Bioenergian hiilineutraalius. Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Samankaltaiset tiedostot
Metsätuotannon elinkaariarviointi

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

elinkaarianalyysi Antti Kilpeläinen ENERWOODS-hankkeen teemapäivä Tehokas ja kestävä metsäenergian tuotanto nyt ja tulevaisuudessa 4.9.

Metsien hiilivarastot ja energiapuun korjuun vaikutukset. Jari Liski Suomen ympäristökeskus

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Toimiiko bioenergia ilmastonmuutoksen hillinnässä? Hiilitiedon lounastapaaminen , Helsinki Sampo Soimakallio, johtava tutkija, TkT VTT

Biomassan ilmastoneutraalius

Hakkuutähteen korjuun vaikutukset metsän hiilitaseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMT Päivi Mäkiranta Metsäntutkimuslaitos

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA. YmV Otto Bruun, suojeluasiantuntija

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

METSÄT, METSÄENERGIA JA HIILENSIDONTA

EU:n ilmastotavoitteet metsille ja kuinka Suomi niistä selviää

Metsien hyödyntämisen ilmastovaikutukset ja hiilinielujen kehittyminen. Prof. Jyri Seppälä Metsät ja ilmasto seminaari, Viikki 21.1.

Metsä ekosysteemipalvelujen tuo3ajana case ilmastonmuutoksen torjunta

Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua

Matti Kahra Suomen 2030 ilmasto -ja energiatavoitteet - tehdäänkö oikeita asioita riittävästi? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 23.1.

Bioenergiaratkaisut ovat keskeinen osa energiatulevaisuutta. Hollola Hannes Tuohiniitty

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

HIRSISEINÄN EKOKILPAILUKYKY

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät

Kommenttipuheenvuoro, Seurakuntien metsäseminaari

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Tulevaisuuden energiateknologiat - kehitysnäkymiä ja visioita vuoteen ClimBus-ohjelman päätösseminaari kesäkuuta 2009 Satu Helynen, VTT

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Suomi muuttuu Energia uusiutuu

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

ForestEnergy2020-tutkimusohjelman raportti metsäenergian kestävyydestä

Metsät ja ilmastodiplomatia. Aleksi Lehtonen, johtava tutkija, Luonnonvarakeskus

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Suomestako öljyvaltio? Kari Liukko

Uusinta uutta puusta ja metsästä. Euroopan Unionin ilmasto- ja energiasitoumusten merkitys metsä- ja puusektorilla

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Metsien hyödyntäminen ja ilmastonmuutoksen hillintä

Ajankohtaista ilmastopolitiikasta

Tutkijoiden pääviestit metsien käytön ilmastovaikutuksista

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Suomen energia- ja ilmastopoliittiset tavoitteet. Bettina Lemström Korjausrakentamisen strategia 2050 kuulemistilaisuus

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Mahdollisuutemme ja keinomme maatalouden kasvihuonekaasupäästöjen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maitovalmennus

WWF:n LAUSUNTO: ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA

Metsätalouden hiilitase metsänomistajan ja korjuuyrittäjän näkökulmasta

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous

OHJELMA. Keskustelu. Paneeli ja ohjattu keskustelu. Puheenjohtajan yhteenveto Tilaisuuden päätös

Kannustavuus ja ohjauskeinot ilmastopolitiikassa: esimerkkinä hiilinielut metsätaloudessa

Ilmasto, energia, metsät win-win-win?

Turvemaat - haaste hallinnolle. Ilmajoki Marja-Liisa Tapio-Biström

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa

Metsäteollisuus ja energia. Energia

Biotalouden kestävyyshaasteet

Maa- ja metsätalousvaliokunta Asiantuntijakuuleminen: Heikki Granholm

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Maaperähiilen raportointi Suomen khk-inventaariossa

Eri metsänhoitomenetelmien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä

Boreaalisten metsien käytön kokonaisvaikutus ilmaston

Energian tuotanto ja käyttö

Energia- ja ilmasto-ohjelma 04/2019. MAIJA ALASALMI Kehittämispäällikkö

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Biopolttoaineiden hiilineutralisuusja kestävyyskriteerit ukkospilviä taivaanrannassa?

