26.02.2014 1/24 HANKE: Laukaan paloasema, uudisrakennus Jyväskyläntie 141 41340 LAUKAA TILAAJA: Laukaan kunta / tilapalvelu PL 6 41341 LAUKAA TERVE TALO OHJE JAETTU URAKKA, ALISTAMISEHDOIN Tämä asiakirja koskee kaikkia kohteessa toimivia urakoitsijoita.
26.02.2014 2/24 SISÄLLYSLUETTELO 1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT... 4 1.1. Rakennushanke... 4 1.2. Kohde... 4 1.3. Rakennuttaja... 4 2. YLEISTÄ... 4 3. RISKIEN HALLINTA... 5 3.1. Suunnittelijoiden vastuu... 5 3.2. Työmaatekniikka... 5 3.3. Materiaalivalinnat... 6 4. KOSTEUDENHALLINTA TYÖMAALLA... 7 4.1. Kosteusriskien selvitys... 7 4.2. Betonivalujen kuivumisaika arviot... 8 4.3. Materiaalien ja tarvikkeiden käsittely... 9 4.4. Kastumisen estäminen ja sääsuoja... 9 4.5. Kosteudenhallinnan organisointi... 10 4.6. Kosteusmittaussuunnitelma ja tulosten dokumentointi... 10 5. RAKENNUSMATERIAALIEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY TYÖMAALLA... 12 5.1. Materiaalikuljetukset... 12 5.2. Materiaalien säilytys työmaalla... 12 6. JÄTTEIDEN KÄSITTELY TYÖMAALLA... 14 7. SIIVOUS TYÖMAAN VAIHDEIDEN MUKAISESTI... 14 7.1. Runkotyövaihe... 14 7.2. Sisärakennus ja pinnoitusvaihe... 15 7.4. Työmaan loppusiivous... 16 7.4.1. Yleistä loppusiivouksesta... 16 7.4.2. Toimintakoevalmius... 17 7.4.3. Kohteen siivous luovutusta varten... 18 8. TYÖMAAN PÖLYNHALLINTA... 20 8.1. Työkoneet... 20 8.2. Työmaa alueen osastointi ja alipaineistus... 20
26.02.2014 3/24 8.3. IV asennusalueiden vaatimukset... 21 8.4. Pölynhallinta P1 tiloissa... 22 9. ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN SIISTEYS JA TUPAKOINTI... 22 10. MATERIAALIVALINNAT... 23 11. TOIMINTAKOKEET... 23 12. TUULETUSAIKA... 23
1. RAKENNUSHANKKEEN YLEISTIEDOT 1.1. Rakennushanke 1.2. Kohde 26.02.2014 4/24 Hanke käsittää Laukaan kunnan paloaseman uudisrakennus työt. Kohde sijaitsee Laukaassa, osoitteessa Jyväskyläntie 141, 41340 LAUKAA. Kohderakennuksia on 2. Päärakennus on 2 kerroksinen toimitilarakennus ja piharakennus 1 kerroksinen. Rakennusten käyttäjäksi tulee Keski Suomen pelastuslaitos. Päärakennuksen paloluokka P1, piharakennuksen paloluokka on P3 ja rakennustöiden puhtausluokaksi P1. Sisäilmastoluokaksi on asetettu S2. Kaikkien kohteessa käytettävien materiaalien tulee olla M1 päästöluokkaa. Ilmanvaihdon osien tulee olla M1 puhtausluokan osia. 1.3. Rakennuttaja Laukaan kunta / Tekninen lautakunta PL6 41341 LAUKAA Tilapalvelupäällikkö Mika Vornanen gsm 040 824 9763 sähköposti: mika.vornanen@laukaa.fi Rakennuttajan ja hankkeen muiden osapuolten tarkemmat yhteystiedot on kirjattu urakkaohjelmaan. 2. YLEISTÄ Tilaaja on määrännyt Laukaan kunnan paloaseman rakennushankkeen toteutettavaksi Terve Talo kriteerien mukaisesti ja kohteen suunnitelma asiakirjat on laadittu siten, että ne lähtökohtaisesti täyttävät kriteerit. Tässä asiakirjassa määritellään rakennushankkeen Terve talo toimintaohjeet työmaaaikana sekä niiden urakoitsijoille asettamat vaatimukset. Tämä asiakirja täydentää urakkaohjelman, urakkarajaliitteen sekä työturvallisuusasiakirjan ohjeita ja on puhtaudenhallinnan osalta määräävämpi kuin edellä mainitut asiakirjat, mikäli asiakirjoissa on ristiriitoja.
