Omistusasumisen hintaindeksit
|
|
|
- Sari Hämäläinen
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia Korjattu Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Asuntojen ostaminen halpeni ennakkotietojen mukaan 0,1 prosenttia vastaavana ajanjaksona Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna omistusasujien asumiskustannukset nousivat prosenttia ja asuntojen ostaminen kallistui 0,1 prosenttia Omistusasumisen hintaindeksit 2010=100 (Kuviota korjattu ) Tilastokeskuksen omistusasumisen hintaindeksit koostuvat kahdesta indeksisarjasta Ensimmäinen, omistusasujien asumiskustannukset -sarja, kuvaa omistusasumisen kustannusten kehittymistä Omistusasujien asumiskustannukset koostuvat kotitalouksien ostamien uusien asuntojen hinnoista ja omistusasumisen muista kustannuksista, kuten asuntojen peruskorjauksista Toinen, asuntojen ostaminen -sarja, kuvaa kaikkien asuntojen hintojen kehittymistä Indeksi perustuu osakeasuntojen ja kiinteistöjen hintatilastojen tietoihin Tilaston laskenta perustuu Euroopan Unionin Komission asetukseen 93/ Helsinki 47 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus
2 Sisällys Taulukot Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Omistusasujien asumiskustannukset 2010=100 (Korjattu )3 Liitetaulukko 2 Asuntojen ostaminen 2010=1004 Tietojen tarkentuminen5 Laatuseloste: Omistusasumisen hintaindeksit6 2
3 Liitetaulukot Liitetaulukko 1 Omistusasujien asumiskustannukset 2010=100 (Korjattu ) Korjattu Korjatut kohdat on merkitty punaisella Indeksi O1 Omistusasujien asumiskustannukset O11 Asuntojen hankinta O111 Uudet asunnot O113 Muut asunnon hankintaan liittyvät palvelut O12 Asuntojen omistaminen O121 Suuret korjaukset ja kunnossapito O122 Asuntoihin liittyvät vakuutukset Vuosi Neljännes Indeksi 2010=100 Indeksin neljännesmuutos, % 109,5 109,9 110,1 109,6 109,8 110,9 109,6 110, ,7 109,9 111, ,9 111, ,8 112,1 97,3 98,2 98,6 97,3 97,9 97,5 108,2 108,9 108,9 108,9 108,7 109,9 106,7 107,5 107,5 107,4 107,3 107,6 123,4 123,4 124,0 124,3 123,7 130,0 0,4-0,4 0,3-0,3-0,4-0,9-1,0 0,0-0,0 0,9 0,4 0,7-0,0-0,1 7,2 0,0 4,6 Indeksin vuosimuutos, % 3,1 1,5 1,6 3,1 1,5 1,6 3,3 1,4 - -1,9 - -0,8 2,2 2,1 1,9 1,6 1,6 1,4 1,0 1,0 0,8 8,3 8,3 8,1 7,9 8,1 5,4 3
4 Liitetaulukko 2 Asuntojen ostaminen 2010=100 Indeksi 2010=100 Indeksin neljännesmuutos, % Indeksin vuosimuutos, % Indeksi Vuosi Neljännes H1 Asuntojen ostaminen 106,7 107,3 106,8 0,7-2,1 1,5 0,8 106,5-0,3 106,8 106,6 0,1-0,1 H11 Uusien asuntojen ostaminen ,9 111,1 11 0,3-0,4 3,3 1,4 110,8 112,1 H12 Vanhojen asuntojen ostaminen 105,0 105,7 104,8 104,6 0,8 0,7-0,8-1,5 1,4 105,0 1,0 104,2-0,4-0,7 4
5 Tietojen tarkentuminen Tilaston tiedot ovat tarkentuneet alla olevien taulukoiden mukaisesti Lisätietoja tietojen tarkentumisesta on laatuselosteen kohdassa 3 Omistusasumisen hintaindeksien tarkentuminen, neljännesvuosimuutos Indeksi ja tilastoneljännes Neljännesmuutos, % Tarkentuminen, %-yksikköä Uusin julkistus 47 1 julkistus Asuntojen ostaminen 4/ 0,3 Vanhojen asuntojen ostaminen 4/ Omistusasumisen hintaindeksien tarkentuminen, vuosimuutos Indeksi ja tilastoneljännes Vuosimuutos, % Tarkentuminen, %-yksikköä Uusin julkistus 47 1 julkistus Asuntojen ostaminen 4/ Vanhojen asuntojen ostaminen 4/ 5
