Osa 6 KAAKKOIS PIRKANMAAN PALVELULOGISTIIKKA

Osa 6 KAAKKOIS PIRKANMAAN PALVELULOGISTIIKKA Jani Hanhijärvi Pomoottori ry & Kaakkois Pirkanmaan seutukunta 2009

SISÄLTÖ Johdanto 3 Palvelulogistiikka hallinnonaloittain 5 Sivistystoimen alainen palvelulogistiikka 5 Kirjastoautopalvelut 5 Oppilaskuljetukset 6 Esiopetuksen ja päiväkotien kuljetukset 10 Joukko ja asiointiliikenne 11 Sosiaali ja terveystoimen alainen palvelulogistiikka 14 Vammaispalvelu, sosiaalihuolto ja erityishuoltolain alaiset kuljetukset 14 Kotipalveluihin liittyvät kuljetukset 17 Kauppa asiointipalvelu 22 Kotisairaanhoito 23 Ympäristöterveydenhuolto: terveystarkastaja ja eläinlääkäripalvelut 24 Teknisen ja ympäristötoimen alainen palvelulogistiikka 25 Jätehuolto 25 Rakennustarkastukset 26 Maaseudun lomituspalvelut 27 Yhteenveto 29 Lähteet 33 Liitteet 36 Liite 1. Kotihoidon ja tukipalveluiden taksat Pälkäneellä 1.4.2009 Liite 2. Kuhmalahden kunnan sosiaalipalvelumaksujen taksa 1.8.2008 Liite 3. Kauppa asiointipalvelu Pälkäneellä Liite 4. Palvelulogistiikan kustannukset Pälkäneellä ja Kuhmalahdella

JOHDANTO Elävää maaseutua Kaakkois Pirkanmaalla on Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien alueella toimiva maaseudun kehittämishanke, jonka yhtenä tarkoituksena on etsiä ratkaisuvaihtoehtoja Kaakkois Pirkanmaan maankäytön haasteisiin. Erityisen tärkeätä maankäytön suunnittelun tarkastelu on alueen elinvoimaisuuden ja maaseutumaisuuden näkökulmasta. Kehittämishanke jakautuu osaselvityksiin, joista on jo toteutettu Kaakkois Pirkanmaan väestöä, asumista ja palveluita (Mönkkönen 2008a; 2008b; 2009) sekä elinkeinotoimintaa (Hanhijärvi 2009) tarkastelevat selvitykset. Tässä selvityksessä tarkastellaan Pälkäneen ja Kuhmalahden kuntien palvelulogistiikkaa ja sen kehittämismahdollisuuksia. Palvelulogistiikalla tarkoitetaan tässä yhteydessä julkisten palveluiden tarjontaan liittyvää logistiikkaa riippumatta siitä, ostaako kunta ko. palvelun ulkopuoliselta (ostopalveluna) vai järjestääkö se palvelun itse. Palvelulogistiikka on mm. kuntarakennemuutoksien myötä tullut suosituksi keskusteluiden aiheeksi. Lisäksi maailman ja sen myötä valtion ja kuntatalouden näkymät ovat heikentyneet odotettua enemmän, kun kansainvälinen luottokriisi on osoittautunut ennakoitua pahemmaksi. Ihmiset myös kykenevät asumaan kotona aiempaa pidempään, mikä osaltaan on lisännyt tarvetta palvelulogistiikalle ja sen kehittämiselle. Yhdessä nämä vaikuttimet ovat kohottaneet kunnallisen palvelulogistiikan tarkastelun ajankohtaiseksi ja tarkasteltavan arvoiseksi asiaksi. Palvelulogistiikkaa käsitellään tässä työssä hallinnonaloittain. Suomen kuntien keskuudessa hallinnonalojen ymmärtäminen hieman poikkeaa toisistaan, sillä sama toimi voidaan nähdään joko itsenäisenä tai sisällytettynä johonkin toiseen toimeen. Myös Pälkäneen ja Kuhmalahden hallinnonalojen kesken on pientä eroa. Hallinnonalat on tässä selvityksessä jaettu a.) sivistystoimeen, b.) sosiaali ja terveystoimeen, sekä c.) tekniseen toimeen. Sivistystoimi jaetaan koulu ja kulttuuritoimeen, joka sisältää edelleen kirjasto ja vapaa aikatoimet. Lisäksi kunnilla on olemassa myös yleishallinto, jonka piiriin 3

Pälkäneellä määritellään kuuluvaksi maaseututoimi. Tässä työssä maaseututoimea käsitellään kuitenkin osana teknistä toimea. Myös rakennustoimi on osa teknistä toimea. Näiden lisäksi kunnilla on pelastustoimi, mutta sen tarkastelu on rajattu tämän työn ulkopuolelle. (Tiedustelut Mäkitalo; Touhunen.) Sivistystoimi o koulutoimi o kulttuuritoimi (sis. kirjasto ja vapaa aikatoimi) Sosiaali ja terveystoimi Tekninen toimi o rakennustoimi o maaseututoimi. Selvityksen tekemisessä on käytetty apuna Pälkäneen ja Kuhmalahden internet sivuja, kuntien vuoden 2007 tai 2008 tilinpäätöksiä ja vuoden 2009 talousarvioita. Tärkeimmässä roolissa aineiston keruussa ovat kuitenkin olleet touko syyskuussa 2009 suoritetut sähköposti ja puhelintiedustelut Pälkäneen, Kuhmalahden ja Kangasalan kuntien viranhaltijoille. PALVELULOGISTIIKKA HALLINNONALOITTAIN Sivistystoimen alainen palvelulogistiikka Sivistystoimen kannalta palvelulogistiikkaa esiintyy Pälkäneellä kirjastotoimen ja molemmissa kunnissa koulutoimen osalta. Myös joukko ja asiointiliikenne on tässä selvityksessä otettu sivistystoimen alaiseen palvelulogistiikkaan kuuluvaksi, koska ne toimivat osittain yhdessä oppilaskuljetusten kanssa. 4

Kirjastoautopalvelut Kirjastopalveluiden järjestämisen vastuutaho kunnassa on sivistyslautakunta ja kirjastotoimi. Pälkäneellä kirjastopalveluihin liittyvää logistiikkaa ovat ostopalveluna suoritettavat kirjastoautopalvelut. Kuhmalahdella vastaavaa palvelua ei ole. Pälkäneen kirjastotoimenjohtaja Seija Heikkilän mukaan kunta ostaa kirjastoautopalveluja Padasjoen ja Hämeenlinnan kirjastoilta. Pälkäneellä on nykyään kahdeksan entisen Luopioisten kunnan alueella sijaitsevaa pysäkkiä: Kuohijoki, Pakaraisen tienhaara, Ämmätsän kartanon pysäkki, Mattilan tienhaara, Kyynärö, Rautajärvi, Padankoski ja Saarisen pysäkki (Padasjoen kunta 2009; Tiedustelut Forstén; Heikkilä). Kesän 2009 aikana reittiin tuli pieniä muutoksia Padasjoen kirjastoauton osalta. Elokuusta 2009 lähtien Pälkäne on ostanut kirjastoautopalvelua myös Rautajärven kylälle, koska Padasjoki lakkasi myymästä palvelua Asikkalan kuntaan ja näin mahdollistui Rautajärven lainausaseman korvaaminen kirjastoautopalvelulla. Muitakin pieniä muutoksia tähän reittiin on mahdollisesti suunnitteilla. Heikkilän mukaan vuonna 2008 Pälkäneen kirjastoautotoiminnasta kertyi kuluja 3 883 euroa, mutta palvelun laajentaminen tulee nostamaan summaa vastaisuudessa. Hinta määräytyy lainojen määrän mukaan. Vuodelle 2009 lisäkuluiksi arvioidaan 1 300 euroa. Tällöin kirjastotoimen osalta palvelulogistiikan kuluiksi muodostuu vuonna 2009 reilu 5 000 euroa. Koska vuosi 2010 on ensimmäinen kokonainen vuosi laajennetulla reitillä, tulevat kirjastoautopalvelusta aiheutuvat kulut olemaan tuolloin hieman vuotta 2009 suuremmat. Padasjoen kunnan kirjastoautosta voi kirjojen ja lehtien lisäksi lainata DVD tallenteita ja CD levyjä. Myös kaukopalvelu on mahdollinen. Netin käyttöön ei sen sijaan ole mahdollisuutta, vaikka valmiudet siihen ovat olemassa. Palvelun puuttuminen johtuu siitä, että yhteys on hidas, ja lisäksi pysäkeillä on varsin lyhyet asioimisajat (n. 30 min.). (Tiedustelu Heikkilä.) Myöskään Kuohijoen pysäkillä käyvässä Hämeenlinnan autossa ei ole asiakasnettiyhteyttä. Lainattavana ovat kirjat, äänikirjat, lehdet, nuotit sekä CD ja DVD tallenteet. Kuohijoella käydessään kirjastoauto ajaa Porraskoskentietä Kuohijoelle ja pysähtyy takaisin tullessaan omilla pysäkeillään entisen Lammin kunnan puolella. Aiemmin kirjastoauto kulki Kuohijärven länsipuolta, mutta koska tie on siellä puolen huonokuntoisempi eikä vakituista asutusta juuri ole, reitti muuttui järven itäpuolelle. (Tiedustelu Heikkilä.) Kirjastoautopalveluiden kehittäminen on pääosin Padasjoen ja Hämeenlinnan sivistystoimien/kirjastotoimien asia, johon Pälkäneellä ei liiemmin ole mahdollisuuksia vaikuttaa. Jonkin 5