26.02.2014 5/24 Urakkaohjelman mukainen päätoteuttaja nimeää henkilön, joka vastaa koko rakennusajan Terve talo ohjeiden toteuttamisesta kohteessa. Päätoteuttaja vastaa Terve talo ohjeiden tiedottamisesta kaikille työmaalle toimiville urakoitsijoille ja heidän työntekijöilleen. Terve Talo ohjeet tulee sisältyä urakoitsijan työmaaperehdytykseen. Kukin urakoitsija on omalta osaltaan velvoitettu noudattamaan tämän asiakirjan ohjeita. Työmaalla suoritetaan Terve Talo valvontaa normaalin työvalvonnan yhteydessä. Viikoittain suoritetaan erillinen Terve Talo tarkastus, josta laaditaan tarkastuskertomus. Mikäli samalle urakoitsijalle joudutaan kolme kertaa huomauttamaan samasta poikkeamasta Terve Talo toiminnassa, perii tilaaja urakoitsijalta urakkasakkona 500 /huomautus. Tilaaja järjestää työmaalla toimivalle henkilöstölle Terve Talo ohjeistuksesta koulutustilaisuuden. Pääurakoitsijan tulee ilmoittaa tilaajalle, kun työmaalla on sellainen vahvuus työntekijöitä, että koulutus voidaan järjestää. Koulutuksia pidetään tarvittaessa useampia. Tilaaja kieltää polttomoottorikäyttöisten työkoneiden käytön rakennuksen sisätiloissa. 3. RISKIEN HALLINTA 3.1. Suunnittelijoiden vastuu Kohteen suunnittelijat ovat toteuttaneet omien alojensa suunnitelmat siten, että rakenne ja talotekniset ratkaisut vastaavat hyvää rakennustapaa ja niiden toteuttaminen suunnitelmien mukaisesti ei aiheuta riskirakenteita. Suunnittelussa on erityisesti huomioitu RT kortin RT 07 10805 Terveen Talon rakentamisen kriteerit Kriteerit ja ohjeet toimitilarakentamiselle sekä siihen täydennettyjen tilaajan suunnitteluohjeiden vaatimukset. Suunnitelmissa on pyritty kaikissa kohdissa huomioida mahdolliset kosteusriskit, muun muassa tarkastelemalla liittymärakenteet, joissa on mahdollisuus ilmavuotoihin ja sen mukana konvektioon. LVI suunnittelussa on rakenteiden toteuttaminen suunniteltu siten, että mahdolliset vuodot putkistoissa ilmenevät mahdollisimman pian, eivätkä ne ehtisi aiheuttaa vaurioita. 3.2. Työmaatekniikka Pääurakoitsijan tulee huomioida mahdolliset riskirakenteet (esim. vedeneristeiden liittymäkohdat, ikkunoiden tiivistykset sekä vesikaton läpiviennit) ja pyrkiä toteuttamaan ne hyvän rakennustavan mukaisesti ja suunnitelmien mukaan mahdollisimman huolellisesti.
26.02.2014 6/24 Mikäli suunnitelma asiakirjoissa vaikuttaa olevan jokin rakenneratkaisu, joka ei vastaa hyvää rakennustapaa tai siinä on muutoin jotain parannettavaa, tulee havainnon tehneen urakoitsijan tiedottaa asiasta rakennuttajaa ja valvojaa sekä selvittää asia suunnitelmasta vastaavan suunnittelijan kanssa. Muutokset tulee kirjata revisioina suunnitelmiin. Suunnitelmien muuttaminen ilman tilaajan tai valvojien tiedottamista on kielletty. 3.3. Materiaalivalinnat Hankkeessa käytettävät materiaalit on suunnittelussa valittu siten, että ne täyttävät M1 päästöluokan vaatimukset kaikissa rakennekerroksissa. Materiaalit on kirjattu suunnitelma asiakirjoihin tuotemerkeittäin ja perheittäin tarjouspyyntövaiheessa, jotta urakoitsijat tietävät tarjota työtä oikeilla materiaaleilla. Mikäli suunnitelmaasiakirjoissa ei ole määritelty tuotemerkkiä, voi urakoitsija valita käytettävän tuotteen vapaasti, kunhan materiaali täyttää sille muutoin asetetut vaatimukset. Kukin urakoitsija voi omaan urakkaansa liittyen ehdottaa vaihtoehtoisia materiaaleja työn alettua urakkaohjelmassa esitetyn menettelyn mukaisesti. Vaihtoehtomateriaalien tulee täyttää M1 päästöluokan vaatimukset. Materiaalit tulee hyväksyttää arkkitehdilla, valvojalla ja rakennuttajalla ennen käyttöä. Mikäli materiaalimuutoksella on vaikutusta hintaan, käsitellään se urakkaohjelmassa esitetyn mukaisesti. Ne materiaalit, jotka jäävät näkyviin valmiissa pinnassa tai muutoin vaikuttavat näkyvään pintaan, on toteutettava suunnitellun mukaisesti, ellei materiaaleista erikseen ole annettu ohjetta. Ainoa poikkeus M1 luokan tuotteista, joka sallitaan ennalta, on kontaktiliiman käyttö muovimattojen jalkalistojen sekä muovimattojen ylösnostojen asennuksissa. Näissäkin tapauksissa kiinnitysrakenteiden tulee täyttää pinnoitettavuuden vaatimukset alustan kosteuden osalta ennen asennuksien suorittamista. Niissä tuoteryhmissä, joissa vaaditaan tuotteiden CE merkintä, tulee esitetyllä vaihtoehtotuotteella olla asianmukainen merkintä. Materiaalin vaihtoa esittävän urakoitsijan tulee hankkia tarvittavat materiaalin todistukset tuotteista ennen hyväksyttämistä. Käytettävien materiaalien yhteen sopivuuden takaamiseksi tuotteiden tulee olla samaan tuoteperheeseen kuuluvia, esimerkiksi märkätilojen tasoitteet, vedeneristeet ja kiinnityslaastit tulee olla samaa sertifioitua järjestelmää. Mikäli näin ei voida menetellä, tuotteiden yhteensopivuus tulee osoittaa muutoin. Käytetyistä materiaaleista tulee kerätä kiinteistön huoltokirjaa varten asianmukaisesti tarvittavat tuotetiedot sekä hoito ohjeet sähköisessä muodossa urakkaohjelman ja rajaliitteen velvoitteiden mukaisesti. Huoltokirjan materiaalin koonti tulee aloittaa välittömästi urakka aikana.