Suomen rooli ilmastotalkoissa ja taloudelliset mahdollisuudet

Ilmastonmuutos ja biotalous

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Puu vähähiilisessä keittiössä

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Energia- ja ilmastopolitiikan soveltaminen metsäsektorilla

Kivihiilen energiakäyttö päättyy. Liikenteeseen lisää biopolttoaineita Lämmitykseen ja työkoneisiin biopolttoöljyä

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Energiaomavaraisten kylien kehittäminen Pohjanmaan maakunnissa 19/01/15

Ilmastokaaos vai uusi teollinen vallankumous?

ERI METSÄNKÄSITTELY- MENETELMIEN HIILITASE. Timo Pukkala

Pohjoisten metsien merkitys ilmastonmuutokselle - biogeokemialliset ja biofysikaaliset palautemekanismit

Ympäristöstä. Yhdessä.

Metsäbioenergian kestävyyden rajat

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

BIOMASSAN ENERGIAKÄYTTÖ: VAIKUTUKSET HIILINIELUIHIN JA ILMASTOPÄÄSTÖIHIN. Pois fossiilitaloudesta. Sampo Soimakallio

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan uusi vaihe mitä muutoksia tarvitaan? Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala

Poliittisten ohjauskeinojen arviointi ja kehittäminen luonnonvarojen kestävän hyödyntämisen edistämiseksi

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Hiilensidonnan haasteita ja mahdollisuuksia

Transkriptio:

Bioenergian hiilineutraalius Sampo Soimakallio, TkT, Dos., Suomen ympäristökeskus, Kluuvin Rotaryklubi, 4.11.2015

Suomen tavoitteet Suomi sitoutunut 2 C tavoitteeseen (Cancun 2010) Vuoden 2020 jälkeisten päästövähennystavoitteiden tulee olla linjassa ns. kahden asteen yleisen lämpenemistavoitteen kanssa. Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia (2013) Bioenergian käytölle asetettu merkittäviä lisäystavoitteita Kotimaisen bioenergian maksimaalinen käyttö on turvattava ja liikenteen energialähteenä on lisättävä biopolttoaineiden käyttöä., Energia- ja ilmastotiekartta 2050 (2014) eikä pelkästään bioenergialle, vaan myös teolliselle puunkäytölle Tulevaisuudessa metsien kestävään hyödyntämiseen perustuva biotalous luo teollisia symbiooseja metsä-, energia-, teknologia-, kemian- ja rakennusalalla., Suomen Biotalousstrategia (2014) Biomassavarantojaan ja osaamistaan hyödyntämällä Suomi voi osaltaan tarjota kestäviä ratkaisuja maailmanlaajuiseen ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, Suomen Biotalousstrategia (2014) on varmistettava, että EU:n lainsäädännöllä tai muilla kansainvälisillä päätöksillä ei estetä, vaan edistetään biomassojemme käyttöä., Suomen Biotalousstrategia (2014) 2

Terminology Biomass: biological material derived from living, or recently living organisms (biodegradable fraction of products, waste and residues). Can be separated into terrestrial, ocean and bacterial biomass Bioenergy: any type of energy made available from materials derived from biomass Biofuel: solid, liquid, and gaseous fuels derived from biomass (and used as energy) Transportation biofuel: liquid or gaseous fuel for transport produced from biomass very often addressed as biofuels 3

Bioenergian nykyään ja potentiaali tulevaisuudessa 4

5

Carbon neutrality (carbon emitted from and sequestered into a biomass system are in balance) 6

Richardson et al. (ed.) 2002. Bioenergy from sustainable forestry. Kluwer. 7

Suomen metsät ovat hiilinegatiivisia = metsiin sitoutuu tällä hetkellä enemmän hiiltä kuin niistä vapautuu LUKE 2015 8

