OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN

Transkriptio

1 Omaishoidon tuen palkkiot ja myöntämisperusteet 2014 Stlk , 199 Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt kunnille tiedotteen uusista omaishoidon tuen hoitopalkkioista (kuntainfo 10/2013, ). Omaishoidon tukena maksettavia hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksen johdosta alkaen. Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden määrästä ja alimmista hoitopalkkioista säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Lain 6 :n mukaan hoitopalkkioita tarkistetaan kalenterivuosittain työntekijän eläkelain (395/2006) 96 :ssä tarkoitetulla palkkakertoimella. Vuodelle 2014 vahvistettu palkkakerroin on 1,350. Omaishoidon tuen hoitopalkkion vähimmäismäärä on lukien 381,00 euroa kuukaudessa. Hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 761,99 euroa kuukaudessa. Hoitopalkkion määrän tarkistus tehdään alkaen myös sellaisiin hoitopalkkioihin, jotka on sovittu palkkion vähimmäismäärää suuremmiksi tai pienemmiksi ja jotka perustuvat ennen tarkistusajankohtaa voimassa olleeseen omaishoitosopimukseen. Vuodelle 2014 vahvistettu palkkakerroin merkitsee hoitopalkkioihin noin 1,73 korotusta vuoteen 2013 verrattuna. Seinäjoen kaupungin järjestelmässä on kolme palkkioluokkaa. Palkkioluokat I ja II määräytyvät hoidettavan hoitoisuusasteen mukaan. Palkkioluokka III on tarkoitettu hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana omaishoitajille, jotka ovat lyhytaikaisesti estyneet tekemästä omaa tai toisen työtä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi hoidettavalle järjestetyistä palveluista, jotka korvaavat hoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voidaan hoidettavalta periä alkaen enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/ b 1 momentti) mukainen kansaneläkeindeksillä tarkistettu vuorokausikohtainen asiakasmaksu 11,30 euroa (Sosiaali- ja terveysministeriön ilmoitus 826/2013). Omaishoidon tuen myöntämisperusteet ovat seuraavanlaiset: OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMINEN Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä vastaa kunta. Omaishoidon tuki on määrärahasidonnainen eikä siihen ole subjektiivista oikeutta. Tukea voi hakea ympäri vuoden hoidettavan kotikunnalta. Omaishoidon tuesta annetaan hakijalle kirjallinen päätös. Jos päätös on kielteinen, siinä tulee näkyä perustelut ja valitusoikeus päätöksestä. Omaishoidolla tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön hoidon ja huolenpidon järjestämistä kotioloissa omaisen tai muun hoidettavalle läheisen henkilön avulla. Se on kokonaisuus, joka muodostuu omaishoitajalle maksettavasta hoitopalkkiosta, tuesta ja vapaasta sekä hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista. Omaishoitoperheelle annettavat palvelut määritellään yksilökohtaisessa hoito- ja palvelusuunnitelmassa. Omaishoidontukeen sisältyviä tai sitä täydentäviä palveluja voivat olla esim. apuvälineet, kotihoito, vanhusten / vammaisten päivätoiminta, lasten