4. KOSTEUDENHALLINTA TYÖMAALLA 26.02.2014 7/24 Pääurakoitsija laatii työmaalle kosteudenhallintasuunnitelman urakkaohjelman ja urakkarajaliitteen velvoitteiden mukaisesti. Työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa tulee käsitellä kattavasti ja selkeästi jäljempänä esitetyt asiat. Suunnitelma on hyväksytettävä rakennuttajan asettamilla työmaan valvojalla sekä Terve Talo valvojalla. Suunnitelman toteutumista seurataan työmaakokouksissa. Kaikki sivu ja aliurakoitsijat ovat velvollisia sitoutumaan pääurakoitsijan laatiman kosteudenhallintasuunnitelman noudattamiseen. 4.1. Kosteusriskien selvitys Pääurakoitsijan tulee oman työnsä osalta laatia luettelo kaikista kohteen rakenteista, joiden toteutukseen ja työn lopputuloksen vaatimustenmukaisuuteen liittyy kosteusteknisiä riskejä. Luettelo on esitettävä rakennuttajalle ja valvojille. Luettelo on dokumentoitava urakan asiakirjoihin ja urakoitsijoiden työnjohdon on kiinnitettävä erityistä huomiota luetteloon kirjattujen detaljien toteuttamiseen. Kriittisimmistä rakenteista on laadittava tehtäväsuunnitelmat. Tilaajan edellyttää tehtäväsuunnitelmien laatimista vähintään alla olevassa luettelossa TESU merkinnällä olevista kohteista. Suunnitelmat tulee toimittaa tilaajalle sekä valvojille nähtäväksi ennen työvaiheen aloittamista. Kosteusteknisiä riskejä sisältäviä rakenteita ja työvaiheita ovat muun muassa: Maanpainerakenteiden lämmön ja kosteudeneristykset, TESU Ikkunoiden vesipellitykset, TESU Ikkunoiden ja ovien karmien kiinnitykset ja tiivistykset, TESU Höyrynsulkurakenteiden liitokset Rungon liikuntasaumat Alapohjan liittymärakenteiden tiivistykset Sekarakenteet Lämmitys, vesi ja viemäriputkien liitokset (erityisesti paineelliset putket) Märkätilojen ja autohallien vedeneristeiden liittymät, mm. kaivoliitokset Märkätiloissa ja autohalleissa tehtävät kiinnitykset (esim. altaat, WCistuimet, kaiteet ja varusteet yms.) Vesikaton rakennus, TESU (sääsuoja)
4.2. Betonivalujen kuivumisaika arviot 26.02.2014 8/24 Kohteessa suoritettavien betonivalutöitä ennen tulee arvioida valettavan rakenteen kuivumisaika, jotta työmaa voidaan aikatauluttaa pinnoitukseen ajoissa. Rakenteiden kuivumisajat lasketaan perustuen Suomen Betonitieto Oy:n vuonna 2002 julkaistuun oppaaseen Betonirakenteiden kosteusmittaus ja kuivumisen arviointi sekä oppaaseen Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (Suomen Betonitieto Oy, 2007). Kuivumisen nopeuttamiseksi tulee valuissa mahdollisuuksien mukaan käyttää nopeasti kuivuvia betonilaatuja, joiden vesi sidosaine suhde on 0,5 tai pienempi. Työmaalla betoniin ei saa valun yhteydessä lisätä vettä. Lattioiden betonivalujen kosteudet tulee mitata em. mainittujen julkaisujen ohjeiden mukaisesti ennen pumpputasoitteen levittämistä ja betonirakenteen kosteusarvojen tulee täyttää pinnoitteen vaatimukset. Mikäli pinnoitteella ei ole tuotevalmistajan antamia raja arvoja, noudatetaan pinnoituksessa oppaan Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet raja arvoja. Märkätilojen osalta tulee huomioida, että rakenteen tulee täyttää samat vaatimukset kuin ympäröivien tilojen lattioiden, vaikka käytettävä pinnoite sallisi korkeamman kosteuden kuin ympäröivissä tiloissa. Pääurakoitsijan on päivittäin seurattava valutilojen lämpötilaa ja suhteellista kosteutta, jotta kuivumisen voidaan olettaa edistyvän arvion mukaisesti. Mikäli tilojen olosuhteet eivät ole kuivumiselle otolliset, tulee olosuhteita pyrkiä hallitsemaan joko osastoinnilla ja koneellisesti tuulettamalla. Läpivetona tuulettaminen on kielletty. Mikäli osastointi ja tuuletus eivät riitä, tulee kosteuden hallintaa käyttää siihen tarkoitettuja kondenssikuivaimia tai vastaavia laitteita. Olosuhteen seuraamiseen työmaalla tulee käyttää tallentavaa mittalaitetta, joka mittaa