KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle

Anna Tompuri KANSAINVÄLINEN RESIDENSSITOIMINTA Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Huhtikuu 2006

KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 21.04.2006 Tekijä(t) Anna Tompuri Nimeke Kansainvälinen residenssitoiminta Kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle Tiivistelmä Koulutusohjelma ja suuntautuminen Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma, ohjelmapalvelujen tuottaminen Tämä opinnäytetyö on tehty osaksi Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanketta. Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen pyrkimyksenä oli perustaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva residenssiverkosto Etelä-Savoon, joka tarjoaisi asuin- ja työtiloja taiteen ja tieteentekijöille. Esiselvityshanke toteutettiin Maakuntaliiton rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa 1.1.2005 30.11.2005. Opinnäytetyön tavoitteina oli kartoittaa Euroopassa toimivia kansainvälisiä residenssiverkostoja ja ohjelmia, sekä selvittää, mitkä kansainväliset kontaktit olisivat sopivia Etelä-Savon residenssiverkostolle. Selvityksen tuloksena ei syntynyt vain kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostolle, vaan myös suhteellisen kattava esitys siitä, minkälaisia organisaatioita kansainvälisessä residenssitoiminnassa Euroopan sisällä toimii. Tekemäni selvitystyö luo pohjaa Etelä-Savon residenssiverkoston yhteistyökontakteille. Tulevaisuudessa työtä voisi laajentaa useaksi muuksi selvitystyöksi, esimerkiksi kattamaan jonkun tietyn taiteenalan kansainväliset kontaktit tai selvitykseksi erilaisista teemallisista residenssiohjelmista, joita olen esitellyt opinnäytetyössäni. Tein opinnäytetyöni tueksi kaksi pienimuotoista sähköpostikyselyä, joissa selvitin kansainvälisyyttä muutamien residenssitoimijoiden ja eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden keskuudessa. Vaikka kyselyt eivät olleet laajoja, antoivat ne kuitenkin sopivasti kuvaa siitä, millaisia kansainvälisiä kontakteja residenssit ja taiteilijat omaavat. Ammattimaisessa residenssiverkostossa on tärkeää olla mukana paikallisia taidejärjestöjä ja taiteilijoita, jotka toimivat läheisessä suhteessa residenssivieraiden kanssa. Näin residenssistä saadaan paras hyöty paikallisen toiminnan virkistämistä ajatellen. Asiasanat (avainsanat) artist-in-residence, taiteilijaresidenssi, residenssitoiminta, residenssin työskentelijä, residenssiverkosto, kansainväliset kontaktit, fenomenografia, sähköpostikysely Sivumäärä Kieli URN 37 suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn200619656 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Katri Ikäläinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Etelä-Savon residenssiverkosto

DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis 21.04.2006 Author(s) Anna Tompuri Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Degree Programme in Cultural Services, the Production of Programme Services International Artis-in-Residence Contacts for Artis-in-Residence Network of South-Savo Abstract This bachelor s thesis is made for Artist-in-Residence network pre-research project of South-Savo. The aim of this project was to establish nationally and internationally working residency network in South-Savo, which would offer living- and working spaces for artists and scientists alike. The pre-research project was developed in the Degree Programme of Culture Production and Management in Mikkeli Polytechnic, through the funding of Maakuntaliitto, 1.1.2005 30.11.2005. The main objects of my bachelor s thesis were to find international contacts for the residency network of South-Savo and to find out the residency networks and programmes that work internationally in Europe. The results of my bachelor s thesis were not just about international contacts for South-Savo residency network, but also a wide range of international organisations that functions in Artist-in-Residency field in Europe as well. This bachelor s thesis establishes basic contacts for the residency network of South-Savo. In future it might be possible to widen the research to cover areas like specific art fields, or find out about theme-programmes of Artist-in-Residence activities, which I have already discussed in my work. To support my bachelor s thesis I conducted two email-surveys, where I inquired about international contacts among Artist-in-Residencies and the visual artists of South-Savo. Although the inquiries were not extensive they gave enough information about the international contacts. It is important to have local artists and art organizations involved in professional residency network. In this way the best value may be had from the residencies, in terms of stimulation of the local activities. Subject headings, (keywords) Artist-in-Residence, artist residency, residency, residency workers, residence network, international contacts, phenomenography, email-survey Pages Language URN 37 finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn200619656 Remarks, notes on appendices Tutor Katri Ikäläinen Bachelor s thesis assigned by Artist-in-Residence network of South-Savo

SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 KANSAINVÄLISET RESIDENSSIKONTAKTIT -SELVITYSTYÖ... 2 2.1 Etelä-Savon residenssiverkosto -esiselvityshanke ja sen tulokset... 2 2.2 Selvitystyön lähtökohdat... 3 2.3 Tutkimusmenetelmät ja työn toteutus... 5 3 RESIDENSSITOIMINTA SUOMESSA... 7 3.1 Historiaa 1970 -luvulta 2000 -luvulle... 7 3.2 Nykypäivän Artist-in-Residence... 8 4 KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MERKITYS RESIDENSSITOIMINNALLE... 9 4.1 Esimerkkejä Suomessa toimivien residenssien kansainvälisyydestä... 10 4.2 Kansainvälisen residenssitoiminnan vaikutukset... 11 4.3 Kulttuurivienti... 13 4.4 Kansainväliset sopimukset... 14 4.4.1 Kahdenvälinen kulttuurivaihto... 15 4.4.2 Ystävyyskuntatoiminta - yhteistyöverkosto tulevaisuudessa?... 15 4.5 Kulttuuri-instituutit residenssien tukena... 16 5 KANSAINVÄLISET RESIDENSSIORGANISAATIOT... 17 5.1 Res Artis... 18 5.2 Trans Artists... 19 5.3 Pépinières... 20 5.4 UNESCO-Aschberg... 20 5.5 AFAA... 21 5.6 Baltic Sea Residency Network... 21 5.7 Pohjoismaiden järjestöt... 22 5.7.1 NIFCA... 23 5.7.2 Nordic Resort... 24

