1 OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.1. 2016 alkaen Sisällysluettelo 1 Omaishoidon tuen määritelmä ja myöntämisedellytykset... 2 2 Hoitopalkkion määrät ja kriteerit hoitoisuusluokittain... 4 3 Vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio ja hoitopalkkion alentaminen... 6 4 Hoitopalkkion veronalaisuus... 6 5 Omaishoidon tuesta perittävät maksut... 6 6 Omaishoidon tuen päätös ja sopimus... 7 7 Omaishoidon tuen hoitopalkkion maksamisen keskeyttäminen ja päättyminen... 7 8 Hoito- ja palvelusuunnitelma... 8 9 Omaishoitajan vapaapäivät ja hoidettavan hoidon järjestäminen... 8 9.1 Lakisääteiset vapaapäivät... 8 9.2 Muu kuin lakisääteinen vapaa... 9 9.3 Virkistysvapaat... 9 9.3 Säännöllinen intervallihoito... 9 10 Omaishoitajalle annettava tuki... 10
2 1 Omaishoidon tuen määritelmä ja myöntämisedellytykset Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon tuki on osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta kunnassa. Kunta päättää, missä laajuudessa se järjestää omaishoidon tukea ja kuinka paljon se osoittaa talousarviossa voimavaroja hoitopalkkioihin ja palveluihin. Omaishoidon tuesta annetussa laissa (937/2005) säädetään tuen myöntämisedellytyksistä, alimpien hoitopalkkioiden määristä, omaishoidon tukena annettavista palveluista, omaishoitajan vapaasta, hoito- ja palvelusuunnitelmasta sekä omaishoitosopimuksesta. Omaishoidon tuen myöntämisperusteet päättää kunta säännösten sallimissa rajoissa. Omaishoito on hoitomuoto, joka tukee heikentyneen toimintakyvyn, sairauden ja/tai vamman vuoksi säännöllistä hoitoa ja/tai huolenpitoa tarvitsevien kaikenikäisten henkilöiden kotona asumista. Säännöllinen hoito ja huolenpito järjestetään hoidettavan kotona omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Konkreettisen henkilökohtaisen avustamisen lisäksi huolenpito voi olla myös hoidettavan päivittäisten toimien valvontaa, ohjausta ja tukemista. Ohjauksen, valvonnan ja tuen tarve koskee erityisesti henkilöitä, joilla on mielenterveysongelmia, aivovamma tai muistisairaus, kehitysvammaisia henkilöitä sekä muita henkilöitä, joilla on psyykkisen tai kognitiivisen toimintakyvyn vajeita. Omaishoitoon voi sisältyä myös hoidettavan auttamista kodin ulkopuolisissa toiminnoissa. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan korvauksena tehdystä hoitotyöstä. Hoidettavalla pitää olla kotikuntalain tarkoittama kotipaikka Kotkan kaupungissa Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on esimerkiksi pelkästään ruoanlaitossa, siivouksessa tai asioinnissa kodin ulkopuolella Arvioinnissa otetaan huomioon myös perheen normaalit sisäiset vastuut, esim. puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen. Hoitajan tulee olla terveytensä ja toimintakykynsä puolesta sopiva hoitajaksi. Hänen on kyettävä kantamaan kokonaisvastuu hoidettavasta ja oltava valmis huolehtimaan hoivasta ja huolenpidosta hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisesti. Hoitajan toimintakykyä arvioitaessa kiinnitetään huomiota mm. hänen omiin sairauksiinsa, muistiin, liikuntakykyyn ja elämäntapoihin. Hoitajan sopivuuteen vaikuttavat myös sosiaaliset syyt, esim. hoitajan liiallinen päihteiden käyttö. Kunta voi pyytää hoitajan terveydentilasta selvitystä.