sekä lämpötilaa että suhteellista kosteutta. Mittalaitteet tulee pystyä lukemaan työmaalla hetkellisen olosuhteen osalta tarvittaessa päivittäin. Tallenteen tulokset tulee toimittaa rakennuttajalle sekä valvojalle selkeä lukuisina, graafisina kuvaajina kuukausittain. Kuvaajien ohessa tulee olla lyhyt arviointi tavoiteolosuhteissa pysymisestä. Tilaaja edellyttää työmaan sisäilman lämpötilan pysyvän koko hankkeen ajan tasolla 15 C ja suhteellisen kosteuden tasolla 60 %. Urakoitsijan on esitettävä toimenpiteet kuivumisen takaamiseksi, mikäli olosuhteet eivät ole kuivumista edistävät. Kuivumista edistävissä olosuhteissa ilman suhteellinen kosteus on mahdollisimman alhainen, ilman lämpötila korkea ja ilmanvaihto riittävä, jolloin kosteus pääsee haihtumaan rakenteista ilmaan ja poistumaan tiloista luomatta diffuusion riskiä jo olemassa oleviin rakenteisiin. Betonirakenteiden kuivumisen nopeuttamiseksi suositellaan noudattamaan rakennesuunnittelijan ohjeita vedettömästä valujen jälkihoidosta sekä hiomaan betoniliima valun pinnasta viimeistään 7 vuorokauden kuluttua valupäivästä.
26.02.2014 9/24 Tämän asiakirjan liitteenä ovat Insinööritoimisto Controlteam Oy:n laatimat, alustavat kuivumisaika arviot kohteen valurakenteille. Pääurakoitsija vastaa kohteen varsinaisten kuivumisaika arvioiden ja sekä aikataulutuksen laadinnasta. 4.3. Materiaalien ja tarvikkeiden käsittely Jokaisen urakoitsijan tulee ennalta suunnitella työmaalle tulevien materiaaliensa virta ja huolehtia materiaalien välivarastoinnit, suojaukset ja siirrot kohteella siten, että materiaalit voidaan käyttää vaurioitumattomina, puhtaina ja kuivina kohteeseen. Materiaalit tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa työmaalle siten, että ne päästään asentamaan suoraan paikoilleen. Mikäli materiaali pääsee vaurioitumaan, esimerkiksi kastumaan, tulee se hylätä ja hävittää. Myös likaantuneet materiaalit, mikäli tuotetta ei voida luotettavasti puhdistaa, tulee hylätä. Esimerkiksi ilmanvaihtokanaviston osia voidaan pestä ja asentaa kohteeseen, vaikka ne olisivat päässeet likaantumaan. Huokoisia materiaaleja, kuten eristevilloja tai kipsilevyä ei saa likaantuneina, edes puhdistuksen jälkeen, käyttää kohteessa. Materiaalien käsittelystä ja varastoinnista on enemmän ohjeita tässä asiakirjassa jäljempänä kohdassa 6 Rakennusmateriaalien ja laitteiden käsittely työmaalla. 4.4. Kastumisen estäminen ja sääsuoja Rakennuksen ulkovaippa tulee olla koko hankkeen suojattuna siten, että rakenteisiin ei pääse kosteutta vesi tai lumisateiden seurauksena edes tuulisella säällä. Mikäli ulkovaipparakenteiden suojauksia joudutaan avaamaan työvaiheiden takia, esimerkiksi materiaalien siirtämiseksi, tulee suojaus korjata välittömästi työn päätyttyä. Tilaaja vaatii rakennuksen suojaukseen käytettäväksi tehdasvalmisteista sääsuojajärjestelmää, joka kattaa koko rakennuksen. Sääsuojan tulee olla toteutettu järjestelmällisesti siten, että peitteet kestävät säärasitukset (tuulen, sateet, lumien painon, jne.), eikä niiden liittymäsaumoissa ole vuotokohtia. Peitteiden tulee olla ehjiä. Vesikatolle tehtävien töiden suorittaminen tulee aina tapahtua sääsuojassa. Mikäli sääsuojaa ei uloteta vesikaton ulkopuolelle, tulee huolehtia, että kattopintoja pitkin ei pääse valumaan vesiä työalueelle. Sääsuojan osalta tulee huolehtia, ettei säävaihteluiden aiheuttama peitteen sisäpintaan muodostama kondensaatiovesi pääse kastelemaan alapuolisia rakenteita. Työmaalla käytettävissä timanttiporaus tai sahauslaitteissa, tulee koneissa käyttää suojakauluksia ja astioita vedenkeräämiseksi. Vesi ja liete on kerättävä välittömästi pois työn aikana rakennuksen pinnoilta. Mikäli työstetään rakenteita, joiden läheisyydessä on helposti kosteudesta vaurioituvia materiaaleja, tulee materiaalit suojata.
