Eläkkeet ja eläkeläisten toimeentulo 2000-2010 Työeläkepäivä 15.11.2011 Mikko Kautto, Tutkimusosasto
Päätulos: eläkkeet ovat kasvaneet huomattavasti Keskimääräinen eläke on parantunut 10 vuodessa reaalisesti viidenneksellä (20 %) Eläkkeensaajatalouksien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet neljänneksellä (25 %) Eläkeläisistä ¾ (72 %) kokee toimeentulon olevan helppoa ennemmin kuin hankalaa Eläkeläisten asema suhteessa palkansaajiin ei ole heikentynyt Kaikilla ei ole mennyt yhtä hyvin Työkyvyttömyyseläkkeet ovat pysytelleet samalla tasolla; suhteellinen asema heikentynyt Eläketurvakeskus 2
2000-luku on rakenteellisen muutoksen aikaa Kirjassa tarkastellaan kaikkia Suomessa asuvia omaeläkkeen saajia Työeläkkeen merkitys kasvoi, kansaneläkkeen merkitys pieneni Kansaneläkkeen saajien määrä pienentyi Työeläkkeen osuus kokonaiseläkkeessä suurentui Pelkkää kansaneläkettä saavissa työikäisiä miehiä yhtä paljon kuin iäkkäitä naisia Ikärakennemuutos alkoi näkyä eläkkeissä Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi lähes 200 000 (vuonna 2010 1,3 milj.) Työikäisten eläkkeelläoloaste pieneni. Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden osuus kasvoi, varhaiseläkkeille siirtyneiden osuus väheni Vaihtuvuus eläkeläisten joukossa huomattavaa Ajanjaksolla 700 000 uutta eläkkeensaajaa 700 000 oli eläkkeellä koko tarkasteluperiodin Eläketurvakeskus 3
Eläkepolitiikka oli vilkasta 2000 -luvulla Työeläkkeet Kansaneläke Verotus Työeläkeuudistus 2005 TYEL 2007 Sijoitusuudistus 2007 Sosiaalitupo 2009 Työurien pidennystavoite 2009 - Tasokorotus 2001 Tasokorotus 2003 Tasokorotus 2007 Kuntakalleusluokituksen poisto 2008 Tasokorotus 2008 Indeksisuojaus 2010 (Takuueläke 2011) Eläketulovähennyksen nostot Tuloveronalennukset Taulukkotarkistukset Eläkkeensaajan verotus palkansaajan verotuksen tasolle (2008) Puolison verotuskohtelu Työeläkeindeksi nousi 7 prosenttia 2000-2010 Kansaneläkkeen reaalinen kasvu 13 prosenttia 2000-2010 Eläkkeensaajien veroaste keveni 3 prosenttiyksikköä 2005-2010 Eläketurvakeskus 4
Tarkastellaan ensin kaikkia eläkkeensaajia Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) vuosina 2000 2010 eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Keskimääräinen vanhuuseläke nousi 26 % Eläketurvakeskus 5
Verrataan kaikkien eläkkeensaajien keskieläkkeitä keskiansioihin Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) vuosina 2000 2010 prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan Eläketurvakeskus 6
Tarkastellaan seuraavaksi uusia eläkkeensaajia Omaeläkkeelle vuosina 2000 2010 siirtyneiden keskimääräinen omaeläke *) eläkelajin mukaan vuoden 2010 rahassa Uudet vanhuuseläkkeet nousivat 33 % Eläketurvakeskus 7
Verrataan uusien eläkkeensaajien keskieläkkeitä keskiansioihin Omaeläkkeelle vuosina 2000 2010 siirtyneiden keskimääräinen omaeläke *) prosentteina keskiansiosta eläkelajin mukaan Eläketurvakeskus 8
Väestöryhmien väliset eläke-erot Ikäryhmien väliset erot kasvaneet: paras tilanne 65-74-vuotiailla, huonointa kehitys alle 55-vuotiailla Sukupuolierot säilyneet; miesten eläkkeet naisten eläkkeitä korkeampia Alue-erot kasvaneet aavistuksen Pienten bruttoeläkkeiden osuus vähentynyt, yli 60 % eläkkeistä 700-1 600 euron välillä Eläkedesiileillä hyvin samankaltainen kasvuvauhti Eläketurvakeskus 9
Näkyvimmät erot löytyvät ikäryhmien väliltä Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) ikäryhmittäin vuosina 2000 2010 vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus 10
Pieniä eläkkeitä aikaisempaa vähemmän Omaeläkkeensaajien kokonaiseläkkeen ( /kk vuoden 2010 rahassa) prosenttijakauma vuosina 2000 ja 2010 Eläketurvakeskus 11
