sulkava ovat Etelä-Suomessa edelläkävijöitä luonto- ja aktiviteettimatkailussa niin matkailupalvelujen määrissä kuin palvelutarjonnassa. Alue on vetovoimainen ja ympärivuotinen vapaa-ajan matkakohde, jonka palvelut monipuolistavat myös paikallisten asukkaiden elämää. Viime vuosina yritysten perustamisia ja lakkaamisia on ollut seuraavasti: Yrityskanta Juvalla Perustettu Lakannut Nettomuutos 2012 32 32 0 2013 28 24 +4 2014 30 20 +10 s. 7

Edellisiin vuosiin verrattuna uusien yritysten perustamistahti on hidastunut ja lakkaamisten määrä on kasvanut. Yritysten määrän nettomuutos on kuitenkin ollut positiivinen. Maatalousyritysten määrä on ollut voimakkaasti laskeva. Maatalouden tuotantomäärät ovat kuitenkin pysyneet lähes ennallaan. Maatilojen lukumäärä oli vuonna 2014 286 kappaletta, joista 59 kappaletta oli maitotiloja. Peltoja oli tuotannossa 8 645 hehtaaria. Peltoalasta 22 % on luomupeltoa. Luomumaatiloja oli 47 kappaletta. Maatalouden investoinnit ovat yritysnäkökulmasta arvioiden suuria. Maakunnassa noin 40 % maatiloista on monialaisia. Tavallisimpia sivuelinkeinoja on koneurakointi ja mökkivuokraus. Maatilojen määrän laskiessa niiden keskikoko kasvaa edelleen. Toimintaa jatkavat maatilat ovat yhä erikoistuneempia omaan tuotantosuuntaansa. Ne ostavat tuotantopanoksia ja erilaisia urakointipalveluja yhä enemmän tilan ulkopuolelta sekä myös palkkaavat ulkopuolista työvoimaa. Väestö Juvan asukasluku oli huhtikuun 2015 lopussa 6 592 henkeä. Väkiluku on laskenut vuosittain muutamista kymmenistä jopa sataan henkeen. Suurimman osan väestötappiosta selittää syntyvyyttä suurempi kuolleisuus. Viime vuosina myös muuttoliike on ollut negatiivinen, vaikka tavoitteena on ollut positiivinen kokonaisnettomuutto. Muuttoliikkeessä väestötappio tapahtuu pääosin nuorissa ikäluokissa. Kausityövoima kasvattaa kuntaan muuttoa kesäisin, ja opiskelemaan lähtevät kasvattavat poismuuttoa syksyisin. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väestöllinen huoltosuhde tulee heikkenemään voimakkaasti. Vuonna 2015 jokaista sataa työikäistä kohti on 78,6 lasta ja vanhusta. Vuonna 2030 lapsia ja vanhuksia olisi 116,5 kappaletta sataa työikäistä kohden. Juvan väkiluku olisi vuonna 2030 5 777 henkeä. s. 8

Työvoima Työvoiman määrä Juvalla oli huhtikuussa 2015 2 852 henkilöä. Työttömyysaste on Juvalla ollut perinteisesti yksi maakunnan alhaisimpia. Kuitenkin työttömyys on lisääntynyt voimakkaasti 2010 -luvulla. Huhtikuussa 2015 työttömyysaste oli 10,7 %, kun maakunnan keskiarvo oli 14,2 ja koko maan 12,9 %. Henkilömäärinä Juvalla oli 305 työtöntä ihmistä, joista 162 oli yli 50 -vuotiaita ja24 alle 25 -vuotiaita. Juvan työttömyysaste on yksi Itä-Suomen matalimmista. Koulutustaso Juvalla on maan keskiarvoa alhaisempi. Keskiasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 61,4 %, kun maan keskiarvo on 69,4 %. Työvoiman saatavuus yrityksiin on ollut keskimäärin hyvä. Eniten rekrytointiongelmia on ollut aloilla, joilla on voimakkaita suhdannevaihteluita, kuten rakentaminen ja ravintolatoiminta. Juvalla toimintaansa kasvattaneet elintarvikeyritykset ovat kokeneet rekrytointiongelmia, joita ei ole vielä yrityksistä huolimatta saatu tyydyttävästi ratkaistua. Juvan keskimääräinen palkkataso on muuta maata alempi. Keskimäärin Juvan yritykset ovat maksaneet 32 400 palkkoja per palkansaaja. Etelä-Savon maakunnassa palkkoja on maksettu 34 800 ja koko maassa 40 600 0. Palkkatason lisäksi luvut kertovat toimialarakenteesta. Esimerkiksi elintarvike- ja puutarhatuotannon palkat ovat keskimääräisiä teollisuuden palkkoja selvästi alhaisempia. s. 9

