Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia



Samankaltaiset tiedostot
Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 5,0 prosenttia

Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes

Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 0,8 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 3,3 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat loka-joulukuussa 2,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta

Omakotitalojen hinnat nousivat huhti kesäkuussa 5,7 prosenttia

Omakotitalojen hinnat nousivat heinä syyskuussa 9,9 prosenttia

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 0,5 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 2,6 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,7 prosenttia edellisvuodesta

Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat heinä-syyskuussa 2,9 prosenttia edellisvuodesta

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa. 2014, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2014, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,6 prosenttia vuodessa. 2013, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2011, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,1 prosenttia vuodessa. 2011, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia vuodessa. 2017, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia vuodessa. 2017, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,4 prosenttia vuodessa. 2009, 3. neljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2016, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2016, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa. 2013, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 1,9 prosenttia vuodessa. 2010, 1. neljännes Julkistusta täydennetty ja muutettu

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,6 prosenttia vuodessa. 2017, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia vuodessa. 2017, 4. vuosineljännes

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,3 prosenttia vuodessa. 2015, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,9 prosenttia vuodessa. 2012, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,4 prosenttia vuodessa. 2018, 3. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,3 prosenttia vuodessa. 2018, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,4 prosenttia vuodessa. 2018, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,7 prosenttia vuodessa. 2016, 2. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat 2010, täydennysjulkaisu

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,0 prosenttia vuodessa. 2015, 4. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,8 prosenttia vuodessa. 2016, 1. vuosineljännes

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,8 prosenttia vuodessa. 2012, 2. vuosineljännes, 2., korjattu painos

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,1 prosenttia vuodessa. 2010, 3. vuosineljännes Julkistusta täydennetty ja muutettu

Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 4,2 prosenttia vuodessa. 2009, 4. neljännes

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat nousivat tammikuussa. 2012, tammikuu

Omistusasumisen hintaindeksit

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Omistusasumisen hintaindeksit

Osakeasuntojen hinnat

Omistusasumisen hintaindeksit

Osakeasuntojen hinnat

Omistusasumisen hintaindeksit

Asuntojen vuokrat 2011

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat hieman lokakuussa. 2011, lokakuu

Asuntojen hinnat laskivat hieman marraskuussa

Asuntojen vuokrat 2015

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2013

Asuntojen hinnat nousivat hieman maaliskuussa

Asuntojen hinnat lähes ennallaan kesäkuussa

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2012

Osakeasuntojen hinnat

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat laskivat heinäkuussa. 2011, heinäkuu

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2012

Osakeasuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2013

Asuntojen hinnat Helsingissä tammi maaliskuussa 2011

Vanhojen omakotitalojen hinnat nousivat loka-joulukuussa 1,1 prosenttia edellisvuodesta

Asuntojen hinnat Helsingissä huhti kesäkuussa 2011

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Asuntojen hinnat. Asuntojen hinnat nousivat huhti-kesäkuussa. 2011, 2. neljännes

Asuntojen hinnat Helsingissä loka joulukuussa 2011

Osakeasuntojen hinnat

Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Asuntojen vuokrat 2013

Asuntojen vuokrat 2014

Asuntojen hinnat laskivat hieman helmikuussa

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Osakeasuntojen hinnat

Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes

Kivihiilen kulutus väheni 14 prosenttia vuonna 2012

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

Osakeasuntojen hinnat

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Asuntojen hinnat Helsingissä heinä syyskuussa 2011

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Osakeasuntojen hinnat

Transkriptio:

Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 11,8 prosenttia vuodessa, kun taas muualla maassa hinnat pysyivät lähes ennallaan. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omakotitalojen hinnat nousivat koko maassa keskimäärin 2,2 prosenttia. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kiinteistöjen hintaindeksistä, jonka laadinnassa käytetään Maanmittauslaitoksen ylläpitämän kiinteistöjen kauppahintarekisterin tietoja. Omakotitalojen hintakehitys, indeksi 2005=100 Koko maassa omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 1 545 euroa vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä. Pääkaupunkiseudulla omakotitalojen keskimääräinen neliöhinta oli 3 158 euroa. Muualla maassa keskimääräinen neliöhinta oli 1 423 euroa. Vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä pientalotonttien hinnat nousivat koko maassa 7,1 prosenttia edellisvuodesta. Edellisestä neljänneksestä tonttien hinnat nousivat 9,4 prosenttia. Pientalotontin keskimääräinen neliöhinta koko maassa oli 21,6 euroa ja keskimääräinen tontin pinta-ala oli 2 103 neliömetriä. Helsinki 8.3.2013 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.