3 Hoitoisuusluokkaa ja hoidettavan toimintakykyä arvioitaessa otetaan huomioon hoidettavan ja hoitajan kokonaistilanne. Arvioitaessa otetaan huomioon sosiaalinen ympäristö, hoidettavan fyysinen ja psyykkinen tila, ikä, muut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä yhteiskunnan tukimuodot. Omaishoidolla yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa pyritään takaamaan hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävät palvelut. Hoidettavan kodin pitää olla terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva. Omaishoidon tuen päätöksenteon tukena käytetään terveydentilaa koskevia lausuntoja sekä muita selvityksiä/lausuntoja. Hoidettavan hoidon ja huolenpidon tarve arvioidaan yksilökohtaisesti kotikäynnillä, jolloin tehdään myös toimintakyvyn ja palveluntarpeen arviointi. Omaishoidon tulee aina olla hoidettavan edunmukaista. Toimintakykymittarina käytetään RAVA-indeksiä yli 65-vuotilaille. Lasten, nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten toimintakyvyn arviointiin otetaan käyttöön oma mittari vuoden 2016 aikana. Omaishoidon tuki ja tuen korotus maksetaan hakemuksen jättämisestä alkaen. Hakemuksen liitteeksi liitetään lääkärinlausunto hoidettavan terveydentilasta, toimintakyvystä ja hoidon-/ avuntarpeesta. Hakemuksen lisäksi voidaan pyytää lisäselvityksiä. Jos pyydettyjä lisäselvityksiä ei ole toimitettu 2 kuukauden kuluessa niiden pyytämisestä, hakemus raukeaa ja siitä tehdään kielteinen päätös. Saattohoitopäätöksen saaneilla asiakkailla hakemusmenettely sovitaan erikseen. Omaishoidon tukea ja tuen korotusta ei makseta takautuvasti. Omaishoidon tukea ei myönnetä, jos hoidettava asuu sosiaali- ja/tai terveydenhuollon julkisessa tai yksityisessä toimintayksikössä, jossa palvelut ovat saatavissa kyseisen yksikön toimesta. Omaishoidon tuen maksaminen keskeytetään, jos vammainen tai pitkäaikaissairas lapsi tai nuori opiskelee oppilaitoksessa, jossa on mahdollisuus asua kouluviikkojen ajan asuntolassa tai palveluasunnossa. Tukea tai sen mahdollista korotusta myönnetään pääsääntöisesti pitkäkestoiseen (yli 3 kk) omaishoitoon, poikkeuksena saattohoitopäätöksen saaneet asiakkaat. Käytännössä hoitaja on yleensä osallistunut hoidettavan hoitoon ja huolenpitoon jo ennen omaishoitosopimuksen tekemistä.
4 2 Hoitopalkkion määrät ja kriteerit hoitoisuusluokittain Hoitopalkkion taso määräytyy hoidon sitovuuden ja vaativuuden mukaan. Lapsista voidaan ottaa tuen piiriin pääsääntöisesti vaikeasti vammaiset ja sairaat, joiden hoito terveeseen vastaavan ikäiseen lapseen verrattuna on erittäin vaativaa ja sitovaa. Pienillä lapsilla myöntämisen kriteerit ovat tiukemmat, koska pieni lapsi tarvitsee joka tapauksessa ympärivuorokautista hoitoa ja valvontaa. Kaikki palkkioluokkia voidaan alentaa alempaan palkkioluokkaan, mikäli hoidettavalla on käytössä runsaasti muita kunnallisia palveluita. Ryhmä 1, 385,42 /kk Ydinkohdat/ perusajatus: - Hoidettava tarvitsee toistuvasti hoitoa, huolenpitoa, valvontaa, ohjausta kotona ja kodin ulkopuolella - Hoidettava voi asua yksin - Avun tarve on päivittäistä, toistuvaa, useita kertoja päivän aikana - Hoidettava voi olla lyhyen ajan yksin - RAVA 1.8 2.99 Hoidettava tarvitsee alentuneen toimintakyvyn vuoksi toistuvasti päivittäin hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa selviytyäkseen henkilökohtaisista perustoiminnoistaan. Näitä ovat lääkitys, ruokailut, peseytymiset, pukeutumiset, henkilökohtainen hygienia, liikkuminen ja wc-asioinnit. Lisäksi hän tarvitsee ohjausta ja valvontaa kodin ulkopuolella liikkumiseen. Hoitotyö sitoo omaishoitajan hoitotyöhön toistuvasti päivittäin, mutta hoidettava voi asua yksin omassa taloudessaan. Hoitaja sitoutuu toistuvaan, useita kertoja päivän aikana tapahtuvaan huolenpitoon ja hoitoon. Hoidettava selviytyy lyhyen ajan yksin omassa kodissaan tai hän on koulussa, päivähoidossa, päivätoiminnassa tai muussa kodin ulkopuolisessa hoidossa osan päivästä. Ryhmä 2, 589,86 /kk Ydinkohdat/ perusajatus: - Hoidettavalla on ympärivuorokautinen, lähes jatkuva hoidon, huolenpidon sekä valvonnan tarve - Hoidettava ei voi asua yksin