6 ETELÄ-SAVON RESIDENSSIVERKOSTON KANSAINVÄLISET KONTAKTIT... 24 6.1 Valmiit residenssit ulkomailla ja Etelä-Savossa... 25 6.2 Residenssiorganisaatiot ja kansainvälinen yhteistyö... 26 6.3 Paikalliset taiteilijat residenssitoiminnan tukena... 29 7 PÄÄTELMÄT... 31 LÄHTEET... 34

JOHDANTO 1 Residenssitoiminta aktivoi toimijoita, luo uusia toimintamuotoja, pitää yllä luovuutta ja lisää sosiaalista kanssakäymistä ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia. Pitkällä aikavälillä toiminnan vakiintuminen vaikuttaa myös alueen elinkeinoelämään, lisää näkyvyyttä ja nostaa Etelä-Savon maakunnan imagoa kulttuurimaakuntana. (Etelä-Savon residenssiverkoston lehdistötiedote 2005). Residenssitoiminnan tarkoitus on luoda residenssityöskentelijälle optimaaliset työskentelyolosuhteet vieraassa asuin-, työ- ja kulttuuriympäristössä. Taiteilijan tai tutkijan ammatti on usein yksinäinen, joten toisten kohtaaminen, vuorovaikutus ja verkostoituminen residenssien avulla on oiva keino luoda uutta ja inspiroitua. Uudet ihmiset, ajatukset, paikat, kulttuurit ja työskentelytavat voivat saada ihmeitä aikaan. Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen pyrkimyksenä oli perustaa valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toimiva residenssiverkosto Etelä-Savoon, joka tarjoaisi asuin- ja työtiloja taiteen- ja tieteentekijöille. Esiselvityshanke toteutettiin Maakuntaliiton rahoituksella Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa 1.1.2005 30.11.2005. Esiselvityshanke kaipasi keväällä 2005 kansainvälisten kontaktien kartoittajaa, ja minä olin oikea ihminen oikeassa paikassa. Toiveenani oli liittää opinnäytetyöni kansainväliseen toimintaan, ja halusin sen olevan myös tilattu työ, eli tekisin sen jollekin yhteistyötaholle. Residenssiverkoston kansainvälisten kontaktien kartoittamistyössä toiveet täyttyivät. Aihe on myös hyvin työelämäläheinen ja juuri nyt ajankohtainen, sillä esiselvityshanke, johon tein omaa selvitystäni loppui marraskuussa 2005. Residenssiverkostolle ollaan parhaillaan hakemassa lisärahoitusta varsinaisen hankkeen merkeissä. Residenssien kansainvälisistä kontakteista ei ole julkaistu tutkimuksia, eikä niitä ole aiemmin koostettu yhtenäiseksi työksi. Tutustuessani residenssimaailmaan huomasin kuitenkin, että kansainvälisyys on jokaisessa residenssissä vahva tekijä, joten kansainvälisten toimijoiden kartoittaminen on hyvin oleellinen osa residenssitoimintaa. Opinnäytetyöni tavoite oli etsiä ja selvittää kansainvälisiä kontakteja Etelä-Savon mahdollisille tuleville residensseille. Selvityksessäni olen kartoittanut suomalaisten

2 taiteilijaresidenssien kansainvälistä toimintaa. Olen myös ottanut selvää, miten esimerkiksi kulttuurivienti ja ystävyyskuntatoiminta voisi liittyä residenssitoimintaan. Keväällä 2006 tein lisäksi pienimuotoisen kyselyn (70 kpl) sähköpostitse eteläsavolaisille kuvataiteilijoille, joilta kysyin heidän residenssikokemuksistaan ja kansainvälistä verkostoitumistaan selvitystyöni tueksi. Toivoisin tämän opinnäytetyön tulosten olevan hyödynnettävissä residenssiverkoston jatkohankkeen kannalta, ja että tästä opinnäytetyöstä olisi hyötyä myös muille residenssitoimijoille ja residenssitoimintaa suunnitteleville. 1 KANSAINVÄLISET RESIDENSSIKONTAKTIT -SELVITYSTYÖ Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanke tarjosi mahdollisuuden tehdä kansainväliseen toimintaan liittyvän opinnäytetyön, jossa selvitettäisiin kansainvälisiä kontakteja Etelä-Savon residenssiverkostoon. Tämän opinnäytetyön, jota kutsun myös selvitystyöksi, tavoitteena oli esittää selkeästi, millainen on residenssitoiminnan kansainvälinen kenttä Euroopassa, ja millaiset kontaktit olisivat sopivia Etelä-Savon verkostoa ajatellen. Lähdin selvitystyössä etsimään vastausta kysymykseen, millaisia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita ja kontakteja Etelä-Savon residensseille olisi tarjolla, kun ne aloittavat toimintansa tulevaisuudessa kansainvälisesti. Kiinnostavaa oli myös selvittää, millaisia kansainvälisiä yhteyksiä alueella on jo valmiina, ja miten eteläsavolaiset kuvataiteilijat suhtautuvat residenssitoimintaan ja mahdolliseen yhteistyöhön residenssitoiminnan tiimoilta tulevaisuudessa. 2.1 Etelä-Savon residenssiverkosto -esiselvityshanke ja sen tulokset Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshanke toteutettiin Mikkelin ammattikorkeakoulun kulttuurituotannon koulutusohjelmassa 1.1.2005-30.11.2005 välisenä ajanjaksona Maakuntaliiton rahoituksella (Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma, Euroopan aluekehitysrahasto, EAKR). Esiselvityshankkeen toteuttamisesta vastasivat projektipäällikkö Katri Ikäläinen ja projektisuunnittelija Sirpa Tarvonen.

