NORDIC LOGISTIC CORRIDOR



Samankaltaiset tiedostot
YKKÖSLUOKAN SIJAINTI ENERGIAKESKITTYMÄN YTIMESSÄ

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

Midway Alignment of the Bothnian Corridor

TULEVAISUUDEN LIIKENNEVÄYLÄ

EUROPORTS FINLAND. Tehokasta sahatavaran käsittelyä Länsirannikolla

Helsingin seudun logistiikan haasteet ja mahdollisuudet

Tulevaisuuden yhteistyömallit

TULEVAISUUDEN LIIKENNEVÄYLÄ

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

TERVETULOA POHJOLAN ENERGISIMPÄÄN SATAMAAN!

Sataman tarpeet ja näkökulma

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson

E12 Atlantica Transport. Datum Händelse Namn

Finnsteve Vuosaaren satamassa. Vuosaaren satama. Alussa oli vain ranta, hiekkaa ja huimaava visio!

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

Verkostoidu Porin seudulla -hanke

Valtakunnallisten raideyhteyksien merkitys liikennejärjestelmälle ja elinkeinoelämälle. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Valtiovarainvaliokunnan liikennejaos ja verojaos HYVÄ TIE PAREMPI TALOUSKASVU JA TYÖLLISYYS

Kouvolan RRT-hankkeen taustaa

EU:N LIIKENNESTRATEGIA. Suomen valtion toimenpiteet vesiliikenteen osuuden huomiomisessa vv Veikko Hintsanen

TAMPERE-VAASA YHDISTÄÄ SUOMEN Suomen ruokatie ja viennin runkoväylä


MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, Työ: 23687

Vaasan seudun tavoitteet 2019

Salpausselän palveluvyöhyke

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Satamien rooli logistiikkaketjussa, sekä elinkeinoelämän ja liikennepolitiikan määrittelyn välinen yhteys

Russian railways..today..in the future

Merenkulun merkitys Suomen taloudelle ja kilpailukyvylle. Logistics 2013

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Riihimäki Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Jyväskylä

KOTKAN SATAMATALOT OY TOIMITILAT SATAMAN YTIMESSÄ

Valtioneuvoston selonteko valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelusta

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT

Liikenne ja infrastruktuuri Pohjois - Suomessa

Kaikkialle maailmaan HaminaKotkan satamasta

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Saavutettavuus kilpailukykyä ja kotimaan toimivuutta. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

MEGAHUB LOGISTICS CENTER Tilaa yrityksellesi. Hämeenlinna Lahti Turku Tampere Riihimäki Jyväskylä

E12 Valtatie 3 Suomen elinvoiman pääväyliä

Kokkolan Satama Oy Rautateiden verkkoselostus 2018

VR Transpoint Rautatielogistiikan kehitysnäkymiä. LuostoClassic Business Forum

SEINÄJOEN KESKITTYMÄ 6 MAANTIETÄ 5 RAUTATIETÄ

Kolmen vuoden takuu. Hiab Loglift- ja Hiab Jonsered -puutavara- ja kierrätysnosturit

Suomi - saari Euroopan sisämeren rannalla

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI TULEVAISUUDEN MAHDOLLISTAJANA. Johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy

Rautatiekuljetukset RZHD miljoona t. v.2010

Logististen toimintojen kehittäminen Länsi-Uudellamaalla. Raportti, Syyskuu 2009

Saavutettava Pirkanmaa Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Pirkanmaan liitto

SKAL Kuljetusbarometri 2/2018: Kuljetusalalla vahva noususuhdanne Tieverkon ongelmat hillitsevät yhdistelmäpituuden kasvattamista 7.6.

Miksi kaikki merikuljetukset ovat menossa kontteihin vai ovatko?

LNG

Rautateiden verkkoselostus 2018

LIITE 5 BASTUKÄRRIN LOGISTIIKKA-ALUEEN LIIKENNESELVITYS

Suomen väyläverkko ja satamien rooli logistiikkaketjussa

Perämerenkaari. Pohjois-Suomen. Miksi kannattaa laatia Pohjois-Suomen liikenne- ja logistiikkastrategia?

Ulkomaankaupan kuljetukset vuonna 2010

MITÄ MAAKUNTAKAAVA 2040 TARKOITTAA MINULLE?