Kuntien välinen työmatkaliikenne (Etelä-Savon maakuntaliitto 2015) Kuntien välinen työmatkaliikenne eli pendelöinti on jatkanut kasvuaan viime vuosina. Juvalta suurin työmatkaliikenteen suunta on Mikkeli, jossa kävi vuoden 2012 aikana 416 ihmistä töissä. Vastaavasti Mikkelistä Juvalla kävi 157 ihmistä. Yhteensä Juvalta kävi muualla töissä 622 ja muualta Juvalle matkusti 401 ihmistä päivittäin. Infrastruktuuri Juva sijaitsee Suomen etelästä pohjoiseen johtavan pääliikenne väylän valtatie 5:n sekä Juvan Vehmaassa olevasta eritasoristeyksestä VT 5:stä erkanevan Savonlinnan johtavan valtatie 14 varrella. Valtateiden liikennevirrat ovat kasvaneet vuosittain tasaisesti. Valtatiellä 5 liikkuu Vehmaan kohdalla keskimäärin kaikkina vuoden päivinä yli 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja kesäkautena yli 12000 ajoneuvoa, joista yli 1 000 ajoneuvoa on raskasta liikennettä. Juvan keskustan kohdalla valtatiellä 14 keskimääräinen vuorokauden liikennemäärä on yli 6 300 ajoneuvoa vuorokaudessa. (Tiedot ovat vuodelta 2013). Juva Vehmaan ABC liikenneasemalla ja Shellin liikenneasemalla asioikin vuosittain yli 6 miljoonaa ihmistä, joista jatkossa halutaan suuremman osan poikkeavan myös 3 km päässä sijoittuvassa Juvan keskustassa. ABC:n liikenneasema on auki 24 tuntia vuorokaudessa. Tokmanni Oy:n uusi liikerakennus avaa ovensa Tulostien ja Vt. 14:sta risteyksessä Vehmaassa ovensa niin kuntalaisille kuin myös kesäasukkaillemme ja Juvan kautta etelä- pohjoissuunnassa Vt. 5:llä tai itä -länsisuunnassa Vt. 14:sta kulkeville asiakkaille marraskuussa 2015. s. 10

Kuvassa ote Juvan kunnan taajaman ajantasa-asemakaavasta, joka ulottuu etelästä Hatsolan asuinalueelta Vt. 5:n vartta pitkin Vehmaan liike- ja yritysalueen kautta Savonlinnaan johtavaa Vt. 14:sta myötäillen Juvan keskustan asumisen-, kaupan- ja hallinnon alueelle sekä edelleen Partalan Kuninkaan kartanon suuntaa sekä Sulkavan tien vartta pitkin Pappilan Ylämaan ja Taipaleen Jukajärven rantaan rajautuville rantatonttien asuinalueille. Alueella on olemassa olevat yhdyskuntatekniset järjestelmät sekä Juvan keskustan ja Vehmaan alueella myös aluelämmön verkosto. Koko kunnan alueella on toimivat tietoliikenneverkot sekä sähköenergian jakelujärjestelmät. Kunta on mukana maakunnallisessa Laajakaista kaikille hankkeessa, jossa on suunniteltu haja-asutusalueen kattavaa valokuituverkostoa. Hanke toteutettaisiin vuosina 2015 2017. Kunnan taajaman yleiskaavan uusiminen on parhaillaan käynnissä. Tavoitteena on saada uusi yleiskaava lainvoimaiseksi syksyn 2015 aikana. Juvan keskeisen liikenneväylän Vt.5 uusimisen suunnitelmat Juva - Mikkeli -välillä ovat valmiina, ja odottavat vain tarvittavia määrärahapäätöksiä. Palvelurakenne Kunnan keskeisenä tavoitteena on itse ja yhteistyössä muiden kuntien kanssa turvata kansalaisten arjessa tarvitsemat kunnalliset palvelut vähintään kirkonkylästä. Juva toteuttaa palveluyhteistyötä Rantasalmen ja Sulkavan kuntien kanssa. Vuoden 2014 alusta aloitti toimintansa Järvi - Saimaan Palvelut Oy, johon on koottu kuntien tekniset palvelut ja tukipalveluja, kuten keskuskeittiöt. Järvi - Saimaan Palvelut Oy on merkittävä yksityisten palvelujen ostaja alueellaan. Myös kansalaisopisto on järjestetty näiden kuntien yhteistoimintana. Kunnan toimintalinjana on ollut varmistaa valtio paikallispalveluiden saatavuus taajamassa. Kunnanvirastolla toimii yhteispalvelupiste, jonka kautta on saatavana KELA:n, TE -toimiston, maistraatin ja rajoitetusti verohallinnon palveluja. Valtion palveluverkon ohetessa palvelut hoitaa pitkälti kunnan henkilökunta. Palveluja täydennetään