muun kunnallisen palvelun kehittäminen osaksi kirjastoautopalvelua olisi myös hankalahkoa, koska kirjastoautot eivät ole yhteydessä Pälkäneen keskustaan Onkkaalaan. Tämä merkitsee myös sitä, että Pälkäneen kirjaston aineiston lainaaminen Padasjoen ja Hämeenlinnan kirjastoautoista on varsin hankalaa. Toisaalta tälle ei liiemmin ole ollut tarvettakaan. Oppilaskuljetukset Pälkäneen oppilaskuljetukset järjestetään perusopetuslain (Finlex 2009c) ja Pälkäneen kunnan periaatepäätösten mukaisesti (Pälkäneen kunta 2009). Perusopetuksen oppilaille järjestetään maksuton kuljetus tai koulumatkakustannuksia korvataan oppilaan huoltajalle, jos: 1. esiopetuksen tai luokka asteiden 1 3 oppilaan koulumatkan pituus on lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin yli kolme kilometriä, 2. luokka asteiden 4 9 oppilaan koulumatkan pituus on lyhintä käyttökelpoista reittiä pitkin yli viisi kilometriä, 3. koulumatka muodostuu oppilaan ikä ja muut olosuhteet huomioiden oppilaalle liian vaikeaksi, rasittavaksi tai vaaralliseksi. Lisäksi seuraavat seikat huomioidaan: 1. Koulumatka mitataan kotitontin portilta koulutontin portille. 2. Koulumatkan vaarallisuuden arviointiperusteena käytetään Koululiitukarttaa ja sivistyslautakunnan paikallistuntemusta. 3. Terveydellisin syin myönnettävä oikeus koulukuljetukseen edellyttää lääkärin tai vastaavan lausuntoa, jota käytetään osana päätöksen perustelua. 4. Oppilaan koulumatka voi muodostua oppilaan itse kulkemasta matkasta ja koulukuljetukseen oikeuttavasta matkasta. Pääsääntöisesti oppilaan tulee siirtyä lähimmän yleisen tien/käytetyn taksireitin varteen tai linja autopysäkille kuljetusta varten, ellei kuljettava matka ylitä luokkaasteilla 1 2 kahta kilometriä ja luokka asteilla 3 9 kolmea kilometriä. 5. Oppilaan huoltajalle voidaan maksaa koulumatkakustannusten korvausta, mikäli huoltaja kuljettaa lasta eikä kunta järjestä oppilaalle kuljetusta. Pälkäneen kunnan sivistystoimi antoi toukokuussa 2009 selvityksen (Talka 2009) kuljetuspalveluistaan. Selvityksen mukaan entisen Luopioisten kunnan alueella koulukuljetukset 6

kilpailutettiin koko koulutoimen kuljetuksina tai osakuljetuksina. Ainoan tarjouksen jätti vuosittain taksi Kari Saarinen, jolla oli muita takseja alihankkijoina. Viimeinen kolmivuotinen tarjousaika päättyi vuonna 2008. Entisen Pälkäneen kunnan alueella koulukuljetuksista pyydettiin tarjoukset yhtenä kokonaisuutena tai osakuljetuksina. Pälkäneen taksit jättivät vuosittain kokonaistarjouksen, joka sulki ulkopuolelle muiden tekemät tarjoukset. Taksit järjestelivät itse keskenään kuljetuksia. Viimeinen tämänmuotoinen tarjous päättyi vuonna 2007. Uudessa Pälkäneen kunnassa entisen Luopioisten koulujen oppilaskuljetukset hoidettiin lukuvuonna 2007 2008 vanhan sopimuksen mukaisesti. Vanhan Pälkäneen kouluilla siirryttiin vuonna 2007 tekemään yksivuotinen tarjous ja sopimukset niin, että alueen kuljetukset paketoitiin seitsemään erilliseen kuljetustarjoukseen, joista jokaisesta pyydettiin tarjoukset erillisinä. Paketteja ei saanut sitoa toisiinsa. Sen sijaan tarjoajat saivat halutessaan jättää tarjouksen yksin tai yhteistyössä useampaankin pakettiin. Vuoteen 2007 saakka liikenne ja viestintäministeriö määritteli koulukuljetusten kattohinnan, josta tarjoajat saivat antaa alennusta. Katto poistui vuonna 2007. Pälkäneellä käytettiin kuitenkin vielä lukuvuonna 2007 2008 entiseen, jo poistuneeseen kattotaksaan sidottuja hintoja. (Talka 2009.) Lukuvuonna 2008 2009 koulukuljetukset kilpailutettiin koko kunnan alueella. Vanha Pälkäne oli edelleen paketoitu seitsemään pakettiin. Vanhan Luopioisten osuus oli paketoinnin osalta kesken ja muodostui pienemmistä osista. Kuljetusten hinnoittelu perustuu kilometritaksaan ja tarjoukset ovat voimassa lukuvuodet 2008 2011. (Talka 2009.) Vuoden 2011 jälkeen vanhan Luopioisten alueen oppilaskuljetukset on tarkoitus ryhmitellä tilatakseille sopiviksi paketeiksi, ja saada muutkin paketit pidettyä päivitettyinä. Päivitys vie kuitenkin aikaa ja koulutoimiston ongelmana ovat olleet Sari Hastin työvapaan aikaiset useat palvelusihteerien vaihtumiset. Kilpailutuksen suorittaminen edellyttää valmiiden ja selkeiden pakettien tekemistä. Viime tarjouskierroksella todellinen kilpailu oli minimaalista. Sivistystoimen selvityksen mukaan mahdolliset muutokset toimintojen rakenteissa vuosikymmenen alkupuolella aiheuttanevat kilpailutukseen ja mahdollisesti joukkoliikenteeseen ongelmia. (Talka 2009.) 7

Pälkäneen sivistystoimenjohtaja Jukka Talkan mukaan Pälkäneellä kului vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan koulukuljetuksiin 309 229 euroa. Talousarviossa vuodelle 2009 summa on 311 153 euroa. Tarkempaa erittelyä kustannusten jakautumisesta ei ollut saatavilla. Kuhmalahdella toimii yksi peruskoulu, Pohjan koulu. Se antaa perusopetusta 1. 6. luokkalaisille sekä esiopetusta alle kouluikäisille. Koulukuljetukset niin kirkonkylän kuin Vehkajärven suunnista on hoidettu joustavasti paikallisten taksiyrittäjien sekä Väinö Paunu Oy:n ja Luopioisten Linja Oy:n toimesta. Kuljetusten järjestämisessä noudatetaan Kuhmalahden koulutoimen kuljetussääntöä. Peruskoulun 7. 9. luokkien opetusta annetaan Sariolan koulussa, joka on yhteinen Kangasalan kunnan kanssa. Koulu sijaitsee Sahalahden kirkonkylässä, jonne on matkaa Kuhmalahden kirkonkylästä 12 km, Pohjasta 20 km ja Vehkajärveltä 30 km. Sariolan koulun kuljetusjärjestelyt ovat käytännössä osoittautuneet hyvin toimiviksi (linja auto ja tarvittaessa taksikuljetus). (Kuhmalahden kunta 2009.) Kuhmalahden koulutoimen kuljetussäännön mukaan 1. 2. luokan oppilaille järjestetään ilmainen koulukuljetus, jos koulumatka on vähintään 2,5 km. 3. 6. luokan oppilailla on oikeus ilmaiseen koulukuljetukseen, mikäli koulumatka on vähintään 4 km. Kilometrivaatimukset ovat siis hieman pienemmät kuin Pälkäneellä. Kuljetus järjestetään pääsääntöisesti kotoa kouluun ja takaisin. Jos oppilas on osapäivähoidossa tai palaa koululta suoraan hoitopaikkaan, kuljetus voidaan järjestää koulun ja hoitopaikan välillä. Lääkärintodistuksen perusteella tai muusta erityisestä syistä (tie huonokuntoinen, vaarallinen tms.) oppilas voidaan hyväksyä kuljetuksen piiriin myös lyhyemmillä matkoilla kuin luokkataso edellyttää. Kyyditykset järjestetään taksi tai linja autokuljetuksina. Oppilailta voidaan edellyttää siirtymistä kotoaan lähimmän yleisen tien varteen ns. kokoontumispaikoille (siirtymismatka ei saa olla yli 3 km). Kuhmalahdella on olemassa kuljetuskilpailutuksessa kesällä 2009 käytetyt reittilistat; karttoja reiteistä ei ole. Pohjan koulun osalta reitit on laadittu lukuvuoden 2009 2010 lukujärjestyksen mukaan. Sariolan koulun (yläkoulu ja pienluokka) lukujärjestystä ei kesällä ollut 2009 käytettävissä. Joka tapauksessa kuljetusreitit hieman muuttuvat vuosittain. (Tiedustelu Mattila). Vuonna 2008 oppilaskuljetuksiin alakoulun osalta käytettiin rahaa noin 38 500 euroa, josta taksikuljetuksien osuus oli 21 300 euroa. Sariolan koulun kyydeistä Kuhmalahti maksaa Kangasalan 8