2 päivähoito, kehitysvammaisten päivätoiminta, tukipalvelut tai lyhytaikainen laitoshoito. Omaishoidon tukeen liittyvistä palveluista peritään maksu sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulain mukaisesti. Omaishoitajalla tarkoitetaan omaista tai muuta hoidettavalle läheistä henkilöä, joka on tehnyt kunnan kanssa omaishoitosopimuksen. Omaishoitajan on oltava vähintään 18 vuotta täyttänyt. A: Omaishoidon tuen myöntämisperusteet Omaishoidon tukea voidaan myöntää, jos seuraavat edellytykset täyttyvät: Henkilö tarvitsee alentuneen toimintakyvyn, sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen syyn vuoksi kotioloissa hoitoa tai muuta huolenpitoa. Yleensä hänellä on myös oikeus Kelan maksamiin hoito- ja vammaistukiin. 1. Omaishoitaja on valmis vastaamaan hoidosta ja huolenpidosta tarpeellisten palveluiden avulla 2. Hoitajan terveys ja toimintakyky vastaavat omaishoidon asettamia vaatimuksia. Tarvittaessa voidaan edellyttää asiantuntijan lausuntoa siitä, että hoitaja on kykenevä toimimaan omaishoitajana 3. Omaishoito yhdessä muiden tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa on hoidettavan hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kannalta riittävää 4. Hoidettavan koti on terveydellisiltä ja muilta olosuhteiltaan siellä annettavalle hoidolle sopiva 5. Tuen myöntämisen arvioidaan olevan hoidettavan edun mukaista vanhukselle, vammaiselle tai sairaalle henkilölle. Hoito ja huolenpito on pitkäaikaisesti vaativaa ja sitovaa. Lapsen kohdalla toimintakykyä verrataan vastaavan ikäiseen terveen lapsen toimintakykyyn. Tarvittaessa käytetään terveydenhuollon ja lasten päivähoidon tai muun viranomaisen asiantuntemusta. 6. Tukeen ei ole oikeutettu sellainen alle 65-vuotias vammainen henkilö, joka pääsääntöisesti opiskelee muulla paikkakunnalla tai käyttää lyhytaikaishoitoa yli 14vrk/kk. Opiskelujen ajan omaishoidontuki voidaan määräaikaisesti lakkauttaa ja omaishoitotilanne arvioidaan uudelleen ennen maksatuksen jatkamista. 7. Pääsääntöisesti omaishoitajana ei voi toimia henkilö, joka samanaikaisesti toimii hoidettavan henkilökohtaisena avustajana. 8. Omaishoidontukeen ei ole oikeutettu sellainen henkilö, jolla on paljon henkilökohtaista apua tai jonka pääsääntöisestä hoidosta ja huolenpidosta vastaa kotihoito tai joku muu taho. 9. Omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai päivittäin jatkuvasti. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. B: Omaishoidon tuen palkkiot Omaishoitajille maksettavien hoitopalkkioiden suuruudesta ja alimmasta hoitopalkkiosta säädetään omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 5 :ssä. Hoitopalkkioita korotetaan indeksitarkistuksilla vuosittain. Hoitopalkkion vähimmäismäärä on 381,00 / kk ja hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana maksettava hoitopalkkio on vähintään 761,99 / kk alkaen. Omaishoidon tuen myöntämisedellytyksiä arvioitaessa käytetään 3 eri arviointimittaria riippuen palvelun tarpeesta. Vammaispalvelussa on käytössä 2