3 Esiselvityshankkeessa tarkasteltiin tekijöitä, joiden puitteissa taiteilijoiden, yhdistysten sekä kulttuuri- ja taidetoiminnan hallinnon ja muiden alan asiantuntijoiden olisi mahdollista olla mukana residenssiverkoston kehittämistyössä ja verkoston rakentamisessa. Tavoitteena oli löytää toimiva yhteistyömalli eri taiteen- tai tieteenaloille suuntautuneiden paikallisten residenssien kesken, sekä yhteistyömalleja residenssitoiminnan ja alueellisten ja paikallisten toimijoiden välillä (Etelä-Savon residenssiverkoston lehdistötiedote, 2005). Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen tuloksena syntyi syksyllä 2005 kattava esitys niistä Etelä-Savon maakunnan toimijoista ja fyysisistä tiloista, jotka soveltuvat taiteilijaresidenssitoimintaan ja mahdollisesti myös tieteentekijöiden käyttöön. Tulosten perustella Etelä-Savossa voidaan aloittaa myös uutta residenssitoimintaa neljässä pilottikohteessa. Nämä pilottiresidenssit ovat GalleriAri Mikkelistä, HoviArt Anttolasta, Maatilamatkailu Höök Pihlajalahdesta ja ArtRadius Haukivuorelta. Esiselvityshankkeessa on huomioitu toimijoiden nykyinen toiminta ja lähtökohdat residenssitoiminnalle. Tarkastelun kohteena on ollut lähinnä taiteen ja kulttuurialan ammattilaisia, aktiiviharrastajia, kunnallisia päättäjiä sekä joitakin yrittäjiä. Esiselvityshankkeen seurauksena Etelä-Savon maakunnassa on mahdollista käynnistää ympärivuotisesti tai osan vuotta toimivien kansallisten ja kansainvälisten residenssien verkosto, johon aluksi kuuluu neljä esiselvityksessä mukana ollutta pilottikohdetta. Jatkohankkeen aikana on tarkoitus testata ja kehittää pilottikohteina toimivien residenssien omia toimintaedellytyksiä sekä kansallisen ja kansainvälisen verkostoitumisen malleja (Ikäläinen 2006). 2.2 Selvitystyön lähtökohdat Selvitystyöni tavoitteena oli koota valmis paketti eurooppalaisista kontakteista residenssien käyttöön, ja löytää toimivat kansainväliset verkostot ja toimijat joista olisi hyötyä Etelä-Savon residenssitoimijoille. Painopistealueena oli Etelä-Savo, mutta kansainvälisistä kontakteista ja organisaatioista on varmasti hyötyä kenelle tahansa residenssitoimijalle.

4 Selvityksessä kartoitin kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Etelä-Savon tulevalle residenssiverkostolle ja paikalliseen yhteistyöhön liittyen eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden kansainvälisiä kontakteja. Kartoitin selvitystyössä eri taiteen alojen sekä residenssien kansainvälistä toimintaa sekä kansainvälistä residenssiyhteistyötä Suomessa. Perehdyin mm. kansainvälisiin residenssiverkostoihin ja -ohjelmiin, niiden toimintaperiaatteisiin sekä Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutteihin Euroopassa. Selvitin myös Suomessa jo toimivien residenssien kansainvälisiä kontakteja sekä heidän nettisivuiltaan että sähköpostitiedustelulla. Artist in residence toiminnalle ei ole vakiintunut yhtä suomenkielistä käsitettä. Yleistäen käsitteillä tarkoitetaan taiteilijan pitkähkön ajanjakson (vähintään parin kuukauden) ammattimaista työskentelyä vieraassa asuin-, työ- ja kulttuuriympäristössä, yleensä ulkomailla. (Taide on mahdollisuuksia 2002, 57). Res Artis - residenssijärjestön määritelmän mukaan taiteilijaresidenssit kutsuvat taiteilijat asumaan ja tekemään työtä tietyn ajanjakson verran uuteen ympäristöön. Residenssiohjelma suo taiteilijalle mahdollisuuden tutkia taiteellista työskentelyään toisen yhteisön alaisuudessa, se korostaa merkityksellisen kulttuurivaihdon ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä (Res Artis 2006, www-sivu). Selvityksessä käytettyjä keskeisiä käsitteitä olivat artist-in-residence (= taiteilijaresidenssi), residenssitoiminta ja residenssin työskentelijä. Vaikka opinnäytetyössä yleisesti käytetäänkin termiä taiteilijaresidenssitoiminta, se ei sulje pois tutkimus- tai tiederesidenssien vaihtoehtoa. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, tulevatko Etelä- Savon residenssejä käyttämään pelkät taiteilijat vai myös tutkijat ja tieteentekijät. Residenssin työskentelijä -käsitteellä tarkoitan sekä taiteilijoita että tutkijoita, henkilöitä jotka residenssissä työskentelevät. Kansainväliset kontaktit on laaja käsite, joten se tarvitsi tietenkin jonkinmoisen rajauksen selkiytyäkseen. Olen rajannut selvitystyöni Euroopan maihin, jottei se laajenisi koko maailmaa kattavaksi. Suomen ja Euroopan maiden välinen yhteistyö Suomen residensseissä on jo tähän asti ollut vilkasta residenssien kansainvälisistä kontakteista päätellen. Lisäksi EU-jäsenyys helpottaa taiteilijoiden liikkuvuutta ulkomaille. Kontakteilla olen selvitystyössä tarkoittanut kaikkea kahden tekijän välistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa.