Vastuullisesti kasvava Lappi

TULOSPRESENTAATIO Johanna Lamminen

Sijoitu Kempeleeseen

Ulkomaankaupan kuljetukset 2012

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

PALAUTE. Palautteen vertailut ja kommentit Palautteen Suomi on saari mallin kritiikki perustuu

Rikkidirektiivi - metsäteollisuuden näkökulma. Logistics 13, Wanha Satama Outi Nietola, Metsäteollisuus ry

Konventionaalisten standardi konttien lastauksiin ja purkauksiin ei tule muutoksia. Ne lastataan ja puretaan kaupan ja teollisuuden

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

logistiikka-alalta Tilastotietoa kuljetus- ja

Kouvola RRT. Raidelogistiikan kasvuresepti -seminaari

Nelostie E75 ry. NELOSTIE Läpi Suomen ja elämän

Alemman tieverkon merkitys puuhuollolle ja toimenpidetarpeet

Hämeen liitto. Kanta-Hämeen kehittämisen kärjet Eduskuntavaalit Häme, onnellisten ihmisten sydänmaa. Kanta-Häme kartalle 12.3.

Ruotsin tapa toteuttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa ja rahoittaa liikenneinfraa

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

Suomen logistiikan näköalat

Oulun Satama Valtuustokoulutus Kari Himanen

Suorakulmaiset keraamiset särmiöt yhdeksi kuutioksi

METSÄTEOLLISUUDEN ODOTUKSIA VÄYLILTÄ JA VÄYLÄLTÄ

Liikuttavan hyviä duuneja kuljetusalalla

VR Eurooppalainen kuljettaja

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Logistiikkakeskusten kehittämisen. Jorma Härkönen Tampereen Logistikkamessut

Huomisen tiennäyttäjä. Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & Jenni Kuronen

KEMIN SATAMA OY VERKKOSELOSTUS 2019

Railgate Finland China Express Säännöllinen konttijunayhteys Kiinaan. Joensuu

Ulkomaankaupan kuljetukset 2011

Liikennevirasto ja vastuullinen hankintatoimi

Ulkomaankaupan kuljetukset 2014

Gasum Veli-Heikki Niiranen 1

Vakaa kehitys jatkui. Osavuosikatsaus tammi maaliskuu /4/2019

Oriola KD Venäjän kasvaville lääkkeiden vähittäis ja tukkukauppamarkkinoille. Eero Hautaniemi, toimitusjohtaja

Liikenneinfran ylläpito ja kehittäminen vertailua Suomen ja Ruotsin välillä

Transkriptio:

ASIANTUNTEMUSTA JA RESURSSEJA Vaasan sataman sijainti on erittäin strateginen, ja sen kautta tuodaan ja viedään lähinnä polttoaineita, maataloustuotteita, puutuotteita sekä kemian teollisuuden tuotteita. Satamasta löytyy asiantuntemusta ja resursseja alueen raskaan energia- ja metalliteollisuuden kuormien käsittelyyn. Vaasan satamasta lähtee Uumajaan pohjoisin ympärivuotinen laivareitti. Samalla se yhdistää E12-tien aina Venäjältä Norjaan Atlantin rannikolle saakka. Vaasan satama muodostaa alueen kuljetusjärjestelmille luonnollisen logistisen solmukohdan. Yksi ehdottomista vahvuuksista on, että satamasta on matkaa kansainväliselle lentokentälle vain 10 kilometriä, ja lisäksi moottori- ja rautatiet ovat lähellä. Logistiikkaalue on rakenteilla keskeiselle paikalle maantien, rautatien ja lentokenttäalueen yhteyteen. Uuden logistiikka-alueen pinta-ala on 400 hehtaaria ja se vahvistaa merkittävästi alueen teollisuuden ja kaupan kilpailukykyä. Kehitys tekee Vaasasta entistä vahvemman osan Nordic Logistic Corridoria. Tarkoituksena on aikaansaada vihreä kuljetuskäytävä Ruotsista Suomen ja Norjan kautta Venäjälle ja edelleen Itä-Eurooppaan. Kauppa ja teollisuus hakevat kasvua meriliikenteen vientireiteistä. Tässä on kyse sekä taloudellisista että ympäristöllisistä syistä. Vaasan satama on erittäin tärkeä osa tätä, ja tarpeen täyttämiseksi on tehtävä isoja investointeja, sanoo Vaasan satamajohtaja Teijo Seppelin. SÄÄNNÖLLINEN LIIKENNE Uumajaan, Härnosandiin, Bremerhaveniin. 9 metriä. 9 metriä. VUOROVESI Ei. SATAMAPALVELUT HINAAJAPALVELUT LUOTSI RORO-PAIKAT* HEAVYLIFT-NOSTURI 200 tonnia. 50 000 m 2. KENTTÄPINTA-ALA 150 000 m 2. 1 600 000 tonnia/vuosi. Noin 520 /vuosi *Roll-on-roll-off. Erityistila isoille/raskaille ajoneuvoille laiturille pääsyä varten. Vaasan satama +358 6 325 4501 www.vaasa.fi/port