kunnalle keskimääräiset kuljetuskulut ylittävät kustannukset, perusteena käytetään Kangasalan talousarviota. Tämä laskutettava määrä vaihtelee jonkin verran, mutta kevätlukukaudelta 2007 summa oli 2 800 euroa ja syyslukukaudelta 2007 puolestaan 4 134 euroa. (Tiedustelut Aakkula; Kakriainen.) Pohjan ja Sariolan koulun oppilaskuljetuksia on yhdistetty aina kun mahdollista. Kuljetuksien yhdistämistä kunnan muihin kuljetuksiin on aika ajoin mietitty, mutta aikataulut eivät yleensä sovi yhteen. Lisäksi koulutaksit ovat usein niin täynnä, ettei niihin muuta kuljetettavaa juuri mahdu. (Tiedustelu Mattila.) Esiopetuksen ja päiväkotien kuljetukset Esiopetuksen kuljetukset hoidetaan molemmissa kunnissa koulukuljetusten yhteydessä. Esikouluoppilaille järjestetään Pälkäneellä maksuton kuljetus, joka voidaan järjestää myös hoitopaikan ja esikoulun välillä. Pälkäneen perusturvajohtajana kesäkuussa 2009 olleen Eija Koivuniemen (2009) mukaan kunnan sivistyslautakunta on kilpailuttanut esiopetuksen kuljetuspalvelut. Niitä on saatu alenemaan lisäämällä esiopetuksen järjestäminen Aitooseen. Esiopetuksen kuljetuksiin on vuoden 2007 tilinpäätöksessä osoitettu kuluneen 33 030 euroa. Talousarvio vuodelle 2009 ennakoi 17 850 euron menoerää. (Koivuniemi 2009; Tiedustelu Tapola.) Päiväkotien ja ryhmäperhepäiväkotien kuljetukset ovat satunnaisia ja vähäisiä; niillä katetaan mm. kevätretkiä. Kuljetukset hankitaan siltä yrittäjältä, jolla on mahdollisuus hoitaa ne tarvittavana ajankohtana. Päivähoitoyksiköiden työntekijät hoitavat kilpailutuksen ja tilauksen tekemällä soittokierroksen yrittäjille. Vuoden 2009 alkupuoliskon aikana päiväkotien kuljetuksiin oli käytetty 955 euroa. (Tiedustelu Tapola.) Ruokakuljetukset ryhmäperhepäiväkoteihin ja päiväkoti HermAnniin tehdään kunnan omatoimintana. Kotihoidon ohjaaja yhdessä siivous ja ruokahuoltopäällikön kanssa organisoi kuljetuksia. Päivähoidon ruokakuljetuksien kustannukset sisältyvät tuonnempana tarkasteltavan kotipalvelun ruokakuljetuksiin. (Koivuniemi 2009.) 9

Kuhmalahdella esiopetusta annetaan Pohjan koululla. Koulutoimen kuljetussäännön mukaan esikouluoppilaalle järjestetään maksuton kuljetus taksilla matkan pituudesta riippumatta. Esiopetuksen kuljetuksiin käytettiin rahaa vuonna 2008 noin 8 900 euroa. Tarkkaa summaa on vaikea laskea, sillä kuljetuksia on yhdistetty alakoululaisten kuljetuksiin. (Kuhmalahden kunta 2009; Tiedustelu Mattila.) Joukko ja asiointiliikenne Pälkäneen sivistystoimenjohtaja Jukka Talkan (2009) mukaan joukko ja asiointiliikenne ovat kunnanhallituksen alaista toimintaa. Kustannuksia muodostavat seutulippujen hinnanalennukseen ja markkinointiin osallistuminen sekä asiointiliikenne. Asioimistaksi kulkee haja asutusalueilla säännöllisesti kolmea reittiä: Laitikkalan, Pohjois Pälkäneen ja Valkeakosken asiointilinja. Torstaisin ajettavan Laitikkalan linjan pysäkit ovat Vuolijoki, Laitikkala, Kaitamo ja Pälkäne. Pohjois Pälkäneen asiointitaksi kulkee maanantaisin kaksi kertaa linjan Sappee Luikala Pohjalahti Pälkäne. Sekä Laitikkalan että Pohjois Pälkäneen kuljetukset suorittaa kevääseen 2010 asti taksi Tapio Alhonen. Lisäksi asiointiliikennettä on kesäinen Pälkäne Valkeakoski palvelulinja, jota vuosittain on hoitanut taksi Hanni Sokka. Vuoden 2009 kesällä tarjouksen jätti myös taksi Mikko Helenius, joka voitti tarjouskilpailun. (Pälkäneen kunta 2009.) Asiointitaksien reitit ovat joustavia; auto poikkeaa reitiltä tarpeen mukaan hyvinkin paljon ja hakee tarvittaessa kotipihasta. Asioimistaksin palveluista asiakas maksaa julkisen liikenteen (=linja auto) mukaisen taksan, kunta kustantaa loput. Kustannukset löytyvät Jukka Talkan mukaan kirjanpidosta kunnanhallituksen yleislaskutuksesta ns. könttäsummana sekä joukko että asiointiliikenteen osalta. Eritellymmät kustannukset saisi selville vain kuitti kuitilta läpikäymällä. (Tiedustelu Talka.) Kamreeri Helinä Vuorenmaan mukaan vuoden 2008 tilinpäätöksen joukkoliikennepalveluiden kustannuspaikalla olevien summien mukaan matkahuollolle maksettiin 18 107 euroa, mikä tarkoittanee seutulippujen rahoittamista. Valkeakosken kaupungille yhteisestä joukkoliikenteen linjasta maksettiin 7 649 euroa. Pälkäne maksoi joukkoliikenteestään siis yhteensä 25 756 euroa vuonna 2008. Lisäksi kuljetuspalveluiden ostoihin käytettiin 19 834 euroa, mikä kertyy takseille 10