6 Laatuseloste: Omistusasumisen hintaindeksit 1 Tilastotietojen relevanssi 11 Tietosisältö ja käyttötarkoitus Omistusasumisen hintaindeksit kuvaavat omistusasumisen hankintaa ja omistamisen kustannuksia sekä asuntojen ostohinnan kehitystä Omistusasujien asumiskustannukset kuvaa kotitalouksien uusien asuntojen kauppahintojen sekä muiden omistusasumiseen liittyvien kustannusten ja palveluiden hintojen kehitystä Asuntojen ostaminen kuvaa kotitalouksien ostamien asuntojen hintojen kehitystä Asuntojen ostaminen koostuu uusien ja vanhojen osakeasuntojen hintaindekseistä ja kiinteistöjen hinnat -tilastosta, joka sisältää uusien ja vanhojen omakotitalojen hintaindeksit 12 Tilaston käsitteet, luokitukset ja aineistot Aineistot Asuntojen hankinta perustuu uusien asuntojen hintatietoihin, joiden pohjana ovat suurimpien kiinteistönvälittäjien ja rakennuttajien tekemien uusien asuntojen kauppatiedot Tiedot Tilastokeskus saa yksityisen hintapalveluseurannan kautta Asuntojen omistamisen osalta tiedot perustuvat kuluttajahintaindeksin laskentaa varten kerättäviin tietoihin, joita Tilastokeskuksen haastattelijat keräävät Hintatietoja saadaan myös suoraan tiedonantajilta tai internetistä keräämällä Asumisen hintaindeksien tiedot perustuvat Tilastokeskuksen osakeasuntojen- ja kiinteistöjen hinnat - indeksien tietoihin Käsitteet: Asunto: Asunnolla eli asuinhuoneistolla tarkoitetaan keittiöllä, keittokomerolla tai keittotilalla varustettua yhden tai useampia asuinhuoneita käsittävää, ympärivuotiseen asumiseen tarkoitettua kokonaisuutta Vanha/uusi asunto: Vanhalla asunnolla tarkoitetaan asuntoa, joka ei ole valmistunut tarkasteluvuonna tai sitä edeltävänä vuonna Uudella asunnolla tarkoitetaan vastaavasti tilastovuonna tai sitä edeltävänä vuonna valmistunutta asuntoa, joka myydään ensimmäistä kertaa (Nimellis)hintaindeksi: Kertoo hintojen muutoksen indeksin perusajankohtaan (2010=100) verrattuna Indeksikaava: Indeksikaava on matemaattinen funktio, jonka avulla havaintoarvoista lasketaan yksittäinen muutosta kuvaava tunnusluku (esim Fischerin, Laspeyres'n ja Paaschen indeksikaavat) Kokonaisindeksi: Kokonaisindeksi on indeksi, joka on laskettu painotettuna keskiarvona kaikista indeksin kuvausalueeseen kuuluvista alasarjoista Kokonaisindeksi lasketaan esimerkiksi eri hyödykeryhmiä kuvaavien yksityiskohtaisten hintaindeksisarjojen painotettuna keskiarvona Neljännesmuutos: Neljännesmuutos on indeksin suhteellinen muutos neljännestä aiemmasta ajankohdasta Muutos ilmoitetaan yleensä prosentteina Vuosimuutos: Vuosimuutos on indeksin suhteellinen muutos vuotta aiempaan vastaavaan ajankohtaan verrattuna (esim kuluttajahintojen kokonaisindeksin vuosimuutos eli inflaatio) Pisteluku: Pisteluku on hintaindekseissä käytetty muutossuure, joka kertoo vertailuajankohdan hinnan, keskihinnan tai indeksin suhteessa perusajankohdan hintaan, keskihintaan tai indeksiin Perusajankohdan pistelukua merkitään tavallisesti luvulla sata Esimerkiksi, jos hyödykkeen pisteluku on tiettynä ajankohtana 105,3, on hyödykkeen hinta noussut 5,3 prosenttia perusajankohtaan verrattuna Luokitukset: Omistusasumisen hintaindeksin luokitus: O1 Omistusasujien asumiskustannukset 6