RUOTSIN POHJOISIN YMPÄRIVUOTINEN SATAMA Uumajan satama on Ruotsin pohjoisin ympärivuotinen satama, joka tarjoaa loistavat mahdollisuudet. Satama sijaitsee strategisesti luonnollisella reitillä Perämeren yli. Sijainti Pohjanlahden kapeimmalla kohdalla Holmöarna-saarten eteläpuolella takaa erittäin hyvän jäätilanteen ja näin ainutlaatuiset edellytykset talviliikenteelle. Uumajan satama sijaitsee Pohjois-Ruotsin nopeimmin kasvavassa osassa. Sijainti on erittäin suotuisa E4- ja E12-teiden sekä Pohjoisen pääradan ja Botniaradan junaliikenteen ansiosta sijainti on erittäin suotuisa. Satama on Ruotsin pohjoisin konttisatama, jonne alukset liikennöivät aikataulun mukaisesti. Uumajan satamassa on eniten käyntejä pohjoisen kaikista satamista, ja reittiliikenne mantereelle on ollut kasvussa. Tavaraliikenteen määrä kasvaa tasaisesti viime vuosina kasvua on ollut noin 2,5 prosenttia vuodessa. Uumajan satama on avainasemassa Nordic Logistic Corridorin investoinneissa ja kehityksessä, ei vähiten siksi, että satama on ainoa Tukholman pohjoispuolella, jonka lauttaliikenne muodostaa itä-länsi-käytävän. Satama-alueella on runsaasti avointa tilaa kasvavalle liikenteelle ja uusille toiminnoille, ja lisäksi se on meri-, rautatie- ja maantiekuljetusten luonnollinen koordinointipaikka. Tärkeä seikka on myös se, että satama on integroitu osa Uumajan Nordic Logistic Centeriä. Syksyllä 2012 kunnallinen laivayhtiö NLC Ferry Oy hankki uuden laivan henkilöja tavaraliikenteen kasvavan tarpeen täyttämiseksi. Yhteistyö Vaasan sataman kanssa on erittäin tärkeä osa kehitystä, samoin kuin yhteensä 2 600 000 euron investoinnit Uumajan ja Vaasan satama-alueisiin. Tärkeintä on saada laivaterminaali, joka täyttää nykyiset ja tulevat tarpeet. Tulevaisuudessa on tärkeää saada itä-länsi-yhteys, josta on hyötyä koko Västerbottenin elinkeinoelämälle ja turismille, sanoo satamapäällikkö Curt Kristoffersson. SÄÄNNÖLLINEN LIIKENNE Rotterdamiin, Tilburyyn, Lyypekkiin, Vaasaan, Sundsvalliin. 7 11 metriä. LAITURIPAIKKOJA/ KUIVALASTILAITURI 4 kpl. Yksi öljylaituri (11 metriä syvä), kolme lauttapaikkaa (syvyys 5,8 7,5 metriä). 11 paikkaa, joiden syvyys 7 11 metriä (kuivalastilaituri). 13 metriä. VUOROVESI Ei. SATAMAPALVELUT HINAAJAPALVELU LUOTSIMATKA Noin 45 minuuttia. RORO-PAIKAT** 3 kpl. Syvyys 7,5 11 metriä, leveys 18 30 metriä. 7 000 metrin raide. HEAVYLIFT-NOSTURI 100 tonnia. 100 000 m 2. KENTTÄPINTA-ALA 920 000 m 2. 1 900 000 tonnia/vuosi. Noin 800 /vuosi. KONTTEJA 16 000 TEU*/vuosi. * Twenty-foot equivalent unit. Mitta sille, kuinka monta 20 jalan konttia alus voi lastata tai joita sataman kautta kulkee. Nykyisin kontin normaalipituus on 40 jalkaa (2 TEU). ** Roll-on-roll-off. Erityistila isoille/raskaille ajoneuvoille laiturille pääsyä varten. Uumajan satama +46 (0)90 16 32 80 www.umeahamn.se