maksetuista asiointiliikenteen korvauksista. Yhteensä näiden molempien kuljetuspalveluiden ostot olivat noin 45 500 euroa. Vuoden 2009 talousarviossa kuljetuspalveluiden ostoon on varattu 37 000 euroa. (Tiedustelu Vuorenmaa.) Asiointiliikenne perustuu Pälkäneellä vanhoihin päätöksiin, eikä niitä ole kilpailutettu vuosiin. Jukka Talkan (2009) mukaan palvelusihteerit ovat tehneet niistä selvityksiä, mutta puhtaaksikirjoitus puuttuu. Palvelulogistiikan kuljetuksien kehittämisen suhteen Laitikkalan suunnan asiointiliikenteestä on informoitu perusturvaa, jotta asiointiliikenne ja sosiaalisin perustein myönnettävät kuljetukset kohtaisivat toisensa. Pohjois Pälkäneen asiointiliikennettä on hyödynnetty koulukuljetuksissa silloin, kun se ei ole haitannut joukkoliikennettä. Kuhmalahdella joukkoliikennettä hoitavat Luopioisten Linja Oy, Väinö Paunu Oy (Tampereen suunta) sekä Pekolan Liikenne Oy (Hämeenlinna Orivesi). Lääninhallitus ostaa vuoroja liikennöitsijöiltä, eikä joukkoliikenteestä kunnanjohtaja Jarmo Kivinevan mukaan tällä hetkellä synny kuluja kunnalle. Linja autoyhteydet ovat melko hyvät: aamulla noin tunnin välein Tampereelle ja illalla takaisin. Päinvastainen liikennöinti ei toimi yhtä hyvin, mikä on luonnollista. Lisäksi kunta on tehnyt paikallisten taksiyrittäjien kanssa sopimuksia linja autotaksan mukaan veloitettavan säännöllisen asiointiliikenteen hoitamisesta. Asiointiliikenteen reitit ovat Pajula Pohja (tiistaisin ja torstaisin) ja Liehu Pohja (tiistaisin ja perjantaisin). (Kuhmalahden kunta 2009.) Kivinevan mukaan asiointiliikenne aiheuttaa vuosittain noin 10 000 euron menot kunnalle. Tavoitteena on säilyttää nykyiset asiointiliikenteen vuorot. Lisävuoroja ja reittejäkin on kokeiltu, mutta ne ovat loppuneet asiakkaiden vähyyteen. Sosiaali ja terveystoimen alainen palvelulogistiikka Pälkäne ja Kuhmalahti liittyivät vuoden 2009 alusta Kangasalan kunnan sosiaali ja terveystoimeen. Se huolehtii kansanterveyslain mukaisesta kansanterveystyöstä, ympäristöterveydenhuollosta sekä eläinlääkintätoiminnasta kolmen kunnan yhteistoiminta alueella (Kangasalan kunta 2009). 11

Vammaispalvelu, sosiaalihuolto ja erityishuoltolain alaiset kuljetukset Vammaisille ja sairaille henkilöille on olemassa lakiin perustuvia oikeuksia (mm. kuljetuspalvelu), joista kunnan tulee huolehtia. Mikäli henkilö ei vamman tai sairauden vuoksi kykene käyttämään julkista liikennettä, on mahdollista käyttää erityiskuljetusta (taksia tai invataksia). Palvelu voidaan myöntää joko vammaispalvelu tai sosiaalihuoltolain perusteella. Lääkärikäynnit eivät kuulu kuljetuspalvelun piiriin, koska ne ovat Kelan korvattavia. (Lintunen 2009.) Vammaiselle henkilölle voidaan myöntää palveluja ja taloudellista tukea, joiden tarkoituksena on ehkäistä vammaisuuden aiheuttamia haittoja. Vammaispalvelulaki eli laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987) on toissijainen. Toisin sanoen palveluita järjestetään, ellei vammainen henkilö voi saada palveluita jonkun muun lain nojalla. Vammaisten kuljetuspalvelu ei ole siis varsinaisesti kotihoidon palvelu ja siksi se tässä työssä käsitellään siitä erillään. Vaikeavammaiset henkilöt voivat saada ns. subjektiivisena oikeutena kuljetuspalveluita saattajapalveluineen, palveluasumista, tulkkipalveluita ja asumishaittoja poistavia asunnon muutostöitä. Vammaisen kuljetuspalvelua järjestetään työssä käymisen, opiskelun, asioimisen, yhteiskunnallisen osallistumisen tai virkistyksen vuoksi. (Finlex 2009b; Lintunen 2009; Pälkäneen kunta 2009). Asiakkaalle myönnetään perusturvalautakunnan päättämien kriteerien perusteella enintään 18 yhdensuuntaista taksimatkaa kuukaudessa asiointeihin lähialueilla (= Hämeenlinna, Kangasala, Kuhmalahti, Padasjoki, Pälkäne, Valkeakoski). Käytännössä se tarkoittaa kahta asiointikäyntiä viikon aikana. Yhdensuuntaisen matkan pituus voi olla enintään 50, 70 tai 90 kilometriä riippuen asiakkaan asuinpaikasta ja asiointisuunnasta. Palveluohjaaja tekee päätöksen kuljetuspalvelusta ja asiakas tilaa palvelun; asiakkaalla on käytössään ns. X card. Taksi tulee tilata pääsääntöisesti Kanta Hämeen aluetaksin kautta, mutta vanhan Luopioisten alueella taksi voidaan tilata suoraan paikallisilta yrittäjiltä, koska he eivät kuulu em. aluetaksiin. Pälkäneen perusturvajohtajana kesäkuussa 2009 olleen Eija Koivuniemen (2009) mukaan vammaispalvelulain mukaisiin kuljetuspalveluihin on kunnan vuoden 2007 tilinpäätöksessä osoitettu kuluneen 80 805 euroa. Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan VPL:n mukaisen kuljetuspalvelun kustannukset olivat 120 180 euroa. Vuoden 2009 talousarviossa lukema on 86 000 euroa. (Koivuniemi 2009; Lintunen 2009.) 12

Sosiaalihuoltolain (SHL 710/1982) mukaan kunnan on huolehdittava sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Sosiaalihuollon palvelujen tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Sosiaalihuoltoa on ensisijaisesti toteutettava sellaisin toimintamuodoin, jotka mahdollistavat itsenäisen asumisen sekä luovat taloudelliset ja muut edellytykset selviytyä omatoimisesti päivittäisistä toiminnoista. Vammaisia ihmisiä koskevat sosiaalihuoltolaissa erityisesti kotipalvelut, asumispalvelu, vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta sekä vammaisten henkilöiden työtoiminta. (ASPA 2009; Finlex 2009d.) Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua järjestetään henkilön tavanomaiseen elämään kuuluviin virkistys ja asiointimatkoihin. Asiakas on oikeutettu 2 8 yhdensuuntaiseen taksimatkaan kuukaudessa oman kunnan alueella. Tämä tarkoittaa keskimäärin yhtä käyntiä kodin ulkopuolella kerran viikossa. Matkoja myönnetään vain, jos kuljetuksia ei voida järjestää yhteiskuljetuksina, asioimistakseilla tai koulukuljetuksien yhteydessä. Kuljetuspalvelun myöntäminen perustuu tarveharkintaan, perusturvalautakunnan vahvistamien kriteerien ja talousarvioon varattuihin määrärahoihin. Muutoin käytäntö on samanlainen kuin vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa. Asiakas maksaa omavastuun vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa, loppuosan kustantaa kunta. Sosiaalihuoltolain mukaisiin kuljetuspalveluihin vuoden 2007 tilinpäätöksessä on osoitettu kuluneen 23 687 euroa. Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaan SHL:n kustannukset olivat 31 806 euroa. Vuoden 2009 talousarviossa palveluihin on arvioitu kuluvan 28 000 euroa. (Koivuniemi 2009; Lintunen 2009.) Mielenterveyskuntoutujien päivätoimintakuljetuksiin on Pälkäneen vuoden 2009 talousarviossa varattu 3 200 euroa. Asiakkaiden kuljetukset ovat aamuisin Onkkaalasta Luopioisissa sijaitsevaan Haaparinteen psykiatriseen kuntoutumiskotiin, ja iltapäivällä takaisin. Kuljetukset ovat yhteisiä kotipalvelun omia kuljetuksia koordinoivan työntekijän kanssa. (Koivuniemi 2009; Tiedustelu Tapola.) Palveluohjaaja Eija Koskelan mukaan erityishuoltolain (519/1977) mukaisista matkoista ei ole tarkempia erittelyjä, koska matkat laskutetaan yleensä toisen toiminnan mukana. Henkilö käy esimerkiksi työtoiminnassa, johon hän matkustaa kotoaan taksilla. Työtoimintakeskus ei erittele laskussaan kuljetuksen osuutta. Osalla kehitysvammaisista henkilöistä on käytössään VPL:n 13