5 - Hoidettavalla on avuntarvetta kotona ja kodin ulkopuolella - RAVA 3.00 -> Hoidettavan hoidontarve on alentuneen toimintakyvyn vuoksi ympärivuorokautista ja hoidettava tarvitsee lähes jatkuvaa hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa useissa henkilökohtaisissa perustoiminnoissa kotona. Näitä ovat lääkitys, ruokailut, peseytymiset, pukeutumiset, henkilökohtainen hygienia, liikkuminen ja wc-asioinnit. Hoidettava ei voi asua yksin ja hän ei pysty liikkumaan kodin ulkopuolella ilman saattajaa tai avustajaa. Palkkioluokkaa voidaan alentaa alempaan palkkioluokkaan, mikäli hoidettavalla on käytössä runsaasti muita kunnallisia palveluita. - Kotiin annettua palvelua (kotihoidon palveluita yli 30 h/kuukausi). - Vammaispalvelulain mukaista henkilökohtaista apua yli 30 h/kk - Kodin ulkopuolista toimintaa 2 päivää tai enemmän/viikko (esim. päiväkeskus, koulu, päivähoito ) - Säännöllinen intervallihoito 10 päivää tai enemmän/ kk Ryhmä 3, 769,42 /kk Ydinkohdat/ perusajatus: - Hoidettavalla on hoidollisesti raskas siirtymävaihe, esim. saattohoito - Hoidettava tarvitsee runsaasti hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa - Hoitotyö on jatkuvaluonteista, vaativaa, ympärivuorokautista - Hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua - Päätös on määräaikainen Ryhmän 3 mukaista hoitopalkkiota maksetaan alentuneen toimintakyvyn vuoksi hoidollisesti raskaaseen siirtymävaiheeseen, kuten saattohoito (saattohoitopäätös tehty), sairaudesta/onnettomuudesta kuntoutuminen tai laitoksesta kotiin siirtyminen tai muu vastaava tilanne. Omaishoidonpalkkiota voidaan myöntää edellyttäen, että hoitaja on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä työtä tai päätoimista opiskelua. Hoitajalla voi olla eläketuloja. Hoitajalla ei voi olla vähäistä suurempia työtuloja, oikeutta sairausvakuutuslain mukaiseen erityishoitorahaan tai oikeutta vuorotteluvapaalain mukaiseen vuorottelukorvaukseen. Hoitotyö edellyttää hoitajan jatkuvaluonteista työpanosta ja työ on luonteeltaan vaativaa Hoitoisuus vastaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta ja yöllä tarvittava hoito on toistuvaa ja jatkuvaluonteista. Päätös tehdään pääsääntöisesti määräaikaiseksi. Siirtymävaiheeseen tai kuntoutumiseen myönnettävää palkkiota maksetaan enintään puolen vuoden ajan.
6 Mikäli omaishoidon tarve jatkuu siirtymävaiheen jälkeen, tehdään uusi päätös hoidettavan hoitoisuuden ja uuden hakemuksen perusteella. Ryhmä 4, 1.726,01 /kk Ydinkohdat/ perusajatus: - Hoitaja jää pois omasta ansiotyöstä - Hoidettava on hoidollisesti erityisen raskas - Hoidettavalla on ympärivuorokautinen hoidon tarve - Omaishoito on hoiva-asumisen vaihtoehto - Hoidon tarve on pitkäaikainen Ryhmän 4 mukaista hoitopalkkiota voidaan maksaa hoitajalle, joka jää pois ansiotyöstään hoitamaan hoidollisesti erityisen raskasta hoidettavaa. Hoidettavan hoidon tarve on ympärivuorokautista sekä arvioitu pitkäkestoiseksi. Omaishoito on pysyvän laitoshoidon tai ympärivuorokautisen hoivan vaihtoehto. Hoitoisuusluokkaa voidaan alentaa hoidontarpeen tai hoitajan elämäntilanteen muuttuessa. Hoitopalkkio on tarkoitettu korvaamaan palkkaa ansiotyöstä. Tämän ryhmän ulkopuolelle jäävät hoitajat, jotka saavat palkkatuloja, äitiys- tai vanhempainrahaa, sairausvakuutuslain mukaista erityishoitorahaa, vuorottelukorvausta tai eläketuloja. 3 Vähimmäismäärää pienempi hoitopalkkio ja hoitopalkkion alentaminen Hoitopalkkion vähimmäismäärä on asetuksen mukainen ja se tarkistetaan vuosittain. Lakisääteistä vähimmäispalkkiota ei pääsääntöisesti alenneta paitsi, jos siitä sovitaan omaishoitajan kanssa ja se johtuu hoitajan tilanteesta ja toivomuksesta, esim. hoitajan varhennettu vanhuuseläke tai työttömyyseläke. 4 Hoitopalkkion veronalaisuus Omaishoidosta maksettava hoitopalkkio on veronalaista tuloa, josta toimitetaan ennakonpidätys. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa. 5 Omaishoidon tuesta perittävät maksut