LUO OPTIMAALISET LOGISTISET RATKAISUT NLC Park ja NLC Terminal ovat Nordic Logistic Center -konseptin kaksi vahvaa tukijalkaa. Ja Uumajan satama on kolmas. Toiminnan kehittämiseen on investoitu paljon yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja Liikenneviraston kanssa. Uumajassa on vahva vientiteollisuus, nopeasti kasvava elinkeinoelämä, kaksi yliopistoa ja tasainen väestönkasvu. Nopea kasvu merkitsee tavaravirtojen kasvamista. Tämä luo tarpeen kehittyneelle, intermodaaliselle kuljetusjärjestelmälle, joka sisältää toimivat logistiikkakeskukset ja yhdistelmäterminaalit koko Ruotsissa. Uumajan logistiikka-alue ja NLC Park ja NLC Terminal, niiden strateginen sijainti lähellä Botniarataa, päärataa, E4/ E12-tietä, lentokenttää sekä Uumajan satamaa sekä Merenkurkun laivaliikennettä antavat Uumajalle suuria etuja kuljetusjärjestelmän luonnollisena keskipisteenä. NLC Terminal, joka otettiin käyttöön yhtaikaa Botniaradan kanssa vuonna 2010, tarjoaa kuorman lastaus- ja purkumahdollisuudet sekä pääsyn huoltorakennuksiin ja pysäköintipaikoille. Terminaalissa on yhdeksän raidetta, ja uusi 5,8 hehtaarin tavara-asema on lähes kolminkertainen aikaisempaan verrattuna. Ruotsin Trafikverket on yhdessä INAB:n (Infrastruktur i Umeå AB) kanssa investoinut 900 miljoonaa kruunua uuteen terminaalialueeseen. Liikenne on intermodaalista, mikä tarkoittaa, että eri liikennemuotoja yhdistellään, jotta tavaroita voidaan käsitellä mahdollisimman tehokkaasti aiheuttaen mahdollisimman pienet ympäristövaikutukset. Tavoitteena on siirtää kuljetuksia maanteiltä rautateille ja vesille. Terminaali on kilpailuneutraali, eli se on avoinna kaikille rautatieyrityksille kilpailuneutraalein ehdoin. NLC Park on runsaan 40 hehtaarin alue uuden terminaalin yhteydessä. Uumajan kunta on varannut alueen optimaalisten logististen ratkaisujen aikaansaamiseksi. Sinne voivat sijoittua niin suuret kuin pienetkin yritykset ja luoda omiin tarpeisiinsa sopivat järkevät ratkaisut. Ruotsin nykyaikaisin tavaraterminaali, NLC Terminal, vahvisti entisestään Uumajan asemaa Pohjois-Skandinavian luonnollisena logistiikkakeskuksena. Nordic Logistic Corridor on erittäin tärkeä osa tulevaa kehitystä, sanoo INAB:n toimitusjohtaja Bertil Hammarstedt. LASTINKÄSITTELY Lastinkuljetusyksikkö ja kontti. RAITEEN PITUUS 3 220 metriä. PAIKAN PÄÄLLÄ 110 tonnin kurottaja*, vetoauto, pyöräkuormaaja. TERMINAALIALUEET Huoltoterminaali 100 000 m 2, tavaraterminaali 150 000 m 2, tilaa yrityksille 440 000 m 2. MUUTA Kilpailuneutraali terminaali, yhdeksän raidetta, ratakorjaamo Norrtåg-junille. VUOSITTAINEN LASTINKÄ- SITTELY Noin 35 000 TEU.** * Teleskooppipuomitrukki, jota käytetään konttien siirtämiseen ja pinoamiseen. ** Twenty-foot equivalent unit. Mitta sille, kuinka monta 20 jalan konttia alus voi lastata tai joita sataman kautta kulkee. Nykyisin kontin normaalipituus on 40 jalkaa (2 TEU). NLC Uumaja +46 (0)90 71 80 00 www.nlc.se