5 2.3 Tutkimusmenetelmät ja työn toteutus Tein residenssien kansainvälisyyttä koskevan kartoituksen osittain sähköpostitse lähetetyn tiedustelun avulla. Lähetin tiedusteluita kymmenelle Suomessa ympärivuotisesti toimivalle residenssille, joiden kansainvälisestä toiminnasta ei löytynyt kotisivuilta tai muusta tietolähteestä tietoa. Lähetin myös eteläsavolaisille kuvataiteilijoille sähköpostikyselyitä selvittääkseni taiteilijoiden kansainvälisyysastetta sekä kiinnostusta kansainväliseen residenssitoimintaan. Aloitin selvitystyön tekemisen kesällä 2005, jolloin osallistuin muutamaan tapaamiseen residenssihankkeen tiimoilta, mm. Mäntyharjulla, Rantasalmella ja Haukivuorella. Nämä vierailut antoivat hyvin kuvaa siitä, millaisia residenssejä Etelä-Savoon ollaan mahdollisesti perustamassa ja millainen residenssitoimintakenttä Etelä-Savo yleisesti on. Selvitin Suomen residenssien kansainvälisyyttä ja lähetin residenssitoimijoille sähköpostitiedusteluita kansainvälisistä kontakteista syksyllä 2005. Tämä tiedustelu oli hyvin vapaamuotoinen sähköposti, jossa pyysin residenssejä kertomaan miten heidän kansainväliset kontaktit toimivat ja mitä kautta taiteilijat löysivät residenssin tai he löysivät taiteilijat. Syksyllä 2005 valmistin myös siihen asti tehdystä selvitystyöstä PowerPoint-esityksen Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen päätöskokoukseen 30.11.2005. Selvitystyöni tueksi tein pienimuotoisen kyselytutkimuksen eteläsavolaisille kuvataiteilijoille keväällä 2006. Tutkimusta voisi kuvailla fenomenografiseksi, sillä tutkimuksella pyrittiin selvittämään ihmisten käsityksiä tietyistä ilmiöistä ja asioista, samaa ilmiötä koskevat käsitykset kun vaihtelevat henkilöstä toiseen (Ahonen 1995, 114 117). Tässä minimaalisessa tutkimuksessani käsittelyn kohteena oleva käsite oli taiteilijaresidenssi ja kansainväliset kontaktit. Käsitys on kokemuksen ja ajattelun avulla muodostettu kuva jostain ilmiöstä. Käsitysten erilaisuus riippuu ennemminkin kokemustaustasta kuin ikäkaudesta, ja käsitykset ovat sisällöllisesti erilaisia, koska niiden viitetausta vaihtelee yksilöstä toiseen (Ahonen 1995, 114 117). Tutkimusryhmän, eteläsavolaiset kuvataiteilijat, valitsin siksi, että kuvataiteenalan residenssitoiminta on tiettävästi suosituinta, ainakin Etelä-Savon

6 alueella. Sain Etelä-Savon taidetoimikunnalta eteläsavolaisten kuvataiteilijoiden yhteystietoja selvitystyöni käyttöön. Valitsin sähköpostitutkimuksen, koska se oli paras vaihtoehto suuren ihmismäärän tavoittamiseksi ja sähköpostikyselyyn on helppo ja nopea vastata. Lähetin kyselyitä sähköpostitse 70 kappaletta. Kyselyistä 9 palautui takaisin, koska sähköpostiosoite ei ollut käytössä tai oli muuten virheellinen. Etelä-Savon taidetoimikunnasta epäiltiinkin muutamien yhteystietojen paikkaansa pitävyyttä. Kaiken kaikkiaan kyselyitä meni taiteilijoille perille 61 kappaletta. Tästä määrästä sain sähköpostivastauksia 16 kappaletta, ja yhden kuvataiteilijan vastauksen sain puhelimitse, joten sain vastauksia yhteensä 17 kappaletta. Vastausprosentti oli täten noin 28 %. Tämä on sähköpostikyselylle suhteellisen hyvä tulos, sillä voi hyvin olettaa ettei kaikki vastaanottajat ole lukeneet sähköpostia, osalle se on voinut tuntemattomasta osoitteesta tulevana postina mennä suoraan roskapostikansioon. Voi myös olettaa, että henkilöt, joita residenssitoiminta tai kansainvälisyys ei kiinnosta millään lailla, eivät ole vaivautuneet edes lukemaan viestiä. Saamieni vastausten voisi siis olettaa tulleen henkilöiltä, jotka ovat yleisesti kiinnostuneet kansainvälisestä toiminnasta ja/tai residenssiasiasta. Kyselyt lähetin jokaiselle kuvataiteilijalle henkilökohtaisesti siten, että osoitekentässä oli vain vastaanottajan oma sähköpostiosoite. Mielestäni vastaanottaja on otollisempi vastaaja, kun hän huomaa että kysely on varta vasten hänelle lähetetty, eikä osa 70 sähköpostin joukkopostia. Olin myös liittänyt puhelinnumeroni sähköpostikyselyyn tiedoksi, jos jollain tulisi jotain kysyttävää. Kyselysähköpostissa pyysin kuvataiteilijoita vastaamaan seuraaviin kolmeen kysymykseen: 1. Millaisia kokemuksia/mielikuvia teillä on kansainvälisestä taiteilijaresidenssitoiminnasta? 2. Miten olette verkostoituneet kansainvälisesti taidemaailmassa? 3. Olisitteko kiinnostuneita Etelä-Savon tulevien taiteilijaresidenssien kansainvälisestä yhteistyöstä?