mm. videoneuvotteluyhteyksillä. Juvalla on oma lukio. Ammatillista toisen asteen koulutusta tarjoaa Etelä-Savon Koulutus Oy:n Juvan yksikkö, entinen Juvan ammattikoulu. Yksikössä on koulutuslinjat rakentamiselle ja lähihoitajakoulutukseen. Toisen asteen koulutus on murrosvaiheessa maakunnassa ja koko maassa. Juvan ammattikouluyksikön säilyminen vaatii toimenpiteitä tulevaisuudessa. Juvalla on kokoisekseen kunnaksi hyvät vapaa- ajan palvelut. Kunnan uimahalli avattiin täydellisen peruskorjauksen jälkeen nimellä Vesiliikuntakeskus Sampola huhtikuussa 2014. Ensimmäisen toimintavuoden aikana sen kävijämäärä nousi noin 49 000 ihmiseen. Kunnassa toimii elokuvateatteri, kaksi yksityistä kuntosalia ja yksityiselle yritykselle vuokrattu laskettelukeskus. Kaupallisilta palveluiltaan Juva palvelee oman väestönsä lisäksi joiltakin osin ympäristökuntien asukkaita sekä vapaa- ajan asukkaita paikallisesti ja seudullisesti. Varsinkin kirkonkylän kaupallisen vetovoiman ylläpitämisestä on kannettu huolta viime vuosina. Taajamassa toimii kolme päivittäistavarakauppaa. Uusi supermarket -kokoluokan kauppainvestointi toteutunee vuoden 2016 aikana. Juvantien varrella toimii joukko erikoisliikkeitä, kuten optikko, kukkakauppoja, urheiluliike, kirjakauppa ja apteekki. Hyvin varusteltuja rautakauppoja on kirkonkylällä kaksi ja Vehmaan risteyksessä yksi. Erikoisliikkeiden määrä on Juvalla viime vuosina vähentynyt vaikeasta markkinatilanteesta mutta myös yrittäjien ikääntymisestä johtuen. Erikoiskaupan käytössä oleva liiketilan määrä on kuitenkin pysynyt ennallaan. Erikoisliikkeiden tulevaisuus riippuu paikallisen ostovoiman kehityksestä, paikallisten ja vapaa-ajanasukkaiden ostokäyttäytymisestä. Erikoisliik- s. 11

keiden säilymisessä on myös yritysten kyky uudistaa toimintojaan tärkeää. Todennäköisesti erilaiset kaupankäynnin hybridimallit tulevat yleistymään, esimerkiksi erilaisina fyysisten liikkeiden ja verkkokaupan yhdistelmänä. Myös uusia valikoimien yhdistelmiä saattaa tulla esiin. 2.2. Kunta-analyysi Juvan kunta on pystynyt tällä hetkellä järjestämään omat peruspalvelunsa kohtuullisen tehokkaasti suhteessa esimerkiksi Etelä-Savon maakunnan muihin kuntiin. Kuntien palvelurakenteet ovat jatkuvassa muutoksessa. Toukokuussa 2015 näyttää selvältä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen siirtyy maassa pois peruskuntien vastuulta. Se tarkoittaa kunnan organisaatiossa mittavaa muutosta, jonka seurauksena noin puolet henkilöstöstä ja budjetista siirtyy muualle. Kunnan suurimmaksi toimialaksi jää sivistystoimi. Kunnan verotulot ovat kehittyneet hitaasti. Kunnan tuloveroprosentti on pysynyt viime vuodet ennallaan. Kunnan verotulot ovat kehittyneet vuosina 2009 2014 seuraavasti: v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Muutos % 2013/14 Kunnallisvero 14.582.774 14.769.539 14.307.752. 15.613.553 15.697.457 15.787.022 + 0,57 Kiinteistövero 1.041.681 1.282.837 1.314.018 1.332.617 1.367.344 1.512.076 + 9,58 Yhteisövero 1.760.816 2.234.089 2.407.133 1.594.550 1.786.629 2.057.257 + 13,16 Yhteensä 17.385.272 18.313.467 18.028.903 18.540.720 18.851.430 19.356.355 + 2,61 3. Elinkeinopolitiikan päämäärät 3.1 Yhteistyö ja verkottuminen Lähimmät yhteistyökumppanit elinkeinoasioissa ovat naapurikunnat. Yhteistyö on ollut käytännöllistä ja tapauskohtaista. Yhteistyötä on tehty esimerkiksi messuesiintymisissä ja muissa markkinointitoimenpiteissä. Juva on mukana Yritys-Suomi -yhteistyöverkostossa, jota koordinoi yhteistyösopimuksen pohjalta Rajupusu Leader ry. Verkoston tavoitteena on tuoda tasalaatuisia yritysneuvontapalveluja saataville koko maassa. Muita paikallisia yhteistyökumppaneita ovat yrityskentän lisäksi Rajupusu Leader ry ja Keski - Savon Uusyrityskeskus Wäläkky ry. Kunta on osallistunut valikoivasti joihinkin Mikkelin seudun elinkeinoyhtiö Miset Oy:n hankkeisiin, kuten myös Mikkelin Seudun Matkailu ry:n hankkeisiin. Kunta on jäsen Mikkelin Seudun Matkailu ry:ssä. Miset s. 12