3 arviointimittaria, 0-15 vuotiaille ja sitä vanhemmille. Ikääntyville omaishoidettaville on käytössä oma arviointimittaristo. Palkkioluokka I: 396,36 /kk v Yksin asuessaan henkilö tarvitsisi runsaasti päivittäisiä kotihoito- ja tukipalveluja - Hoidettava tarvitsee toistuvasti paljon ohjausta ja apua päivittäisissä toiminnoissa (esim. liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygienissa ja ruokataloudessa) - Hoidettava on pääosin orientoitunut ajan ja paikan suhteen ja voi olla lyhyitä aikoja yksinään (esim. omaishoitajan asiointi ym. käynnit) - Päivittäisten toimintojen lisäksi arvioidaan liikuntakykyä, kommunikaatiota, valvonnan ja erityisten hoitotoimenpiteiden tarvetta - Hoidettava on lievästi muistisairas (MMSE-mittari) - Tukeen ei ole oikeutta, mikäli avun tarve on pelkästään esim. siivouksessa, ruuanvalmistuksessa tai kodin ulkopuolisessa asioinnissa - Alle 16-vuotiaiden vammaisten lasten ja nuorten toimintakykymittaria käytettäessä ensimmäisen palkkioluokkan pistemäärä on Sitä vanhemmilla pistemäärä on Ikääntyvien toimintakykymittarilla ensimmäisen maksuluokkan pistemäärä on Tähän palkkioluokkaan kuuluvat myös omaishoitajat, jotka hoitavat yli 65 -vuotiasta puolisoaan. Palkkioluokka II: 512,90 /kk v Hoidettava on pitkäaikaissairas, vammainen tai vanhus, joka tarvitsee ympärivuorokautista hoitajan läsnäoloa ja avustamista kaikissa tai lähes kaikissa henkilökohtaisissa toiminnoissa. Hoiva ja huolenpito on erityisen vaativaa ja sitovaa - Hoidettava on keskivaikeasti tai vaikeasti muistisairas (MMSE -mittari) ja vaatii jatkuvaa valvontaa muistamattomuuden ja/ tai levottomuuden takia - Käytettäessä alle 16-vuotiaiden vammaisten lasten ja nuorten henkilöiden toimintakykymittaria tähän maksuluokkaan oikeuttava pistemäärä on yli 21 pistettä ja sitä vanhempien toimintakykymittarin osalta pisteraja on yli 33 pistettä. Ikääntyvien toimintakykymittarin osalta tähän maksuluokkaan oikeuttaa yli 46 pistettä Palkkioluokka III: 761,98 /kk v Omaishoitaja on oikeutettu tähän palkkioon hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana. Hän on lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa tai toisen työtä - Hoitaja ei saa samalta ajalta vähäistä suurempia tuloja eikä hänellä ole oikeutta sairausvakuutuslain (1224/2004) 10 luvun mukaiseen erityishoitorahaan tai oikeutta vuorotteluvapaalain (1305/2002) 13 :n mukaiseen vuorottelukorvaukseen - Tähän maksuluokkaan oikeuttavaa palkkiota voidaan maksaa harkinnalla määrärahatilanteen salliessa enintään 2 kk:n jaksoina, esimerkiksi saattohoitotilanteessa C: Päätös omaishoidon tuesta ja omaishoidon tuen maksaminen Omaishoidon tukea hakevan henkilön luokse tehdään kotikäynti. Kotikäynnin tarkoituksena on määritellä hoidettavan ja hoitajan tuen ja palvelujen tarve sekä kartoittaa hoitajan ja kodin sopivuus omaishoitoon. Päätös omaishoidon tuesta tehdään toistaiseksi, kuitenkin kaupungin valtuuston vahvistamien määrärahojen puitteissa. Erityisestä ja perustellusta syystä päätös voi olla määräaikainen. Mikäli hakija täyttää omaishoidon tuen myöntämisedellytykset, mutta kunnan määrärahatilanne ei salli uusien tukien myöntämistä, päätöksessä todetaan, että tuen myöntämisedellytykset täyttyvät

4 ja asia otetaan uudelleen käsittelyyn määrärahatilanteen salliessa. Hakemus on voimassa päätöspäivästä puoli vuotta. Hakemuksen voi uusia seuraavaksi puoleksi vuodeksi ilmoittamalla ennen määräaikaa. Sen jälkeen tulee toimittaa uusi hakemus ajan mukaisin epikriisein. Mahdolliselle omaishoidon tuen jonotusajalle omaishoitoperheelle pyritään järjestämään muita omaishoitoa tukevia palveluja. Omaishoidon tuen palkkio maksetaan hoitajalle kuukausittain jälkikäteen sopimuksessa mainittuna maksupäivänä. Palkkio on veronalaista, palkkaan