7 Omaishoidon tuen palkkion ohella käytetyistä palveluista peritään normaalit sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja -asetuksen mukaiset tai kunnan päättämät maksut. Päätökset omaishoidon lakisääteisinä vapaapäivinä hoidettavalle järjestettävistä hoito- ja huolenpitopalveluista perittävästä maksusta tekee sosiaali- ja terveyslautakunta. 6 Omaishoidon tuen päätös ja sopimus Päätös omaishoidon tuesta ja omaishoidon tuen sopimus tehdään kestoltaan yhteneviksi. Alle 65- vuotiaiden vammaisten ja kehitysvammaisten omaishoidon tuki myönnetään pääsääntöisesti määräaikaisena. Muut omaishoidon tukea koskevat päätökset tehdään pääsääntöisesti toistaiseksi voimassa oleviksi. Tällöin määräaikainen sopimus/ päätös on mahdollinen, kun hoidettavan hoidon tarve on arvioitu määräaikaiseksi (esim. raskaan hoito-/kuntoutusjakson aikana, hoidettavan toipuessa vaikeasta sairaudesta tai leikkauksesta). 7 Omaishoidon tuen hoitopalkkion maksamisen keskeyttäminen ja päättyminen Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, hoitopalkkion maksaminen keskeytetään kuukauden kuluttua. Esim. jos hoidettava otetaan laitoshoitoon lokakuun 15. päivä, keskeytyy oikeus hoitopalkkion saamiseen marraskuun 16. päivästä alkaen. Hoitajan estyessä toimimasta omaishoitajana hoitopalkkion maksaminen keskeytetään välittömästi. Kunta voi irtisanoa sopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Jos hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus voidaan purkaa välittömästi, jos sopimuksen jatkaminen vaarantaa hoidettavan tai hoitajan terveydentilan tai turvallisuuden. Hoitajan kykenemättömyys hoitotyöhön voi olla peruste sopimuksen purkamiselle. Irtisanomisajasta riippumatta sopimus päättyy sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutosten vuoksi käy tarpeettomaksi. Määräajaksi tehty sopimus lakkaa ilman irtisanomista määräajan päätyttyä.
8 Omaishoitaja on velvollinen ilmoittamaan hoidettavan olosuhteiden muutoksista, omaishoitajan tilanteen muutoksista, hoidon tarpeen oleellisesta muuttumisesta, siirtymisestä pysyvästi sosiaalija/tai terveydenhuollon julkiseen tai yksityiseen palveluyksikköön, hoivahoidon asumispalveluyksikköön, muuhun päivittäiseen hoitoon tai paikkakunnalta pois muutosta. Aiheetta maksettu hoitopalkkio peritään takaisin. 8 Hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta on aina laadittava hoito- ja palvelusuunnitelma yhdessä kunnan työntekijän, omaishoitajan ja hoidettavan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelma liitetään omaishoitosopimukseen. Hoito- ja palvelusuunnitelma tarkistetaan tarvittaessa tai omaishoitotilanteen olennaisesti muuttuessa. Suunnitelma tarkistetaan myös hoidettavan tai hoitajan pyynnöstä, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. 