Oy:ssä kunta ei ole osakas. Kunta on jäsen Etelä-Savon kauppakamarissa, ja sen edustajat osallistuvat kamarin liikennevaliokunnan sekä kaupan ja palvelujen valiokunnan toimintaan. Muita maakunnallisia yhteistyötahoja ovat mm. Ruralia instituutti sekä ProAgria Etelä-Savo. Mikkelin kehittämisyhtiö Miset ja kaupungin teknologiayhtiö Miktech ovat fuusioitumassa 31.5.2015. Toimivilla yhteistyösuhteilla maakunnallisiin kehittäjäorganisaatioihin tavoitellaan osaamispanosten saamista paikallisten yritysten hyödynnettäväksi. Yhteydet yrittäjiin Paikallisesti yhteyksiä elinkeinoelämään on pidetty jokapäiväisessä työssä. Yritysasiamiehellä on läsnäolooikeus Juvan Yrittäjät ry:n hallituksen kokouksissa. Yhdistyksen kanssa on järjestetty säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa elinkeinoseminaareja, joiden toimintamalli on noussut jo ainakin maakunnalliseen tietoisuuteen. Seminaareihin on osallistunut yrittäjiä, kunnan virkamies- ja luottamusmiesjohtoa sekä erilaisia sidosryhmiä suunnilleen tasasuuruisina osuuksina. Tämän ohjelman pohjatyötä on tehty syksyn 2013 ja kevään 2014 seminaareissa. Muuten seminaareissa on arvioitu ja käyty keskustelua kunnan toimintojen suuntaamisesta ja ideoitu yhdessä kehittämiskohteita. Seminaarit ovat myös epävirallisen vuorovaikutuksen yksi muoto, jossa kunnan johto on kaikkien yrittäjien hyvin tavoitettavissa. Seminaaritoimintaa on ollut tukemassa myös Kuntaliiton konsultointiyksikön USO -hankkeet, johon kunta on osallistunut vuodesta 2010 lähtien. Juvan yrittäjät ry. ja kunta ovat vuosittain valinneet Vuoden Yrittäjän, jonka palkitseminen on tehty yhteisessä tilaisuudessa joulun alla. Yrittäjäyhdistys julkaisee tiedotekirjettä, jota kautta myös kunnan elinkeinoasioita on voitu tiedottaa. Erilaisista tapahtumista on tiedotettu myös kunnan nettisivujen kautta. Sivujen yhteydessä on Yritystulkki niminen yritystoiminnan suunnittelutyökaluja sisältävä maksuton palvelu. Kunta ja joukko yrityksiä ovat jäseninä Juvantie ry:ssä, jonka tehtävänä on edistää toiminnallaan kuntalaisten viihtyvyyttä sekä tehdä kuntaa tunnetuksi ja edistää sen toiminnan yleisiä edellytyksiä yhteistyössä yritysten, oikeushenkilöiden ja muiden yhteisöjen kanssa. Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan järjestämällä yleisölle erilaisia tapahtumia ja kampanjoita yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Yhdistyksen näkyvin toimintamuoto on ollut vuotuinen Metsäkansan Karkelot tapahtuma. Kunnan elinkeinotoimen ja matkailutoimen yhteydenpito yrityskentän kanssa painottuu arkiseen yhteistoimintaan. Elinkeinotoimi on toteuttanut noin 40 erillistä yrityskäyntiä vuodessa. Yrityskäyntejä toteuttavat myös TE -hallinto. Sote -alan yrityksissä kunnalla on valvontaviranomaisen tehtäviä, joiden puitteissa niissä tehdään yrityskäyntejä. Yritys-Suomi verkoston puitteissa toteutetaan vuosittain Kotti -kyselyä valituissa yrityksissä. Kysely toteutetaan puhelinkyselynä ja Juvalla osin myös yrityskäynneillä. Tiedottaminen Tiedottaminen on ollut kunnan toiminnassa strategisena painopisteenä vuosina 2013 ja 2014. Kunnan tiedotusta ohjaava viestintäohje on otettu käyttöön tammikuussa 2014 ja markkinointisuunnitelma huhtikuussa 2014. Ajatuksena molemmissa linjauksissa on viestiä aktiivisesti omista vahvuuksista. Kunnan positiivista imagoa pidetään yllä yhdessä yritysten ja yhteisöjen kanssa. Markkinoinnin kannalta tavoitteena on näkyä mediassa positiivisissa yhteyksissä, eikä niinkään tukeutua ostettuun mediatilaan. Viestinnässä ja s. 13