7 Pyysin taiteilijoita lähettämään vastauksensa muutaman päivän sisällä, jottei niitä tippuisi minulle vielä puolen vuoden päästäkin. Lisäksi mainitsin sähköpostissa, että kysymyksiin riittäisivät lyhyetkin vastaukset. Luvussa 6.3 olen avannut kuvataiteilijoiden vastauksia kansainvälisyyskyselyyn ja pohtinut niiden vaikutuksia residenssitoimintaan. 3 RESIDENSSITOIMINTA SUOMESSA Residenssitoiminnan ajatus kehittyi Suomessa jo 1970 -luvulla, ja kansainvälistyvän maailman myötä kansainvälinen residenssitoiminta aloitettiin 80 -luvulla. Residenssitoiminta otti suuren harppauksen kehityksessä 90 -luvulla, kun taiteen keskustoimikunta aloitti järjestäytyneen toiminnan taiteilijaresidenssien ja taiteilijoiden liikkuvuuden hyväksi. Nykyään taiteilijaresidenssitoiminta on Suomessa Pohjoismaiden aktiivisinta, ja tutkimuksia ja kehittämissuunnitelmia residenssitoiminnasta syntyy tasaiseen tahtiin. Tällä hetkellä Suomessa on ainakin 14 ympäri vuoden toimivaa residenssiä, ja samansuuruinen määrä osan vuodesta toimivia residenssejä. 3.1 Historiaa 1970 -luvulta 2000 -luvulle Residenssitoiminnan ensiaskeleet otettiin Suomessa 1970 -luvulla, jolloin silloinen Pohjoismainen taidekeskus, nykyinen Pohjoismainen nykytaiteen instituutti NIFCA, aloitti ateljeetoimintansa (Malkavaara 2003, 21). Kansainvälisen residenssitoiminnan Pohjoismainen taidekeskus aloitti vuonna 1981. Myös Nelimarkka-museo aloitti pienmuotoisen vierasateljeeohjelman vuonna 1986. Taiteen keskustoimikunta alkoi osallistua aktiivisesti residenssitoiminnan kehittämiseen, kun opetusministeriö asetti sen vuonna 1995 vastuuseen Euroopan nuorten taiteilijoiden työtilaisuuksien vaihto-ohjelman (Pépinières européennes pour jeunes artistes) koordinaatiosta ja hallinnollisista tehtävistä Suomessa. Seuraavana vuonna keskustoimikunta perusti alaisuuteensa residenssijaoston, ja vuonna 1997 julkaistiin kansainvälisen taiteilijavierastoiminnan kehittämisohjelma, joka sisälsi ehdotuksen residenssiavustuksista sekä suomalaisille residensseille että suomalaisille taiteilijoille ulkomaisen työskentelyn tukemiseen. (Karttunen 2005, 30) Sen jälkeen residenssitoi-

minta on laajentunut hitaasti mutta varmasti nykyiseen mittakaavaansa, yli 30 taiteilijaresidenssiin, joista noin puolet toimii ympärivuotisesti. 8 Taiteilijaresidenssi -käsite otettiin käyttöön Suomessa 90 -luvun puolivälissä taiteen kentän kansainvälistymisen ja verkostoitumisen myötä. Vaikka yleisesti käytössä on Artist-in-Residence eli taiteilijaresidenssi -käsite, se kattaa yleensä myös tutkimus- ja tiedetoiminnan kulttuurin saralla. Residenssitoiminta kehittyy jatkuvasti, ja residensseistä on tullut tärkeä osa taiteilijoiden kansainvälistä liikkuvuutta sekä taiteellista työskentelyä. (Suomi 2005a, 1) 3.2 Nykypäivän Artist-in-Residence Tämän päivän residenssitoiminta mielletään Suomessakin usein englanninkieliseksi Artist-in-Residence -toiminnaksi, niin kansainvälistä toiminta residenssien kesken on. Tällä hetkellä aktiivisesti toimivia residenssejä voi eri puolilla maata sanoa olevan kolmisenkymmentä, joista noin puolet on ympärivuotisia. Nykyään Suomi on miltei johtavia residenssimaita aktiivisuudessaan koko Euroopassa, mikäli katsoo esim. Res Artis -residenssijärjestön jäsenmaiden residenssiluetteloja (kappale 5.1). Kilpailua residenssitoimijoiden kesken ei Suomessa ole syntynyt, syynä lienee harva residenssien sijoittelu ympäri Suomea ja niiden toimivuus osavuotisesti. Suomessa residenssitoiminnan tukeminen on keskittynyt lähinnä avustuksiin taiteilijoiden siirtymiseen Suomesta ulkomaille, ulkomaisia taiteilijoita Suomeen avustaa sen sijaan julkisin varoin tuetut kotimaiset residenssit. Taiteilijoille kansainväliseen residenssiin hakeutuminen on nykyään miltei sääntö kuin poikkeus, kansainvälisen verkostoitumisen avulla taiteilijat pitävät yllä ammattimaisuuttaan, johon kuuluu olennaisesti tietämys siitä, mitä taiteessa eri puolilla maailmaa tapahtuu. (Karttunen 2005, 40) Vaikka residenssitoiminta yleisesti jo nykypäivänä antaa kuvan kansainvälisyydestä, on Suomessa yhä myös residenssejä, jotka keskittyvät vain suomalaisten taiteilijoiden työskentelyyn ja asumiseen. Tällainen residenssi löytyy mm. Etelä-Savosta. Mäntyharjulla toimiva Taidekeskus Salmela luovuttaa näyttely- ja asumistilat maksutta käyttöön lupaaville suomalaisille nuorille taiteilijoille kuvataiteen, musiikin, ja kirjallisuuden alalla.

9 Trans Artists -järjestön kotisivuilla on viestipalstalla (http://www.transartists.org/ads/message.html) herännyt keskustelua siitä, onko residenssien määrä mitenkään rajattavissa ja onko residenssejä jo liikaa maailmassa. Tätä residenssiohjelmien suosiota ja kasvua ei kuitenkaan kannattaisi luokitella negatiiviseksi, kunhan laatu ja ohjelmien monipuolisuus pysyy hyvänä. En usko, että ohjelmista tulee koskaan olemaan ylitarjontaa, sillä yhä useampi taiteilija on kiinnostunut kansainvälistymään ja työskentelemään residensseissä. 4 KANSAINVÄLISEN YHTEISTYÖN MERKITYS RESIDENSSITOIMINNALLE Residenssitoimintaa tukevien järjestöjen ohella kaikenlainen maiden ja kansojen välinen yhteistyö luo pohjaa myös residenssitoiminnan kansainvälisyydelle. Euroopan unionin myötä liikkuminen Euroopan sisällä on helpottunut huomattavasti, ja ulkomailla työskentelemiseen ja asumiseen ei tarvita Euroopassa erityislupia. Suomalaista kulttuurielämää EU-jäsenyys on muokannut positiiviseen suuntaan, se on tuonut lisäulottuvuuksia laajentamalla näkökulmaa ja toimijoiden määrää yli hallinnonrajojen sekä laajentanut taiteen ja kulttuurin rahoituspohjaa. (Ristimäki 2002, 89) Kansainvälisessä yhteistyössä residenssitoiminnan kannalta tärkeitä vaikutteita, ideoita ja työtilaisuuksia kulkee niin Suomesta ulkomaille kuin toisinkin päin. Kansainvälinen toiminta lisää niin Suomen tunnettavuutta ulkomailla kuin liikkuvien taiteilijoiden ammattimaista asemaa taidemaailmassa. Osallistuminen kansainväliseen residenssitoimintaan luo taiteilijoille myös uusia työtilaisuuksia sekä ulkomailla että kotimaassa. Kansainvälinen residenssitoiminta vaikuttaa myös residenssipaikkakuntaan monin tavoin elävöittävästi. Kulttuurin kenttä laajenee taiteilijaresidenssitoiminnan myötä, ulkomaiset taiteilijat lisäävät myös monikulttuurisuutta paikkakunnalla. Residenssitoimintaan voi liittää myös esim. työpajatoimintaa ja vierailevien taiteilijoiden muuta koulutusta. Laaja-alaisen toiminnan myötä residenssitoimintaan voi siten linkittää myös paikkakunnan oppilaitoksia tai muita toimijoita.