LUONNOLLINEN YHTEYSPISTE Mo i Ranan satama on tavaramäärältään Norjan kuudenneksi suurin satama. Lisäksi se on Ruotsiin, Suomeen ja Venäjälle johtavien E6- ja E12-teiden ansiosta laiva-, rautatie- ja maantiekuljetusten leikkauspisteessä. Siksi Mo i Rana on luonnollinen yhteyspiste Pohjois-Norjan raskaan teollisuuden kuljetuksille ja edelleen Eurooppaan. Satama on Helgelandin alueen liikenteen solmukohta 56 prosentin osuudella tavaraliikenteen kokonaismäärästä. Satamaan on investoitu voimakkaasti viime vuosina, mikä on nostanut Mo i Ranan sataman yhdeksi Norjan intermodaaleimmista ja nykyaikaisimmista. Tavarankäsittely on kasvanut tasaisesti vuoden 1989 noin 1,9 miljoonasta tonnista vuoden 2012 runsaaseen 4 miljoonaan tonniin. Mo i Rana KF on kunnallinen yhtiö, jossa kunnanhallitus on ylin päättävä elin edistäen Mo i Ranan sataman kehitystä satamahallituksen kautta. Kunnallisen yhtiön tavoitteena on mm. tehdä töitä Mo i Ranan alueen tieverkon parantamiseksi ja sen varmistamiseksi, että E12-tiestä tulee päätie. Lisäksi se pyrkii aktiivisesti tekemään Nordic Logistic Corridorista hallitsevan itä-länsi-kuljetuskäytävän Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän välille. Mo i Ranan sataman kapasiteetin parantamiseksi entisestään suunnitellaan Cargo Net -terminaalin perustamista sekä Toranes-laiturin laajentamista länteen 23 metrin syvyisenä. Tämä parantaa offshore-markkinoilla toimivan konepajateollisuuden ja elinkeinoelämän mahdollisuuksia. Kehitys on ollut erittäin myönteistä viime vuosina monien kokemasta maailmanlaajuisesta kriisistä huolimatta. Tehokkaan itä-länsi-käytävän perustamisella on suuri alueellinen merkitys ja se tuo sekä taloudellisia että ympäristöllisiä voittoja, sanoo Herman Breiland, Mo i Rana Havn KF. SÄÄNNÖLLINEN LIIKENNE Rotterdamiin, Murmanskiin, Göteborgiin, Skuruun, Imminghamiin, Ljmuideniin, Bremeniin, Duisburgiin, Dunkirkiin jne. 12 metriä. Rajaton. SATAMAPALVELUT HINAAJAPALVELUT LUOTSI RORO*-PAIKAT NOSTOKYKY Maks. 52 tonnia. ULKOVARASTO 4 150 000 tonnia/vuosi. Noin 1 100 /vuosi. *Roll-on-roll-off. Erityistila isoille/raskaille ajoneuvoille laiturille pääsyä varten. Mo i Ranan satama +47(0)75 13 47 00 www.moiranahavn.no