markkinoinnissa myös monikanavaisuus on tärkeää. Kunta on ottanut entistä enemmän käyttöön sähköisiä kanavia kuten Facebook. Juvan matkailu ja ajankohtaiset asiat - sivulla on vajaa 800 seuraajaa, ja postaukset leviävät muutamasta sadasta noin 2 500 käyttäjälle. 3.2 Palvelut ja julkiset hankinnat Vuoden 2014 alusta toimintansa aloittanut Järvi - Saimaan Palvelut Oy hoitaa kunnan tekniset palvelut sekä ruokahuollon ja siivouksen. Juva on yhtiön osakkaana 45 % omistusosuudella. Muut osakkaat ovat Sulkavan ja Rantasalmen kunnat. Yhtiö on merkittävä tuotteiden ja palvelujen ostaja seutukunnalla. Se on käynnistänyt laajan oman toimintansa kehittämishankkeen, jossa hankintojen järjestäminen on merkittävässä roolissa. Juvan Yrittäjät ry:llä on edustus kehittämishankkeen ohjausryhmässä. Kunta kuuluu Savonlinnan seudun hankintarenkaaseen, jonka kautta hankitaan lähinnä tavarahankintoja. Lisäksi kunta on osakas valtakunnallisessa Kuntahankinnat Oy:ssä. Kunnassa on käytössä pienhankintaohjeet, joiden noudattamista paikalliset yritykset voivat edellyttää. Pienhankintaohjeet on julkaistu kunnan nettisivuilla. Hankintatoimea kehitettäessä seuraavat asiat tulevat kysymykseen: mitkä palvelut kunta tuottaa jatkossakin itse, mitkä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa ja mitkä ostetaan oman organisaation ulkopuolelta mitä vaihtoehtoisia palveluntuotantomuotoja kunnassa aiotaan ottaa käyttöön kuluvalla valtuustokaudella kuka vastaa palvelurakenteen ja palvelumarkkinoiden kehittämisestä mitkä ovat valtuustokauden keskeisimmät tavoitteet palvelurakennetta kehitettäessä Näihin kysymyksiin pitäisi niin kunnalta kuin palveluyhtiöltäkin olla näkemys markkinatoimijoiden suuntaan. 3.3 Elinkeinoelämän kehittäminen Yritysilmasto Yrittäjäjärjestö seuraa joka toinen vuosi toteutettavilla elinkeinopolitiikan mittaristokyselyillä kuntien yritysilmapiiriä ja kuntien toimintaa yritystoiminnan näkökulmasta. Vuonna 2014 toteutetussa kyselyssä Juvan Yrittäjät ry:n hallituksen antama yleisarvosana kunnan toiminnalle oli 8. Juvan kunnan saama arvosana oli Etelä-Savon korkein ja valtakunnallisestikin seitsemännellä sijalla. Kyselyn perusteella tärkeimpinä elinkeinopolitiikan osa-alueina pidettiin kunnan päätöksenteon yrityslähtöisyyttä, hankintapolitiikkaa sekä elinkeinopolitiikan resursseja. s. 14

Hanketyö Kunnan rahoitusta ohjautuu yritystoimintaan Leader ohjelman kautta. Ohjelman rahoituksesta 20 % on kuntarahaa, joka on Rajupusu Leader ry:n toiminta-alueella jaettu kuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Uusi EU:n ohjelmarahoituskausi on 2014-2020. Käytännössä kuluvan kauden rahoitus on käynnistymässä syksyllä 2015. Uuden ohjelmakauden rahoituskehys Rajupusu -alueella on 3 885 000 euroa julkista rahoitusta. Lisättynä yksityisellä rahoitusosuudella se tarkoittaa 5,8 miljoonan euron kehittämispanosta seutukunnalle. Vuositasolla Leader ohjelmaa rahoitetaan Juvan kunnasta noin 40 000 eurolla vuodessa. Valtakunnallisessa vertailussa Rajupusu Leader ry:n rahoitus painottuu voimakkaasti pienyritysten tukeen. Uudessa ohjelmassa on mahdollisuus tukea entistä joustavammin erilaisia uusia yritystoiminnan kokeiluja. Uuden yritystoiminnan käynnistämistä voidaan vaihtoehtoisesti tukea starttirahajärjestelmän kautta. Kehittämishankkeiden kuntarahoitusosuuksien kautta ohjautuu yritystoimintaan Juvalla