26.02.2014 10/24 Työmaalla käytettävien vesiletkujen eheyttä on seurattava ja vuotavat letkut on vaihdettava välittömästi uusiin. Tasoitetöissä ja mahdollisissa muurauksissa tarvittavat vesiletkut kytketään irti vesijohdosta työajan ulkopuolella, jotta vältetään mahdolliset vesivahingot. Tilaaja suosittelee vuotoaltaita vesijohtojen liitoksien alle. Työmaalla tulee olla riittävä määrä vesi imureita, vähintään kuitenkin yksi imuri kerrostaan kohden. Vesi imurilla poistetaan tasopinnoille päässyt vesi mahdollisimman pian, jottei kosteus pääse imeytymään rakenteisiin. Laastiasemien (asemia saa olla vain yksi/kerros) alusta on suojattava muovilla; urakoitsijan on tarkistettava alustan kosteus pintakosteudenosoittimella ennen pintamateriaalien asennusta. Laastiasema tulee perustaa esimerkiksi kuormalavan tai muun vastaavan korokkeen päälle, jolloin alustan betonirakenne pääsee kuivumaan. Rakenteen kosteus laastiaseman alta tulee mitata rakennemittausmenetelmällä aseman purkamisen jälkeen. Työmaalla on koko ajan oltava useampia henkilöitä, jotka tietävät pääsulkuventtiilien paikat siten, että mahdollisessa vahinkotapauksessa veden virtaus voidaan kytkeä pois päältä mahdollisimman nopeasti. 4.5. Kosteudenhallinnan organisointi Pääurakoitsija nimeää työmaalle henkilön, joka vastaa kosteudenhallintasuunnitelman laadinnasta ja työmaan kosteudenhallinnasta. Pääurakoitsijan tulee kertoa kaikkien urakoitsijoiden työntekijöille kosteudenhallinnan periaatteet, jotka tulee olla sisällytetty työmaan perehdytyslomakkeeseen. Kosteudenhallinnasta vastaava henkilö pitää kirjaa alueista, joille pääsee työvaiheiden aikana kosteutta ulkoisista lähteistä, esimerkiksi vesiletkujen vuodoista ja huolehtii, että alueilta mitataan rakennekosteudet. Jokainen työmaalla toimiva urakoitsija vastaa siitä, että heidän työntekijänsä noudattavat kosteudenhallintaohjeita. 4.6. Kosteusmittaussuunnitelma ja tulosten dokumentointi Pääurakoitsijan on laadittava ennakkoon kosteusmittaussuunnitelma, joka perustuu julkaisuun Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet (Suomen Betonitieto Oy, 2007). Suunnitelmassa tulee esittää aikataulu, laajuus, mittauspisteiden sijainti ja syvyys sekä käytettävä mittaaja. Suunnitelma tulee hyväksyttää rakennuttajalla sekä Terve Talo valvojalla ennen betonirakenteiden pinnoitusmittausten aloittamista.
26.02.2014 11/24 Rakenteet tulee mitata vähintään aloitusmittaukset, kun laskennallisesta kuivumisajasta on kulunut noin kaksi kolmannesta pinnoitemittauksin, kun kuivumisaika arvion mukaan betoni on kuiva uusintamittaukset aina, kun tiedetään rakenteen kastuneen Betonin suhteellinen kosteus tulee mitata näytepalamittauksena vähintään ala ja välipohjista kussakin kerroksessa riittävän monesta mittauspisteestä. Betonirakenteisista seinistä tulee mitata kosteuden riittävällä laajuudella, jotta rakenteiden voidaan todeta olevan pinnoituskelpoiset. Betonirakenteen suhteellinen kosteus määritetään kussakin mittauspisteessä arviointisyvyydeltä (A) ja lisäksi mitataan rakenteen pinnan (tasoitteen) ja pintaosien kosteus. Mittaussyvyydet määritetään rakennetyyppikohtaisesti voimassaolevien mittausohjeiden mukaisesti. Betonirakenteiden kosteusmittaussyvyydet määritellään julkaisun Betonirakenteiden päällystämisen ohjeet mukaisesti. Betonin suhteellisen kosteuden arvo on alitettava arviointisyvyydellä, ks. rakennusselostus. Rakenteen pintaosien suhteellisen kosteuden tulee olla alle 75 % RH. Lisäksi viimeisenkin tasoitekerroksen riittävästä kuivumisesta on varmistuttava (yleensä tasoitteen RH alle 75 %). Tilaaja huomauttaa, että lähdekirjallisuudessa alin saavutettavissa oleva mittaustarkkuus on ± 3 % yksikköä. Tähän perustuen tilaaja suosittelee käyttämään pinnoituksen raja arvoina kolme % yksikköä pienempiä arvoja kuin lähdekirjallisuudessa on annettu. Pääurakoitsija on lisäksi velvollinen mittaamaan betonin suhteellisen kosteuden kohdista, joiden epäillään kastuneen rakennustyön aikana mahdollisten vesivahinkojen vuoksi. Pumpputasoitteen tai muun paksun tasoitekerroksen kosteus tulee niin ikään mitata ennen pinnoitustöiden aloittamista. Tilaaja suosittelee käytettäväksi näytepalamenetelmää. Mikäli pääurakoitsija päättää teettää mittaukset porareikämenetelmällä, tulee sekä pinta että arviointisyvyyden mittaukset suorittaa aina kahdella rinnakkaisella reiällä. Poiketen porareikien mittausohjeesta, tilaaja vaatii mittaukset suoritettavan lämpötilassa +18 22 C.. Mikäli olosuhteet eivät täyty lämpötilan osalta, ei mittaustuloksia hyväksytä. Kosteusmittauksien suorittajan tulee olla ulkopuolinen, asiaan perehtynyt ja VTTsertifioitu henkilö. Sertifikaatin tulee olla voimassa työtä suoritettaessa. Mittaajan tulee olla pohjakoulutukseltaan rakennusmestari tai korkeampi. Rakennuttajalla on oikeus olla hyväksymättä esitettyä mittaajaa, jos mittaajan pätevyydessä tai menetelmissä on puutteita.