mukainen kuljetuspalvelu ja silloin heidät on luonnollisesti laskettu mukaan yllä oleviin lukuihin. (Finlex 2009a; Tiedustelu Koskela.) Vuonna 2008 vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua myönnettiin Pälkäneellä noin 130 henkilölle ja sosiaalihuoltolain mukaista kuljetusta noin 70 henkilölle. Joka tapauksessa kuljetuspalveluita tarvitsevien lukumäärä vaihtelee vuosittain jonkin verran. Kuljetusmäärän tarve niin Pälkäneellä kuin muuallakin Suomessa lisääntyy kuitenkin vuosi vuodelta ja kunnat kamppailevat kustannusten nousun kanssa. (Tiedustelu Koskela.) Koskelan mukaan on ikävää, että sosiaalitoimen kontolle ajautuu sellaisten palveluiden järjestäminen ja maksaminen, joka ei sille kuulu. Julkisen liikenteen ja muiden palveluiden loppuminen taajamien ulkopuolelta lisää esimerkiksi kuljetuspalvelun tarvetta (SHL:n mukainen kuljetuspalvelu on osa kotipalvelun tukitoimea, jolla pyritään mahdollistamaan henkilön kotona asuminen). Sosiaalitoimen tehtävä ei kuitenkaan ole julkisen liikenteen järjestäminen tai sen korvaaminen. Kunnat kaikkialla ovat pyrkineet järkeistämään ja samalla hillitsemään kustannuksia erilaisilla kuvioilla: on matkojen yhdistelemistä, kulkualueen rajoituksia yms., mutta nämä eivät aina käytännössä toimi. Kuhmalahdella on sosiaalityöntekijä Riina Kokkosen mukaan kuljetuspalveluiden piirissä yhdeksän vammaispalveluasiakasta. Matkoja on vuonna 2008 myönnetty 1 128, eli 94 kuukaudessa. Tämä tarkoittaa keskimäärin noin yhtä asiointikäyntiä henkilöä kohden viikossa, vaikka mahdollisuus on noin kahteen käyntiin. Tästä voidaan päätellä, etteivät palvelua käytä kaikki, joille se on myönnetty. Kuljetuskustannukset ovat noin 3 000 euroa vuodessa. Sosiaalihuoltolain alaiset kuljetukset ovat Kuhmalahdella osa kotipalvelun tukipalveluna myönnettävää palvelua, josta kerrotaan seuraavassa luvussa tarkemmin. Erityishuoltolain mukaisia kuljetuksia ei Kuhmalahdella ole. Kehitysvammapalveluita järjestävät tahot, eli Kangasalan kunta ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, laskuttavat Kuhmalahden kuntaa, mutta näistä ei ole mahdollista saada erittelyä. (Tiedustelut Hietamäki; Kokkonen.) 14

Kotipalveluihin liittyvät kuljetukset Kotipalveluja annetaan alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn perusteella niille, jotka tarvitsevat apua selviytyäkseen jokapäiväisen elämän toiminnoista. Kotipalvelu voi olla joko tilapäistä tai säännöllistä, jälkimmäisestä tehdään hoito ja palvelusuunnitelma. Kotipalvelua voi saada kodinhoitoapuna tai tukipalveluina. Kodinhoitoapuun kuuluu mm. kodin puhtaanapitoa, kauppaasioiden hoitoa, ruoan valmistusta, avustamista peseytymisessä sekä muissa henkilökohtaiseen huoltoon liittyvissä tehtävissä. Tukipalveluita ovat mm. ateriapalvelu, pyykkipalvelu, siivouspalvelu, kuljetuspalvelu ja turvapalvelu. Muita palveluja, jotka helpottavat kotona asumista ovat omaishoidon tuki, asumispalvelut, lyhytaikainen kuntouttava laitoshoito sekä palvelupäivät kuntien palvelutalolla tai keskuksessa. (Pälkäneen kunta 2009; Kuhmalahden kunta 2009.) Ateriapalvelulla voidaan tarkoittaa joko kotiin kuljetettavaa ateriaa tai palvelua, jossa kotona asuva asiakas kuljetetaan aterian luokse palvelukeskukseen. Ateria on mahdollista saada kotiin tuotuna esimerkiksi sairauden, vamman tai puutteellisten kulkuyhteyksien perusteella. Selvitys kotiin toimitettavan ateriapalvelun tarpeesta osoitetaan kotihoidon ohjaajalle. Lisäksi Pälkäne tarjoaa hakemuksesta sotaveteraaneille viitenä päivänä viikossa lämpimän aterian kuljetuspalveluna. Aterioita tarjoillaan myös Harjutuulen ja Lumpeenkukan palvelukeskuksissa sekä palvelutalo Kanervassa. (Lintunen 2009; Pälkäneen kunta 2009.) Ateriakuljetuksiin ja päivätoimintakuljetuksiin (ovat yleensä kuljetuksia, joissa asiakas viedään aterian luokse palvelutaloon tai palvelukeskukseen) on vuoden 2008 tilinpäätöksessä osoitettu kuluneen noin 150 000 euroa. Tästä ostopalveluina oli noin 58 000 euroa, joka koostui ateriakuljetuksista Harjutuulen palvelukeskuksesta ja Viirikukon päiväkodista lasten päivähoitoyksiköihin sekä ns. veteraanilenkistä 1 Luopioisten alueella. Omatoiminnan osuus noin 150 000 eurosta oli noin 92 000 euroa. Se puolestaan koostui päivätoimintakuljetuksista Lumpeenkukan palvelukeskukseen Luopioisiin sekä kodinhoitajien ateriakuljetuksista (3 4 aterialenkkiä päivittäin). Summa sisälsi palkat, polttoaineet, huollot ja poistot autoista. 1 Ns. veteraanilenkkiä ei nykyään enää ole olemassa, vaan veteraanien ateriat viedään muiden ateriapalveluasiakkaiden ateriakuljetusten yhteydessä. 15

Vuoden 2009 talousarviossa ateriakuljetusten summan ennakoidaan olevan 126 000 euroa eli selvästi pienempi kuin vuoden 2008 toteutuma. Sosiaalitoimi esitti tälle 126 000 euron summalle kaksi vaihtoehtoista mallia, joista toinen kustantaisi 160 000 236 500 euroa ja toinen 95 000 euroa. Kalliimpi vaihtoehto sisälsi ostopalveluita ja oli siksi karkea arvio. Edullisempi vaihtoehto, joka perustui kokonaan omatoimintaan, on vuonna 2009 käytössä. Ateriakuljetukset suorittavat kaksi kunnan erityisavustajaa (palkkakulut noin 55 000 euroa) kunnan omilla ajoneuvoilla (kulut noin 20 000 euroa). Lisäksi summaan sisältyy tarvittaessa yksi kodinhoitajalenkki (noin 20 000 euroa). Toinen erityisavustajista on korvannut kotiavustajan, jonka resurssit on ollut mahdollista siirtää perhetyöhön. Tällöin kodinhoitajien työpanosta vapautuu 0,75 henkilötyövuotta hoivatyöhön, jolloin kyetään auttamaan 3 5 vanhusta vuositasolla selviytymään kotona. (Koivuniemi 2009.) Vuoden 2009 alusta lähtien ateriakuljetukset on hoidettu siis omatoimintana. Työnjakoa on kodinhoitajien ja erityisavustajien kesken tehostettu siten, että kodinhoitajat kuljettavat aterioita enää vain poikkeustapauksissa. Harjutuulen palvelukeskuksesta ja Kukkiakodon vanhainkodilta lähtevien aterioiden kuljetusta on porrastettu siten, että molemmista lähtee ensin lasten päivähoidon ruokakuljetukset ja sen jälkeen molemmista lähtee vielä kaksi kotipalvelun ateriakuljetuslenkkiä. Tällä järjestelyllä on saatu tehokkuutta kuljetuksiin. Pälkäneen palvelutalolle menevät ateriakuljetukset hoidetaan myös kunnan työntekijöiden toimesta. Erityistyöntekijöiden päiväohjelman mukaan kello 8.00 10.00 suoritetaan asiakaskuljetukset kotoa palvelupäiviin ja päivätoimintaan. Kello 10.00 14.00 suoritetaan kaikki ateriakuljetukset. Asiakaskuljetukset päivätoiminnasta kotiin ovat vuorossa kello 14.00 16.00. (Koivuniemi 2009.) Kotihoidon ohjaaja Miia Salomäen mukaan ateriapalvelun reitit muuttuvat kaiken aikaa, sillä uusia asiakkaita tulee ja vanhoja poistuu. Reittikarttoja ateriapalvelun reiteistä ei ole olemassa. Salomäen mukaan ateriapalvelun tarvitsemia henkilöitä on Pälkäneellä 200 250. Ateriapalvelujen lisäksi tuotetaan runsaasti myös muunlaista asumista ja elämistä tukevaa palvelua. Pälkäneen palvelutalo Kanervassa on kahdeksan vuokra asunnon (seitsemän asunnon pinta ala on 41 m 2 ja yhden 60,5 m 2 ) lisäksi päivätoimintakeskus, jossa järjestetään erilaista toimintaa sekä talon omille asukkaille että talon ulkopuolisille asiakkaille. Palvelutalolla tarjotaan Harjutuulen palvelukeskuksessa valmistettuja aterioita maanantaista perjantaihin. Palvelutalolla 16