Eläketasoerot suuremmat, kasvuvauhti samantasoista Omaeläkkeensaajien keskimääräinen kokonaiseläke *) desiileittäin vuosina 2000 2010, /kk vuoden 2010 rahassa Eläketurvakeskus 12
Entä eläkkeellä olleiden eläketulon kehitys? Koko ajan eläkkeillä olleilla 700 000 eläkeläisellä bruttoeläkkeet nousivat reaalisesti keskimäärin 13 % Ostovoima kasvoi työeläkeindeksiä (7 %) enemmän Selitys: kansaneläkkeiden tasokorotukset, muut muutokset eläkkeissä Suhteessa keskiansioihin pieni heikennys: 50 % v. 2000 47 % v. 2010 Eläketurvakeskus 13
Eläkkeensaajatalouksien toimeentulo kehittyi yhtä hyvin kuin eläkkeet Mittaamisessa huomioidaan kaikki tulot, omistusasumisen merkitys sekä kotitalouden koko Eläkkeensaajien käytettävissä olevat tulot ovat nousseet neljänneksellä Toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja koko väestöön on säilynyt tasaisena Nuorimmat ja yksinasuvat eläkeläistaloudet heikoimmassa asemassa Eläketurvakeskus 14
Eläkeläistalouksien reaalitulot 4500 euroa suurempia Kotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (keskiarvo) sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000 2009, tulot vuoden 2009 rahassa Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 15
Eläkeläisten asema suhteessa muihin ei heikentynyt Eläkeläiskotitalouksien toimeentulo suhteessa ammatissa toimiviin ja kaikkiin kotitalouksiin vuosina 2000 2009, % Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 16
Nuoremmat eläkeläistaloudet erottuvat toimeentulossakin Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä oleva ekvivalenttitulo (mediaani) viitehenkilön iän mukaan vuosina 2000 2009 vuoden 2009 rahassa Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 17
Toimeentuloerojen kasvu näkyy köyhyysriskin kasvuna Köyhyysriskit koko väestössä ja sosioekonomisen aseman mukaan vuosina 2000 2009, 60 % köyhyysraja Lähde: Tulonjakotilasto, Tilastokeskus Eläketurvakeskus 18
Eläkeläisistä ¾ kokee toimeentulonsa helpoksi, ¼ hankalaksi Toimeentulokokemukset eri väestöryhmissä 2000-luvulla, % Hankala tilanne erityisesti alle 54-vuotiailla, yksin asuvilla, terveyden ja asumisen pulmia ilmoittaneilla jopa puolella heistä toimeentulo jossain määrin hankalaa Eläketurvakeskus 19
Suomalaisten eläkeikäisten toimeentulo eurooppalaista keskitasoa 65 vuotta täyttäneiden mediaanitulon (vuositulo) ostovoima EU-maissa 2008 Ostovoimalla eurooppalaista keskitasoa Eläkeikäisten tulot Suomessa n. 70 % työikäisten tuloista (alle EU-keskitason, mutta kuten S ja DK) Eläkeikäisten väliset tuloerot pienet (20/80 suhde) Määritelmästä riippuen eläkeikäisten köyhyysriski on keskimääräistä isompi (60 % köyhyysraja) tai pienempi (50 % köyhyysraja) Palveluiden saannilla tai kokemuksilla mitattuna eurooppalaista parhaimmistoa Eläketurvakeskus 20
Kasvun kausi Enemmän työeläkkeitä, enemmän vanhuuseläkkeitä, enemmän eläkkeensaajia Korkeampia eläkkeitä, suuremmat eläkemenot kasvu 90-lukua nopeampaa Perusturvan parantamisen vuosikymmen Parempi toimeentulo - enemmän muitakin tuloja Myös absoluuttisten erojen kasvua Eläketurvakeskus 21
Päätelmiä Myönteinen, jatkuvuutta painottava kokonaiskuva, jossa painaa vanhuuseläkeläisten kasvava joukko Eläketurvalle asetetut tavoitteet toteutuneet yhtä hyvin kuin aiemminkin Eläkkeitä koskevaan keskusteluun suhteutettuna eläketason nousu ja eläkeläisten suhteellisen aseman säilyminen jopa yllättävän hyvää, vaikka katsottaisiin vain eläkkeellä koko ajan olleiden joukkoa Kaikilla ei mene keskimääräisesti: työkyvyttömyyseläkkeensaajien suhteellinen asema on vertailun valossa heikentynyt Eläketurvakeskus 22