Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle VIITE: Kuulemistilaisuus ASIA: Valtiontalouden kehykset vuosille 2013-2016 SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on valtakunnallisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen kattojärjestö. SOSTE on sosiaali- ja terveyspoliittinen vaikuttaja ja asiantuntijajärjestö, joka rakentaa sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edellytyksiä yhteistyössä jäsenyhteisöjensä kanssa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n varsinaisina jäseninä on 172 valtakunnallista sosiaali- ja terveysalan järjestöä ja yhteistyöjäseninä 61 muuta sosiaali- ja terveysalan toimijaa. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry on aloittanut toimintansa 1.1.2012. Lisätiedot: www.soste.fi Liitteenä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry:n kannanotto valtiontalouden kehyksiin vuosille 2013-2016. Lisätietoja: Pääsihteeri Vertti Kiukas, 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry Vertti Kiukas Pääsihteeri
1 Yleistä SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry pitää valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteitä tärkeinä ja tarpeellisena. Hyvinvoivan suomalaisen yhteiskunnan perusta on hyvinvoiva talous. Tämä edellyttää investointeja taloudellisen pääoman kasvattamiseksi, mutta myös hyvinvointi-investointeja inhimillisen ja sosiaalisen pääoman kasvattamiseksi. Suomen tavoitteena tulee olla hyvinvointitalous, jossa voivat hyvin sekä ihminen että talous. 2 RAY:n tuotto kuuluu kansalaisjärjestöjen hyvinvointityöhön SOSTE tarkastelee valtiontalouden kehyksiä vuosille 2013-2016 hyvinvointitalouden näkökulmasta ja haluaa nostaa esiin erityisesti kaksi näkökulmaa: 1) Raha-automaattiyhdistyksen (RAY) tuotto tulee ohjata jatkossakin täysimääräisesti arpajaislainmukaiseen yleishyödylliseen hyvinvointityöhön 2) Leikkaukset ja veronkorotukset uhkaavat yhdenvertaista palveluiden saantia ja heikoimmassa asemassa olevien selviytymistä Valtiontalouden kehyspäätöksessä vuosille 2013-2016 on yllättäen päätetty ohjata RAY:n tuottoja yleiskatteisille STM:n momenteille siten, että vuonna 2013 tuottoa ohjataan valtiolle 10 milj. euroa, vuonna 2014 20 milj. euroa ja tämän jälkeen pysyvästi 30 milj. euroa vuosittain. Tämä tarkoittaa noin 10% tämän hetkisestä järjestöille osoitetusta avustussummasta. Arpajaislakia on muutettava, jos siirto aiotaan toteuttaa. SOSTE pitää RAY:n tuoton leikkaamista valtion muihin tarkoituksiin vääränä ja hallitusohjelman vastaisena politiikkana. Hallitusohjelmassa on sitouduttu vahvasti parantamaan kansalaisjärjestöjen toimintaedellytyksiä. SOSTE paheksuu, että näiden lupausten jälkeen hallitus siirtää yleishyödylliseen järjestötoimintaan tarkoitettuja RAY:n tuottoja muualle. Näin hallitus heikentää sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintakykyä ja hyvinvointityön mahdollisuuksia. Samaan aikaan, kun hallitus pyrkii köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen, se supistaa voimavaroja sieltä, missä näitä ongelmia voidaan ehkäistä ja auttaa.