verrattavaa tuloa. Sitä ei makseta takautuvasti hakemuksesta. Palkkio otetaan yleensä tulona huomioon muita sosiaalietuisuuksia myönnettäessä kuten muutkin tulot. Omaishoidon tuesta vastaavan tehtävänä on päättää ja suunnitella yhdessä omaishoitoperheen kanssa palvelukokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä omaishoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista. Omaishoitaja ei ole työsopimuslain (55/2001) tarkoittamassa työsuhteessa kuntaan, hoidettavaan tai hoidettavan huoltajaan. Omaishoitajan eläketurvasta säädetään kunnallisessa eläkelaissa (202/64). Kunnan on otettava tapaturmavakuutuslain (608/1948) 57 :n 1 momentin mukainen vakuutus hoitajalle. D: Omaishoitosopimus ja hoito- ja palvelusuunnitelma Omaishoidon tuesta laaditaan kunnan ja omaishoitajan välillä sopimus, jonka liitteenä on hoito- ja palvelusuunnitelma. Omaishoitosopimus tarkistetaan omaishoitoperheen tai kunnan aloitteesta. Hoito- ja palvelusuunnitelma laaditaan yhdessä hoidettavan ja omaishoitajan kanssa. Hoito- ja palvelusuunnitelmassa hoitaja sitoutuu hoidon tavoitteisiin ja kunta sitoutuu siinä määriteltyjen palvelujen järjestämiseen. Kunnan tehtävänä on valvoa, että laadukas ja hyvä hoito toteutuu. Hoitajalla on velvollisuus tiedottaa hoidettavan toimintakyvyssä ja hoidossa tapahtuvista muutoksista omaishoitotuen yhteyshenkilölle, joka vastaa myös omaishoitoon liittyviin kysymyksiin. E: Omaishoitajan vapaat Omaishoidon tuesta kunnan kanssa sopimuksen tehneellä henkilöllä on oikeus lakisääteiseen kolmen vuorokauden vapaaseen sellaisia kuukausia kohti, jolloin hoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin. Sidonnaisuus katsotaan ympärivuorokautiseksi siitä huolimatta, että hoidettava viettää säännöllisesti vähäisen osan vuorokaudesta käyttäen kotinsa ulkopuolella järjestettyjä sosiaali- ja terveyspalveluja taikka saaden kuntoutusta tai opetusta. Hoidettavan voidaan katsoa viettävän vähäisen osan vuorokaudesta kotinsa ulkopuolella. Oikeus lakisääteisen vapaan kertymiseen kirjataan omaishoidontuen sopimukseen, lakisääteisen vapaan pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää. Vapaapäivät voi pitää, kun vapaaoikeus on kertynyt. Omaishoitaja voi pitää vapaat säännöllisesti kuukausittain tai erityisestä syystä hän voi kerätä päiviä ja pitää pidemmän jakson kerralla. Vapaapäivät on pidettävä kalenterivuoden aikana. Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaat kokonaisina vuorokausina olemassa olevien mahdollisuuksien mukaan tai hänellä on oikeus muuten erikseen

5 sovittuihin palveluihin. Palvelut kirjataan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Esimerkiksi hän voi halutessaan vaihtaa ne päiväsaikaan pidettävään vapaaseen, jolloin pyritään järjestämään vapaan aikainen hoito mahdollisuuksien mukaan tapauskohtaisesti sopien. Erikseen sovittuja palveluja ei voi kerryttää. Yli 65-vuotiasta puolisoaan hoitavalla omaishoitajan omaishoidettavalla on mahdollisuus käyttää vapaan aikaisena hoitona maksuttomasti 5 päivää/kk lyhytaikaista hoitoa tai 5 päivää/kk päivähoitoa/toimintaa. Lyhytaikaisen hoidon maksuttomat palvelut pitävät sisällään omaishoitajan lakisääteiset vapaat. Maksuttomia palveluja ei voi kerryttää. Muilla yli 65-vuotiasta omaistaan hoitavilla