7 O11 Asuntojen hankinta O111 Uudet asunnot O1111 Uusien asuntojen osto O1112 Itse rakennetut asunnot ja suuret peruskorjaukset O112 Kotitalouksien uudet asunnot, jo olemassa olevat O113 Muut asunnon hankintaan liittyvät palvelut O12 Asuntojen omistaminen O121 Suuret korjaukset ja kunnossapito O122 Asuntoihin liittyvät vakuutukset O123 Muut asunnon omistamiseen liittyvät palvelut Asumisen hintaindeksin luokitus: H1 Asuntojen ostaminen H11 Uusien asuntojen ostaminen H12 Vanhojen asuntojen ostaminen 2 Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus Asuntojen hankintaan liittyvät kustannukset sisältävät uusien asuntojen oston sekä kiinteistönvälitysmaksut Uusien asuntojen ostoa kuvaavat osakeasuntojen hinnat -tilaston uudet osakeasunnot ja kiinteistöjen hinnat -tilaston uudet omakotitalot Asuntojen omistamiseen liittyvät kustannukset, joita ovat peruskorjauskustannukset ja omakotitalon palovakuutusmaksu, saadaan kuluttajahintaindeksistä, ja ne ovat osa kuluttajahintaindeksin kulutuskoria Kulutuskorin muodostamisessa arvioidaan yksityisten kotitalouksien kulutuksen rakenne eli kuinka paljon kuluttajat käyttävät vuoden aikana rahaa erilaisten tavaroiden ja palveluiden ostamiseen Pääasiallisena lähteenä käytetään kansatalouden tilinpidon yksityistä kulutusta koskevia tietoja, jotka perustuvat Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen tietoihin Näiden lisäksi käytetään mm keskusliikkeiden ja toimialajärjestöjen aineistoja Asuntojen ostamista kuvaavat uusien ja vanhojen asuntojen ostot sisältävät tietoja osakeasuntojen hinnat ja kiinteistöjen hinnat -tilastoista Asuntojen hintaindeksiä ja omistusasumisen hintaindeksiä kuvaavat pisteluvut saadaan painottamalla yhteen alatasojen indeksit kulutusmenopainoilla 3 Tietojen luotettavuus ja tarkkuus 31 Tilaston luotettavuus Omistusasumisen hintaindeksissä uusien asuntojen ostohinta perustuu uusien osakeasuntojen hintatilastoon, joka julkaistaan osana asuntojen hinnat -tilastoa Itse rakennetut asunnot kuvaa omistusasujien itse rakentamien tai rakennuttamien asuntojen hintakehitystä ja tiedot perustuvat rakennusliikkeiltä ja talotehtailta kerättyyn aineistoon Peruskorjauksien osalta tiedot pohjautuvat kuluttajahintaindeksin ja rakennuskustannusindeksin aineistoihin Muut asunnon hankintaan liittyvät palvelut, suuret korjaukset, vakuutusmaksut ja muut asumiseen liittyvät palvelut -tiedot perustuvat kuluttajahintaindeksin keräämään aineistoon Asumisen hintaindeksissä tiedot perustuvat kiinteistöjen hinnat ja osakeasuntojen hinnat -tilastojen tietoihin Painot perustuvat asuntokannan rakenteeseen ja sille arvioituihin käypiin hintoihin 7
8 32 Tilaston tarkkuus Vanhojen asuntojen ostamisen osalta tiedot ovat ensimmäisellä julkistuskerralla ennakollisia Vanhojen asuntojen ostamisen ennakkotiedoissa on mukana noin 2/3 kaikista osakeasuntokaupoista ja kaikki vanhojen kiinteistöjen kaupat Itse rakennettujen omakotitalojen ja yleisten asumiskustannusten osalta tiedot ovat lopullisia Tietosisältö määräytyy vuoden alussa voimaan tulleen Euroopan Unionin Komission asetuksen N:o 93/ mukaisesti 4 Tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus Tiedot julkaistaan noin 95 päivää tarkasteluajanjakson päättymisestä Julkaisupäivät määräytyvät Eurostatin julkistamisaikataulun mukaisesti Tiedot ovat ensimmäisellä julkaisukerralla ennakollisia ja toisella kerralla lopullisia 5 Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys Omistusasumisen hintaindeksin perusjulkaisu ja tietokantataulukot ovat saatavilla Tilastokeskuksen internetsivuilla Muista EU-maista tietoja asumisen hintaindeksin osalta on saatavilla Eurostatin internet-sivuilta, eurostat ( 6 Tilastojen vertailukelpoisuus 61 Vertailtavuus muihin aineistoihin Omistusasumisen hintaindeksit