on tarjolla erilaisia palveluita, kuten saunotusta, pyykkihuoltoa ja muita sen kaltaisia kotona asumisen tukipalveluita. Yksityiseltä hoitajalta voi myös tilata jalkahoitoja ja hierontapalveluita. Tiistaisin ja torstaisin kunta järjestää palvelutalolle kuljetuksen, jota on käyttänyt keskimäärin seitsemän henkilöä kumpanakin päivänä. Tarvittaessa kuljetuksen saa myös keskiviikkona. Palvelutalon kuljetukset saapuvat kello 9.00 ja palvelutalolta poistutaan kello 14.00. Pälkäneen palvelutalon lisäksi myös Lumpeenkukan palvelukeskus tuottaa samankaltaisia palveluita. Sinne on kunnan taholta järjestetty kuljetus tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin. (Pälkäneen palvelutalo 2009; Tiedustelut Pusu; Salomäki.) Myös vaatehuoltopalvelun kuljetukset hoidetaan kotipalvelun kautta. Pälkäneen palvelutalo Kanervan lisäksi vaatehuoltopalvelusta huolehtii kunnan oma pesula, palvelukeskus Lumpeenkukassa. Pälkäneellä kotipalvelun vaatehuoltopalvelua käytettiin vuonna 2008 noin 900 kertaa, joista kunnan pesulassa Lumpeenkukassa 555 koneellista. Kylvetys ja saunapalvelua on palvelutalo Kanervassa ja palvelukeskus Lumpeenkukassa. Kylvetyspalvelun asiakaskäyntejä oli vuonna 2008 noin 750 (joista Lumpeenkukassa 553 käyntiä). Osa kylvetyspalvelun kuljetuksista suoritetaan tarpeen mukaan tiistai torstai kuljetusten lisäksi, esimerkiksi kotipalvelutyöntekijä vie vanhuksen kotoa palvelutalolle saunaan. (Tiedustelu Salomäki.) Vaatehuolto ja kylvetyspalvelun kuljetuksien kustannukset ovat osa ateria ja päivätoimintakuljetusten kustannuksia, eikä niistä siksi ole mahdollista järkevästi laskea erittelyä. Liitteessä 1. on listattu kotihoidon ja tukipalveluiden asiakastaksat Pälkäneellä 1.4.2009 lähtien. Kotipalveluun liittyvät myös siivouspalvelut, joiden tarve arvioidaan samoin kuin muutkin kotihoidon tarpeet. Siivouspalvelut ovat ostopalveluna kunnan hyväksymiltä yksityisiltä siivouspalvelun tuottajilta. Syksyllä 2009 palvelun tuottajia on yhdeksän. Palvelusetelin arvo on asiakkaalle tulosidonnainen. Siivouspalvelun vuosittaiset kustannukset ovat Pälkäneellä noin 35 000 euroa. (Lintunen 2009; Tiedustelu Salomäki.) Pälkäneen vanhuspalvelun asiakaskuljetuksiin (taksi tai ambulanssi) kului vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan 12 578 euroa; vuoden 2009 talousarviossa määräksi arvioidaan 13 800 euroa. Asumispalveluyksiköiden asiakaskuljetuksista vastaavat asiakkaat itse. Työntekijät auttavat 17

asiakasta kuljetuksien tilaamisessa. Vanhainkotien asiakaskuljetuksista vastaavat ko. yksiköt. Työntekijät tilaavat tarpeen mukaan joko taksin tai ambulanssin. (Koivuniemi 2009.) Kuhmalahdella on kotipalvelusta sosiaalityöntekijä Riina Kokkosen mukaan maksettu kilometrikorvauksia työntekijöille noin 13 500 km:n edestä, mikä tarkoittaa noin 6 100 euroa kuluerää vuodessa. Lisäksi käytössä on kaksi kotipalveluautoa, joiden polttoainekustannukset ovat noin 3 500 euroa vuodessa. Kotipalveluautojen huollot, korjaukset, renkaat, pesut, verot ym. niihin liittyvät kustannukset ovat vuodessa noin 4 000 euroa. Yhteensä kotipalveluiden ajomatkoista kertyy vuosittain siis noin 13 600 euron summa. Ateriapalvelut ajetaan näillä autoilla viitenä päivänä viikossa ja syksyllä 2009 reittien pituudet ovat 33 km ja 44 km. Ateriapalvelun piirissä on 16 asiakasta. Säännöllisen kotipalvelun piirissä on Kuhmalahdella 18 taloutta. Kotipalvelun tukipalveluna kuljetuspalvelua on myönnetty 13 henkilölle, yhteensä 54 matkaa kuukaudessa, eli 648 matkaa vuodessa. Tämän kustannukset ovat noin 1 100 euroa vuodessa. Kotipalvelun tukipalveluna myönnettävä palvelu sisältää kaikki muut kuin vammaispalveluna myönnettävät kuljetuspalvelut, yhteensä noin 5 000 euroa vuodessa. Summa sisältää myös em. päivätoimintakuljetusten kustannukset sekä jo edellisessä luvussa mainitut sosiaalihuoltolain alaiset kuljetukset. (Tiedustelu Kokkonen.) Liitteessä 2. on listattu Kuhmalahden kunnan sosiaalipalvelumaksujen taksa 1.8.2008. Myös vaatehuollon kuljetuskustannukset sisältyvät kotipalveluun ja muutama asiakas käy vanhainkoti Pentorinteellä päivätoiminnassa. Vanhainkodissa on neljä osastoa: Koivula, Kuusela, Raitala (yhteensä 32 paikkaa) ja dementiaosasto Mäntylä (8 paikkaa). Vanhainkodin lisäksi Kuhmalahdella on kaksi vanhustentalosäätiötä: Kuhmalahden vanhustentalosäätiö ja Vehkajärven vanhustentalosäätiö, joissa on vanhuksille tarkoitettuja asuntoja. Näissä vanhustentaloissa vanhuksia hoidetaan, tuetaan ja aktivoidaan suurimmaksi osaksi normaalilla kodinhoitoavulla ja kotisairaanhoidolla. Toimintaa täydennetään tukipalveluilla, joita ovat esimerkiksi ateria, kylvetys, siivous ja turvapalvelu. (Kuhmalahden kunta 2009.) Siivouspalvelut ovat ostopalveluina osuuskunta Oriveden Työjuhdilta. Kuhmalahden kunnan maksamat kustannukset palvelusta ovat noin 6 000 euroa vuodessa. Kullekin asiakkaalle on lisäksi 18

määritelty tulojen mukainen omavastuuosuus. Siivouspalvelua käyttävien asiakkaiden määrä vaihtelee, mutta syksyllä 2009 asiakkaita on kymmenen. Kokkosen mukaan Kuhmalahden kunta on laaja ja väki asuu hajallaan, tällöin palvelulogistiikkaa ei aina saa sovitettua mahdollisimman edulliseksi. Asiakkaiden tarpeet on kunnassa kuitenkin pyritty pitämään etusijalla. Kauppa asiointipalvelu Pälkäneen kunta aloitti toukokuussa 2009 kokeiluna kauppa asiointipalvelun osalle kotihoidon asiakkaista Aitoon, Onkkaalan ja Sappeen alueella. Kokeilun tavoitteena on löytää toimiva ratkaisu kauppa asiointeihin, jotta jatkossa voidaan keskittää kotihoidon henkilöstön resursseja enemmän asiakkaiden henkilökohtaiseen hoitoon ja huolenpitoon. Kokeilu kestää vuoden 2009 loppuun asti. Kauppa asiointipalvelu toteutetaan yhteistyössä Osuuskunta Taloushaltian kanssa. Kauppaasiointipäiviksi on sovittu maanantai ja torstai. Kauppatavarat toimitetaan Valintatalosta Kangasalta. Ne voidaan myös toimittaa S Market Pälkäneestä tai K Market Parilasta kyseisten kauppojen tiliasiakkaille. Kauppatavaroiden tilauslistan toimittamisesta sovitaan asiakaskohtaisesti. (Liite 3.) Syksyllä 2009 kauppa asiointipalvelun piirissä on 10 15 asiakasta. Palvelu on maksuton; asiakas maksaa vain tilaamistaan kauppatavaroista. Kauppatavarat ostetaan joko asiakkaan ja kaupan keskenään sopimalle tilille tai ne voidaan maksaa asiakkaan antamalla rahalla. Kunnalle kauppaasiointipalvelun vuotuiset kustannukset sen nykyisessä laajuudessa ovat noin 8 500 euroa. (Liite 3.; Tiedustelu Salomäki.) Kuhmalahdella vastaavanlaista pelkästään kauppa asiointiin perustuvaa palvelua ei ole. Kauppaasiointia on kunnassa kuitenkin pyritty hoitamaan osana kotipalvelua, eikä siitä sen vuoksi ole tarkkoja kulueriä selvillä. 19

