Yliopistojen rankinglistat - bibliometrian näkökulmasta SYN bibliometriikkakoulutus 12.3.2012 Irma Pasanen - esityksen runko pohjautuu Antti Saariston keväällä 2011 Aallon laatuväelle pitämään yliopistojen rankingeja koskevaan katsaukseen
Ranking listat ovat tulleet (jäädäkseen)
Yliopistoja koskevia rankingeja Academic Ranking of World-Class Universities (ARWU), Shanghai Jiao Tong University (Shanghain lista) Times Higher Education World University Rankings (THE) Taiwan Ranking (ent. Higher Education Evaluation and Accreditation Council of Taiwan Ranking (HEEACT) Leiden Ranking (LR), Leiden University QS World University Rankings, Quacquarelli Symonds U-Multirank, CHERPA-consortium, supported by the EC Scimago Institutions Rankings Muita, mm. alakohtaisia
ARWU, Shanghai Ei perustu yliopistojen omaan tiedonkeruuseen ja toimittamiseen arvioijille. 6 objektiivista ja läpinäkyvää kriteeriä -Alumnien voittamat Nobelit ja Fieldsit 10% -Henkilökunnan voittamat Nobelit ja Fieldsit 20% -Korkeasti siteerattujen tutkijoiden määrä (ISI) 20% -Artikkelien määrä Nature issa ja Science issa 20% -Artikkelien määrä (ISI) 20% -Ed. kriteerien tulokset jaettuna henkilök. fte:llä 10% Jos jonkun kriteerin ei katsota soveltuvan ao. yliopistoon, kriteeri jätetään huomioimatta ja muiden kriteerien osuutta nostetaan vastaavasti
ARWU: bibliometrisia lisähuomioita As of December 31, 2011, Highly Cited Research will no longer be maintained or updated as a stand-alone resource. As Thomson Reuters moves to integrate this valuable information into other tools and services, we encourage researchers to register and claim their work via ResearcherID and access information on citation thresholds via Essential Science Indicators. Highly Cited laskutapa suosii tutkijaa, jonka julkaisutoiminta keskittyy sellaisiin aikakauslehtiin, jotka on sijoitettu samaan kategoriaan. Mikäli julkaisutoiminta hajaantuu useaan luokkaan, lasketaan saadut viittaukset kussakin kategoriassa erikseen. Kun laajan näkyvyyden ja suuren vaikuttavuuden omaava julkaisutuotanto hajaantuu moneen eri luokkaan, on hyvin vaikea saavuttaa kynnysarvoa missään luokassa.
Times Higher Education THE World University Rankings Nyt data Thomson Reutersilta (ISI), ennen QS:ltä. - esim. julkaisudata tieteenalanormalisoituna - lisäksi esimerkiksi engineering-osiossa sitaatioiden painoarvoa laskettu. - Yliopistojen top 200: THE ilmoittaa itse katsovansa vain yliopistojen parasta 1 %:ia - Korostaa aiempaa vähemmän kokoa ja mittakaavaa. - Teknilliset yliopistot hyvin kärjessä.
2011-2012 Teaching the learning environment 30% Industry Income innovation 2,5 % Citations research influence (30 %) Reserach volume, income, and reputation (30 %) International outlook staff, students, and research (7,5 %)
Taiwan Ranking (ent. Higher Education Evaluation and Accreditation Council of Taiwan Ranking HEEACT) Perustuu täysin bibliometriaan (ja WoS SCI+SSCI; ESI) Tutkimuksen tuotoksellisuus 20 % - Artikkelien lukum. viim. 11 vuoden aikana 10 % - Artikkelien lukum. viim. 1 vuoden aikana 10 % Tutkimuksen vaikuttavuus 30 % - Sitaatioiden lukum. viim. 11 vuoden aikana 10 % - Sitaatioiden lukum. viim. 2 vuoden aikana 10 % - Sitaatioiden keskim. lukum. viim. 11 vuoden aikana 10 % Tutkimuseksellenssi 50 % - Kahden viim. vuoden h-indeksi 20 % - Lukum. Highly Cited Papers viim. 10 v. aikana 15 % - Artikkelien lukum. korkean impaktin lehdissä (1 v) 15 %
Leiden Ranking Perustuu Leidenin CWTS tutkimuskeskuksen itse kehittämiin bibliometrisiin indikaattoreihin. Data Thomson Reuters SCI, SSCI Uusittu kokonaan 2011 Mukana 500 maailman suurinta (ISI-julkaisumäärien mukaan) yliopistoa. Raakadatan korjaus, monta indikaattoria. Keskeisin Leidenin ns. Crown-indikaattori nyt MNCS
QS World University Rankings Kyselyyn perustuva vertaisarviointi 40 % Työnantajien arviointi 10 % Opettajat/opiskelijat Ratio 20 % Viittauksia/opettajakunta (SCOPUS) 20 % Kv. opiskelijoiden osuus 5 % Kv. Henkilökunnan osuus 5 %
Scimago Institutions Rankings Scimago Research Group (Espanja) Powered by SCOPUS Indikaattorit Output: published documents in scholarly journals International Collaboration: output ratio produced Normalized Impact: subject areas, publication types, citation periods High Quality Publications: ratio of scientific publications in the top 25% journals (SJR) Specialization Index: thematic dispersion/concentration of output Excellence Rate: expected ratio of highly cited publications
U-Multirank Taustalla Euroopan komission tukema konsortio Tavoitteena tässä vaiheessa tutkia monidimensionaalisen, interaktiivisen ja globaalin ranking-työkalun mahdollisuutta. Pilottivaihe 2009-2011, tulokset julkistettu kesäkuu 2011. Komissio: 2013 käynnistetään Multirankille perustuva ranking-työkalu. Ei yhtä rankingia, vaan tavoitteena työkalu, jolla yliopistoja voidaan vertailla eri dimensioiden suhteen.
U-Multirank Idea: Käytetään U-Map luokittelutyökalua deskriptiivinen työkalu yliopistojen profiilin määrittämiseksi einormatiivisten faktojen perusteella (tutkimuspainotteisuus, koulutusprofiili, paikallinen toimija, kansainvälinen, opiskelijaprofiili, yhteiskunnallinen vaikuttavuus) Haetaan U-Mapin avulla joukko samankaltaisia yliopistoja. U-Multirank: - tämän joukon yliopistojen suoriutumista eri dimensioissa voidaan normatiivisesti vertailla. - Vertaillaan eri alojen laatua näissä yliopistoissa
Financial Times (FT) Financial Times, survey based Both the MBA and EMBA rankings include a research rank. This is calculated according to the number of faculty publications published in 45 academic and practitioner journals. Points are awarded to the business school at which the author is currently employed. The total is then weighted for faculty size. Edellyttää, että artikkelin kirjoittajan yliopistoaffiliaatio viittaa yliopiston ao. kouluun
Lopuksi: erilaiset lähtöaineistot, erilaiset painoarvot, erilaiset tulokset Lähdeaineiston valossa ja sen sisältämän luokituksen mukaisesti Listojen herättämästä mielenkiinnosta huolimatta ne eivät ole kaikkien yksityiskohtiensa suhteen aina avoimia, eivätkä myöskään keskenään suoraan vertailukelpoisia Opting-out not necessarily an option Tarvitaan lähtöaineistojen ja bibliometristen menetelmien tuntemusta, oman organisaation tuntemusta
Kiitos!