26.02.2014 12/24 Urakoitsija vastaa rakenteiden pinnoitettavuudesta. Tilaaja ei kuitenkaan hyväksy pinnoituksen aloittamista ennen kuin rakenteiden kosteudet ovat mittausten perusteella riittävän alhaiset. 5. RAKENNUSMATERIAALIEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY TYÖMAALLA Työmaalla tarvittavien rakennusmateriaalien, osien sekä laitteiden väliaikainen varastointi tulee olla järjestetty siten, että materiaalit eivät pääse kastumaan tai likaantumaan. Mikäli tarvikkeita varastoidaan ulkotiloissa tai sellaisissa paikoissa joissa ne joutuvat alttiiksi vaihteleville sääolosuhteille, on suojaus järjestettävä siten, ettei esimerkiksi sateesta tai pakkasesta ole tarvikkeille haittaa. Rakennustarvikkeiden välivarastointi työmaalla aiheuttaa aina riskin tarvikkeiden likaantumiselle tai vaurioitumiselle, joten urakoitsijoiden on pyrittävä tilaamaan tuotteet työmaalle siten, että niiden välivarastointiaika olisi mahdollisimman lyhyt. 5.1. Materiaalikuljetukset Jokaisen työmaalla toimivan osapuolen tulee vastata omien materiaaliensa kuljetuksesta siten, että materiaalit eivät pääse likaantumaan tai kostumaan kuljetuksessa. Käytettävä kuljetuskalusto tulee olla asianmukainen ja tarkoitukseen sopiva. Jokaisen urakoitsijan tulee tarkastaa materiaalit vastaanottaessaan niitä kuljetuksesta. Mikäli materiaaleissa on havaittavissa virheitä, ei niitä tule ottaa vastaan työmaalle. Kastuneet tai likaantuneet materiaalit tulee vaihtaa välittömästi uusiin. 5.2. Materiaalien säilytys työmaalla Jokaisella urakoitsijalla on vastuu työmaalla tarvitsemiensa materiaalien oikeaoppisesta suojauksesta ja varastoinnista työmaa alueella. Pääurakoitsija vastaa urakkarajaliitteen mukaisesti varastointialueiden järjestämisestä työmaa alueelle ja osoittaa sivu urakoitsijoille varastoalueet sekä järjestää varastokontit. Konttien tulee olla valaistuja ja vähintään yhdeltä sivulta hyllyillä varustettuja. Urakoitsijoiden tulee pyrkiä minimoimaan materiaalien varastoinnin tarve työmaalla, jotta väliaikainen varastointi työmaalla jäisi mahdollisimman vähäiseksi. Varastointia työmaalla tulee vähentää esimerkiksi materiaalihankintojen ajoittamisella siten, että työmaalle tulee vain suoraan asennettavaksi tarvittavat materiaalit. Erityisesti herkästi kosteudesta vaurioituvat materiaalit, kuten eristeet, puutavara ja pintamateriaalit sekä ilmanvaihtokanavisto ja kojeisto on tuotava työmaalle vasta lähellä asennusta. Mikäli mahdollista, nämä materiaalit tulee säilyttää joko sisällä tai umpikontissa. Tällaisten materiaalien varastointiin tarkoitetut tilat tulevat olla puhtaat
26.02.2014 13/24 ja niiden sisäilman olosuhteet tulee pysyä edellä esitetyissä arvoissa koko varastointijakson ajan. Lattioiden päälle ei saa varastoida pitkäksi ajaksi rakennustarvikkeita tai laitteita, jotka estävät betonirakenteiden kuivumista. Jos varastointia on pakko tehdä, asennetaan varastoitavien tavaroiden alle korokkeet (esim. kuormalava) siten, että tavaroiden ja lattiapinnan väliin jää vähintään 100 mm:n korkuinen tuulettuva ilmaväli. Tarvittaessa ilmankiertoa materiaalien alla tehostetaan koneellisesti. Tavarapinojen väliin (esimerkiksi levypinot tms.) jätetään vähintään 500 mm:n levyinen tila ilman kiertämisen varmistamiseksi. Materiaalit tulee olla irti seinistä vähintään 500 mm. Ulkona säilytettäessä materiaalit tulee olla irti maasta siten, että ilma pääsee kulkemaan niiden alla. Materiaalin säilytysalueen alla olisi suositeltavaa olla esim. muovikalvo, joka estää maakosteuden nousun. Varastointialueen maapohjassa ei saa olla kuoppia, johon vesi voi jäädä seisomaan. Materiaalien peittäminen tulee tehdä siten, että peitettävä materiaali jää kokonaan peitteen (kevytpeite, rakennusmuovi) alle. Peitteen tulee olla asennettu siten, että se ei lähde materiaalin päältä pois kuin erikseen poistamalla. Tuotteiden tulee kuitenkin päästä tuulettumaan, mikäli on olemassa riski kosteuden tiivistymisestä. LVI kalusto, kuten ilmanvaihtojärjestelmien osat säilytetään omissa pakkauksissaan avaamattomina asennukseen asti. Kalusteet, jotka voivat kerätä likaa sisälleen työmaan aikana, asennuksensa jälkeen, pyritään asentamaan joko pakkauksessaan tai suojaamaan asennuksen jälkeen. Tällaisia kalusteita ovat mm. valaisimet ja kiertoilmakojeet. Ilmanvaihtoputkiosat pidetään tulpattuina asennukseen asti ja heti asennuksen päätyttyä putket tulpataan uudelleen. Mikäli putkiin on joutunut säilytyksessä tai asennusaikana likaa, suoritetaan putkille niiltä osin kuin on tarpeen, nuohous ennen toimintakokeita. Nuohoustarve selvitetään kanavien puhtaustarkastuksella ennen toimintakokeita. Mikäli työmaalla käytettävä materiaali on kostunut tai likaantunut säilytyksessä tai asennuksen aikana, tulee se poistaa ja ottaa tilalle uusi, puhdas materiaali.