10 4.1 Esimerkkejä Suomessa toimivien residenssien kansainvälisyydestä Kansainvälinen toiminta on suuressa roolissa Suomessa toimivissa residensseissä. Kansainvälisyyden hyödyt on havaittu suuriksi ja yhteistyö kansainvälisesti on nykypäivänä helpompaa kuin koskaan aikaisemmin. Otin syksyllä 2005 selvää, miten Suomessa toimivien eri residenssien kansainväliset kontaktit on hoidettu ja miten ne ovat käytännössä toimineet. Residenssien kotisivut palvelivat selvitystyötä jonkin verran, lähetin myös kymmenen sähköpostitiedustelua ympäri vuoden toimiviin residensseihin eri puolille Suomea. Sain useilta residenssitoimijoilta vastaukseksi residenssien toimintakertomuksia, joista kansainväliset kontaktit selvisivät. Vastaukset kansainvälisestä yhteistyöstä olivat melko yhdenmukaisia keskenään kansainvälistyminen on havaittu tärkeäksi. Tiedustelun (2005) mukaan Savonrannassa vuoteen 2004 toiminut residenssi Savonrannan Repo sai kansainvälisiä kontakteja mm. kansainvälisesti verkostoituneen residenssiä ylläpitävän henkilön omista verkostoista. Itse taiteilijana toimiva residenssin ylläpitäjä oli kerännyt kontakteja mm. ulkomaisissa tapahtumissa ja taidealan oppilaitoksissa. Residenssillä oli tiedotustarkoitukseen omat internetsivut, ja residenssi oli myös mukana muutamassa kansainvälisessä residenssijulkaisussa. Vuodesta 1997 Raumalla toimineen Raumars ry - Rauman taiteilijavierasohjelman kansainväliseen toimintaan kuuluu vahvasti osallistuminen eurooppalaiseen Pépinières Européennes pour jeunes aristes -ohjelmaan (kappale 5.3). Raumars on yksi 14 eurooppalaisesta residenssiorganisaatiosta, johon Pépinières'n kautta lähetetään nuori taiteilija vapaaehtoistyöhön, joka sitouttaa nuoren yhteisötaideprojektiin. Rauma on tiedottanut kansainvälisestä residenssitoiminnastaan mm. www-sivuilla (www.raumars.org) sekä kansainvälisen residenssi-organisaatio Res Artis n sivuilla. Kansainvälinen toiminta Kolilla toimivassa taiteilijaresidenssissä Kolin Ryynäsessä on vahvaa, 99 % residenssihakemuksista heidän residenssiinsä tulee muualta kuin Suomesta. Residenssi kuuluu kansainvälisiin järjestöihin, kuten Res Artis:iin ja Trans Artists:iin (kappale 5.2), ja heillä on myös kansainvälistä, kahdenvälistä vaihtoa Pohjois- Saksan Schloss Plüschow:n kanssa. Ulkomaalaiset hakijat ovat löytäneet heidän resi-

11 denssinsä lähinnä internetin kautta, mutta tehokkaana markkinointikeinona he mainitsivat myös ns. viidakkorummun, eli tyytyväiset residenssityöskentelijät ja muut asiasta tietoiset kertovat Kolin Ryynäsestä tietoa eteenpäin. Inarissa toimiva Koppelon taiteilijaresidenssi kuuluu Pohjoismaiden nykytaiteen instituutti NIFCA:n residenssiverkostoon (kappale 5.7.1), ja lähinnä sen kautta ulkomaalaiset taiteilijat löytävät tiensä Suomen Lappiin. Ateljé Stundars Vaasassa on markkinoinut itseään kansainvälisesti www-sivujen kautta, ja Stundars kuuluu myös ranskalaiseen AFAA (l'association Francaise d'action Artistique, kappale 5.5) residenssiorganisaatioon, johon ovat liittyneet mm. Rauman, Kolin ja Inarinkin residenssit. HIAP, Helsinki International Artist-in-Residence Programme, tekee yhteistyötä sekä näyttelyvaihtokeskus FRAME:n että UNESCO Aschberg Bursaries for Artists - ohjelman (kappale 5.4) kanssa. HIAP:lla on myös useita yhteistyö- ja vaihtosopimuksia residenssien kanssa ympäri maailmaa, mm. Iso-Britanniassa, Puolassa ja Brasiliassa. (HIAP 2006, www-sivu) 4.2 Kansainvälisen residenssitoiminnan vaikutukset Aluekehittämistutkimuksissa Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan aluekehittämisen toimenpideohjelma - linjauksia ja painopisteitä vuosille 2003 2013 ja Maaseutupolitiikan Kulttuuriohjelmassa eräänä toimintastrategiana on kannustaa kuntia residenssitoimintaan, mikä on tärkeää sekä taiteilijoille että toimintaan osallistuville paikkakunnille ja niiden kansainvälistymiselle. (Alueiden vahvuudeksi 2003, 30; Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä 2005, 7) Näin ollen residenssitoiminnan tärkeys on havaittu myös valtionhallinnollisella tasolla, ja uskoisin, että residenssitoiminta, etenkin kansainvälinen sellainen, tulee kasvamaan entisestään tulevina vuosina, kun päättäjät ja rahoittajat huomaavat sen monet edut. Useissa kansainvälisissä residensseissä painotetaan yhteistyön merkitystä paikallisen väestön kanssa. Raumars ry:n toimintasuunnitelmassa vuodelle 2006 kerrotaan, että olennainen osa taiteilijoiden vierailua on yhteistyö paikallisten ihmisten, kulttuurilai-