Vuonna 2012 omakotitalojen hinnat laskivat 0,2 prosenttia koko maassa. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 2,4 prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat laskivat 0,6 prosenttia. Vuonna 2012 omakotitalon keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 3 023 euroa ja muualla maassa 1 441 euroa. Pientalotonttien hinnat nousivat 3,1 prosenttia koko maassa vuonna 2012. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 4,4 prosenttia ja muualla maassa 2,7 prosenttia. Vuonna 2012 pientalotontin keskimääräinen neliöhinta pääkaupunkiseudulla oli 154,8 euroa ja muualla maassa 15,6 euroa. 2

Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Omakotitalojen hintaindeksi, 4. neljännes 2012...4 Liitetaulukko 2. Omakotitalotonttien hintaindeksi, 4. neljännes 2012...4 Kuviot Liitekuviot Liitekuvio 1. Omakotitalotonttien hintakehitys, indeksi 2005=100...5 Laatuseloste: Kiinteistöjen hinnat...6 3

Liitetaulukot Liitetaulukko 1. Omakotitalojen hintaindeksi, 4. neljännes 2012 Alue Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Keskihinta euroa/m² Indeksi 2005=100 Indeksin neljännesmuutos, % 1 545 3 158 1 423 124,5 136,5 123,0 2,2 8,8 1,4 Indeksin vuosimuutos, % 1,4 11,8 0,1 Lukumäärä 3 104 199 2 905 Kehyskunnat 1) 2 051 119,4 0,3-6,5 232 Alle 20000 as. kunnat 1 263 122,4 2,2-0,3 1 381 20000-59999 as. kunnat 60000-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 1 623 1 292 2 393 1 790 1 243 1 399 1 185 123,6 119,1 131,3 124,1 126,3 125,9 121,5 1) Kehyskunnat= Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti 0,9-0,5 5,2 2,9 2,3 1,1 0,6-0,3-3,8 9,0 1,2 1,3 1,6 2,0 944 356 423 1 463 356 887 398 Liitetaulukko 2. Omakotitalotonttien hintaindeksi, 4. neljännes 2012 Alue Koko maa Pääkaupunkiseutu Muu Suomi Keskihinta euroa/m² Indeksi 2005=100 Indeksin neljännesmuutos, % 21,6 153,8 18,2 147,6 126,0 154,7 9,4 3,2 11,3 Indeksin vuosimuutos, % 7,1-11,7 13,4 Lukumäärä 1 058 55 1 003 Kehyskunnat 1) 67,1 164,3 25,0 26,9 118 Alle 20000 as. kunnat 10,2 135,4-3,6 5,0 544 20000-100000 as. kunnat Yli 100000 as. kunnat Etelä-Suomi Itä-Suomi Länsi-Suomi Pohjois-Suomi 27,0 87,8 33,0 12,5 13,4 12,8 165,5 134,9 140,9 223,4 160,1 125,3 1) Kehyskunnat= Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Riihimäki, Sipoo, Tuusula ja Vihti 22,3 4,4 5,5 33,9 14,8 9,4 15,2-2,1-2,5 79,1 25,1-2,2 400 114 497 82 300 179 4