ovat kansainvälisesti vertailukelpoisia EU:n jäsenmaiden kesken 62 Vertailtavuus historiatietoihin Omistusasumisen hintaindeksien aggregaattitason tietoja on saatavilta vuodesta 2010 alkaen 7 Selkeys ja eheys/yhtenäisyys Omistusasumisen hintaindeksien lisäksi Tilastokeskus julkaisee tietoja kuluttajahintaindeksistä, osakeasuntojen ja kiinteistöjen hinnoista Omistusasumisen hintaindeksit kattavat omistusasumisen osuuden kuluttajahintaindeksin hyödykekorista Asumisen hintaindeksit kuvaavat asuntojen hintojen kehitystä koko maan tasolla yhteensä 8
9 Asuminen Lisätietoja Elina Pääkkö Martti Korhonen Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds wwwtilastokeskusfi Lähde: Omistusasumisen hintaindeksit, Tilastokeskus Asiakaspalaute: wwwtilastokeskusfi/palaute Tietopalvelu ja viestintä, Tilastokeskus puh wwwtilastokeskusfi ISSN = Suomen virallinen tilasto ISSN (pdf) Julkaisutilaukset, Edita Publishing Oy puh asiakaspalvelupublishing@editafi wwweditapublishingfi
Omistusasumisen hintaindeksit
Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset pysyivät ennallaan vuoden toisella neljänneksellä
Omistusasumisen hintaindeksit
Asuminen Omistusasumisen hintaindeksit, Omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,3 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,3 prosenttia vuoden toisella neljänneksellä
Omistusasumisen hintaindeksit
Asuminen 2018 Omistusasumisen hintaindeksit, 4 neljännes Omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan omistusasujien asumiskustannukset nousivat 1,1 prosenttia vuoden
Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia
Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 3. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat laskivat heinä syyskuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä koko maassa
Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia
Asuminen 2012 Kiinteistöjen hinnat 2012, 1. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat tammi maaliskuussa 0,6 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä koko
Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia
Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2012, 4. vuosineljännes Omakotitalojen hinnat nousivat loka joulukuussa 1,4 prosenttia Omakotitalojen hinnat nousivat vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä koko maassa
Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 3,2 prosenttia vuodessa. 2015, 3. vuosineljännes
Asuminen 2015 Asuntojen vuokrat 2015, 3 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2015 kolmannella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
Kiinteistöjen hinnat. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia. 2013, 1. vuosineljännes
Asuminen 2013 Kiinteistöjen hinnat 2013, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 0,4 prosenttia Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2013 ensimmäisellä neljänneksellä
Julkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Julkisten menojen hintaindeksi 2015, 1. vuosineljännes Valtion menojen hintaindeksi nousi 0,3 ja kuntatalouden prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä vuodentakaisesta
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2012 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2012, 2. neljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat prosenttia toisella vuosineljänneksellä Korjattu 24.8.2012.