noin 20 000 euroa vuosittain. Kehittämishankkeiden kuntarahoitusta suunnataan sellaisiin hankkeisiin, joissa on mukana juvalaisia yrityksiä. Tontti- ja toimitilapolitiikka Kunnalla on noin 7 500 m2 yritystiloja suorassa omistuksessaan, sekä lisäksi noin 7 000 m2 teollisuustilaa Kiinteistö Oy Juvan Puulaaksossa, jossa kunta on enemmistöomistaja. Vähemmistöosakkaana kunta toimii Avant Niko Oy:ssä, joka omistaa Salico Oy:n käyttämät elintarviketeollisuuden tilat. Kunta omistaa myös puutavarakuivaamon ja siihen liittyviä varastoja. Viime vuosina uusissa teollisissa hankkeissa on ollut tavallista se, että yritykset tahtovat sitoa omia pääomiaan vain liiketoimintaan, ja hakevat kiinteistöriskin kantajiksi muita osapuolia. Etelä-Savon maakunnassa ja varsinkin sen maaseutualueelle varsinaiset kiinteistösijoittajat eivät yleensä halua operoida. Vallitsevassa tilanteessa kunta on ilmaissut valmiutensa ottaa hallittua kiinteistöriskiä yritystoiminnan kehittämiseksi. Kunnan omistamat yritystonttien neliöhinnat on hinnoiteltu eri alueiden mukaisiin hintaluokkiin. Kaupan ja teollisuuden toimitiloista on tehty laatuluokitus, jonka avulla kehitetään taajaman ja Vehmaan alueen yleisilmettä. Taajaman ja ympäristöjen yleisilmettä voi pitää yhtenä kunnan markkinointikeinona. Tonttimarkkinointia tehdään kunnan kehittämisyksikössä sekä teollisuus- että asumistonttien osalta. Tonttien myymisestä vastaa kaavoitusyksikkö. Varsinkin elintarviketoimialalla merkittävä tuotannontekijä on puhdas vesi. Kunta on investoinut viime vuosina voimakkaasti veden laatuun ja toimitusvarmuuteen. Veden hinta on kuitenkin alle maakunnan keskiarvon. Sähkön ja kaukolämmön toimittajana toimii Suur-Savon Sähkö Oy, jonka osakkaiden enemmistön muodostavat Etelä-Savon kunnat. Kuntamarkkinointi Kunnan markkinointisuunnitelmassa on määritelty kunnan viestinnälliset kärjet: Juva sujuvan arjen asuinpaikkakuntana: esimerkiksi sijainti, uudet tontit, toimivat palvelut, vahvuudet lapsiperheille. Juva matkailukohteena: tapahtumat, luonto- ja kulttuurikohteet s. 15

Yrittämisen mahdollisuudet Juvalla: JuvaVehmas, RuokaJuva Säilytetään Aitoa osaamista kunnan iskulauseena ja mottona Markkinointisuunnitelma on laadittu keväällä 2014. Kunnan ylläpitämiä erilaisia markkinointiaineistoja on varsin paljon, ja niitä käytetään eri kanavissa. Ylläpito vaatii omat resurssinsa, vaikka esimerkiksi graafisen suunnittelun osalta käytetäänkin asiantuntijapalveluja. Kunnan nettisivut on tärkein viestinnän ja markkinoinnin kanava. Nykyisten sivujen tietosisältö on varsin kattava, mutta niiden ulkoasu on jäämässä vanhanaikaiseksi. Sivujen uudistaminen käynnistetään vuoden 2015 aikana. Erilaiset tapahtumat, vierailut ja sidosryhmille järjestetyt kutsuvierastilaisuudet ovat perinteisesti olleet merkittävässä roolissa kunnan markkinoinnissa. Tällaisia tilanteita kannattaa käyttää jatkossakin aktiivisesti hyväksi Markkinoinnissa laatu korvaa aina määrän. Parasta markkinointia ovat sellaiset viestit, joita vastaanottaja ei edes ymmärrä markkinoinniksi. Jokainen ihminen näkee kymmeniä tai satoja markkinointiviestejä päivittäin. Siksi maksettu markkinointiviestintä ei ole tehokkain markkinointiviestinnän muoto. Kunnan ydinvahvuuksia pitäisi pystyä liittämään sellaisiin viesteihin, joissa yhdistyvät seuraavat asiat: - siinä on hyvä tarina - se on odottamaton - se on helposti tajuttava - siinä on tunne mukana - se on ajankohtainen Elinkeinotuet EU aikana kunnalla on ollut vain yksi suora avustus yritystoimintaan, koulutus- ja messupaikkatuki. Tukea saa sen ehtojen mukaisesti yrityksen koulutushankkeisiin ja