Liitekuviot Liitekuvio 1. Omakotitalotonttien hintakehitys, indeksi 2005=100 5

Laatuseloste: Kiinteistöjen hinnat 1. Tilastotietojen relevanssi 1.1. Tietosisältö ja käyttötarkoitus Kiinteistöjen hintatilasto kuvaa omakotitalojen ja omakotitalotonttien hintatasoja ja hintojen muutoksia neljännesvuosi- ja vuositasolla. Tilasto sisältää alueen mukaan luokiteltuja tietoja vuodesta 2005 lähtien. 1.2. Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot Käsitteet Asuinpinta-ala: Asuinpinta-alaan lasketaan mukaan kaikki rakennuksen jatkuvaan asumiskäyttöön tarkoitetut tilat. Asuinpinta-ala on rakennusta rajoittavien seinien sisäpintojen väliin jäävä alue. Tieto asuinpinta-alasta saadaan Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä. Kiinteistö: Verohallinnon kiinteistörekisteriin merkitty maa- tai vesialue, jolla on oma kiinteistötunnus. Kiinteistöön kuuluvat sillä sijaitsevat kiinteistön omistajan omistamat rakennukset ja kiinteät laitteet. Keskihinta: Tilastossa julkaistavat keskihinnat ovat pinta-alapainotettuja neliöhintojen aritmeettisia keskiarvoja ( /m²). Keskipinta-ala: Omakotitalojen pinta-ala tarkoittaa asuinpinta-alaa (m²) ja omakotitalotonttien pinta-ala tarkoittaa tontin kokonaispinta-alaa. (Nimellis)hintaindeksi: Kertoo hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (2005=100) verrattuna. Omakotitalokiinteistö: Kiinteistö, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla on vain asuin- ja sivurakennuksia, eikä kiinteistö sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella, vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinrakennus- tai asuinpientalokortteli. Omakotitalotontti: Tontti, jonka käyttötarkoitus on asuinrakennuspaikka ja jolla ei ole rakennuksia. Kiinteistö ei myöskään sijaitse rantakaava-alueella. Mikäli kiinteistö on rakennus- tai asemakaava-alueella vaaditaan lisäksi, että kaavan laatu on asuinpientalokortteli, rakennusoikeudesta on tieto kiinteistöjen kauppahintarekisterissä ja rakennusoikeuskerroin on alle 0,5. Haja-asutusalueella viimeistä ehtoa ei voida tarkistaa, koska kaavan laatua ja rakennusoikeutta ei ole määritelty kyseisellä kaava-alueella. Reaalihintaindeksi: Todellinen hintojen muutos indeksin perusajankohtaan (2005=100) verrattuna. Reaalihintaindeksi saadaan jakamalla nimellishintaindeksin pisteluku vastaavan ajankohdan kuluttajahintaindeksin pisteluvulla. Jakaumatunnusluvut: Alakvartiili = 25 % neliöhinnoista on pienempiä tai yhtä suuria kuin alakvartiili. Mediaani = Suuruusjärjestyksessä keskimmäinen neliöhinta. Yläkvartiili = 75 % neliöhinnoista on pienempiä tai yhtä suuria kuin yläkvartiili. Luokitukset Aluejako: Omakotitalojen ja omakotitalotonttien tilastoissa käytettävä alueluokitus sisältää tiedot seuraavilta alueilta: koko maa, pääkaupunkiseutu, muu Suomi, kehyskunnat ja suuralueet. Lisäksi lasketaan tiedot asukasluvun mukaisesti luokiteltuina. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Kehyskunnat käsittävät Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Kirkkonummen, Nurmijärven, Riihimäen, Sipoon, Tuusulan ja Vihdin. Suuraluejako on vuonna 2003 voimaan tullut NUTS2 suuraluejako. Ahvenanmaa ei sisälly tilastoon. Aineistot Kiinteistöjen hintatilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin kauppahintatietoihin, jotka toimitetaan Tilastokeskukseen neljännesvuosittain. Kauppahinta-aineistoon haetaan lisäksi taustatietoja Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisteristä. 6