Kotisairaanhoito Kotisairaanhoidon palvelut järjestää Kangasalan terveyskeskus. Kotisairaanhoito sisältyy väestövastuiseen toimintaan, jota toteuttavat alueen terveydenhoitajat, sairaanhoitajat, perushoitajat ja omalääkäri. Palvelu huolehtii lääkärin määräämistä erilaisista hoidoista ja toimenpiteistä asiakkaan kotona. Hoitaja tukee kotona asuvaa asiakasta myös henkisesti ja auttaa asiakasta hankkimaan erilaisia apuvälineitä sekä opastaa niiden käytössä. Kotisairaanhoitaja toimittaa myös Kangasalan terveyskeskuksesta saatavia ilmaisjakelun piiriin kuuluvia tarvikkeita. (Kangasalan kunta 2009; Lintunen 2009; Tiedustelu Koivuniemi.) Kotisairaanhoito voi olla jatkuvaa tai tilapäistä. Tilapäinen maksu on 7 euroa kerralta, jatkuvan hoidon maksu määräytyy asiakkaan tulojen perusteella. Kotisairaanhoitajien työaika on klo 7.00 15.30. Iltakäyntejä ei tehdä, mutta viikonloppuisin hoidetaan välttämättömät kotikäynnit. Kangasalan sosiaali ja terveystoimen johtavan ylihoitaja Sirkka Järvensivun mukaan kotisairaanhoidon reitit muodostuvat avuntarpeen suhteen ja vaihtelevat sen mukaan hyvinkin paljon. Kangasalan sosiaali ja terveyskeskuksen hyvinvointipalvelujen talousjohtaja Toni Haapalan mukaan Pälkäneen osalta kotisairaanhoidon kustannukset ovat vuodelle 2009 arviolta 278 000 euroa. Isoimmat kuluerät ovat palkat noin 145 000 eurolla (ilman sivukuluja), hoitotarvikkeiden osuus on noin 42 000 euroa ja henkilöstön matkakulut noin 21 000 euroa. Kuhmalahdella kotisairaanhoidon kustannukset ovat arviolta 52 000 euroa. Tästä palkkojen osuus on noin 31 000 euroa (ilman sivukuluja), hoitotarvikkeiden noin 5 200 euroa ja henkilöstön matkakulujen osuus noin 5 400 euroa. (Tiedustelu Haapala.) Ympäristöterveydenhuolto: terveystarkastaja ja eläinlääkäripalvelut Pälkäne ja Kuhmalahti ostavat Kangasalan kunnalta ympäristöterveydenhuollon palvelut. Pakettiin kuuluu neljä terveystarkastajaa, kaksi praktikkoeläinlääkäriä, toimistosihteeri ja puoliaikainen terveysvalvonnan johtaja. Kangasalan kunnan sosiaali ja terveystoimen terveysvalvonnan johtaja Anne Woivalinin mukaan päivystysaikaan eläinlääkäri tulee myös Orivedeltä, lisäksi ovat sijaiset. 20

Woivalin toteaa asiakkaan maksavan eläinlääkärille kunnallisen taksakortin mukaisen palkkion, kilometrikorvaukset sekä lääkkeet ja tarvikkeet. Tosin riippuu paljon tapauksesta, mitä palvelu kulloinkin maksaa. Mikäli kyseessä on hyötyeläin, asiakas maksaa vain 20 kilometriin asti matka ja käyntipalkkion, kunta maksaa loput eläinlääkärille. Hyvinvointipalvelujen talousjohtaja Toni Haapalan mukaan ympäristöterveydenhuollon kustannukset kohdistetaan kuntiin suhteessa asukaslukuun. Vuoden 2009 arvio kustannuksista on Pälkäneen osalta noin 89 000 euroa ja Kuhmalahden osalta noin 14 000 euroa. Kustannuksiin sisältyvät kaikki terveystarkastajien ja eläinlääkäreiden kulut; valtaosan niistä muodostavat palkkakustannukset. Teknisen ja ympäristötoimen alainen palvelulogistiikka Jätehuolto Tässä selvityksessä tarkastellaan lyhyesti myös kunnan kiinteistöjen jätehuoltoa, vaikka sitä ei varsinaiseksi palvelulogistiikaksi voidakaan määritellä. Kyseessä on kuitenkin mitä suurimmassa määrin logistiikkaa vaativa toiminto, mikä vähintäänkin epäsuorasti linkittyy moniin kunnallisiin palveluihin. Pälkäneen tekninen toimi (Lahtisalmi 2009) jätti kesäkuussa 2009 selvityksen jätehuoltoa koskevista kuljetuksista. Kiinteistöjen jätehuollosta huolehtii Pirkanmaan Jätehuolto Oy, jonka yksi omistajakunta on Pälkäne. Yhtiöllä ei ole omaa jätteenkuljetuskalustoa. Asumisessa syntyvän ja siihen rinnastettavan jätteen kuljetuksen hoitavat yksityiset, tarjouskilpailun perusteella valitut kuljetusliikkeet. Sopimukset ovat 3 (+2) vuoden mittaisia. Pälkäneen kunnan teknisen toimen puhtaanapidon palveluihin kuluu vuosittain noin 20 000 euroa. Tämä sisältää paitsi jätehuollon, myös muiden puhtaanapitopalveluiden oston. Kiinteistöjen jätteidenkuljetuksen kustannukset jäävät siis vuositasolla alle tämän summan. Teknisen toimen johtaja Hanna Kaisa Lahtisalmen (2009) mukaan vesihuoltolaitoksen jätehuollon erityispiirre on jätevedenpuhdistamolla kertyvän lietteen kuljettaminen kuivattuna Nokian Koukkujärven kaatopaikalle. Yhdyskuntien jätevesien puhdistuksessa syntyvän lietteen 21

levittäminen pelloille on kiellettyä, eikä lähempänä ole tarkoitukseen sopivaa kaatopaikkaa. Lietteen kuljetuspalvelu on ostettu Kuljetuspalvelu Janne Salonen Ky:ltä ja Pälkäneen Jätehuolto Oy:ltä jo muutaman vuoden ajan. Kuljetuskustannukset ovat vuodessa noin 35 000 euroa. Ne syntyvät kuljetusmaksusta ja kaatopaikkamaksusta. Jälkimmäiseen kunnalla ei ole suoria vaikutusmahdollisuuksia. Koukkujärven kaatopaikka siirtyi vuonna 1995 Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle ja uusi lietteen kompostointilaitos otettiin käyttöön vuonna 2007. Vuoden 2009 aikana kuljetusten kilpailuttaminen ja lavakoon suurentamismahdollisuudet ovat olleet esillä. Tommolan puhdistamolla selvitetään suuremman lietelavan käyttömahdollisuutta ja näin ollen kuljetuskertojen harvenemista. Jos rakenteellisesti on mahdollista järjestää tila suuremmalle lavalle, voidaan kuljetuskustannuksissa saavuttaa arviolta 25 %:n säästö. Lahtisalmen mukaan kuljetukset tullaan kilpailuttamaan, kun lavakokoasia saadaan selvitettyä. Kuhmalahdella jätehuolto perustuu kotitalousjätteen osalta aluekeräyspisteisiin, joita on sijoitettu keskeisille paikoille koko kunnan alueella. Kuhmalahti on tehnyt sopimuksen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kanssa, joten kuhmalahtelaisten jätteet päätyvät Tampereelle Tarastejärven jätteenkäsittelykeskukseen. Kunnalle ei aiheudu jätehuollosta kuluja. Repe ja Romu jätteenkeräysauto kiertää Kuhmalahdella kaksi kertaa vuodessa. (Kuhmalahden kunta 2009; Tiedustelu Kivineva.) Rakennustarkastukset Myös rakennustarkastukset ja katselmukset on tässä työssä tulkittu osaksi palvelulogistiikkaa. Pälkäneellä rakennustarkastuksia suorittaa kaksi henkilöä, jotka vuosittain tekevät arviolta 300 rakennustarkastuskäyntiä. Työajoa niistä kertyy noin 8 000 km. Rakennustarkastuksista aiheutuvan työajon kilometrikustannukset ovat Pälkäneellä noin 3 600 euroa. Lukemat ovat kuitenkin karkeita arvioita. (Tiedustelut Käenniemi; Lähdeaho.) Kuhmalahden rakennustarkastaja rakennusmestari Antti Karin mukaan vuosittain tehdään noin 100 rakennustarkastuskäyntiä. Työajoa niistä kertyy noin 2 000 km. Muuta työajoa kertyy noin 4 000 km. Ne johtuvat mm. ympäristönsuojeluun, yksityisteihin, rakennusmestarin ja isännöitsijän 22