6. JÄTTEIDEN KÄSITTELY TYÖMAALLA 26.02.2014 14/24 Pääurakoitsija vastaa työmaan jätelavojen järjestämisestä. Työmaalla noudatetaan rakennuskohteen paikallisviranomaisten sekä jätteenkäsittelyasemien ohjeita rakennusjätteiden lajittelusta. Pääurakoitsijan tulee selvittää tarkemmat jätteiden käsittelyä koskevat ohjeet paikallisten viranomaisten sekä jäteasemien verkkosivuilta. Mikäli kohteelta muodostuu erityispurkujätteitä, kuten asbesti ja PAH yhdisteitä sisältäviä materiaaleja, tulee niitä käsitellä niille asetettujen ohjeiden mukaisesti. Sivu ja aliurakoitsijat huolehtivat omasta työstänsä syntyvien jätteiden keräämisestä paikallisiin jäteastioihin ja astioiden tyhjentämisestä niille tarkoitetuille jätelavoille. Pääurakoitsija huolehtii kerroksiin jätteenkeräyspisteet sekä niiden tyhjentämisen säännöllisesti. Sivu urakoitsijat huolehtivat omien asennusjätteidensä toimittamisesta jätepisteille työvaiheen päätteeksi, kuitenkin vähintään kerran päivässä. 7. SIIVOUS TYÖMAAN VAIHDEIDEN MUKAISESTI Pääurakoitsija ja sivu urakoitsijoiden velvoitteet siivouksen suhteen on täsmennetty hankkeen urakkarajaliitteessä. 7.1. Runkotyövaihe Runkotöiden aikana rakennuksen tiloja siivotaan aina tarpeen vaatiessa. Holvit tulee raivata jätteestä päivittäin. Hieno pöly tulee imuroida vähintään joka toinen päivä pois holveilta, koska pöly hidastaa holvien kuivumista. Purkujätteet tulee poistaa työmaalta aina päivän päätteeksi. Irtolian siivous suoritetaan joko lastalla ja lapiolla tai imuroimalla, mikäli jäte on riittävän hienojakoista mennäkseen imuriin. Siivous tulee suorittaa työvaiheen päätyttyä koko rakennuksen osalta, jolloin holveilta poistetaan jätteiden lisäksi tarpeettomat rakennusmateriaalit. Mikäli rakennuksen sisälle on holvien päälle nostettu tavaraa varastoon, tulee lattiaa vasten oleva pinta ala olla mahdollisimman pieni, jotta rakenne materiaalien alla pystyy tuulettumaan ja kuivumaan. Materiaali voi vaurioitua myös holvin kosteudesta.