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Kiinteistöjen hintaindeksistä on laadittu menetelmäseloste tutkimustuloksineen tilaston perustamisvaiheessa. Tämä löytyy tilaston internetsivuilta Menetelmäselosteet -kohdasta. Indeksin perusvuoden vaihdon yhteydessä tarkastettiin rekisteriyhdistelyiden toimivuutta, päivitettiin indeksin painorakenne vastaamaan tuoreimpia tietoja sekä päivitettiin indeksin laskennassa käytetyt regressiomallit. Indeksilaskennassa käytetään regressioanalyysiin pohjautuvaa laatuvakiointi menetelmää, ns. hedonista menetelmää. Menetelmällä pilkotaan hinta "puhtaaseen hintaan" ja ominaisuuksista muodostuvaan hintaan ja pyritään saamaan näin eri ominaisuuksilla varustetut kiinteistöt vertailukelpoisiksi keskenään. Indeksisarjat on laskettu kullekin alaluokalle kiinteäpainoisilla log-laspeyres -indeksikaavoilla. Alasarjat painotetaan yhteen painorakenteella, joka muodostuu vuoden 2009 arvo-osuuspainoista. Painojen lähteenä käytetään rakennus- ja huoneistorekisteriä. 3. Tietojen luotettavuus ja tarkkuus 3.1. Tilaston luotettavuus Tilasto perustuu Maanmittauslaitoksen kauppahintarekisteriin, joka sisältää kaikki kiinteistökaupat. Tilastosta jää kuitenkin pois havaintoja normaalien tarkistusten (kts. kohta 3.2.) kautta. 3.2. Tilaston tarkkuus Tontin pinta-alan tulee olla 400 ja 20 000 m²:n välillä ja asuinpinta-alan tulee olla 40 ja 400 m²:n välillä. Tilastoon ei hyväksytä vuokratontilla sijaitsevia omakotitaloja. Hintarajat tarkistetaan vuosittain. Kiinteistöjen alueittaisia hintaindeksejä tarkasteltaessa tulee huomioida alueella tehtyjen kauppojen lukumäärä. Mikäli alueella tehdään vähän kauppoja, voi muutama poikkeava tapaus vaikuttaa merkittävästi alueen keskihintaan. Tällöin neljännesmuutoksen sijaan olisi suositeltavaa tarkastella pidemmän aikavälin kehitystä. 4. Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Kiinteistöjen hintatilasto julkaistaan neljännesvuosittain noin 10 viikkoa vuosineljänneksen päättymisen jälkeen. Julkaistavat tiedot ovat lopullisia tietoja. Vuositiedot julkaistaan neljännen neljänneksen julkaisun yhteydessä. 5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Kiinteistöjen hintaindeksin perusjulkaisu ja tietokantataulukot ovat saatavilla Tilastokeskuksen internetsivuilla (tilastokeskus.fi/til/kihi/index.html). Kauppakohtaista ja muuta yksityiskohtaista tietoa kiinteistöjen toteutuneista kauppahinnoista saa Maanmittauslaitoksesta (www.maanmittauslaitos.fi). 6. Tilastojen vertailukelpoisuus 6.1. Vertailtavuus muihin aineistoihin Maanmittauslaitos julkaisee kauppahinta-aineistoon perustuvaa kauppahintatilastoa. Keskeisin ero Tilastokeskuksen laatiman hintaindeksin ja Maanmittauslaitoksen kauppahintatilaston välillä on siinä, että kauppahintatilasto esittää ensisijaisesti kauppojen ja hintojen jakaumatietoja tiettynä ajankohtana, kun hintaindeksi puolestaan keskittyy mittaamaan hintojen muutosta ajankohdasta toiseen. Jälkimmäisessä huomioidaan eri ajankohtina myytyjen kiinteistöjen laatueroista johtuvat hintaerot ja poistetaan niiden vaikutus indeksilaskennassa. 6.2. Vertailtavuus historiatietoihin Kiinteistöjen hintaindeksin 1985=100 tietoja tarkemmalla luokituksella on saatavilla aikaväliltä 1985-2009. Kiinteistöjen hintaindeksistä 1985=100 on lisäksi saatavilla pitkä aikasarja koko maan, 7

pääkaupunkiseudun ja muun Suomen osalta. Pitkä aikasarja on laskettu ketjuttamalla 2005=100 indeksin mukaiset muutokset 1985=100 indeksisarjaan vuoden 2009 4. neljänneksestä alkaen. 7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Kiinteistöjen hintojen neljännesvuositilaston lisäksi Tilastokeskus julkaisee osakeasuntojen neljännesvuosija vuositilastoa. 8

Asuminen 2013 Lisätietoja Petri Kettunen 09 1734 3558 Tomi Martikainen 09 1734 3632 Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds asuminen@tilastokeskus.fi www.tilastokeskus.fi Lähde: Kiinteistöjen hinnat, Tilastokeskus Asiakaspalaute: www.tilastokeskus.fi/palaute Tietopalvelu, Tilastokeskus puh. 09 1734 2220 www.tilastokeskus.fi ISSN 1796-0479 = Suomen virallinen tilasto ISSN 1799-456X (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh. 020 450 05 asiakaspalvelu.publishing@edita.fi www.editapublishing.fi