RAY on sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan keskeisin rahoittajataho. RAY:n tuotoilla avustetaan yli 700 järjestön toimintaa ja tuhansien alueellisten ja paikallisten yhdistysten verkostoa ympäri Suomea. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen 1,3 miljoonan jäsenen ja satojen tuhansien vapaaehtoistoimijoiden hyvinvointia vahvistava työ tavoittaa suomalaiset lapsista ja nuorista ikäihmisiin. RAY:n tuotto on lain mukaan tarkoitettu kansalaisjärjestöjen yleishyödylliseen työhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Viime vuosina, kun RAY:n pelituotot vähenivät, järjestöjen avustukset supistuivat. Vuonna 2008 jaettava avustussumma oli 312 miljoonaa, kuluvana vuonna 291 miljoonaa euroa. SOSTE pitää pöyristyttävänä sitä, että tässä tilanteessa valtio aikoo tulevina vuosina ottaa kymmeniä miljoonia RAY:n vuosikohtaisesta tuloksesta täysin riippumatta pelitoiminnan tuottojen kehityksestä. Tällä hetkellä on odotuksia RAY:n tuoton kasvusta, mutta samaan aikaan pitää muistaa, että kysymys on vastuullisesta, monopoliasemassa olevan peliyhteisön harjoittamasta liiketoiminnasta, jonka kasvulle on pelihaittojen minimoimiseksi asetettava tiukat rajat ja jonka toimintaa ohjaavat myös EU:n asettamat reunaehdot. On myös muistettava, että valtio nosti 1.1.2012 alkaen arpajaisveron 10 prosentista 12 prosenttiin. Viime vuonna arpajaisvero tuotti valtion kassaan 73,8 milj. euroa. Arpajaisveroa on nostettu viimeisen kymmenen vuoden aikana rajusti. Vuoden 2001 alussa arpajaisveroaste oli vain 5%, nyt siis yli kaksinkertainen. Lisäksi Valtionkonttorin käyttöön siirretään vuosittain noin 100 milj. euroa RAY:n tuotosta. RAY:n tuotosta menee jo noin 40% muualle kuin yleishyödylliseen toimintaan. SOSTE vaatii, että RAY:n tuotto käytetään täysimääräisesti arpajaislainmukaiseen yleishyödylliseen hyvinvointityöhön eikä sitä tule ohjata sosiaali- ja terveysministeriön yleiskatteisille momenteille. Lisäksi järjestöt on otettava mukaan raha-automaattiavustuslain ja arpajaislain uudistamiseen. 3 Yhdenvertainen palveluiden saanti ja köyhimpien lapsiperheiden selviytyminen vaarassa Hallitusohjelman mukaiset valtionosuusprosentin muutokset ja valtiontalouden kehyksiin vuosille 2013-2016 sisältyvät
lisäsopeuttamistoimet syövät huolestuttavalla tavalla kuntien rahoituspohjaa. On kestämätöntä lisätä kuntien tehtäviä ja vähentää rahoitusta huomioiden väestön ikärakenteen kuntatalouteen kohdistamat paineet. SOSTE toteaa, että kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat säästöt vaarantavat kansalaisten oikeuden yhdenvertaisiin palveluihin eri puolella Suomea tilanteessa, jossa kansalaisten eriarvoisuus palveluiden saannin suhteen on jo nyt hälyttävä. SOSTE näkeekin välttämättömänä, että kuntien tehtävät, rahoitus ja palvelurakenne määritellään rinnakkain. Myönteisimpänä valtiontalouden kehyspäätöksenä SOSTE näkee sitoutumisen nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamiseen vuodesta 2013 alkaen työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön poikkihallinnollisena yhteistyönä. Nuorten työelämästä syrjäytymiskehitys on ehdottomasti pysäytettävä. Nuorten yhteiskuntatakuun toteutus on tärkeä hyvinvointitalletus suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan säästöistä noin kolmannes syntyy lapsilisien indeksijäädytyksestä. Lapsilisien indeksikorotus olisi parantanut erityisesti köyhimpien lapsiperheiden toimeentuloa. Lapsiperheiden asemaa vaikeuttaa lisäksi ALV-kannan nousu yhdellä prosenttiyksiköllä. SOSTE onkin huolissaan leikkausten ja korotusten vaikutuksista lapsiperheiden köyhyyden lisääntymiseen. Tutkimusten mukaan vuonna 2009 alle 18-vuotiaista lapsista jo 15 prosenttia asui pienituloisissa kotitalouksissa. Valtiontalouden kehyksiin vuosille 2013-2016 sisältyy useita perusturvan parannuksia, mikä on myönteistä. Juuri julkaistun Sosiaalibarometrin (2012) mukaan yli puolet sosiaalijohtajista ja Kelan toimistojen johtajista ei pidä kuitenkaan 100 euron korotusta perusturvaan riittävänä. SOSTE vaatii, että hallitus jatkaa hallitusohjelmassa tavoitteeksi asetettua köyhyyden ja syrjäytymisen vähentämistä taloudellisesti tiukasta tilanteesta huolimatta. Tällä hetkellä 900 000 suomalaista on köyhyysriskissä, mitä SOSTE ei pidä inhimillisesti, moraalisesti eikä taloudellisesti hyväksyttävänä ja kestävänä. Laajamittainen köyhyys ja
syrjäytyminen ovat uhka yhteiskunnan kiinteydelle sekä taloudelliselle hyvinvoinnille ja kasvulle.