12 tosten, päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten kanssa. Taiteilijat voivat esimerkiksi esitelmöidä omasta taiteestaan tai kotimaansa kulttuurista tai vetää työpajoja ja järjestää taidetapahtumia. (Raumars ry 2005, 3) Etelä-Savon residenssiverkoston esiselvityshankkeen puitteissa tekemäni tiedustelun (2005) perusteella Koppelon residenssissä Inarissa on havaittu, että residenssitoiminta on lisännyt paikallisten taiteilijoiden ja kädentaitajien kansainvälistymistä, parantanut kunnan taide- ja kansainvälisyyskasvatuksen koulutustilannetta ja lisännyt Inarin kunnan matkailutarjontaa ja vetovoimaisuutta. Vierailevien taiteilijoiden ja paikallisten taiteilijoiden välinen yhteistyö on hedelmällistä kumpaankin suuntaan, ja näistä kansainvälisistä kontakteista on taiteilijoille suuri hyöty työskentelyn ja mahdollisten tulevien vierailujen kannalta. Ateljé Stundars Vaasassa on huomannut, että residenssitoiminta vaikuttaa paikallisväestöön virkistävästi ja uusia näkökulmia antavasti. (Ateljé Stundars 2004, 1) Ulkomaisen taiteilijan vastaanottavan paikkakunnan kannalta vieraileva taiteilija stimuloi monin tavoin taide- ja kulttuurielämää. Vierailevien taiteilijoiden ja heidän verkostojensa kautta paikkakunta kehittyy aikaisempaa kiinteämmäksi osaksi kansainvälistä taideyhteisöä. Toiminnalla on myös yleisempää aluekehityksen merkitystä (Koivunen 2004, 48). Taiteilijoiden kannalta residenssityöskentely antaa enemmän kuin ensivaikutelmalta saattaa ajatella. Vaikkei residenssi sisältäisi edes työskentelytiloja taiteilijalle, sen vaikutukset näkyvät taiteilijan tulevissa teoksissa. Residenssityöskentely on usein lähtölaukaus johonkin suurempaan prosessiin. Taiteilijoille koituvien kokemuksien henkilökohtaisten merkitysten lisäksi ohjelmilla on hyvin suunniteltuina merkittävä rooli taiteilijan tulevaisuuden uran kannalta. Esimerkiksi Res Artis -verkostoon kuuluvilta keskuksilta edellytetään, että vieraileva taiteilija saatetaan paikallisen taidekentän yhteyteen ja tällöin hän solmii kontakteja muihin taiteilijoihin, taidelaitoksiin, yhteisöihin ja yleisöön. Taiteilijat saavat usein paljon positiivista julkisuuskuvaa residenssien kautta. (Kokko 1997, www-sivu).

13 4.3 Kulttuurivienti Kulttuuriviennillä tarkoitetaan kulttuuripiiristä toiseen tapahtuvaa kulttuuristen merkitysten vaihtoa, vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kulttuuriviennin käsite liittyy kulttuurituotannon moninaiseen käsiteverkkoon ja sen voidaan arkipuheessa ajatella tarkoittavan kulttuurituotannon kaupallista vientiä muihin maihin (Koivunen 2004, 27). Residenssitoiminta on määritelty yhdeksi kulttuuriviennin tukirakenteeksi taidetoimikuntien kansainvälisen toiminnan alaisuudessa, ja se onkin koko ajan voimistuva suuntaus kulttuuriviennin maastossa. Residenssitoiminnasta on hyötyä niin Suomen paikkakunnille kuin vieraileville ulkomaalaisille residenssin työskentelijöille. Se vireyttää residenssipaikkakuntaa ja sen toimijoita ja antaa ulkomaalaiselle vieraalle uusia inspiraatioita uudessa ympäristössä ja kulttuurissa. Residenssitoiminnan merkitys nähdään valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisessa periaatepäätöksessä seuraavasti: Residenssitoiminta on tärkeä toimintamuoto sekä taiteilijoille että myös toimintaan osallistuville paikkakunnille ja niiden kehitystyölle. Toiminnan ja sen edellytysten kehittäminen tuleekin nähdä tärkeänä osana maamme taiteen kansainvälistymisen tukemista (Koivunen 2004, 49). Suomen kuvataiteen kulttuuriviennin osalta on tavoitteena kehittää korkeatasoisia vierailuohjelmia. Yleisesti ottaen residenssitoimintaa suositaan eniten kuvataidealalla, vaikka Suomessakin toimii esimerkiksi musiikkiin erikoistuvia residenssejä, kuten Blues & Jazz residenssi Miekkaniemi. Residenssitoiminta on kuitenkin tärkeä osa erityisesti suomalaisen kuvataiteen kulttuurivientiä. Näyttelyvaihtokeskus FRAME Finnish Fund for Art Exchange - toimii kuvataiteen kansainvälisen viennin keskuksena. FRAME:lla on suosittu tukiohjelma, joka antaa suomalaisille taiteilijoille mahdollisuuden tuottaa ja pystyttää näyttelyitä ulkomaille. FRAME tekee yhteistyötä HIAP:n, Helsinki International Artist-in-residence Programme:n, kanssa luodakseen linkin Suomen ja kansainvälisen nykytaidemaailman välille (FRAME 2006, www-sivu; HIAP 2006, www-sivu). Työnjako FRAME:n ja HIAP:n välillä on jakautunut siten, että FRAME vastaa suomalaisen taiteen ja taiteilijoiden viennistä maailmalle ja HIAP vastaa kansainvälisten taiteilijoiden tuonnista Suomeen. FRAME antaa suomalaisille