messuesiintymisiin 50 % kustannuksista, enintään 336 euroa vuodessa. Tuki haetaan yritysasiamieheltä vapaamuotoisella hakemuksella, johon liitetään tositekopiot. Tiedote tuen hakemisesta on julkaistu kunnan nettisivuilla. Kunta ei ole lainoittanut yrityksiä eikä taannut yritysten lainoja, paitsi yksittäistapauksissa kiinteistöratkaisuihin liittyen. Yrityksen rakentaessa omia kiinteistöjä kunta on joissakin tapauksissa osallistunut hankkeeseen osallistumalla kunnallisteknisten töiden toteutuksen. Kunnan osallistumista yritysten hankkeisiin säätelevät EU:n valtiontukisäännökset, joilla pyritään estämään kilpailun vääristymien syntyminen. Uusi kuntalaki rajaa takaus- ja lainajärjestelyt vain kunnan omiin konserniyhtiöihin. Yritystukijärjestelmän tukien ehdot rajaavat monta kunnan kannalta merkittävää toimialaa pois, kuten rakentamisen, vähittäiskaupan ja liikenteen. Näiden toimialojen yrityksille on käytännössä olemassa vain koulutus- ja messupaikkatuki kunnan suorana tukena. Mikroyritysten tärkein hankerahoittaja on Rajupusu Leader ry. s. 16

3.4 Elinkeinopolitiikan resurssit Yrityspalvelut Elinkeinotoimesta vastaa kunnassa yritysasiamies ja matkailusihteeri. Matkailusihteerin toimenkuvaan kuuluu käytännössä myös markkinointisihteerin tehtävät. Aloittavien yritysten neuvonta on kunnassa järjestetty yhteistyössä Keski-Savon Uusyrityskeskus Wäläkyn kautta. Uusyrityskeskuksen yritysneuvoja palvelee yrityksen aloittamista suunnittelevia henkilöitä kaksi päivää viikossa. Neuvojan kautta saavat tarpeelliset lausunnot TE toimiston myöntämää starttirahaa varten. Toimivien yritysten yritysneuvonnassa on käytettävissä toimijaverkosto, jossa on mukana yritysasiamies, matkailusihteeri, ProAgria Etelä-Savon yritysneuvojat, Rajupusu Leader ry:n henkilöstö ja maakunnallisten yhteistyötahojen edustajia. Juvan elinkeinotoimi on sertifioitu toimimaan valtakunnallisessa Yritys-Suomi palveluverkostossa. Seutukunnalla verkostoa koordinoi Rajupusu Leader ry. Kehittämishankkeiden avulla kunta on pyrkinyt turvaamaan riittävän asiantuntemuksen saamisen yrityskentän käyttöön yritystoiminnan kehittämiseksi. Kunta on sekä toteuttanut sekä omia kehittämishankkeita että osarahoittanut muiden toimijoiden kuten ProAgrian, Ruralia instituutin tai Mikkelin seudun kehittämisyhtiö Miset Oy:n hankkeita. Elinkeinotoimen budjetti on vuodessa noin 350 000. Suurimmat menoerät ovat palkat, yhteistoimintaosuudet sekä markkinointikulut. Kunnan talousarvion yhteydessä päivitettävässä elinkeino- ja asukasstrategiassa käytetään seuraavia mittareita: Mittarit v. 2015 2012 2013 2014 arvio 2015 tavoite Perustetut yritykset 28 24 30 35 Työttömyysaste vuoden lopussa Valmistuneet asunnot kerros m2 8,8 % 11,1 % 8,8 % 7,5 % 2 918 2 225 3 150 3 300 Kokonaisnettomuutto - 71-37 - 30 +- 0 Kunnan omistamat teollisuustila käyttöaste 96 % 97 % 93 % 97 % 3.5 Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arviointi Kunnan päätöksenteon yritysvaikutusten arvioinnista on keskusteltu käytännössä kaikissa viime vuosien elinkeinoseminaareissa. Pienessä kunnassa on vaikea soveltaa valtakunnallisia malleja, jotka on tehty kaupunkien päätöksenteon käyttöön. Toisaalta vastaavaa tarvetta pienemmässä kunnassa ei ehkä olekaan, s. 17