omaishoitajilla on oikeus lakisääteiseen omaishoidon lomitukseen 3 vrk /kk. Mikäli käytössä ei ole lyhytaikaishoitoa tai päivätoimintaa, on mahdollisuus käyttää palveluseteliä 4h/kk, jos omaishoitaja ja hoidettava asuvat samassa taloudessa. Kunnalla on oikeus päättää siitä, miten omaishoitajan vapaan aikainen hoito järjestetään. Ensisijaisesti käytetään kunnassa olemassa olevia palveluja. Vammaisille lapsille järjestetään ryhmälomitusta tai ostopalveluna tilapäishoitoa. Mikäli perhe ei halua käyttää lakisääteisiä vapaita, voidaan vaihtoehtoisesti harkinnalla järjestää muuna kuin lakisääteisenä palveluna kotiin tuotavaa lomituspalvelua vrk/vuosi tai henkilökohtaista apua 24 h/kk. Lomituksena on mahdollisuus myös käyttää palveluseteliä 4h/kk, jos muuta lakisääteistä tai harkinnan varaista lomitusta ei ole käytössä. Omaishoitajan lakisääteisen vapaan ajaksi hoidettavalle järjestetyistä palveluista, jotka korvaavat hoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voidaan hoidettavalta periä enintään asiakasmaksulain mukainen maksu 11,30 /vrk. Mikäli hoidettava on kuukauden aikana vähintään 14 vrk ympärivuorokautisesti hoidossa muualla kuin omaishoidossa (muusta syystä kuin omaishoitajan lakisääteisten vapaapäivien vuoksi tai omaishoitajan osallistuessa veteraanikuntoutukseen tai Kelan järjestämään kuntoutukseen) ei siltä kuukaudelta kerry lakisääteisiä vapaapäiviä. F: Hoitopalkkion alentaminen ja keskeytys Hoitopalkkio voidaan sopia säädettyä määrää pienemmäksi, mikäli hoidon sitovuus on vähäisempää kuin mitä 4 :n 1 momentissa edellytetään ja hoidon ja huolenpidon tarve on vähäistä, taikka siihen on hoitajan esittämä erityinen syy. Jos omaishoito keskeytyy tilapäisesti hoidettavan terveydentilasta johtuvasta syystä, keskeytyy hoitopalkkion maksaminen kuukauden kuluttua. Hoidon keskeytyessä hoitajasta johtuvasta syystä tai hoidettavasta johtuvasta muusta kuin terveydellisestä syystä omaishoidon tuen hoitopalkkiota alennetaan yli 7 vuorokauden pituisen kuukausittaisen jakson jälkeen esim. lyhytaikainen hoito. Hoitopalkkiota ei kuitenkaan alenneta ajalta jolloin omaishoitaja osallistuu veteraanikuntoutukseen tai Kelan järjestämään kuntoutukseen. Hoitaja on velvollinen ilmoittamaan hoidon keskeytyksistä. G: Omaishoidon tuen päättyminen Omaishoitosopimus päättyy ilman irtisanomista sen kuukauden lopussa, jonka aikana hoito hoidettavan terveydentilan muutoksista johtuen käy tarpeettomaksi tai hoidettava siirtyy pitkäaikaiseen hoitoon tai jos hoidettava muuttaa pois kunnasta.

6 Kunta voi irtisanoa omaishoitosopimuksen päättymään aikaisintaan irtisanomista seuraavan kahden kuukauden kuluttua. Mikäli hoitaja irtisanoo sopimuksen, sopimus päättyy kuukauden kuluttua sopimuksen irtisanomisesta. Irtisanomisaika alkaa kulua irtisanomisilmoitusta seuraavasta päivästä. Mikäli sopimuksen jatkaminen vaarantaa joko hoidettavan tai hoitajan terveyden tai turvallisuuden, tulee sopimus purkaa välittömästi. Apulaiskaupunginjohtajan ehdotus: Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää hyväksyä omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja palkkiot alkaen asiatekstissä esitetyn mukaisena. Päätös: Lisätiedot: vanhustyön päällikkö Anneli Saarinen, p sosiaalityön päällikkö Päivi Saukko, p