JATKUVAA KEHITYSTÄ Mosjøenin satama sijaitsee keskellä Helgelandin aluetta ja samalla keskellä Norjaa. Juuri sataman keskeinen sijainti ja hyvät kuljetusmahdollisuudet tekevät siitä erittäin tärkeän elinkeinoelämän toimijan, jonka läheisyydessä ovat E6-tie, Fylkesväg 78 (Sandnessjøen), Fylkesväg 76 (Brønnøysund), valtatie 73 (Ruotsi) sekä rautatie ja lentokenttä. Islannin ja Rotterdamin (josta rahti toimitetaan edelleen Amerikkaan ja muualle maailmaan) säännölliset merikuljetukset ovat sataman toiminnan avaintekijä ja perusta. Mosjøenin satama on Pohjois-Norjan toiseksi suurin konttisatama. Sen tasaisesti kehittyvää toimintaa edistää myös Nordic Logistic Corridorin kasvu. Kehitys tapahtuu läheisessä yhteistyössä Mosjøenin teollisuusterminaalin kanssa, joka tuo satamaan laajan palveluvalikoiman. Yleisten ja yksityisten laiturien yhdistelmä tekee Mosjøenin satamasta nykyaikaisen, kapasiteetiltaan suuren tavarasataman. Tärkeä rooli kehitystyössä on kunnallisella Mosjøen Hamn KF -yhtiöllä, jonka ensisijaisena tehtävänä on hoitaa ja vuokrata rakennuksia ja maa-alueita sekä luoda logistiikka- ja liikenneratkaisuilla parhaat edellytykset tavaraliikenteelle. Satamaa on vahvistettava alueellisena elinkeinoelämän kehittäjänä keskittymällä monipuolisuuteen ja tehokkuuteen. Tavoitteena on hyödyntää satama-alue optimaalisesti. Lyhyen aikavälin tärkeimpänä tavoitteena on mukauttaa toiminta niin, että voimme hyödyntää amerikkalaisen alumiinijätin Alcoan uutta laivareittiä Islannista ja Rotterdamista konttien ja muiden tavaroiden kuljetukseen itä-länsi-alueellemme. Erityisen suuria mahdollisuuksia näen konttien, nesteytetyn maakaasun (LNG) ja puutavaran kuljetuksissa. NLC on erittäin konkreettinen ja realistinen hanke, josta on meille paljon hyötyä, toteaa satamapäällikkö Kurt Jessen Johansson. SÄÄNNÖLLINEN LII- KENNE Amerikkaan, Islantiin ja Eurooppaan. 8 metriä. Rajaton. NESTEYTETYN MAA- KAASUN (LNG) VASTAAN- OTTO HINAAJAPALVELUT LUOTSI RORO**-PAIKAT 5 000 m 2. KENTTÄPINTA-ALA noin 80 000 m 2. 1 200 000 tonnia/vuosi. Noin 650 /vuosi. KONTTEJA* 24 000 TEU. * Twenty-foot equivalent unit. Mitta sille, kuinka monta 20 jalan konttia alus voi lastata tai joita sataman kautta kulkee. Nykyisin kontin normaalipituus on 40 jalkaa (2 TEU). ** Roll-on-roll-off. Erityistila isoille/raskaille ajoneuvoille laiturille pääsyä varten. Mosjøenin satama +47 (0)75 10 18 70 www.mosjoenhavn.no

KOKO ALUEEN STRATEGINEN RESURSSI Uudelleenlastausterminaali NLC Storuman vihittiin käyttöön 15. elokuuta 2012. Se on keskellä voimakkaasti kasvavaa aluetta sijaitseva, kahden risteävän Eurooppatien ja kolmeen ilmansuuntaan lähtevän rautatien solmukohta. Terminaali on tärkeä osa investointia Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän väliseen vihreään kuljetuskäytävään, Nordic Logistic Corridoriin. Storumanin terminaalista tulee sijaintinsa ansiosta luonnollinen kuivasatama Mosjøenin, Mo i Ranan, Uumajan, Holmsundin ja Vaasan välille ja tätä kautta strateginen resurssi koko alueelle. Siellä on mahdollista lastata, purkaa ja uudelleenlastata tavarat ympäristön, yhteiskunnallisen hyödyn, taloudellisuuden ja liikenneturvallisuuden kannalta parhaaseen kuljetusmuotoon. E12 ja E45 kohtaavat paikassa, jossa Inlandsbanan ja Tvärbanan muodostavat rautateiden risteyskohdan. Metsäraakaaineen läheisyyden, kaivosteollisuuden laajenemisen, bioenergian kehityksen ja tuulivoiman rakentamisen ansiosta tarvitaan joustavia ja logistisia kuljetusratkaisuja kotimaan ja kansainvälisen kaupan laajentamiseksi. Tulevaisuudessa suunnitteilla ovat mm. kolmioradan laajentaminen kohti Inlandsbanan-rataa, uusi terminaalialue, välivarasto kaivosteollisuudelle sekä purkupaikka/ varasto tuulivoimateollisuudelle. Lisäksi tulossa on NLC Biopark metsäraaka-aineen tutkimukselle, koulutukselle ja jalostukselle. KOLME TEOLLISUUSRAIDETTA RAIDE 1 686 esteetöntä metriä (lastausraide). RAIDE 2 Kokonaispituus 820 metriä infrastruktuurirajalta (läpikulkuraide). RAIDE 3 300 esteetöntä metriä (lastausraide). MUUTA: Tavaraliikenteen lähdöt Östersundiin ja Uumajaan, Tvärbanan itään, Inlandsbanan pohjoiseen ja etelään. Kilpailuneutraali terminaali. Tämä tarkoittaa, että terminaali on avoinna kaikille rautatieyrityksille samanlaisin ehdoin. NLC Storuman +46(0)70-920 37 38 www.storumanterminalen.se