9 Omaishoitajan vapaapäivät ja hoidettavan hoidon järjestäminen 9.1 Lakisääteiset vapaapäivät Kunnan kanssa omaishoidon tuen sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus pitää kolme vuorokautta vapaata sellaista kalenterikuukautta kohti, jolloin hän yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin on sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Vapaita ei kerry niiltä kalenterikuukausilta, milloin omaishoito ei ole toteutunut vähintään 15 vuorokauden ajalta. Lakisääteisiä vapaita voi kerätä ja käyttää ilman vaikutusta uusien omaishoidon lakisääteisten vapaiden kertymiseen. Kertyneitä vapaita on mahdollisuus käyttää kuluvan kalenterivuoden aikana sekä sitä seuraavan vuoden tammi- ja helmikuussa. Lakisääteisten vapaiden aikaisen hoidon järjestelyyn vaikuttavat kunnan käytössä olevat hoitovaihtoehdot. Ensisijaisesti lakisääteiset vapaat järjestetään hoiva-asumisen yksikössä. Lisäksi niitä voidaan järjestää perhehoidossa tai toimeksiantosopimuksella. Lasten ja nuorten omaishoidon vapaat järjestetään ensisijaisesti lyhytaikaisena perhehoitona. Viimesijassa kunta päättää siitä, miten
9 hoito järjestetään omaishoitajan vapaiden aikana. Hoitojärjestelyistä sovitaan yksilökohtaisesti aina omaishoidon tuen palveluohjaajan kanssa. Omaishoitajan jaksamisen kannalta on suotavaa, että vapaat pidetään säännöllisesti. Vapaita ei voi pitää ennakkoon. 9.2 Muu kuin lakisääteinen vapaa Mahdollisuus muuhun ympärivuorokautiseen vapaaseen on silloin, kun hoitajan ja kunnan välille on laadittu omaishoitosopimus, mutta hoitajalla ei ole oikeutta lakisääteiseen vapaaseen. Kun hoidettava tarvitsee ympärivuorokautisen hoidon ja valvonnan, tilapäishoito järjestetään ensisijaisesti kodin ulkopuolella hoivapaikassa tai perhehoidossa. Silloin kun hoidon ja valvonnan tarve ei ole ympärivuorokautista tilapäishoito voidaan järjestää myös muiden palvelujen avulla. 9.3 Virkistysvapaat Kunta voi järjestää omaishoitajalle lakisääteisten vapaiden lisäksi alle vuorokauden mittaisia virkistysvapaita. Virkistysvapaita annetaan sosiaali- ja terveyslautakunnan päätöksen mukaisesti, käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Virkistysvapaan myöntämiseen vaikuttaa hoidon sitovuus ja vaativuus sekä hoidettavan saamat muut palvelut ja kokonaistilanne. Virkistysvapaista sovitaan aina erikseen omaishoidon palveluohjaajan kanssa. Virkistysvapaista peritään maksu sosiaali- ja terveyslautakunnan päättämien asiakasmaksujen mukaisesti. 9.3 Säännöllinen intervallihoito Intervallihoitojaksoja voidaan järjestää silloin, kun hoitajan ja kunnan välille on laadittu omaishoitosopimus. Säännöllinen intervallihoito on kuntoutusjakso hoidettavalle sekä hoitajalle vapaa-aikaa hoitotyöstä. Säännöllinen intervallihoito järjestetään hoidettavalle, hoitajan ja hoidettavan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Pääpaino on paljon hoivaa ja hoitoa tarvitsevilla asiakkailla. Lakisääteiset vapaat sisältyvät intervallijaksoihin. Hoitojaksot ovat säännöllisiä, esim. hoidettava on kotihoidossa 4 viikkoa ja intervallihoidossa 1 viikon.
10 10 Omaishoitajalle annettava tuki Hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjataan omaishoitajan tekemää hoitotyötä tukevat palvelut. Lain edellyttämien sosiaalihuollon palvelujen lisäksi voidaan käyttää myös muita tukimuotoja tarpeen ja resurssien mukaan. Hoito- ja palvelusuunnitelmaan on aina merkittävä, miten hoidettavan hoito järjestetään hoitajan vapaan, terveydenhoitoon liittyvien käyntien tai muun poissaolon aikana. Omaishoitotilanteet ovat aina yksilöllisiä ja niiden kesto voi vaihdella suuresti. Omaishoitotilanne muuttuu hoidettavan ja hoitajan toimintakyvyn ja voimavarojen muuttuessa. Omaishoidon tuen sisältö tulisi sopeuttaa näihin muutoksiin. Muutoksien tunnistamiseksi pyritään säännölliseen arviointiin sen jälkeen, kun omaishoidon tukeen oikeuttava päätös on tehty. Arviointikäynti toteutetaan vähintään kerran vuodessa. Keskeinen lainsäädäntö - Laki omaishoidon tuesta (937/2005) - Sosiaalihuoltolaki (1301/2014) - Sairausvakuutuslaki (1224/2004) - Vuorotteluvapaalaki (1305/2002) - Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista (734/1992 ja 912/1992)