tehtäviin liittyvistä liikkumisista. Rakennustarkastuksista johtuvan työajon kilometrikustannukset ovat Kuhmalahdella noin 900 euroa. Maaseudun lomituspalvelut Maaseudun lomituspalvelut luovat edellytyksiä vapaa ajan pitämiseen ja mahdollisuuksia riittävään lepoon ja toipumiseen sairastumis tms. tilanteissa karjatalousyrittäjille, jotka eivät muuten voi irrottautua päivittäisestä työsidonnaisuudestaan. Vastuu lomituksen toimeenpanosta on maatalousyrittäjien eläkelaitoksella (Mela). Toimintaa johtaa, ohjaa ja valvoo sosiaali ja terveysministeriö ja palvelujen tuottajina toimivat kunnat joko yksin tai yhteistoiminta alueina. Lomituksen järjestämisestä kunnassa vastaa lomituspalvelujohtaja. (Pälkäneen kunta 2009.) Lomituspalvelujohtaja Sakari Eerolan mukaan Mela solmii kunnan kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla kunta sitoutuu huolehtimaan lomituspalveluiden järjestämisestä kaikkien sopimukseen kuuluvien kuntien alueella (paikallisyksikkö). Pälkäne muodostaa yhteistoiminta alueen, sillä paikallisyksikköön kuuluvat myös Kangasala ja Kuhmalahti. Pälkäne on vuonna 2004 Melan kanssa tehdyllä toimeksiantosopimuksella ottanut alueen maatalouslomituksen täysin hoitaakseen. Eerolan mukaan karjataloutta harjoittava maatalousyrittäjä saa lomaa 25 päivää vuodessa. Työkyvyttömyyden ajalle maatalousyrittäjä voi saada sijaisapua, mikä on maksullinen palvelu. Maatalousyrittäjällä on myös mahdollisuus saada tuettua maksullista lomituspalvelua 120 tuntia vuodessa, mutta se ei saa vaarantaa vuosi ja sijaisapulomituksia. Vuonna 2008 Pälkäneen paikallisyksikössä lomitettiin maatalousyrittäjää kohden noin 39 päivää vuodessa (luku sisältää myös Kangasalan lomitukset). Lomitettujen päivien määrä karjatiloilla vaihtelee suuresti. Toiset pitävät vain vuosilomansa, toiset käyttävät myös paljon sijaisapua. Vuoden 2008 tilasto kertoo, että Pälkäneellä 115 yrittäjää 73 maatilalta käytti lomituspalveluita yhteensä 4 588 päivää (noin 40 päivää / yrittäjä). Kuhmalahdella 13 yrittäjää 10 maatilalta käytti lomituspalveluita yhteensä 575 päivää (noin 44 päivää / yrittäjä). Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia Pälkäneen yhteistoiminta alueella on noin 30. Tuntipalkkaisia ja lyhyitä määräaikaisia lomittajia on noin 60. (Tiedustelu Eerola.) 23

Lomitustoiminnan kustannukset kunnalle korvaa Mela. Lomituksen hallinnon järjestämisestä Mela maksaa lomitettujen päivien mukaan. Jos hallintoraha ei riitä, kunta maksaa lopun. Vuoden 2009 talousarviossa Pälkäneen kunta osallistuu lomituksen hallinnon kuluihin 87 000 eurolla. Muiden kuntien (Kangasala ja Kuhmalahti) ei tarvitse osallistua maatalouslomituksen hallinnon kuluihin. Näin ollen 87 000 euron summaa ei jaeta kuntakohtaisesti. Eerolan mukaan vuoden 2010 alussa Mela yhdistää Lempäälän, Pälkäneen ja osittain Oriveden paikallisyksiköt. Toimeksiantosopimuksen Mela tekee Lempäälän kunnan kanssa. Tällöin koko lomitushenkilöstö siirtyy Lempäälän kunnan palvelukseen. Yhdistyminen ei tuo käytännön muutoksia asiakkaille, sillä samat lomittajat lomittavat edelleen samoilla tiloilla, vain hallinto keskittyy Lempäälään. Tähänkin saakka yrittäjät ovat asioineet lomatoimistossa pääasiassa puhelimitse. Myös sähköinen asiointi on Eerolan mukaan ollut mahdollista vuoden 2008 alusta alkaen. Palvelulogistista yhteistyötä on Eerolan mukaan takavuosina viritelty mm. kotipalvelun kanssa. Se ei kuitenkaan täysin onnistunut, sillä työnjaon koettiin sekoittuneen. Kaikki lomittajat eivät myöskään ammattitaitonsa puolesta soveltuneet kotipalvelutöihin. Eerola painottaa lomittajaverkoston olevan kattava ja sen laajempaan hyödyntämiseen kannattaa jatkossa paneutua. Lomituksen osa aikaistaminen on valtakunnallisesti lisääntynyt, joten lisätöiden kehittäminen lomittajille on ollut mietinnän alla. Mikäli yhteistyöideoita tulee ilmi, ollaan lomituspalvelussa Eerolan mukaan ennakkoluulottomasti mukana suunnittelussa. YHTEENVETO Tässä selvityksessä on tarkasteltu Pälkäneen ja Kuhmalahden palvelulogistiikkaa ja sen kehittämistä. Työn aluksi on määritelty termi palvelulogistiikka, jolla tarkoitetaan julkisten palveluiden tarjontaan liittyvää logistiikkaa riippumatta siitä, ostaako kunta ko. palvelun ulkopuoliselta vai järjestääkö se palvelun itse. Moni kunnallinen palvelu, kuten oppilaskuljetukset 24

ja kotihoidon palvelut, on helppo linkittää palvelulogistiikan alaan kuuluvaksi. On olemassa kuitenkin useita kunnallisia palveluita, jotka vain osittain vastaavat palvelulogistiikan määritelmää. Tällaisia ovat mm. teknisen toimen rakennustarkastukset ja jätehuolto, joita molempia on tässä työssä kuitenkin tarkasteltu. Liitteessä 4. on yhteenveto Pälkäneen ja Kuhmalahden eri hallinnonalojen palvelulogistiikan kustannuksista. Esimerkiksi sosiaali ja terveystoimen alaisten kotisairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelulogistiikan kustannuksiin on ollut mahdollista laskea mukaan työntekijöiden palkat, kun taas useimpien muiden alojen palvelulogistiikan kulujen suhteen palkkoja ei ole voitu määritellä. Usein myös palvelulogistiikan kustannukset saattavat vaihdella vuosittain hyvinkin paljon, tai ne on jouduttu arvioimaan varsin karkeasti. Sitä vastoin sivistystoimen alaisen palvelulogistiikan, kuten kirjastoauton ja oppilaskuljetusten, kustannukset on saatu lähes poikkeuksetta euron tarkkuudella. Palvelulogistiikan kustannukset Pälkäneen ja Kuhmalahden kesken eivät välttämättä ole vertailukelpoisia, koska eri palvelulogistiikkojen laskentaperiaatteet voivat erota. Oppilaskuljetuksien suhteen vertailua toki voidaan tehdä, sillä siinä palvelun laskentaperusteet ovat melko selvät. Asukasta kohden laskettuna kulut ovat molemmissa kunnissa hieman yli 40 euroa. Kangasalan kunnan sosiaali ja terveystoimen ilmoittamat kustannukset kotisairaanhoidosta ja ympäristöterveydenhuollosta ovat myös vertailukelpoisia kuntien kesken. Niistä havaitaan, että asukasta kohden kotisairaanhoito tulee Pälkäneellä maksamaan noin 40 euroa, Kuhmalahdella noin 50 euroa. Ympäristöterveydenhuollossa keskiarvokustannus asukasta kohden on molemmilla kunnilla noin 13 euroa. Keskiarvokustannus olisi voitu laskea myös huoltosuhteen mukaan, ts. vain työssäkäyvät huomioiden. Huoltosuhde kunnilla on kuitenkin lähellä toisiaan: Pälkäneellä 1,41 ja Kuhmalahdella 1,36 (Kuntatiedon keskus 2009). Keskiarvokustannukset väestön tai huoltosuhteen mukaan laskettaessa eivät kuitenkaan suuremmin eroaisi toisistaan. Kuntien kirjanpitotapojen erot palvelulogistiikan kustannuksissa tulevat parhaiten esiin kotipalvelun ja sosiaalihuoltolain alaisten kuljetusten yhteydessä. Samantyyppinen kulu saatetaan toisessa kunnassa merkitä eri kustannuspaikan yhteyteen. Kotipalvelun asiakaskuljetus, ateria ja 25