taiteilijoille mahdollisuuden ottaa osaa moniin kansainvälisiin residenssiohjelmiin, mm. Amsterdamissa, Varsovassa ja Tokiossa. (Heinämaa 2006, 21) 14 Suomen maantieteellistä asemaa on mahdollista entistä tehokkaammin hyödyntää yhteistyöllä muiden Pohjoismaiden, Baltian ja Pietarin alueiden yhteistyötahojen kanssa. Ajankohtaisimpia haasteita tarjoaa nopeasti laajeneva kansainvälisen liikkuvuuden ja työskentelyn mahdollistava Artist-in-Residence -toiminta taiteilijoiden, kuraattoreiden ja kriitikoiden ulkomailla tapahtuvan työskentelyn kehittämiseksi. Erityisesti tavoitteeksi tulee asettaa pääsy mukaan residenssiohjelmiin, joihin osallistuminen perustuu kansainvälisen arvioinnin kautta tapahtuvaan valintaan ja joihin liittyy näyttely- ja/tai julkaisumahdollisuudet. Samalla on vastavuoroisesti kehitettävä edellytyksiä ottaa vastaan ulkomaisia taiteilijoita, kuraattoreita ja kriitikoita Suomeen (Koivunen 2004, 81). Kulttuuriviennin tavoitteena on kerätä 90 miljoonaa euroa kulttuurivientiprojekteihin vuoteen 2010 mennessä. Tämä toisi myös residenssitoiminnan käyttöön kipeästi kaivattuja varoja. (Saha 2005, 1) 4.4 Kansainväliset sopimukset Kansainvälistä kulttuuriyhteistyötä koskevat järjestelyt edistävät osaltaan maamme kulttuurielämän kehittymistä. Sopimusjärjestelyiden tarkoituksena on maamme kulttuurielämän rikastuttaminen ja suomalaisen kulttuurin tuntemuksen lisääminen. Suomella on monipuoliset, kulttuuriyhteistyötä koskevat, maailmanlaajuiset, alueelliset ja kahdenväliset sopimusjärjestelyt. (Kukkasmäki 2004, 109) Laajinta ja monipuolisinta yhteistyötä harjoitetaan Pohjoismaiden kesken. Suomi on allekirjoittanut sopimuksia kulttuuriyhteistyöstä Pohjoismaiden välillä. Näiden sopimusten, jotka on tehty valtioiden hallitusten kesken, tarkoitus on lujittaa ja tehostaa sopimuspuolten välistä yhteistyötä laajasti käsitetyn kulttuurin alueella kehittämällä edelleen pohjoismaista kulttuuriyhteyttä ja lisäämällä maiden koulutukseen, tutkimukseen ja muuhun kulttuuritoimintaan tekemien sijoitusten kokonaisvaikutusta yhteisen suunnittelun, yhtenäistämisen, yhteistoiminnan ja työnjaon avulla sekä luoda käytännölliset edellytykset hyvin toimivalle yhteistyölle. (Heiskanen, Kangas & Mitchell 2002, 511)

15 4.4.1 Kahdenvälinen kulttuurivaihto Residenssitoimintaan liittyy vahvasti myös kulttuurivaihdon käsite ja kahdenväliset yhteistyösopimukset. Kahdenvälisen yhteistyön toteuttamiseksi Suomi on solminut kulttuurisopimuksen 39 maan kanssa. Kulttuurisopimukset ovat valtioiden välisiä sopimuksia, jotka koskevat opetusministeriön hallinnonhaaran toimialoja, opetusta, tiedettä, tutkimusta, taidetta, kulttuuriperintöä, kirjastoja ja arkistoja, kansalaisjärjestöjä, kulttuuri-instituutteja, liikuntaa sekä nuorisotyötä. Sopimuksia toteutetaan kulttuurivaihto-ohjelmilla, joiden kesto on yleensä 3 4 vuotta. (Koivunen 2004, 47) Residenssitoimintaan on käytännön tasolla hyvin sovellettavissa kahdenvälisen kulttuurivaihdon ja yhteistyösopimuksen ajatus; residenssien kautta on mahdollista hoitaa niin tulevien ulkomaalaisten taiteilijoiden kuin ulkomaille menevien kotimaisten taiteilijoiden kansainväliset yhteistyökuviot. Kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia ovat Suomen residenssit käyttäneet jonkin verran, mm. Espoon Tapiolan ateljeetalon kansainväliset kontaktit hoidetaan kahdenvälisillä taiteilijavaihtosopimuksilla. Tapiolan residenssi tekee yhteistyötä Sveitsin (Basel) ja Kanadan (Québec) kanssa, ja taiteilijavaihto toimii molempiin suuntiin. (Suomen Taiteilijaseuran ateljeesäätiö 2006, wwwsivu) 4.4.2 Ystävyyskuntatoiminta - yhteistyöverkosto tulevaisuudessa? Ajatus ystävyyskuntatoiminnasta residenssiverkoston kansainvälisissä kontakteissa heräsi selvitystyöni tueksi käydyssä keskustelussa Haukivuoren kulttuurisihteeri Kari Rämön kanssa. (Rämö, 2005) Haukivuorella on ollut aktiivista ystävyyskuntatoimintaa Ruotsin Munkedalin kanssa, ja näitä suhteita voisi hyödyntää myös residenssikontakteissa. Euroopan komissio perusti vuonna 1989 ystävyyskaupunkiohjelman, jonka tarkoituksena on tukea Euroopan kaupunkien ystävyyskuntatoimintaa. Sillä pyritään kohdennetun tuen avulla vahvistamaan kuntien välisiä yhteyksiä ja tukemaan uusia ystävyyskaupunkialoitteita. Euroopan komissiolta voi mm. hakea tukea monenlaisiin ystävyyskaupunkihankkeisiin, jotka lujittavat eurooppalaista tietoisuutta. Vuodesta 2001 tuki-