Suomen metsien puuston (milj. m3) kehitys vuosina 1800-2008 Palo ja Lehto 2012 9

Global carbon fluxes 10

Maapallon keskilämpötilan nousu johtuu erityisesti hiilidioksidipäästöistä IPCC AR5, SPM 11

Kumulatiiviset päästöt ratkaisevat lämpenemisen, päästöpolku ei niinkään IPCC AR5 12

13

2 C tavoitteen saavuttaminen edellyttää samanaikaisesti merkittäviä vähennyksiä fossiilisten polttoaineiden käytössä ja lisäyksiä metsien hiilinieluissa IPCC AR5, WGIII, SPM 14

Bioenergia vs. fossiilinen energia Bioenergian käytön lisääminen hillitsee ilmastonmuutosta, jos/kun bioenergian kokonaisilmastovaikutukset ovat pienemmät kuin korvattavien fossiilisten polttoaineiden kokonaisilmastovaikutukset 15

Onko bioenergian käyttöä mahdollista lisätä ilman, että maaekosysteemien hiilen sidontaa pienennetään? 16

Metsäbioenergia? 17

Jos hakkuutähteitä ei korjata, ne lahoavat metsässä hiili vapautuu, mutta viipeellä, osa ei ehkä ollenkaan Repo et al. 2012 18

Jos kasvavia puita ei kaadeta, ne jatkavat kasvuaan menetetty hiilensidonta, lyhyellä aikavälillä ilmeinen, pitkällä aikavälillä epävarma 19

Polttoaineiden polton ja elinkaariset päästöt Polttoaineiden polton CO 2 -päästöt (g CO2/MJ) Kivihiili 93 Maakaasu 55 Turve 102-106 Raakaöljyt. 70-80 Puu 110 Polttoaineiden tyypilliset elinkaariset päästöt (g CO2-ekv./MJ) Kivihiili 105-115 Maakaasu 70-80 Turve 90-125 Raakaöljyt. 85-110 Puu 10-250??? 20

Energiapuun korjuun lisäämisen vaikutus metsien hiilitaseeseen Suomessa 21

Energiapuun korjuun lisäämisen vaikutus metsien hiilitaseeseen Suomessa hiilinielun pieneneminen suhteessa metistä korjattuun hiileen 22

Energiapuun korjuun lisäämisen vaikutus metsien hiilitaseeseen 23

Metsänielujen pieneneminen ja energiapuun korjuun hiilivirta kun energiapuun korjuuta lisätään 24

25

Teoreettisesti paras bioenergian lähde olisi yksivuotinen kasvi, joka nopeasti sitoo poltettaessa vapautuneen hiilidioksidin. 26

Peltobioenergia? 27

Ekosysteemien hiilivarastot vs. biomassan tuotanto Schultze et al. 2012 28

Talousmetsä on hiilivarastoltaan paljon lähempänä luonnontilaa kuin maatalousmaa World Resources Institute 29

30

31

Johtopäätökset Uusiutuvasti kasvatettu biomassa on määritelmän mukaan hiilineutraalia hiilineutraalius ei pahenna, mutta ei myöskään hillitse ilmastonmuutosta Ilmastonmuutosta hillitäksemme fossiilisten polttoaineiden käyttöä tulee vähentää ja jos se tehdään bioenergian käyttöä lisäämällä, hyvin helposti pienennetään suoraan tai epäsuorasti maaekosysteemien hiilivarastoja Satotasojen nostaminen lannoittamalla ja käytäntöjä parantamalla mihin asti riittää? Jätteet ja tähteet etusijalla mihin asti riittävät? Mikä on jätettä? Puutteellinen ilmastoregulaatio aiheuttaa päästövuotoa maiden ja päästösektorien välillä Mikä olisi optimaalista ilmastopolitiikkaa, enemmän vai vähemmän bioenergiaa? 2 C tavoite, päästövähennysten kiireellisyys, metsänielujen rooli, epävarmuus pitkällä aikavälillä, muut kasvihuonekaasupäästöt, muut ilmastovaikutukset, ilmastovaikutukset vs. muut vaikutukset 32

Kiitos! Lisätietoja: sampo.soimakallio@ymparisto.fi 33