7.2. Sisärakennus ja pinnoitusvaihe 26.02.2014 15/24 Sisärakennusvaiheessa työmaan siivousta tulee suorittaa useammin kuin runkotyövaiheessa. Tarvittaessa työmaalla tulee siivota holvipinnat päivittäin. Lähellä toimintakoetta työmaa tulee siivota päivittäin. Jokainen urakoitsija vastaa omalta osaltaan rakennusjätteiden poistamisesta holveilta jäteastioihin ja pääurakoitsija huolehtii jäteastioiden tyhjentämisestä jätelavalle. Varastoitujen materiaalien ympäristöt tulee erityisesti pitää puhtaana rakennusjätteistä. Sahausjätteet ja muut hienojakoisemmat ainekset tulee poistaa käyttäen joko imuria tai lastaa ja lapiota jätteen koon mukaisesti. Sisärakennusvaiheessa holvipinnoille saa jäädä jossain määrin hienojakoista jätettä, mutta mikäli tehdään eristetilallisia holvirakenteita, tulee kerrosten väliset pinnat puhdistaa siten, ettei pinnoille jää pölyä. Harjasiivous on kielletty. Pintojen puhtaana pitäminen edistää erityisesti betonirakenteiden kuivumista. Laastin sekoitustyöt ja muut työvaiheet, jotka vaativat vedenkäsittelyä, tulee tehdä mahdollisuuksien mukaan ulkona. Mikäli työn suorittaminen ulkona ei ole mahdollista, tulee työalusta suojata muovilla siten, että veden valuessa alustalle, kosteus ei pääse rakenteisiin. Ks. kohta 5.4. 7.3. Kalustus ja alakattovaihe Kalusteiden asennuksen aikaan työmaalla suoritetaan siivous päivittäin. Siivoukseen kuuluu rakennusjätteiden toimittaminen jäteastioihin sekä pienemmän jätteen kerääminen lattiapinnoilta lastaamalla sekä imuroimalla. Siivoukseen ei saa käyttää harjaa, koska se nostattaa pölyn pinnoilta ilmaan. Isompien rakennusjätteiden keräämisestä vastaa jokainen urakoitsija omalta osaltaan. Siivouksella tulee saavuttaa siisteystaso, jossa lattialla ei ole irtoroskia tai karkeaa pölyä. Hienoa rakennuspölyä voi olla vähäisissä määrissä. Mikäli kalustepintoja asennetaan sellaisella korkeudelle, että ne joko piilottavat mahdollisen alakaton katon yläpuolelle jääviä rakenteita tai jäävät itse alakattojen yläpuolelle, tulee ne puhdistaa siten, että mahdollisiin koteloihin ei jää roskia, likaa tai pölyä. Kiintokalusteiden sokkelien sisälle ei saa jäädä asennusjätteitä tai rakennuspölyä, vaan niiden alta siivous tulee toteuttaa loppusiivoustasoa vastaavasti ennen kuin sokkelit tai muut kalusteisiin liittyvät koteloinnit asennetaan paikoilleen.
26.02.2014 16/24 7.4. Työmaan loppusiivous Rakennustyömaan loppusiivous toteutetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa työmaa siivotaan toimintakoevalmiuteen, jonka jälkeen suoritetaan varsinainen loppusiivous luovutusta varten. Rakennuksen korkeat tilat on huomioitava siivousta suunniteltaessa. Toimenpiteet molemmissa vaiheissa on kuvattu jäljempänä tässä asiakirjassa. 7.4.1. Yleistä loppusiivouksesta Rakennustyömaan loppusiivous voidaan pääsääntöisesti aloittaa, kun työmaa on siinä vaiheessa, että tiloissa ei enää suoriteta rakennus tai asennustöitä. Mikäli työmaata voidaan järkevästi ja luotettavasti osastoida, voidaan loppusiivousta suorittaa osastoittain. Mikäli osastointia ei voida toteuttaa rakennuksen kiinteillä ovilla, joka on suositus, voidaan osastointi toteuttaa muovista rakennetuilla suojaseinillä. Kulkuaukkoihin tulee asentaa tuplamuovitus ja aukon oven tulee sulkeutua painollaan mahdollisimman tiiviisti. Myös vetoketjulla varustetut kulkuaukot ovat suositeltavia kulkuaukoissa, joissa liikennettä on vähän. Vetoketjut tulee sulkea aina kulkemisen yhteydessä. Pölyn kulkeutumista osastoituihin tiloihin estetään rajoittamalla kulkua tiloissa. Tiloihin saa mennä ainoastaan tarpeen vaatiessa. Läpikulku tiloissa tulee kieltää. Tilojen oville asetetaan kuramatot (ei ruohomattoja), jotta kengissä ei kulkeudu pölyä. Tarvittaessa siivoamattomille alueille asennetaan alipaineistuslaitteisto, joka estää pölyn kulkeutumista siivotulle alueelle. Mikäli alipaineistetuissa tiloissa tehdään rakennustöitä, tulee alipaineistuksen vaihtaa tilavuus neljästi tunnissa. Mikäli loppusiivouksen jälkeen suorittamaan asennustöitä jo siivotuissa tiloissa, tulee asennuksien olla vähäisiä ja ne tulee tehdä käyttäen osastointia ja kohdepoistolla varustetuilla työkoneilla. Sirkkelien ja muiden hallitsemattomasti pölyttävien käyttö on kielletty loppusiivoustiloissa, vaikka ne olisi varustettu kohdepoistolla. Tilat tulee siivota uudelleen niiltä osin, joissa töitä on jouduttu tekemään. Kerran toimintakoevalmiuteen hyväksytyillä alueilla ei saa enää työskennellä ilman erillistä lupaa. Rakennusmateriaaleja ei saa varastoida siivotuille alueille, vaan niille on järjestettävä varastoalueet joko ulkona mahdollisuuksien mukaan tai sisällä osastoilla, joissa loppusiivousta ei ole suoritettu. Pääurakoitsija huolehtii, että siivoajalla (urakoitsijan omat tai alihankkijat) on käytössään varastotila, jossa siivoukseen tarvittavat välineet voidaan säilyttää kuivassa ja puhtaassa. Tilaa ei saa käyttää muuhun varastointiin. Tarvittaessa välineet säilytetään muualla kuin työmaalla.