Asuntojen vuokrat. Vuokrat nousivat 2,5 prosenttia vuodessa. 2017, 2. vuosineljännes
Asuminen 2017 Asuntojen vuokrat 2017, 2 vuosineljännes Vuokrat nousivat prosenttia vuodessa Tilastokeskuksen mukaan vuokrien vuosinousu oli vuoden 2017 toisella neljänneksellä prosenttia Vapaarahoitteisten
Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta
Asuminen 2015 Kiinteistöjen hinnat 2015, 1 vuosineljännes Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi-maaliskuussa 1,3 prosenttia edellisvuodesta Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat vuoden 2015 ensimmäisellä
Verot ja veronluonteiset maksut 2014
Julkinen talous 2015 Verot ja veronluonteiset maksut Verokertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 1,5 prosenttia vuonna. Kertymä oli yhteensä 89,9
Linja-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Linja-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Linja-autoliikenteen kustannukset nousivat huhtikuussa 1,1 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan linja-autoliikenteen kustannukset
Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa
Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön
Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa
Maarakennusalan konekustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Maarakennusalan konekustannusindeksi 2014, toukokuu Maarakennusalan konekustannukset nousivat toukokuussa 1,0 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset
Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2008 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2008, elokuu Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi elokuu 2008 Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat Tilastokeskuksen
Verot ja veronluonteiset maksut 2016
Julkinen talous 2017 Verot ja veronluonteiset maksut 2016 Verokertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 3,2 prosenttia vuonna 2016. Kertymä oli
Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2010 Maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi 2010, 3. vuosineljännes Maatalouden tuotantovälineiden ostohinnat nousivat 5,1 prosenttia kolmannella vuosineljänneksellä Maatalouden
Energian hinnat. Sähkön hinta kääntyi laskuun. 2012, 2. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 2. neljännes Sähkön hinta kääntyi laskuun Sähkön kokonaishinta laski kaikissa kuluttajaryhmissä vuoden toisella neljänneksellä. Sähkön kuluttajahinnat kääntyivät laskuun
Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia
Koulutus 217 Ainevalinnat 216 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Suurin osa peruskoululaisista opiskelee englantia Korjattu 286217 Korjatut kohdat on merkitty punaisella Tilastokeskuksen mukaan englanti
Julkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2017 Julkisten menojen hintaindeksi 2017, 2. vuosineljännes Julkisten menojen hintaindeksi laski kuntataloudessa ja valtiolla Julkisten menojen hintaindeksi laski valtiolla Tilastokeskuksen
Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä
Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.
Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia
Koulutus 216 Ainevalinnat 215 Peruskoulun oppilaiden ainevalinnat Kaksi kolmesta alakoululaisesta opiskelee englantia Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 215 yleisimmin opiskeltu vieras
Maatalouden tuottajahintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2011 Maatalouden tuottajahintaindeksi 2011, 1. neljännes Maatalouden tuottajahinnat nousivat 23,7 prosenttia ensimmäisellä vuosineljänneksellä Maatalouden tuottajahinnat nousivat
Rakennus- ja asuntotuotanto
Rakentaminen 2015 Rakennus- ja asuntotuotanto 2015, kesäkuu Myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni edelleen toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan rakennuslupia myönnettiin vuoden 2015
Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2014 Kuorma-autoliikenteen kustannusindeksi 2014, huhtikuu Kuorma-autoliikenteen kustannukset nousivat 1,1 prosenttia huhtikuussa Tilastokeskuksen mukaan ammattimaisen kuorma-autoliikenteen
Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja
Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2018 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2018, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,1 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammi-syyskuussa
Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2010, 3. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 35 prosenttia tammisyyskuussa Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 kolmen ensimmäisen
Maarakennuskustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2013 Maarakennuskustannusindeksi 2013, helmikuu Maarakennusalan kustannukset nousivat helmikuussa 0,8 prosenttia Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan kustannukset nousivat 0,8
Esi- ja peruskouluopetus 2013
Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä
Verot ja veronluonteiset maksut 2015
Julkinen talous 2016 Verot ja veronluonteiset maksut 2015 Verokertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015 Verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen kertymä kasvoi 2,2 prosenttia vuonna 2015. Kertymä oli
Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa
Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2015 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2015, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,5 prosenttia Korjaus 8.2.2016. Korjattu kohta on merkitty
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2016 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 1,3 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2017, 3. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 0,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi
Hinnat ja kustannukset 2017 Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi 2016, 4. vuosineljännes Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuodessa 2,2 prosenttia Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat
Julkisten menojen hintaindeksi
Hinnat ja kustannukset 2016 Julkisten menojen hintaindeksi 2016, 3. vuosineljännes Julkisten menojen hintaindeksi nousi kuntataloudessa ja valtiolla Julkisten menojen hintaindeksi nousi valtiolla Tilastokeskuksen
Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes
Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen
Verot ja veronluonteiset maksut 2010
Julkinen talous 2011 Verot ja veronluonteiset maksut Veroaste 42,1 prosenttia vuonna Veroaste eli verojen ja pakollisten sosiaaliturvamaksujen suhde bruttokansantuotteeseen oli 42,1 prosenttia vuonna.