koska yhteydenpito yritysten ja päättäjien välillä on suorempaa. Jos niin päätetään, on mahdollista ottaa käyttöön työkalu, joita kunnan päätöksenteon valmistelijat ja esittelijät pystyvät käyttämään yritysvaikutusten arvioinnin tarkistuslistana yksinkertaisen pisteytyksen kanssa. Lista voisi olla esim. tällainen: 1. Edistääkö päätös kunnan kilpailukykyä 2. Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten määrän kehittymiseen 3. Vaikuttaako päätös positiivisesti työpaikkojen muodostumiseen 4. Antaako kunta riittävästi tietoa päätöksestä ja suunnitelmista asiaan liittyen 5. Onko päätös kunnan strategian mukainen. Mitä strategian kohtaa päätös toteuttaa Teknisesti olisi mahdollista lisätä tällainen tarkistuslista kunnan kokousvalmistelujärjestelmään, jossa se olisi esityslistan laatijoiden käytettävissä. 4. Toimenpide -ohjelma 2015 2017 4.1 Edellisen ohjelman toteutuminen Edellisen ohjelman toimenpiteet tiivistetysti, puutteellisesti toteutuneet asiat on merkitty punaisella: 1. Yhteistyön tiivistäminen Käsitellään tämä elinkeino-ohjelma ja sen toimenpidesuunnitelma kunnanvaltuustossa ja huomioidaan se konkreettisesti kunnan talousarvioprosessissa. Pidetään laajempia yhteistyöfoorumeita kunnan ja yritysten välillä kaksi kertaa vuodessa, syksyisin ja keväisin. Järjestetään vuosittain vähintään yksi virkamiehille ja yrittäjille yhteinen koulutustilaisuus hankintaasioista Selvitetään mahdollisuudet pilotoida palvelusetelijärjestelmää kunnan sosiaali- ja terveyspalveluissa Selvitetään mahdollisuudet lisätä kunnan kesätyöpaikkatukea. Nykyinen taso on 168 /työsuhde. Tuen kannustavuuden kannalta tarvittaisiin korkeampi tukitaso Valmistellaan kunnassa olevia tapahtumia yhdessä kunnan matkailutoimen sekä yhdistys ja yrittäjäkentän kanssa s. 18

Kytketään kunnan palveluja tiiviimmin osaksi matkailutarjontaa, esimerkiksi tuleva Sampolan uimahalli, ulkoilureitit, Pattoin talomuseo 2. RuokaJuva Pyritään käynnistämään oma kunnallinen tai seudullinen kehittämishanke työnimellä RuokaJuva elintarvikealalle vuoden 2012 aikana. Hankkeen tarkemmat painopisteet suunnitellaan valmistelutyön aikana. Hankkeen toiminta voi kohdistua alkutuotantoon ja/tai jalostukseen. Pidetään elintarvikeyritysten toimintaympäristö Juvalla kilpailukykyisenä huolehtimalla puhtaan veden saannista, kaavoituksesta ja muista vastaavista toimintaympäristön edellytyksistä. Ollaan edelleen valmiita kantamaan tarvittaessa kiinteistöriskiä toimialan toimintaedellytysten varmistamiseksi. Käynnistetään osana RuokaJuva hanketta kunnan omissa toimipisteissä lähiruokaohjelma ja varaudutaan sen toteuttamiseen myös budjetissa. Raportoidaan ohjelman toteuttamisesta kunnanvaltuustolle Järjestetään tarvittaessa toimialan sisäisiä tapaamisia esimerkiksi vihannesviljelijöille Pidetään esillä Juvan luomumainetta kunnan ulkoisessa markkinoinnissa ja tehdään markkinointia yhteistyössä kunnan elintarvikeyritysten kanssa Tuetaan Partalan Kuninkaankartanon kehittymistä luomuravintolana ja maakunnassa keskeisenä kokousten ja tapahtumien pitopaikkana. Käytetään tryffelihankkeen saamaa julkisuutta hyväksi Partalan kehittämisessä Varmistetaan tryffelikeskuksen toiminnan jatkuvuus hankerahoituksella ja kunnan omalla panostuksella 3. Kirkonkylän visuaalinen ilme Toteutetaan koko Juvantietä koskeva valaistussuunnittelu syksyn 2011 aikana Web kameran lisääminen Juvantielle ja kirkon suuntaan toteutettu kunnan uusilla nettisivuilla Suunnitellaan ylätorin alueen parempaa hyödyntämistä Selvitetään mahdollisuudet lisätä mainospylonit kirkonkylän kohdalle ja mahdollisesti Vehmaaseen. Pylonien kustannukset ovat useita kymmeniä tuhansia euroja, joten toteuttaminen vaatinee yhteishanketta yritysten kanssa Tuetaan kaavoitustyöllä investointien toteutumista 4. Toisen asteen koulutus Tavoite Turvata toisen asteen koulutuksen jatkuminen Juvalla niin lukiossa kuin ammattiopistossakin Turvata juvalaisten yritysten koulutetun työvoiman saatavuutta erityisesti elintarvikealalla s. 19